Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) aloittaa työministerinä tiistaina 6. toukokuuta.
Tasavallan presidentin on tarkoitus nimittää Marttinen ennalta sovitusti työministeriksi.
Samalla presidentti vapauttaa pyynnöstä Arto Satosen (kok.) valtioneuvoston jäsenyydestä ja työministerin tehtävästä. Satonen jatkaa kansanedustajana.
Hallituksen kehysriihessä suunnittelema päätös poistaa työsuhdepolkupyörien verottomuus on lävähtämässä yrittäjien sekä kuluttajien silmille, arvioi Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman.
Työsuhdepyöräedun verottomuus olisi poistumassa heti vuoden 2026 alussa. Työnantaja voi tarjota työntekijälle polkupyöräedun joko palveluntarjoajan kautta leasingsopimuksella tai antamalla ostamansa pyörän työntekijän käyttöön. Etu on ollut verotonta Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudelta eli vuodesta 2021 alkaen.
- Jos leasing-sopimuskautta on vielä muutama vuosi jäljellä, ei varmasti ole osattu varautua sellaiseen, että verovapaana oletettu etu muuttuu äkillisesti veronalaiseksi kesken sopimuskauden, Hellman sanoo.
Työntekijälle polkupyöräetu on verotonta tuloa 1 200 euroon asti vuodessa. Tulot ja pyörän hinta vaikuttavat veroedun määrään, mutta työntekijälle säästöä voi parhaimmillaan kertyä useita satoja euroja. Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen sanoo, että esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa tienaavalle henkilölle veroalennus on vuositasolla ollut enimmillään noin 530 euroa.
Hellman arvioi, että työsuhdepyörästä voi joutua maksamaan ensi vuonna useita kymmeniä euroja kuussa enemmän.
VEROEDUN poistamisen keskeisin ongelma on Hellmanin mukana erityisesti siirtymäajan puute.
- Päätös poistaa verovapaus ilman siirtymäaikaa tulee suurena yllätyksenä edun käyttäjien lisäksi etua tarjoaville työnantajayrityksille sekä pyöräliikkeille.
- Ihan ymmärrettävästi päätös koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Eivätkä yrityksetkään ole tällaiseen tietenkään pystyneet varautumaan. Jos etu poistetaan ilman siirtymäaikaa, eivät yritykset ehdi siihen sopeutua.
Oletuksena on, että edun poisto tulee oitis vaikuttamaan uusien työsuhdepyörien myyntiin. Työnantaja voi jatkossakin tarjota pyöräetua henkilöstölle, mutta Janne Kalluinen uskoo poiston vaikuttavan etuuden suosioon työntekijöiden keskuudessa.
Jukka-Pekka Hellmanin mukaan Suomen Yrittäjille on tullut jo viestiä, että työsuhdepyörien myynti saattaa joistain liikkeistä loppua kokonaan.
- Selvää on, että verovapauden poistaminen tulee vaikuttamaan kysyntään voimakkaastikin.
- Olisi kohtuullista toteuttaa tällainen muutos parin vuoden siirtymäajalla, eikä kertarysäyksellä romuttaa näiden pyöräliikkeiden bisnestä.
HALLITUS KERTOI, että poistamalla kaavamainen työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu saataisiin yhteensä 70 miljoonan euron verotuotot.
Polkupyörämyynnin mahdollisesti vähentyessä arvonlisäverotuotot kuitenkin samalla pienevät.
- En osaa sanoa, onko osattu ajatella heijastevaikutuksia muualle. Esimerkiksi siihen, jos yritysten myynti putoaa, Hellman toteaa.
Veronmaksajien Kalluisen mukaan esimerkiksi työhuonevähennyksen ja työsuhdepolkupyörien verovapaan edun poistamisella saatavilla varoilla rahoitetaan yleisiä veronkevennyksiä.
- 70 miljoonalla ei kovin mittavaa ansiotuloveronkevennystä saa aikaan, mutta osana isompaa verotuksen muutospakettia se hyödyttää niitä, jotka työsuhdepolkupyöräetua eivät jatkossakaan olisi tulleet saamaan.
Teksti: STT / Joona Laukkanen, Antti Haavisto
Apulaispormestaripeli vaikuttaa olevan aidosti auki SDP:ssä, kun moni vaaleissa pärjännyt nimi ei ole käytettävissä.
Apulaispormestarikisa nytkähti eilen SDP:ssä eteenpäin, kun SDP:n pormestariehdokkaana Helsingissä ollut kansanedustaja Eveliina Heinäluoma vahvisti muutoinkin uumoillun päätöksensä olla tarttumatta kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään.
Pesti on tulossa SDP:lle, mutta kuntavaalien ääniharava Heinäluoma ilmoitti tavoittelevansa tällä kertaa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää, joka ei edellytä kansanedustajan asemasta luopumista.
Heinäluoman ratkaisu käynnisti SDP:n sisäisen kisan Helsingissä.
Tänään myös SDP:n ääni-imureihin Helsingissä lukeutunut Ville Jalovaara kertoi Demokraatille, ettei ole käytettävissä tehtävään.
Demokraatin tietojen mukaan Heinäluoman mutta myös Jalovaaran ratkaisut kuitenkin yllättivät osan demareista.
HELSINGIN SDP tiedotti myöhemmin eilen Heinäluoman päätöksen jälkeen, että apulaispormestarin henkilöstä päätetään Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.
Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi.
Helsingin SDP oli vastaavassa tilanteessa tasan kaksi vuotta sitten, kun apulaispormestarina toiminut Nasima Razmyar valittiin kansanedustajaksi.
Apulaispormestarista käytiin tuolloin äänestys. Suljetussa lippuäänestyksessä oli neljä puolueosastojen asettamaa ehdokasta: Hilkka Ahde, Ville Jalovaara, Johanna Laisaari ja Markku Rantahalvari.
Kahden eniten ensimmäisellä kierroksella ääniä saaneen Ahteen ja Laisaaren välillä käytiin toinen äänestyskierros ja valituksi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi tuli Johanna Laisaari.
Myös tällä kertaa vaali käytäneen suljettuna lippuäänestyksenä, kunhan ehdokkaita on enemmän kuin yksi.
Päättyvällä kaudella SDP:n ryhmän kannat ovat kaupunkiympäristöasioissa jakautuneet.
NYT apulaispormestarin tontti on kuitenkin toinen ja siihen kuuluvat muun muassa liikenneratkaisut, maankäyttö ja asuminen.
Tehtävä on ollut koko olemassaolonsa ajan vihreiden ja Anni Sinnemäen hallussa. Aihepiiri on perinteisesti herättänyt Helsingissä poliittisia intohimoja.
Perehtyneisyydestä ja asiantuntemuksesta ei ole hommassa haittaa eikä kokemuksesta kaupungin hallinnossa.
Menestyksellä vaaleissa eli äänimäärällä on oma merkityksensä, mutta esimerkiksi Laisaari nousi apulaispormestariksi varavaltuutetun paikalta.
Helsingissä SDP:n ääniharavia Heinäluoman jälkeen olivat järjestyksessä Razmyar, Jalovaara, Tuula Haatainen, Ville Merinen ja Ahde.
Heistä Razmyar luopui apulaispormestarin paikasta vuonna 2023 noustuaan eduskuntaan, eikä ole hakeutumassa takaisin.
Haatainen on entinen apulaiskaupunginjohtaja, mutta myös hän on kansanedustaja ja kertonut julkisuudessa syöpäsairaudestaan.
Kansanedustaja Merinen oli ehdolla ensi kertaa Helsingissä, eikä ole halukas tehtävään.
Taustakeskusteluissa esiin nousevat tälläkin kertaa esiin nimenomaan Laisaaren ja Ahteen nimet.
Laisaari sanoo Demokraatille tiistaina harkitsevansa vakavasti uuttakin apulaispormestarin tehtävää. Ahde ei ole omassa pohdinnassaan vielä niin pitkällä vaan vasta harkitsee harkitsemista.
Heitä yllättävämpiä valintoja voisivat olla valtuustoon ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajistoon heti noussut Niilo Toivonen tai eduskuntaan vasta palannut entinen pitkäaikainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, joka oli nyt ehdolla Helsingissä.
Myös kansanedustaja Elisa Gebhard saa mainintoja.
Heistä Kumpula-Natri sanoo Demokraatille, että hänen pohdintansa on kesken. Gebhard puolestaan kommentoi, ettei ole vielä ehtinyt pohtia asiaa. Hän toivoo vaaliin kuitenkin useampia ehdokkaita.
Toivonenkaan ei sulje mahdollisuutta pois tässä vaiheessa vaan sanoo pohtivansa asiaa. Monen muun tavoin myös hän korostaa haluavansa kuulla puolueen sisäistä keskustelua.
Poissa pelistä ovat siis varmasti ainakin Heinäluoma, Razmyar, Jalovaara ja Merinen, mutta monen kohdalla tilanne on aidosti auki. Moni pannee merkille, etteivät kaikki kansanedustajatkaan kieltäytyneet ainakaan suoraan.
SILLÄ millaista kaavoitus- ja ympäristöpolitiikkaa tuleva SDP:n apulaispormestari kannattaa on suuri merkitys Helsingin pääpuolueiden välisiin suhteisiin.
Käytännössä linja on lähellä joko kokoomusta tai vihreitä ja vasemmistoliittoa.
Päättyvällä kaudella SDP:n ryhmän kannat ovat kaupunkiympäristöasioissa jakautuneet.
Viimeisimpänä esimerkkinä oli kaupunkiympäristölautakunnan äänestys kiistellystä Lapinlahden tunnelista, jota Eveliina Heinäluoma lautakunnassa kannatti.
Sen sijaan toinen SDP:n edustaja lautakunnassa, nyt vaaleissa valtuustosta pudonnut Sami Kuusela, vastusti tunnelia yhdessä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.
Helsingissä pormestari ja apulaispormestarit tulee valita valtuutettujen tai varavaltuutettujen joukosta. Niin sanotusta pystymetsästä valintaa ei siis sentään tehdä.
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen valittiin tiistaina Kelan pääjohtajaksi monitulkintaisten vaiheiden jälkeen. Kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetut kertoivat Lehtosen valintaan johtaneista käänteistä toisistaan poikkeavan version.
Valinnasta päätti tänään alkuillasta Kelan valtuusto, jossa Lehtosta kannattaneilla kokoomuksen ja perussuomalaisten kansanedustajilla on enemmistö. Kaikki opposition edustajat äänestivät Kelan hallituksen esityksen mukaisesti Melan johtajaa Heli Backmania, joten äänestys päättyi Lehtosen hyväksi 7-5.
ALKUJAAN kokoomuksen kerrottiin ajavan tehtävään työministerin tehtävät pian jättävää Arto Satosta mutta valinnan poliittisuudesta noussut julkinen meteli huononsi Satosen osakkeita ja siirsi samalla Kelan valtuuston ratkaisevan kokouksen alue- ja kuntavaalien jälkeiseen aikaan.
Lehtonen oli viime eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokas. Kokoomuslaisuutensa lisäksi Lehtosta pidetään myös Satosta pätevämpänä, joten Kelan valtuuston puheenjohtaja Mira Nieminen (ps.) esitti tiistain kokouksessa pääjohtajaksi Lehtosta. Esitystä kannatti kokoomuksen Sari Sarkomaa.
Lehdistötilaisuudessaan pääjohtajavalinnan jälkeen valtuuston puheenjohtaja Nieminen kertoi, että kokoomuslaiset ja perussuomalaiset olivat sopineet Lehtosen valinnasta eilen maanantaina. Samalla Nieminen sanoi ajaneensa itse tehtävään Lehtosta koko ajan. Nieminen kiisti, että valintaprosessissa olisi ollut esimerkiksi kunta- ja aluevaaleihin tai Arto Satoseen liittyvää erityisyyttä.
NIEMISELTÄ kysyttiin miten ja missä vaiheessa kokoomus ja perussuomalaiset päättivät ajaa Kelan johtoon Lehtosta.
– Tästä päätettiin, keskusteltiin eilen, Nieminen sanoi.
– Kävimme molemmat puolueissamme ja ryhmissämme keskustelut ja tulimme siihen tulokseen, että meillä on yhteneväinen näkemys Lehtosesta, hän täsmensi.
Kun kokoomuksen valtuutettu, kansanedustaja Mia Laiho saapui hieman myöhemmin kommentoimaan Lehtosen valintaa medialle, hän ei tuntunut tietävän mitään Niemisen mainitsemista keskusteluista. Laiho korosti, ettei kokoomus ollut lukinnut ehdokastaan ennen tämänpäiväistä äänestystä.
– Emme olleet tehneet mitään henkilövalintoja ennen tätä kokousta myöskään puolueen sisällä. Meille on annettu tässä ihan oma päätäntävalta eli puoluejohto ei ole meitä tässä ohjannut, Laiho sanoi.
LAIHO ei halunnut ottaa kantaa siihen miten perussuomalaiset päätyivät Lehtosen kannalle.
– En ole itse ainakaan ollut missään keskusteluissa perussuomalaisten kanssa. Ainoa mikä keskustelu, jonka itse olen käynyt on käyty kokoomuksen sisällä.
Kokoomuslaisen Lehtosen valinta kokoomusjohtoisen hallituksen kansanedustajien äänillä Kelan pääjohtajaksi ei Laihon mukaan myöskään perustunut poliittiseen sopimukseen.
– Ei tässä mitään poliittista diiliä ollut. Ei todellakaan. Tässä on valittu tehtävään paras hakija nyt näillä tiedoilla mikä meillä tällä hetkellä hakijoista oli ja mitä kokonaisarvioiden perusteella on saatu.
Mutta oli kuitenkin hallituspuolueiden diili?
– Ei tässä ollut mitään diiliä. Me emme ole sopineet ainakaan kokoomus ei ole sopinut tässä nyt mitään diiliä.
Laiho myös kiisti, että Lehtosen eduskuntavaaliehdokkuus olisi vaikuttanut kokoomuksen päätökseen tukea häntä pääjohtajaksi.
– Hänen poliittinen taustansa ei ollut tässä missään roolissa. Kyllä hän ihan omilla ansioillaan ja omalla taustallaan, kokemuksellaan on tähän tehtävään valittu.
Kelan uudeksi pääjohtajaksi on valittu äänin 7-5 HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Valinnan takana oli hallituspuolueiden sopimus. Lehtonen oli kokoomuksen ehdokas viime eduskuntavaaleissa, muttei tullut valituksi.
Lehtonen sai taakseen seitsemän Kelan 12 valtuutetusta eli hallituspuolueiden edustajat. Lehtosta esittivät virkaan perussuomalaiset valtuutetut, joita kokoomuksen edustajat tukivat.
– Äänestystuloksella 7-5 Lasse Lehtonen on valittu Kelan uudeksi pääjohtajaksi. Valintaa puoltavat laaja kotimaiset ja kansainväliset kokemus, näytöt muutosjohtamisesta ja kokonaiskuvan hallinta. Odotamme häneltä myös valmiutta isoihin muutoksiin ja uusiin mahdollisuuksiin, joita Kelalle haetaan, kommentoi valtuuston puheenjohtaja Mira Nieminen (ps.).
Pääjohtajasta päättävät Kelan valtuutetut, jotka ovat kansanedustajia. Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on yhteensä seitsemän valtuutettua ja oppositiopuolueista SDP:llä, keskustalla ja vihreillä yhteensä viisi valtuutettua.
Nieminen esitti johtajaksi Lehtosta sen jälkeen, kun kokoomus ja perussuomalaiset olivat sopineet asiasta eilen maanantaina. Kyseessä on siis hallituspuolueiden poliittinen sopimus.
SDP:N ja muiden oppositionpuolueiden edustajat moittivat hallitusta ennen kokousta siitä, ettei pitkittyneessä ja sekavassa valintaprosessissa edes yritetty ylittää hallitus-oppositiorajoja.
– Mitään tällaista keskustelua parhaasta nimestä tehtävään ei missään vaiheessa ole päästy käymään. Kela on kuitenkin parlamentaarisesti johdettu ja eduskunnan alainen laitos, kuten esimerkiksi Yleisradiokin. Uskon, että asiasta on syntynyt tällainen mylläkkä osin juuri aidon keskustelun puutteen takia, Antti Kurvinen (kesk.) sanoi.
Ennakkoon varmana pidetty kokoomuksen ehdokkaan, ex-työministeri Arto Satosen valinta alkoi näyttää hallituksen silmissä kiusallisen selvästi poliittiselta virkanimitykseltä, kun Kelan hallitus tuki Heli Backmania äänin 8-1 ja julkisuudessa alettiin esittää kysymyksiä Satosen kompetenssinsa ja kokemuksesta tehtävään.
Perussuomalaisten Nieminen piti valintaprosessia ”täysin normaalina, vaikka se venyi ja pitkittyi erinäisistä syistä” ja kiisti, että valinnassa olisi ”mitään poliittista”. Sen sijaan hän moitti asiasta käytyä julkista keskustelua.
– Luottamuksellisia tietoja ei saisi levitellä mediassa, jos haluamme jatkossakin hyviä hakijoita, Nieminen lausui.
DEMARIVALTUUTETUISTA Ilmari Nurminen otti ennalta selvimmin kantaa siihen, että valituksi tulisi Kelan hallituksen ehdokas Backman.
– Pitäisin aika erikoisena, jos tähän prosessiin tuotaisiin vielä jotain mustia hevosia. En arvostele kenenkään pätevyyttä, mutta kyllä minusta Kelan hallituksen arvio on paras selkänoja tälle valinnalle, Nurminen muotoili ennen valintaa.
Myös demarien Matias Mäkynen kommentoi, että vaikka poliittinen tausta ei saa olla rasite, sen ei pitäisi liioin antaa ”ohituskaistaa” muuten pätevämpien ehdokkaiden ohi.
– Heli Backman olisi ollut meidän valintamme, mutta hallituspuolueilla oli omat syynsä valita Lasse Lehtonen. Valinta politisoitui, eikä mitään aitoa halua parlamentaariseen keskusteluun ollut. Opposition edustajille ei missään vaiheessa kerrottu mitään, vaan asia tuotiin kuin valmiiksi päätettynä nyt esiin, Mäkynen sanoi.
Mäkynen arvioi, että Lehtosen valinnan ratkaisi raskaan vaalitappion kokeneiden perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran (ps.) tuen vetäminen pois Arto Satoselta.
– Ja onhan se laisensa signaali, ettei riippumattomien asiantuntijoiden, tässä tapauksessa Kelan hallituksen, näkemys paina valinnoissa.
Juttua muokattu ti 29.4. klo 17.43: lisätty varmistunut tieto Lehtosen valinnasta, äänijakaumasta sekä Mira Niemisen ja Matias Mäkysen kommentit.
Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) vaatii, että vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta tehdään pakollinen. Harjanteen mielestä se lisäisi läpinäkyvyyttä ja vahvistaisi demokratiaa.
Vaalirahoituksen ilmoittaminen ennakkoon on vaaleissa ehdolla oleville vapaaehtoista. Harjanne huomauttaa, että vain murto-osa tekee ilmoituksen. Harjanteen mielestä äänestäjät jäävät siksi vaille olennaista tietoa ehdokkaan taloudellisista tukijoista ja sitoumuksista ennen äänestyspäätöksen tekemistä.
– Ennakkoilmoituksen tekeminen pakolliseksi ennen vaalipäivää vahvistaisi vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä ja voisi ehkäistä mahdollisia väärinkäytöksiä. Merkittävä osa vaalirahoituksesta on ehdokkailla tiedossa ja kerättynä jo ennen vaaleja, joten ennakkoilmoituksen antaminen on paitsi mahdollista, myös perusteltua, Harjanne sanoo tiedotteessa.
Harjanne nostaa esiin, että esimerkiksi kevään kuntavaaleissa puolueiden välillä oli merkittäviä eroja siinä, kuinka suuri osuus ehdolla olleista oli tehnyt ennakkoilmoituksen. Vihreillä sen tekemistä edellytetään ehdokassopimuksessa.
– On ymmärrettävää, että ennakkoilmoituksen ja vaalien jälkeen annettavan ilmoituksen välillä voi olla eroja, mutta tästä huolimatta etukäteinen tietoa rahoituksen kokoluokasta ja pääasiallisista lähteistä on tärkeä osa avoimuutta, Harjanne perustelee.
