VALIKKO

Tutkimus: Luottamus EU:hun korkeimmillaan liki kahteen vuosikymmeneen

Luottamus Euroopan unioniin on vahvimmillaan 18 vuoteen, selviää uusimmasta Eurobarometri-tutkimuksesta.

Eurooppalaisista 52 prosenttia luottaa EU:hun, mikä on paras tulos sitten vuoden 2007. Suomalaisvastaajista EU:hun luottaa 63 prosenttia. Lisäksi 52 prosenttia eurooppalaisista ja 68 prosenttia suomalaisista ilmoittaa barometrin mukaan luottavansa Euroopan komissioon.

TUTKIMUKSEN mukaan euro-valuutan kannatus on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Eurooppalaiset haluaisivat EU:n toimivan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa vahvemmin ja määrätietoisemmin yhteisessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa.

Kolme neljäsosaa vastaajista (75 %) ilmoitti pitävänsä itseään EU:n kansalaisina. Luku on suurin yli kahteen vuosikymmeneen. Suomalaisten keskuudessa vastaava luku on 86 prosenttia.

Yli kuusi kymmenestä EU:n kansalaisesta (62 %) ja 70 prosenttia suomalaisista suhtautuu toiveikkaasti EU:n tulevaisuuteen. Lisäksi Eurobarometri-tutkimuksessa saatiin kaikkien aikojen suurin kannatus yhteisvaluutalle sekä koko EU:ssa (74 %) että euroalueella (83 %). Suomalaisten keskuudessa kannatus on tätäkin suurempaa eli 90 prosenttia.

LÄHES seitsemän kymmenestä vastaajasta (69 %) katsoo, että Euroopan unioni on vakauden linnake levottomassa maailmassa. Suomalaisista tätä mieltä on 77 prosenttia. Lähes yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta (88 %, suomalaiset 89 %) on sitä mieltä, että maailman eri maiden ja alueiden olisi tehtävä keskenään enemmän sääntöpohjaista yhteistyötä.

Yli kahdeksan kymmenestä (81 %) kannattaa jäsenmaiden yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä on korkein luku sitten vuoden 2004. Suomalaisvastaajista yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa kannattaa 88 prosenttia.

VENÄJÄN jatkaessa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan 80 prosenttia eurooppalaisista ja 97 prosenttia suomalaisista toivottaa sotaa pakenevat ihmiset tervetulleiksi EU:hun.

Yli kolme neljäsosaa (76 %) eurooppalaisista ja 95 prosenttia suomalaisista tukee taloudellisen ja humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle. EU:n kansalaisista 72 prosenttia ja suomalaisista 90 prosenttia kannattaa talouspakotteiden asettamista Venäjän hallitukselle, yrityksille ja yksityishenkilöille.

AVAINSANAT

Työministerin puheille sapiskaa: ”Ei tällä Suomen osaamistaso nouse”

Työministeri Matias Marttisen (kok.) kommentit muun muassa nuorisotyöttömyydestä puhuttavat.

Marttinen kommentoi aihetta eilen MTV:llä.

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm kaipaa Marttiselta kokonaisuuden ymmärtämistä. Malm sanoo olevansa hämmästynyt siitä, kuinka hatarin ehdotuksin tuore työministeri on liikkeellä nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi.

– Yksittäistoimet eivät kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi ammattikoulutuksen puolella tarvitaan kokonaisvaltaista kunnian palautusta, hän sanoo tiedotteessaan.

Imatralainen Malm huomauttaa, että esimerkiksi hänen kotiseudullaan ammattikouluista leikkaaminen on johtanut tilanteeseen, jossa töihin sysätään tietyillä aloilla jo ensimmäisen oppivuoden jälkeen, koska varsinaiseen koulussa opiskeluun ei ole riittävästi varoja.

– Säästöt ovat johtaneet siihen, että koulutuksen osuus jää mitättömäksi, jonka jälkeen vastuu usein alaikäisistä nuorista jätetään työnantajille. Ei tällä Suomen osaamistaso nouse.

Malm sanoo, että Suomi tarvitsee ammattiosaajia ja se edellyttää myös laadukasta ja riittävää koulutusta.

– Opettajien jaksamiseen ja kouluttautumiseen tulee panostaa. Oppimisen tukeen tulee panostaa sekä palauttaa aikuiskoulutustuki. Yhteistyötä työelämän kanssa tulee tehdä, mutta ei koulutuksen laadun kustannuksella.

AVAINSANAT

Yle-gallup: Näin moni tunnustaisi Palestiinan

Yli 40 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio. Tämä käy ilmi Ylen kyselystä.

Tunnustamisen puolelle kallistuu 44 prosenttia vastaajista, kun taas tunnustamista vastustaa 25 prosenttia. Vastaajista 31 prosentilla ei ole kantaa asiaan.

Viime kesään verrattuna sekä tunnustamisen puolella että sitä vastaan olevia on nyt enemmän. Tuolloin suomalaisten näkemyksiä selvitettiin Uutissuomalaisen kyselyssä.

Palestiinan tunnustamista kannattavat selvästi eniten vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät. Yli kaksi kolmasosaa puolueiden äänestäjistä on tunnustamisen kannalla. Myös sosiaalidemokraatteja kannattavat ovat vahvasti Palestiinan tunnustamisen puolella.

Ylivoimaisesti eniten tunnustamista vastustetaan perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa. Heistä useampi kuin kaksi kolmesta on tunnustamista vastaan.

Kristillisdemokraattien äänestäjiltä Palestiinan tunnustaminen saa enemmän ymmärrystä kuin puolueen kansanedustajilta. Puolueen äänestäjistä selvä enemmistö on tunnustamista vastaan, mutta moni puolueen kannattaja kuitenkin myös kannattaa tunnustamista.

Kaikki Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneet puolueen kansanedustajat vastustivat tunnustamista. Kysely tehtiin niin ikään toukokuun lopussa, ja siihen vastasi 107 kansanedustajaa 200:sta.

Muutoin eri puolueiden kansanedustajien ja äänestäjien näkemykset ovat pitkälti linjassa keskenään.

Ylen tuore mielipidetiedustelu on teetetty Taloustutkimuksella. Siihen vastasi lähes 1  500 ihmistä toukokuun lopussa. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Kiistelty laki uudistumassa – SDP:n kansanedustajalta peliliike

SDP:n kansanedustaja Saku Nikkanen on tyytymätön Orpon hallituksen lakihankkeeseen.

Nikkanen onkin jättänyt kirjallisen kysymyksen hankintalain uudistamisesta.

Nikkanen on huolissaan siitä, miten suomalaiset teolliset valmistavat yritykset voisivat kilpailla paremmin ulkomaisen halpatuonnin kanssa ja näin työllistää kotimaisia työntekijöitä.

– Erityisesti haluan korostaa suomalaisten yritysten korkeaa laatua ja osaamista. On elintärkeää, että julkisissa hankinnoissa annetaan arvo tälle korkealle osaamiselle ja tuetaan suomalaisten yritysten menestystä kansainvälisessä kilpailussa.

Nikkasta askarruttaa myös kuntien in house -yhtiöiden sääntely, jota ollaan muuttamassa.

– Hankintalain uudistamista tulisi harkita vielä vakavasti uudelleen ja peruuttaa valmistelu tässä muodossaan. Asiaan voitaisiin myös tehdä poikkeus omistusosuusvaatimuksessa, ettei hankintalain uudistamishanke aja kuntia yleisen edun vastaiseen tilanteeseen, jossa kunnat eivät pysty järjestämään palveluitaan, koska lainmukaisia in house -yhtiöitä tulisi ilman välttämätöntä syytä purkaa, Nikkanen sanoo tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Turun tunnin juna -hankkeessa liikahdus – nyt tuli vahvistus

Neuvottelut Turun tunnin junana tunnetusta Länsiradasta jatkuvat kesäkuussa. Asian vahvistaa STT:lle ylijohtaja Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriöstä.

-  Valtion puolella on käyty tätä tilannetta läpi, ja kunnille on laitettu nyt viestiä, että kesäkuussa pidetään seuraava neuvottelu, Rantala sanoo.

Valtio ja kunnat ovat neuvotelleet Länsiradan osakassopimuksesta, joka koskee hankkeen kustannusten jakamista.

Länsiradan tilanne on ollut viime aikoina epäselvä. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi huhtikuussa, että neuvottelut oli keskeytetty eikä niiden jatkuminen lähiaikoina ollut odotettavaa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) taas sanoi, että Ranne on ”painanut paussia”. Hänen mukaansa ”stoppia ei voi painaa, koska Länsirata on hallitusohjelmassa”.

Nyt ylijohtaja Rantala kertoo, että tauon jälkeen seuraava neuvottelu valtion ja kuntien välillä käydään 10. kesäkuuta.

Länsirata on Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva osittain kaksiraiteinen junayhteys. Länsirata-yhtiön osakkaina ovat Suomen valtio ja Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti sekä Kirkkonummi.

STT:n tietojen mukaan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt asiaa.

Kunnat tekivät aiemmin ehdotuksen sopimuksesta, mutta se ei sopinut ministerivaliokunnan aiemman linjauksen raameihin. Valtion neuvottelijoiden saama mandaatti ei riittänyt, joten ministerivaliokunnan piti tarkistaa mandaattia. Tiedossa ei ole, mitä ministerivaliokunta tarkalleen linjasi.

Liikenne- ja viestintäministeriön Rantala ei myöskään kerro valtion puolen keskustelujen yksityiskohdista, sillä kyse on keskeneräisistä neuvotteluista. Rantala ei halua ennakoida, onko valtion kanta nyt sellainen, että ratkaisun löytymiselle on edellytyksiä. Valtion uusi ehdotus ei ole vielä valmis.

-  Emme ole vielä kunnille tehneet seuraavaa esitystä. Se on vielä valmisteilla. Sitten nähdään, kun kunnat ovat sitä saaneet tahollaan arvioitua, Rantala sanoo.

STT sai tietopyynnöllä haltuunsa Rantalan huhtikuussa lähettämän sähköpostiviestin ministereiden erityisavustajille. Viestistä uutisoi toukokuun alussa Iltalehti.

Viestissä Rantala kertoo, miltä osin kuntien ehdotus on ristiriidassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan aiemman mandaatin kanssa. Kunnat haluaisivat esimerkiksi vaihtaa osuuksien maksamisten järjestystä ja saada valtiolta vahingonkorvauksia eli rahojaan takaisin, jos valtio päättäisi jossakin vaiheessa perääntyä hankkeesta.

YKSI kysymys on myös, ovatko kunnat valmiita laittamaan hankkeeseen lisää rahaa, jos hankkeen kustannukset esimerkiksi inflaation myötä kasvavat. Viestin mukaan ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannusarvio on nyt 1,32 miljardia euroa.

STT kysyi Rantalalta, miten mahdollinen kustannusten kasvaminen vaikuttaa parhaillaan käytäviin neuvotteluihin. Hän sanoo, että valtiolla ja kunnilla on tiukat taloustilanteet.

-  Se on tietysti yksi olennainen osa tätä neuvoteltavaa sopimusta ja riskinhallintaa, että miten sellaisessa tilanteessa toimitaan, jos kustannukset kasvaisivat. Se on varmasti kaikille tärkeää, että siitä on sitten hyvin sovittu.

Valtio ja kunnat tekivät viime vuonna esisopimuksen, jossa valtion osuus ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannuksista olisi 400 miljoonaa euroa ja kuntien niin ikään 400 miljoonaa. Loput hankkeen rahoituksesta oli määrä kattaa EU:lta saatavalla tuella ja vieraalla pääomalla. Viime vuoden haussa Länsirata ei saanut lainkaan EU-tukea.

Ministeri Ranne ei halunnut kommentoida neuvottelujen jatkumista STT:lle perjantaina.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

USU-gallup: Liki 70 prosenttia suomalaisista arvioi hallituksen onnistuneen huonosti

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) mediatilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 12. heinäkuuta 2023.

Runsaat kaksi kolmasosaa suomalaisista on tyytymättömiä Petteri Orpon (kok.) hallitukseen, Uutissuomalaisen USU-gallup kertoo.

Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia arvioi, että Orpon hallitus on pian kaksi vuotta kestäneen kautensa aikana onnistunut erittäin tai melko huonosti. Hyvin tai erittäin hyvin hallitus on onnistunut 28 prosentin mielestä. Neljä prosenttia ei osaa sanoa.

Vuosi sitten vastaavassa USU-gallupissa hallitukselle huonon arvion antaneita oli kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän. Hyvän arvion antaneiden osuus puolestaan oli viisi prosenttiyksikköä korkeampi.

Uutissuomalaisen haastattelema Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo kertoo, että tyytymättömyys hallitukseen on noussut enemmän kuin tapahtui Sanna Marinin (sd.) ja Juha Sipilän (kesk.) hallitusten aikaan.

Kyselyn perusteella arviot hallituksen onnistumisesta kytkeytyvät vastaajan tulotasoon. Enemmän tienaavissa talouksissa vastaajat olivat tyytyväisiä, kun taas vähemmän ansaitsevissa talouksissa hallituksen nähtiin herkemmin epäonnistuneen.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajista valtaosa arvioi hallituksen onnistuneen, kun taas vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajista näin arvioi vain 0-1 prosenttia.

Tuhat suomalaista vastaasi Tietoykkösen toteuttamaan USU-gallupiin 13.-21. toukokuuta. Tutkimuksen kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT