Työministeri Satonen: Välttämättömistä työelämän uudistuksista ei voida perääntyä

Työministeri Arto Satonen (kok.) Politiikan toimittajien työmarkkinadebatissa Helsingissä 12. joulukuuta.

Työministeri Arto Satonen (kok.) sanoo STT:lle, että uudet poliittiset lakot ovat erittäin mittavia ja niistä aiheutuu huomattavia kustannuksia yrityksille.

-  Nämä yritykset ovat myös näiden työntekijöiden omia palkanmaksajia.

Satosen mukaan lakot ovat valitettava asia ja ne antavat huonon kuvan Suomesta investointiympäristönä. Satosen mukaan lakot kertovat myös siitä, että työrauhalainsäädännön uudistaminen on tärkeää.

Hänen mukaansa Suomen nykyisessä taloustilanteessa ei lakkoja tarvita eikä välttämättömistä työelämän uudistuksista voida perääntyä.

Teollisuusliitto kertoi tänään aamulla ajavansa Kokkolan ja Porvoon Kilpilahden teollisuusalueiden tuotannon alas helmikuun alussa kahdeksi päiväksi. Teollisuusliiton poliittisilla lakoilla vastustetaan hallituksen työelämään ja sosiaaliturvaan liittyviä muutoksia. Myös Ammattiliitto Pro kertoi tänään uusista poliittisista lakoista helmikuun alussa.

TYÖNTEKIJÄPUOLI on useaan kertaan kritisoinut hallitusta siitä, että nykyinen hallitus ei ole kuullut työntekijäpuolta valmistellessaan työntekijöihin vaikuttavia muutoksia. Tänään Teollisuusliiton Riku Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa, että työryhmissä saatetaan kuulla, mitä työntekijöiden edustajat sanovat, mutta ei kuunnella.

Satonen sanoo hallituksen näkevän asian niin, että nyt tehtävät työelämäuudistukset ovat välttämättömiä työllisyyden ja julkisen talouden tilan parantamiseksi eikä niistä lähdetä tinkimään.

-  Yksityiskohtia tietysti täsmennetään ja kuullaan työmarkkinaosapuolia. Mutta ajatus siitä, että alettaisiin pakittamaan näistä uudistuksista sen takia, että ne eivät SAK:lle tai Teollisuusliitolle käy, vesittäisi pohjan koko hallituksen työllisyys- ja talouspoliittisilta tavoitteilta, joita me pidämme välttämättöminä.

Satonen sanoo, että työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa on uudistettava, jotta Suomi saavuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen ja 100  000 uuden työpaikan tavoitteen, joka on kolmannes hallituksen talouden tasapainottamisohjelmasta.

Työministerin mukaan muutoksia valmistellaan kolmikantaisesti ja työryhmätasolla ratkaistaan yksityiskohtia. Tämän lisäksi käydään lausuntokierros, jonka perusteella tehdään muutoksia ennen esityksen antamista eduskuntaan.

-  Sellainen ajatus, että yhden osapuolen kanssa ryhdyttäisiin erikseen neuvottelemaan muutoksista, on erikoinen. Kolmikantavalmistelu perustuu nimenomaan siihen, että kaikilla osapuolilla on edustus ja työryhmissä hiotaan näkemyksiä.

Satonen lisää, että kun neuvotteluita Suomen mallista alettiin käydä kaksikantaisesti, SAK itse irtisanoutui neuvotteluista.

Satonen toivoo kaikilta osapuolilta nyt malttia.

-  Viestini on se, että kun asioita kolmikantaisesti valmistellaan, siellä kannattaa olla aktiivinen ja vuoropuhelua käydä. Kun sanotaan, että me ei kuunnella, niin kyllä me kuunnellaan, mutta veto-oikeutta emme voi yhdelle osapuolella antaa, Satonen sanoo.

ELINKEINOMINISTERI Wille Rydmanin (ps.) mukaan ”Hakaniemen ay-mafiaa” ei kiinnosta työpaikkojen säilyminen Suomessa eikä talouskasvu. Teollisuusliitolla samoin kuin monella muullakin ammattiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä.

Rydman luettelee viestipalvelu X:ssä, ettei ay-mafiaa kiinnosta myöskään Suomen kilpailukyky eikä isänmaan tai työntekijän etu.

-  Sitä ohjaa vain ja ainoastaan itsekäs oman valta-aseman varmistelu. Onneksi maassa on vihdoin hallitus, joka ei taivu öykkäröinnin edessä.

Viivi Salminen / STT

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 14.38.

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kiinteistökauppakielto voimaan

Itärannan ja Länsirannan varuskunnan kyltit Jyväskylän Tikkakoskella 27. toukokuuta 2025.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia koskeva kiinteistökauppakielto astui tiistaina voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Jatkossa kiinteistön hankintaan ei anneta lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio loukkaa toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden valtio muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa X:ssä, että laissa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta ja varautumisesta kaikkiin vaikuttamiskeinoihin. Häkkäsen mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta edellinen hallitus ei tarttunut asiaan.

-  Kun aloitin puolustusministeriössä, pidin tätä epäkohtana ja käynnistin kiinteistökauppakiellon valmistelun noin kaksi vuotta sitten, Häkkänen kirjoitti.