VALIKKO

Työrauhaesityksen käsittely jatkuu poikkeusaikataululla – ”Olen tosi pahoillani siitä, että sitä ei ole meille sanottu suoraan”

Saara-Sofia Sirén (kok.).

Työrauhalainsäädännön parissa ahkeroiva eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta jatkaa parhaillaan poikkeuksellista kokoustamistaan.

Muun muassa poliittista lakko-oikeutta suitsivan esityksen kiirehtiminen on herättänyt oppositiossa vahvoja tunteita varsinkin, kun hallituspuolueet ovat kiireen kiistäneet.

Valiokunta on kuitenkin kokoustanut istuntotauon aikana ja kokoontuu ensimmäistä kertaa vuosiin myös maanantaina. Aikaa on varattu iltapäivään klo 16 saakka.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) vakuutti sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla Ylellä, ettei lakien voimaantuloa aikaisteta vapunpäivälle. Vappu on pyörinyt julkisissa arvailuissa useamman viikon ja tyrmistyttänyt muun muassa ay-liikettä.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen syyttää hallitusta ohipuhumisesta.

– Pääministeri on toistuvasti sanonut mediassa, että valiokunta päättää aikataulusta, mutta nythän hän pääministerin kyselytunnilla päätti itse aikataulusta ja totesi, että lait tulevat voimaan mahdollisimman nopeasti ja siitähän tämä kiire selvästi johtuu. Olen tosi pahoillani siitä, että sitä ei ole meille sanottu suoraan vaan jatkuvasti on toistettu, että kiirettä ei ole, valiokunnan kokoukseen maanantaina saapunut Pekonen sanoi.

Oppositiossa on hämmästelty tiukkaa aikataulua siksikin, että työrauhaesitys kajoaa lakko-oikeuden kaltaisiin perusoikeuksiin ja ansaitsisi huolellisen käsittelyn.

VALIOKUNNAN puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) totesi kokoukseen saapuessaan, että työrauhaesityksen käsittelyyn käytetään tällä viikolla poikkeuksellisen paljon aikaa.

– Sitä en pitäisi kiirehtimisenä, Sirén sanoi.

– Viime viikolla ymmärsin, että harmia aiheutti nimenomaan tämä maanantainen kokouspäivä. Tämän viikon käsittely johtaa juurensa siitä, että perustuslakivaliokunta sai lausuntonsa valmiiksi perjantaina ja se tuli meille valiokuntaan. Kuulemisten jälkeen siirrytään lakiprosessissa eteenpäin ihan normaaliin tapaan.

– Olemme kuulleet asiantuntijoita hyvin laajasti useita viikkoja. Kaikki kuultavat mitä tähän asti on valiokunnassa toivottu. Nyt kun saimme lausunnot sekä laki- että perustuslakivaliokunnasta, niin mennään prosessissa eteenpäin, Sirén sanoi.

VARAPUHEENJOHTAJA Lauri Lyly (sd.) oli aikatauluista toista mieltä.

– Istumme tässä ylimääräisessä kokouksessa tänään ja meillä on kokouspäiviä joka viikonpäivälle tälle viikolle, että kyllähän tässä tosi tiiviisti istutaan ja aiemmin jo perustuslakivaliokunta on istunut pääsiäispyhinä ja mekin istuntovapaa viikolla ja lakkoja on peruttu. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tätä kyllä halutaan kiirehtiä, Lyly sanoi.

Lyly vaikutti pitävän tervetulleena pääministeri Orpon ilmoitusta, jonka mukaan työrauhalaki ei tule voimaan vapunpäivänä.

– Luulen, että hän (pääministeri) on ymmärtänyt, että vappu on työväenliikkeessä aika iso juhlapäivä ja sille päivälle lakkolakien voimaansaattaminen olisi ollut kyllä aika iso provokaatio.

Onko voimaantulon ajankohta pääministerin asia?

– No ei ole, mutta se kertoo kokoomuksen tavoitteesta tässä. Ilmeisesti hän halusi viestiä tässä kokoomuksen näkökulmaa asiaan.

AVAINSANAT

Zelenskyi kehui Trump-tapaamisen antia – AFP:n mukaan presidentit keskustelivat 50 minuuttia

Presidentti Zelenskyin mukaan hän ja Donald Trump keskustelivat siitä, kuinka saavuttaa aselepo ja pysyvä rauha Ukrainassa. Myös Trump kiitteli keskustelua.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehui tänään tapaamistaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Zelenskyi sanoo käyneensä Trumpin kanssa kasvokkain pitkän ja syvällisen keskustelun Ukrainasta.

Zelenskyi tapasi Trumpin Haagissa, jossa on meneillään kaksipäiväinen Naton huippukokous.

AFP kertoi, että Zelenskyin kanslian lähteiden mukaan tapaaminen kesti noin 50 minuuttia ja sitä pidettiin onnistuneena.

Zelenskyi kertoi X-viestissään, että keskustelussa oli käyty läpi kaikki aivan tärkeimmät asiat. Johtajat keskustelivat hänen mukaansa siitä, kuinka saavuttaa aselepo ja pysyvä rauha Ukrainassa.

Hän kiitti Trumpia ja Yhdysvaltoja ja sanoi, että tapaamisen yksityiskohdista kerrotaan myöhemmin.

MYÖS Trump kiitteli osaltaan Zelenskyiä. Hän myös vaikutti viittaavan epäsuorasti riitelyyn johtaneeseen tapaamiseen helmikuussa Valkoisessa talossa, jossa Trumpin varapresidentti J. D. Vance syytti Zelenskyiä muun muassa kiittämättömyydestä.

-  Tiedättehän, että meillä on joskus ollut vähän kovia aikoja, mutta hän ei olisi voinut olla mukavampi, Trump sanoi tapaamisen jälkeen.

AVAINSANAT

Tutkija: Nato-kokous väisti pahimmat vaarat, mutta lopputulosta ei voi pitää suurena onnistumisena

UPIn tutkija Matti Pesu suhtautuu epäillen juhlallisten ja yksimielisten puolustusmenokirjauksien toteutumiseen käytännössä.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan Naton huippukokous väisti suurimman vaaran eli välirikon Yhdysvaltain ja muiden liittolaisten välillä. Yhdysvallat sai Haagista sen mitä halusi, hän tiivistää.

-  Suhteessa liittokunnan nykytilaan vältyttiin epäonnistumiselta, mutta eihän se mikään massiivinen onnistuminenkaan voi olla, jos on pakko typistää julkilausuma viiteen pykälään ja puhua käytännössä vain yhdestä asiasta (puolustusmenoista), Pesu kuvaili STT:lle puhelimitse Haagista keskiviikkona.

Hänen mukaan riskejä vältettiin viimeiseen asti muun muassa lievennetyllä kirjauksella Venäjän uhasta ja Ukrainan Nato-jäsenyystien pudottamisella pois loppujulkilausumasta. Viimeksi mainittu olisi ollut Pesun mukaan Yhdysvalloille punainen vaate.

-  Toisaalta tämä on ehkä realistisempaa tämän hetken poliittisiin realiteetteihin nähden. Aiemmin Ukraina-kirjauksissa on jouduttu Natossa aikamoiseen sana-akrobatiaan, eikä Ukrainan jäsenyys ole siitä kuitenkaan edennyt, Pesu sanoo.

Samalla hän muistuttaa, ettei aiempia kirjauksia Venäjästä ja Ukrainasta suoranaisesti kumottu, vaikkei niitä toistettukaan. Pääsihteeri Mark Rutte mainitsikin Ukrainan pyrkimyksen Naton jäseneksi lehdistötilaisuudessa.

PÄÄAIHEEN eli puolustusmenojen nostamisen osalta Pesu suhtautuu varsin epäillen juhlallisten ja yksimielisten kirjauksien toteutumiseen käytännössä.

-  Se ei todellakaan ole kirkossa kuulutettu. Jos Euroopassa ei oikeasti ajauduta sodan partaalle, niin voisin kuvitella, että se viisi prosenttia bruttokansantuotteesta jää aika monelta tekemättä, Pesu sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteen pitkä aikajänne vuoteen 2035 saakka sekä kirjaus ympäröivän strategisen tilanteen huomioimisesta tavoitteen saavuttamisessa jättävät liittolaismaille pelivaraa. Pesu arvioi suurimman osan Nato-maiden johtajista olevan sitä mieltä, ettei turvallisuustilanne todellisuudessa edellytä viiden prosentin bkt-osuuden uhraamista puolustukseen.

Pesun mukaan jatkossa on mielenkiintoista nähdä, kuinka tarkasti Yhdysvallat ryhtyy tavoitteen toteutumista seuraamaan. Tilanne saattaa elää myös muutoin, sillä Donald Trump on ollut vasta muutamia kuukausia presidenttinä.

-  Riittääkö tämä vai haluaako Trump eurooppalaisilta lisää tulevaisuudessa? En kyllä Nato-liittolaisena ajattelisi, että tämä oli Yhdysvaltain puolelta välttämättä tässä, Pesu sanoo.

TUTKIJA myös kyseenalaistaa sen, mikä merkitys työllä ja tuskalla saavutetuilla yksimielisillä kirjauksilla on esimerkiksi Venäjän suuntaan – ihan jokainen kun kykenee joka tapauksessa näkemään, että liittokunnassa on jännitteitä.

Kaikista epäilyistä huolimatta Euroopan oma puolustuskyky kiistatta kasvaa lähitulevaisuudessa, Pesu sanoo. Näin ollen Haagin huippukokouksessa voi olla hänen mukaansa ainekset lähtölaukaukseen aidolle uudelle taakanjaolle Yhdysvaltain ja Euroopan välillä.

Nyt toimittiin Pesun mukaan paljolti Trumpin pelossa, mutta vaikka hallinto Yhdysvalloissa vaihtuisi, ei demokraateillakaan olisi erilaista näkemystä toivottavan kehityksen suunnasta.

Haagin kokouksen yhteydessä herätti paljon huomiota pääsihteeri Rutten lipevä käytös Trumpia kohtaan. Pesun mukaan historian kehitys lopulta osoittaa, oliko se reaalipoliittista viisautta vai epätoivoista mielistelyä.

-  Mutta eihän se kauniilta näytä, tutkija myöntää.

AVAINSANAT

Stubb ei kritisoi Rutten Trump-imartelua: ”Uskon, että Trump on tyytyväinen Nato-kokouksen tuloksiin”

Presidentti Stubb sanoi Haagissa medialle, että Mark Rutte on hänen mielestään yksi parhaista liittokunnalla olleista pääsihteereistä.

Presidentti Alexander Stubb ei kritisoi Naton pääsihteerin Mark Rutten imartelua Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suuntaan.

Rutte kutsui Haagissa pidetyn Naton huippukokouksen aikana Trumpia muun muassa ”isukiksi” ja ”vahvaksi mieheksi” ja ylisti tätä useaan otteeseen.

Stubb sanoi toimittajille huippukokouksen yhteydessä, että Rutte on saanut kaikki jäsenmaat sitoutumaan uuteen puolustusmenotavoitteeseen ja Yhdysvallat sitoutumaan Naton yhteispuolustusartiklaan. Stubb piti tätä vaikuttavana ja sanoi, että Rutte on hänen mielestään yksi parhaista liittokunnalla olleista pääsihteereistä.

NATON jäsenmaat sopivat kokouksessa puolustusmenojen nostosta viiteen prosenttiin kunkin maan bruttokansantuotteesta. Stubb sanoi uskovansa, että Trump on tyytyväinen tähän lopputulemaan.

-  En halua pistää sanoja Yhdysvaltain presidentin suuhun, mutta voisin uskoa, että Trump on tyytyväinen, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa.

Stubb muisteli sitä, kun Trump mainitsi ensimmäisen kerran, että jäsenmaiden puolustusmenot on nostettava viiden prosentin tasolle.

-  Enpä usko, että meistä kukaan ajatteli, että näin tulisi tässä kokouksessa käymään.

NATO-KOKOUKSEN loppujulistuksessa ei mainita Ukrainan Nato-jäsenyyden edistämistä, toisin kuin viime vuonna.

Stubbin mukaan viime vuoden julistus on voimassa, vaikkei Ukrainan Nato-tietä nyt mainitakaan kokouksen loppujulistuksessa.

Stubbilta kysyttiin, olisiko Suomi halunnut maininnan julistukseen myös nyt, mutta Stubb ei kommentoinut asiaa.

AVAINSANAT

Työministeri Finnairiin vaikuttavasta työriidasta: ”Toivon tietysti, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman nopeasti”

Työministeri Matias Marttinen (kok.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) toivoo mahdollisimman nopeaa ratkaisua Finnairin lentoihin vaikuttavaan lentoliikenteen palvelujen työriitaan. Hän kuitenkin sanoo, ettei halua kommentoida neuvotteluosapuolen julkisuudessa esittämiä näkemyksiä.

-  Valtakunnansovittelija hakee tällä hetkellä osapuolten kanssa ratkaisua. Toivon tietysti, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman nopeasti. Toimivat lentoliikenneyhteydet ovat täysin kriittisiä Suomen kaltaiselle pienelle maalle, Marttinen kommentoi STT:lle Suomi areena -tapahtumassa Porissa.

Marttinen nosti esiin, että kevään työmarkkinakierroksella joillakin aloilla ratkaisujen löytyminen on kestänyt pitkäänkin, mutta lopulta kaikille näille toimialoille on saatu sopimus.

Työriitaa soviteltiin viimeksi eilen, mutta valtakunnansovittelijan mukaan näkemyserot ovat edelleen suuria.

Julkinen keskustelu sai lisäkierroksia keskiviikkona, kun Palvelualojen työnantajat Palta arvosteli työntekijöitä edustavaa Ilmailualan Unioni IAU:ta. Paltan mielestä IAU:n tavoitteena ei ole sovinto vaan maksimoida lentoyhtiö Finnairille aiheutuvat taloudelliset vahingot. IAU kommentoi STT:lle tekstiviestitse, että työriitaan tulisi löytää kompromissi, joka ei perustu pelkästään Paltan yksipuolisiin linjauksiin.

FINNAIR on perunut IAU:n aiempien lakkojen vuoksi viime kuukausina arviolta noin tuhat lentoa.

Joidenkin mielestä lakoista johtuvat lentojen perumiset alkavat jo haitata Suomen mainetta. Tätä mieltä on ollut esimerkiksi Marttisen puoluetoveri, kansanedustaja Pia Kauma (kok.), joka otti asiaan kantaa sosiaalisessa mediassa. Kauman mielestä lentojen perumiset ovat haitaksi Suomen maineelle luotettavana kumppanina ja matkakohteena.

Marttinen ei halunnut tässä vaiheessa ottaa kantaa lakkojen ja työriidan vaikutuksiin Finnairin tai Suomen maineelle. Hänestä on vielä aikaista arvioida asiaa.

-  Totta kai on selvää, että lentoliikenteen häiriöillä on paljon vaikutusta suomalaisten matkustamiseen ja yritysten tilanteeseen, Marttinen kommentoi.

AVAINSANAT

Naton Rutte: Yhdysvallat on sitoutunut Natoon – ”Trump vahvisti asian tänään selkeästi”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Naton pääsihteeri Mark Rutte keskustelivat Naton huippukokouksessa Haagissa 25. kesäkuuta.

Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoo uuden puolustusmenotavoitteen tekevän Natosta vahvemman ja reilumman. Hän myös sanoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tehneen selväksi, että maa on sitoutunut Natoon.

-  Trump vahvisti asian tänään selkeästi. Samalla hän teki selväksi, että hän odottaa Euroopalta enemmän sitoutumista. Ja sen me näemme heidän tekevän, Rutte sanoi.

Rutte kehotti eurooppalaisia lopettamaan panikoinnin asiasta.

-  Kuinka monta kertaa Yhdysvaltojen pitää vastata tähän kysymykseen, Rutte kysyi lehdistötilaisuudessa.

Rutte kommentoi asiaa Naton huippukokouksen päätteeksi Haagissa. Jäsenmaat sopivat kokouksessa puolustusmenojen nostosta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Ruttelta kysyttiin hänen imartelustaan Trumpia kohtaan, mikä on noussut puheenaiheeksi kokouksen aikana. Rutte kutsui kokouksen aikana Trumpia muun muassa ”isukiksi” ja ”vahvaksi mieheksi” ja ylisti tätä useaan otteeseen. Keskustelua herätti myös Rutten Trumpille lähettämä imelähkö kirje.

-  Luuletko että tämä (puolustusmenojen nosto) olisi ollut kokouksen lopputulema, jos Trumpia ei olisi valittu taas presidentiksi?

Hänen mukaansa Trump ansaitsee kehuja tässä asiassa ja toimista Iranissa.

RUTTE mainitsi Ukrainan Nato-jäsenyyden edistämisen loppulehdistötilaisuudessa.

Viime vuoden huippukokouksesta poiketen asiaa ei mainita tämän kokouksen loppujulistuksessa. Erityisesti Yhdysvallat on torpannut Ukrainan Nato-haaveita tämän vuoden aikana.

-  Seisomme Ukrainan rinnalla sen tavoitellessa rauhaa, ja jatkamme Ukrainan tukemista sen peruuttamattomalla tiellä kohti Naton jäsenyyttä, Rutte sanoi.

AVAINSANAT