”Työnantaja on valintansa tehnyt” – Metsäkeskus vähentää 50 työntekijää, Metsähallitus 43

Muistutus retkeilijälle roskien keräämisestä mukaan Kevon luonnonpuiston retkeilyreitin aloituspisteessä Utsjoella 9. syyskuuta 2023. Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää Kevon retkeilyreittejä.

Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen muutosneuvottelut johtavat irtisanomisiin molemmissa.

Metsäkeskus kertoo, että se irtisanoo 50 työntekijää ja muuttaa 30 tehtävää määräaikaisiksi.

Vuoden loppuun mennessä Metsäkeskuksessa päättyy eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisen kautta lisäksi 30 työsuhdetta. Koko henkilöstö myös lomautetaan ensi vuoden aikana 1-5 viikon ajaksi. Metsäkeskuksessa työskentelee tällä hetkellä vajaat 540 henkilöä, heistä määräaikaisina liki 70.

Metsäkeskus aloitti muutosneuvottelut syyskuussa tavoitteena saada talous tasapainoon ja vastata toimintaympäristön muutoksiin. Keskuksen taloutta sopeutetaan vastaamaan tulevaa valtionavun leikkausta ja toiminnan alijäämää. Sopeutustarve vuosien 2024 ja 2025 aikana on yhteensä noin viisi miljoonaa euroa.

Jatkossa Metsäkeskus luopuu yksilöllisestä metsänomistajaneuvonnasta ja muuttaa yritysneuvonnan toimintamallia. Neuvontaa tarjotaan jatkossakin sekä metsänomistaja- että yritysasiakkaille muun muassa asiakastuen kautta ja hyödyntäen monikanavaista sähköistä ja automatisoitua viestintää.

Metsäkeskuksen metsäasiantuntijoiden pääluottamusmies Jyrki Vuorenmaa varoitti vähennysten vaarantavan Metsäkeskuksen toimintakyvyn. Hän huomautti, että kaikki toimet huomioiden henkilöstövähennys nousee 100 henkilötyövuoteen vuoteen 2025 mennessä.

Myös metsäasiantuntijoiden järjestö näkee tilanteen täysin kestämättömäksi.

-  Työnantaja on valintansa tehnyt. Talous saadaan tasapainoon, mutta metsäkeskuksen läsnäolo kentällä ja käytännön metsätaloudessa häviää, sanoo Metsäalan Asiantuntijoiden (METO) puheenjohtaja Stefan Borgman tiedotteessa.

Maa- ja metsätalousministeriön ohjaama ja rahoittama Metsäkeskus neuvoo ja kouluttaa metsänomistajia metsien hoidossa, kestävässä hyödyntämisessä ja suojelussa. Lisäksi Metsäkeskus valvoo, että yritykset ja yksityishenkilöt noudattavat metsää koskevia lakeja.

METSÄHALLITUKSESSA lokakuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat Luontopalveluita ja konsernin yhteisiä toimintoja. Uudelleenjärjestelyjen myötä 43 vakituista työtehtävää lakkaa, Metsähallitus kertoo. Neuvottelujen piirissä oli kaikkiaan 460 työntekijää.

Luontopalvelujen taloutta tasapainotetaan vielä noin kolmen miljoonan euron säästöohjelmalla, joka kohdistuu muun muassa rakennuksiin, palveluverkostoon ja kalustokuluihin.

Metsähallituksen pääluottamusmies Tapani Pennasen mukaan muutosneuvottelut olivat erittäin haastavat.

-  Vaihtoehtojen esittäminen oli vaikeaa, kun taustalla oli työnantajan pitkälle suunnittelema organisaatiomuutos, josta ei juuri saanut tietoja, Pennanen sanoo tiedotteessa.

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka tehtävänä on käyttää, hoitaa ja suojella valtion maa- ja vesialueita. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa julkisia hallintotehtäviä, joihin kuuluu luonnonsuojelualueiden, kuten kansallispuistojen, hoito sekä maksuttomien retkeilypalveluiden tuottaminen.

Asiantuntija USA-tullikiistasta: Tällaiset tullit Euroopan teollisuus vielä kestäisi

EU:lle kaavailtu kymmenen prosentin yleistulli on tilanne, jonka kanssa pystyttäisiin elämään, vaikka taso onkin korkeampi kuin nykyiset keskimääräiset tullit.

Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori.

Vuori kommentoi STT:lle Yhdysvaltojen tullien vaikutuksia Euroopan unioniin ja maailmantalouteen tiistaina iltapäivästä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kertoi maanantaina siirtävänsä tuontitullien voimaantuloa elokuuhun ja lähetti useille maille kirjeitä korkeammista tuontitulleista.

Yhdysvallat ja EU eivät ole vielä julkistaneet saavuttaneensa kauppasopimusta. Esimerkiksi Politico uutisoi maanantaina, että Yhdysvallat olisi tarjonnut EU:lle sopimusta kymmenen prosentin yleistulleista tietyin poikkeuksin.

Vuoren mukaan kymmenen prosentin yleistulli olisi melko odotettavissa oleva taso. Yhdysvaltojen tärkeän kauppakumppanin Britannian kanssa solmimassa kauppasopimuksessa yleistulliksi tuli kymmenen prosenttia. EU:n olisi ollut vaikea päästä tämän tason alle.

YLEISTULLIN lisäksi suuri vaikutus on eri tuotteille määrättävillä toimiala- ja tuotekohtaisilla tulleilla. Nämä tullit voivat koskea esimerkiksi terästä, autoja tai lääkkeitä.

Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan EU olisi saamassa yleistulliin rajoitettuja myönnytyksiä esimerkiksi lentokoneiden osista.

Tällä hetkellä Yhdysvallat on asettanut 50 prosentin tuontitullin EU:n teräs- ja alumiinituotteille, 25 prosentin tuontitullin autoille ja autojen osille sekä 10 prosentin perustullin useimmille muille tuotteille.

Vuori muistuttaa, että vaikka Suomen ja muiden EU-maiden tuotteet maksavat Yhdysvalloissa enemmän verrattuna paikallisesti tuotettuihin tullien vuoksi, voivat EU-valtiot silti saada kilpailuetua suhteessa muihin maihin.

-  Jos verrokkimaiden tullit ovat korkeammat kuin meillä, vaikka Japanilla 25 prosenttia ja Kiinalla 30 prosenttia, tullit voivat Amerikan markkinalla suosia eurooppalaisia toimijoita. Pitää nähdä kolikon tämäkin puoli kun katsotaan kokonaisvaikutuksia.

Myös dollarin heikentyminen syö tullien negatiivista vaikutusta.

MAANANTAINA Trump lähetti ensimmäiset tullikirjeensä Yhdysvaltojen kauppakumppaneille. Tavoitteena on painostaa maita kauppasopimuksiin.

Esimerkiksi Japanille ja Etelä-Korealle on kirjeiden perusteella tulossa 25 prosentin tuontitullit, jotka tulevat voimaan elokuussa. Mailla on mahdollisuus neuvotella parempia sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, kunhan tämä tapahtuu elokuun alkuun mennessä.

Suurin osa tullikirjeen saaneista maista sijaitsee Aasiassa.

Trumpin tullipäätösten taustalla voi Vuoren mukaan olla sekä poliittisia että kaupallisia syitä. Osa Aasian maista on perinteisesti suhtautunut kriittisesti Yhdysvaltoihin. Moni maista, joille on asetettu korkeita tulleja, toimii osana yhdysvaltalaisten yritysten alihankinta- ja tuotantoketjua. Trump voi myös pyrkiä kytkemään Aasian maita irti Kiinan vaikutuspiiristä, Vuori arvioi.

Tällä hetkellä Aasian osuus maailman talouskasvusta on reippaasti yli puolet. Mikäli Yhdysvallat kovasti kurittaa Aasian nousevia talouksia, se voi Vuoren mukaan pitkällä aikavälillä kääntyä maata itseään vastaan.

Maat voivat myös kääntyä enemmän Kiinan tai jonkin muun maan suuntaan ja tämäkin voi olla pois Yhdysvalloilta.

VAIKKA SOPIMUKSET vähentävätkin markkinoiden epävarmuutta, Vuori toteaa, että Trumpin ja tämän hallinnon kanssa kauppasopimusten solmimisen jälkeenkin ilmaan voi jäädä kysymysmerkkejä.

-  Totta kai lähtökohtaisesti oletamme ja toivomme, että diili kestää, Vuori sanoo.

Hän nostaa esiin presidentin valtaoikeudet asettaa hyvinkin nopeasti lisätulleja kansallisen turvallisuuden nimissä.

-  Sopimus lisää jotain ennakoitavuutta ja poistaa epävarmuutta, mutta kyllä tässä jää vielä iso riski siitä, että suunta ja Trumpin mieli voivat muuttua ja voi tulla uusia yllätyksiä.

Vuoren mukaan mikäli sopimus ei pidä, EU:n vastatoimet ja reaktiot jyrkkenevät. Tällöin ollaan jo lähellä kauppasotaa. Hän toivoo, että sopimuksen myötä EU ja Yhdysvallat siirtyvät mahdollisesta tullisodasta jonkinlaiseen korotettujen tullien uuteen normaaliin.

Vuori uskoo, että EU pysyy yhtenäisenä kauppasopimuksesta neuvoteltaessa ja mahdollisten yllätysten kohdalla.

Trumpin hallinnolla on mahdollisuus asettaa yksittäisille EU-maille korkeampia tulleja kuin muille. Näin voisi käydä, jos Trump esimerkiksi haluaisi asettaa Espanjalle korkeammat tullit, mikäli maa ei sitoudu Naton puolustusmenotavoitteeseen.

-  Varmasti tällaisessa tilanteessa EU yhteisenä rintamana reagoisi ja asettaisi vastatoimia, Vuori toteaa.

Hän korostaa, että Trumpin tyyliin tuntuu kuuluvan kovistelu ja räväkät avaukset, mutta loppupeleissä esimerkiksi päivämääriä on siirretty ja niistä on joustettu.

Suurimman haastajan Kiinan kanssa on saatu aikaan jonkinlainen sopimus. Vuori pitäisi merkillisenä, jos Trump haluaisi kiihdyttää kauppasotaa ja jarruttaa talousyhteistyötä länsimaisten liittolaisten ja kumppanien kanssa.

-  Yhdysvallat tarvitsee länsimaisia liittolaisia, jos meinaa Kiinan kanssa pärjätä taloudessa ja turvallisuudessa.

Teksti: STT / Anna-Elina Perttula

AVAINSANAT

ICC tiukensi ympäristöväittämiä koskevia sääntöjään – Mainonnan eettinen neuvosto alkaa soveltaa lokakuussa

Joutsenmerkki pehmopaperipakkauksessa.

Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on tiukentanut sääntöjään koskien tuotteiden ympäristöväittämiä, kertoo Keskuskauppakamari tiedotteessaan.

Keskuskauppakamarin pääsihteerin Paula Palorannan mukaan sääntöjä päivitettiin etenkin siltä osin, miten pyrkimyksellisiä ympäristöväittämiä tulee käyttää. Mikäli yritys kertoo markkinoinnissaan pyrkivänsä saavuttamaan jonkin ympäristöön tai ilmastoon liittyvän tavoitteen, sen on sääntöjen mukaan osoitettava selkeä suunnitelma, jolla tavoitteeseen päästään ilmoitetussa aikataulussa.

-  Sanotaan, että yritys kertoo olevansa jotakin vuoteen 2040 mennessä. Silloin sen pitää kyetä osoittamaan selvä suunnitelma, jolla se pysyy ilmoittamassaan aikataulussa, Paloranta sanoo.

MAINONNAN eettinen neuvosto alkaa soveltaa uusia sääntöjä lokakuusta 2025 alkaen. Palorannan mukaan myös Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta ottaa säännöt käyttöön tämän vuoden syksyllä.

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnalla on ICC:n sääntöjen noudattamisen tarkkailussa rooli kahdessa eri tilanteessa: yritys voi pyytää lausuntoa kilpailijan menettelystä tai sitten liiketapalautakunta voi ottaa kantaa yrityksen omasta pyynnöstä sen käytäntöihin.

ICC:n sääntöjen mukaan markkinoinnissa ei myöskään lähtökohtaisesti saa käyttää yleisiä ja epämääräisiä ympäristöväittämiä. Tällaisia ovat muun muassa sanat ympäristöystävällinen, ekologinen, vihreä, kestävä, ilmastoystävällinen ja vastuullinen.

-  Kun kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden ympäristöväittämiin ja ne purevat kuluttajiin, niin yritykset myös käyttävät niitä todella paljon, kertoo Paloranta.

YMPÄRISTÖVÄITTÄMÄT ovat omiaan antamaan vaikutelman, ettei tuotteella tai toiminnolla ole ympäristölle haitallisia vaikutuksia tai että ympäristövaikutus on myönteinen. Yleisiä ympäristöväittämiä saa ICC:n markkinointisääntöjen mukaan kuitenkin käyttää, jos väittämän tueksi on esitettävissä erityisen vahvaa näyttöä.

Palorannan mukaan Suomessa ei ole tullut tuoretta tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, josta kävisi selvästi ilmi, miten ympäristöväittämiä tulee käyttää.

-  Sen takia yritykset aika helposti saattavat käyttää markkinoinnissaan hyvin laveita tai yleisiä ympäristöväittämiä.

Paloranta pitää tärkeänä, että niin EU:ssa kuin myös Suomessa elinkeinoelämän puolella määritellään yksityiskohtaisemmin säännöt ympäristöväittämien käyttöön.

EU:SSA ympäristöväittämien käyttöön ollaan puuttumassa niin sanotulla viherpesudirektiivillä, jolla on tarkoitus kieltää katteettomien ympäristöväitteiden markkinointi. Viherpesua koskeva direktiivi on kuitenkin loppumetreillä ajautunut umpisolmuun, ja komission on kerrottu jopa harkitsevan direktiivin poisvetoa.

Komissiota on hiertänyt etenkin se, että sääntely olisi koskenut myös alle 10 hengen yrityksiä.

Suomen teollisuuden uudet tilaukset ja tuotanto kasvussa vuoden takaiseen verrattuna

Teräsaihioita tulossa terässulaton jatkuvavalukoneen alaosasta SSAB:n Raahen tehtaalla 24. marraskuuta 2021.

Suomen teollisuuden uudet tilaukset ja tuotanto jatkoivat toukokuussa kasvuaan kolmatta kuukautta putkeen vuoden takaiseen verrattuna. Asia selviää Tilastokeskuksen tilastoista.

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli toukokuussa noin 14 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi toukokuussa taas lähes kuusi prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

TUOTANTO kasvoi edellisestä kuukaudesta eniten sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon toimialalla. Tuotanto väheni taas eniten metsäteollisuudessa.

Uusien tilausten määrä kasvoi edellisvuodesta metalliteollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Paperiteollisuudessa uusien tilausten arvo oli vuoden takaista pienempi.

Hyvinvointialueilla nolo pulma: Palkkaerot samoista töistä yhä satoja euroja

Palkkojen harmonisointi eli yhdenmukaistaminen venyy hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueen sisällä samaa työtä tekevien palkkaero yhtä vaativassa tehtävässä voi olla edelleen useita satoja euroja kuukaudessa.

Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, laki määräsi työnantajat harmonisoimaan eli yhdenmukaistamaan työntekijöidensä palkat kohtuullisen ajan sisällä. Nyt kahden ja puolen vuoden jälkeen useilla hyvinvointialueilla tehtävä on edelleen kesken.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen sisällä samaa työtä tekevien palkkaero yhtä vaativassa tehtävässä voi olla edelleen useita satoja euroja kuussa.

Joillain alueilla palkkaero voi kestää vielä vuosia, mikä tarkoittaisi tuhansien eurojen menetyksiä joillekin työntekijöille.

SOSIAALIALAN korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian neuvottelujohtaja Tuomas Hyytinen sanoo, että vanhojen kuntayhtymien pohjalle perustetut hyvinvointialueet ovat hyvässä vaiheessa ja osassa niistä harmonisointi on käytännössä tehty jo.

Suurempien hyvinvointialueiden kohdalla harmonisoinnin odotetaan kuitenkin vievän vielä vuosia.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla (Pohde) sosiaalihuollossa harmonisointi ei ole edennyt vielä isompiin ryhmiin. Hidasteena Hyytisen mukaan on se, että tehtävänkuvia ei ole laadittu siellä lainkaan tai ne ovat ajastaan jäljessä.

-  Lähtökohta on, että samasta tehtävästä pitää maksaa sama palkka, ellei ole laillista perustetta olla maksamatta sitä. Jos me emme tiedä, onko tehtävä sama, se hankaloittaa kysymystä todella paljon.

Ennen hyvinvointialueille siirtymistä kuntien palveluksessa olleiden työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat vaihtelivat kunnittain. Nyt hyvinvointialueen sisällä saman vaatimustason tehtävissä työntekijöille tulisi maksaa samaa tehtäväkohtaista palkkaa. Palkat tulee korottaa ylimpään kyseisestä tehtävästä maksettavaan palkkaan.

Pohteen palvelussuhdepäällikkö Jari Partanen tunnistaa Hyytisen mainitseman epäkohdan, mutta hänen mukaansa palkkaharmonisoinnin edistyminen ei ole kiinni siitä.

PALKKOJEN harmonisointi laahaa myös ainakin Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha). Molemmilta hyvinvointialueilta kerrotaan STT:lle, että syynä on uuden valtakunnallisen palkkausjärjestelmän odottaminen.

Kun hyvinvointialueet aloittivat, molemmille alueille siirtyi henkilöstöä noin kahdestakymmenestä kunnasta.

-  Jokaisella on ollut oma palkkausjärjestelmä, kun ovat olleet itsenäisiä toimijoita. Koska soten uusi palkkausjärjestelmäuudistus on ollut tiedossa koko hyvinvointialueiden olemassaolon ajan, emme ole lähteneet tekemään mitään väliaikaisia ratkaisuja, Jari Partanen sanoo.

Partasen mukaan tehtävien keskinäiset vaativuudet ja palkkatasot määritetään osana uutta palkkausjärjestelmää.

KUN ALUEET aikoinaan perustettiin, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyi kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) sote-sopimuksen piiriin.

Hyvinvointialueilla sovellettavaan sote-sopimukseen on tällä hetkellä valmisteilla uusi tasopalkkajärjestelmä.

Uuden palkkausjärjestelmän valmistuminen on siirtynyt useaan otteeseen, mikä on samalla venyttänyt hyvinvointialueiden harmonisoinnin saavuttamisen takarajaa.

-  Sote-sopimuksen palkkausjärjestelmän piti tulla alun perin käyttöön viime vuoden loppuun mennessä. Sitten sitä siirrettiin ensin puoli vuotta tämän vuoden kesäkuun alkuun ja sitten toisen kerran nyt vielä puoli vuotta eteenpäin, Jari Partanen sanoo.

Palkkausjärjestelmäuudistuksen on Partasen mukaan tarkoitus valmistua loppusyksystä.

Partasen arvio on, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön kohdalla palkkojen lopullinen harmonisointi olisi mahdollista saavuttaa Pohteessa aikaisintaan vuonna 2027.

PIRKANMAALLA päätettiin viime vuoden lopussa, että palkkaharmonisoinnin tulee olla saavutettuna viimeistään vuoteen 2028 mennessä. Alun perin harmonisoinnin oli tarkoitus olla hyvinvointialueella valmiina tänä vuonna.

-  Me olemme nyt yhdenmukaistaneet tehtävistä maksettavia palkkoja sen mukaan, mitä on pystytty. Mutta sitten nämä portaat, eli kuinka suuria eroja eri vaativuustasojen välille rakentuu, siitä me emme tosiaan vielä tiedä, koska se selviää vasta valtakunnan tason ratkaisujen pohjalta, sanoo Pirhan henkilöstöjohtaja Aija Tuimala.

-  Tämä on myös ollut ohje Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) suunnasta meille, että ei kannata lähteä rakentamaan nyt uutta järjestelmää.

Pirkanmaan hyvinvointialueella palkkoja on pystytty kahden ja puolen vuoden aikana kuitenkin tasoittamaan harmonisointiin tarkoitetuilla paikallisilla erillä.

Sosiaalialan korkeakoulutettuja edustavan Hyytisen mukaan vuonna 2022 sovittiin palkkaohjelmasta, jossa hyvinvointialueille jaetaan paikallisia eriä, joista osa tulee kohdentaa suoraan palkkaharmonisointiin.

Hyytinen kertoo, että harmonisointiin käytettävät erät käytetään loppuun nyt kesällä 2025.

-  Tämän jälkeen työnantajan pitää ikään kuin omalla rahalla lakisääteisen velvollisuuden perusteella harmonisoida, jos on vielä harmonisoitavaa, Hyytinen huomauttaa.

PIRHAN henkilöstöjohtaja Aija Tuimalan mukaan on valitettavaa, että palkkojen yhdenmukaistaminen venyy näin pitkälle.

-  Laissa ei ole todettu, missä ajassa harmonisointi pitää tehdä. Tärkeintä on ollut, että on suunnitelma, jonka mukaan edetään. Kyllä tässä oli ajatus ja ehkä kuvitelma, että kansalliset raamit olisi saatu aikaisemmin ja harmonisointi olisi jo pidemmällä, Tuimala sanoo.

Koska lainsäädännössä ei määrätty tarkkaa takarajaa yhdenmukaistamisen toteuttamiselle, on vaikea määritellä, missä ajassa hyvinvointialueiden olisi kohtuullista saada asia maaliin.

-  Jokainen ammattiliitto arvioi itse omalla kohdallaan, missä vaiheessa haluaa ryhtyä asiaan tarkemmin puuttumaan. Onko aika nyt vai joskus myöhemmin? Se on vähän vaikea kysymys, mikä on kohtuullinen aika, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin juristi Riitta Saarikoski.

Lisäksi Saarikoski huomauttaa, että jokaisen hyvinvointialueen tilanne on erilainen, minkä vuoksi asiaa on hankala arvioida valtakunnallisesti.

Sosiaalihuollon puolelta Hyytinen arvioi, että mikäli harmonisointi on vielä kesken esimerkiksi parin kuukauden päästä, täytyy pohtia, pitääkö tapauksia lähteä viemään eteenpäin.

Hyytinen muistuttaa, että viime kädessä tuomioistuin käsittelee tapauksia, mutta tavoitteena on, että harmonisoinnin aikataulusta päästäisiin neuvotteluratkaisuihin hyvinvointialueilla.

-  Pitää muistaa, että nämä ovat velvoittavia määräyksiä. Aikataulua ei voi venyttää aivan loputtomasti. Sama palkka samasta työstä on kuitenkin sellainen työoikeudellinen periaate, josta ei kovinkaan helposti voi luistaa, Hyytinen sanoo.

Teksti: STT / Anni Oikarinen

FT: Yhdysvallat uhkaa EU-maita 17 prosentin ruokatulleilla

Euroopasta viedään Yhdysvaltoihin muun muassa suklaata, viinejä ja juustoja.

Talouslehti Financial Timesin lähteiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi uhannut Euroopan unionista tuotavaa ruokaa ja maataloustuotteita 17 prosentin tuontitulleilla.

Financial Timesin lähteiden mukaan varoitus annettiin EU:n kauppakomissaarille torstaina.

Trump kertoi toimittajille perjantaina lähettävänsä maanantaina tuontitulleja koskevia kirjeitä eri maille.

Trumpin mukaan kirjeitä lähtisi maanantaina mahdollisesti 12 maahan. Maat, joille kirjeet lähetetään, on tarkoitus ilmoittaa myös maanantaina.

AVAINSANAT