VALIKKO

Tutkimus: Alzheimer vaikuttaa yleistyvän työikäisillä

Kuva: Istock

Alzheimerin tauti vaikuttaa yleistyvän työikäisillä. Asia käy ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston tutkimuksesta.

Suurhankkeessa selvitettiin työikäisten muistisairauksien yleisyyttä Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden potilastiedoista vuosilta 2010-2021.

Sairauskertomuksia oli käytössä yli 12  000. Yliopistojen mukaan tutkimuksen aineisto on yksi maailman suurimmista. Tulokset on julkaistu arvostetussa Neurology-lehdessä.

Tutkimuksessa muiden muistisairauksien ilmaantuvuus pysyi vakiona 12 vuoden seurantavälillä, mutta Alzheimerin taudin ilmaantuvuus kasvoi johdonmukaisesti työikäisten joukossa.

-  Alzheimerin taudin ilmaantuvuus liki kaksinkertaistui. Tämä ei selity puhtaasti diagnostiikan kehittymisellä ja varhaisemmalla selvittelyihin hakeutumisella, sillä muiden muistisairauksien ilmaantuvuudessa ei havaittu kasvua, sanoo Oulun yliopiston päätutkija, dosentti Johanna Krüger tiedotteessa.

YLEISIN tutkimuksessa havaittu muistisairaus oli Alzheimerin tauti, jota sairasti 48 prosenttia muistisairausdiagnoosin saaneista. Otsa-ohimolohkorappeumakirjon sairaus oli 23 prosentilla ja Lewyn kappale -kirjon sairaus kuudella prosentilla.

Suomen väestöön suhteutettuna arviolta noin 2  700 työikäisellä suomalaisella on muistisairaus.

-  Tulos on yllättävä, sillä aiemmin rekisteritutkimusten perusteella on arvioitu, että 7  000-10  000 suomalaisella työikäisellä olisi etenevä muistisairaus, sanoo tutkimushankkeen päätutkija, Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Eino Solje tiedotteessa.

Tutkimushanketta koordinoi Kansallinen neurokeskus. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen hankkeessa, jossa yhdistetään poikkeuksellisen laajaa tosielämän potilasaineistoa erilaisiin rekisteritietoihin, tiedotteessa kerrotaan.

AVAINSANAT

Britanniakin kokeilee somekieltoa lapsille

Britannian pääministerin Keir Starmerin mukaan maa aikoo kieltää sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta lapsilta.

BBC:n mukaan Starmer kertoi toivovansa hallituksen saavan asetuksen läpi ensi jouluun mennessä. Kielto tulisi voimaan ensi vuoden alkupuolella.

Starmer sanoi, että itsekin lasten vanhempana hän tuli siihen tulokseen, että sosiaalisen median täysi kielto on oikea päätös, koska somealustoilla rehottavat kiusaaminen sekä nuoria addiktoivat lieveilmiöt.

Starmereilla on kaksi teini-ikäistä lasta. Hän sanoo ymmärtävänsä somen hyviä puolia, muun muassa miten lapset pystyvät hankkimaan yhteisöllisyyttä sitä kautta, eikä kieltopäätöskään ole pääministerin mielestä helppo tai ongelmaton.

Silti somen haitat alaikäisille ylittävät hänen mukaansa hyödyt tällä hetkellä.

Britanniassa kielto koskisi esimerkiksi Snapchatia, Tiktokia, Youtubea, Instagramia, Facebookia ja X:ää.

Sen sijaan viestipalvelut, kuten Whatsapp ja Signal jäisivät kiellon ulkopuolelle.

ALAIKÄISTEN somerajoituksia on paraikaa tulossa muun muassa Ranskaan ja Kreikkaan. Myös moni muu EU-maa tutkii ikärajakieltojen mahdollisuuksia.

Australiassa valtio on määrännyt somealustat verifioimaan käyttäjien iän mahdollisimman aukottomasti, ja alle 16-vuotiaille somen käyttö on kielletty.

AVAINSANAT

Kyberuhkien taso yhä korkealla – rikolliset pyrkivät huijaamaan myös tekoälyn käyttäjiä

Kyberuhkataso on pysynyt edelleen kohonneena Suomessa, kertoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

Suomen kyberturvallisuuden tilanne säilyi keskuksen mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla silti varsin vakaana.

Viime vuosina kyberuhkataso on useiden viranomaisten mukaan pysynyt jatkuvasti korkeana. Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtajan Anssi Kärkkäisen mielestä nykytilanne osoittaa, että kyberuhkien torjumisen tulisi olla vakiintunut osa organisaatioiden normaalia toimintaa.

- Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin organisaatiot pystyvät ennakoimaan, varautumaan ja sopeutumaan muutoksiin, Kärkkäinen sanoo tiedotteessa.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan erityisesti tekoälyn kasvava hyödyntäminen kyberhyökkäyksissä, hyökkäysten automatisoituminen sekä entistä kehittyneemmät kalastelumenetelmät heikentävät tällä hetkellä turvallisuutta.

TEKOÄLY sekä nopeuttaa kyberhyökkäysten valmistelua että lisää niiden tehokkuutta. Samalla tekoälyjärjestelmät itse ovat muodostuneet uudeksi hyökkäyskohteeksi.

Hyökkääjät voivat Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan pyrkiä harhauttamaan tekoälyä syöttämällä sille virheellistä tai manipuloitua tietoa, mikä voi johtaa esimerkiksi tietovuotoihin tai turvallisuuskontrollien heikkenemiseen.

Myös tekoälyjärjestelmiin kohdistuvat toimitusketjuhyökkäykset ovat nousseet uudeksi riskitekijäksi, keskus kertoo.

Generatiivinen tekoäly on lisäksi tehnyt huijauksista ja sosiaalisesta manipuloinnista aiempaa uskottavampia. Sen tuottamaa sisältöä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi kalastelussa, erilaisissa huijauksissa ja informaatiovaikuttamisessa.

Tekoäly voi toisaalta tarjota myös merkittäviä hyötyjä kyberhyökkäyksiltä puolustautumiseen.

- Tekoälyä voidaan hyödyntää poikkeamien havaitsemisessa, lokitietojen analysoinnissa, uhkien tunnistamisessa sekä haavoittuvuuksien löytämisessä, ylijohtaja Kärkkäinen sanoo tiedotteessa.

Kärkkäisen mukaan tekoälystä ei kuitenkaan ainakaan vielä ole korvaamaan asiantuntijoita.

ALKUVUONNA havaittiin runsaasti muun muassa Microsoft 365 -tilimurtoja eri toimialoilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hyökkäyksissä käytetään Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan yhä useammin tekniikkaa, jonka avulla voidaan ohittaa perinteinen monivaiheinen tunnistautuminen.

Murrettuja käyttäjätilejä hyödynnetään lisäksi jatkohyökkäyksissä ja kalastelukampanjoissa, mikä laajentaa hyökkäysten vaikutuksia organisaatiosta toiseen.

Kärkkäisen mukaan Microsoft 365 -tilimurtojen ja tietojenkalasteluiden toteutustavat ovatkin muuttuneet aiempaa vaikeammin havaittaviksi.

- Erityisesti kirjautumissuojausten kiertämiseen perustuvat hyökkäykset korostavat vahvojen tunnistautumisratkaisujen ja käyttäjien valppauden merkitystä, hän sanoo.

AVAINSANAT

Kanada kieltämässä sosiaalisen median alle 16-vuotiailta – Tekoäly on yllyttänyt väkivaltaan

Kanadassa helmikuisessa kouluampumisessa kuoli kahdeksan ihmistä sekä itsemurhan tehnyt 18-vuotias ampuja. Hän oli keskustellut kuukausia tekoälychatin kanssa aseväkivallasta.

Kanadan kulttuuriministeri Marc Miller esitteli keskiviikkona lakialoitteen, jolla on tarkoitus suitsia alaikäisten sosiaalisen median käyttöä ja suojella lapsia verkossa vaanivilta vaaroilta.

Lakialoitteessa muun muassa kiellettäisiin sosiaalisen median tilit alle 16-vuotiailta. Poikkeuksena sallittaisiin palvelut, joiden tarjoajat pystyisivät todentamaan erikseen määritellyt turvatoimet alaikäisten suojaamiseksi.

Sosiaalisen median palveluntarjoajia velvoitettaisiin myös muun muassa merkitsemään paremmin tekoälyn generoimaa sisältöä ja poistamaan palveluistaan seksuaalissävytteisiä tekoälyväärennöksiä.

Myös esimerkiksi tekoälypohjaisten chat-palveluiden olisi tiukennettava haitallisen sisällön valvontaa ja ilmoitettava viranomaisille, jos käyttäjät suunnittelevat itsensä tai muiden satuttamista.

Palveluntarjoajille määrättäisiin sakkoja, jos ne eivät noudata lainsäädännössä määriteltyjä velvoitteita.

Tullakseen laiksi sekä Kanadan parlamentin ylä- että alahuoneen on hyväksyttävä aloite.

Australiasta tuli viime vuonna ensimmäinen maa, joka kielsi sosiaalisen median alustoja alle 16-vuotiailta.

ERITYISESTI tekoälypohjaisten chat-palveluiden turvallisuus on puhuttanut Kanadassa tänä vuonna.

Tumbler Ridgen kouluampuja oli saanut käyttökiellon OpenAI -yhtiön tekoälypohjaisen chat-palvelu ChatGPT:n alustoille.

Ampuja oli kuukausia ennen tekojaan käynyt tekoälyn kanssa aseväkivaltaan liittyviä keskusteluja. Yritys pahoitteli myöhemmin, ettei se ollut ilmoittanut asiasta viranomaisille.

Brittiläisessä Kolumbiassa helmikuussa tehty veriteko oli toiseksi eniten uhreja vaatinut kouluampuminen maan historiassa. Kanadassa on etelänaapuriaan tiukemmat aselait ja kouluampumiset ovat harvinaisia.

Tumbler Ridgessä 18-vuotias transnainen surmasi kotonaan äitinsä ja alaikäisen velipuolensa, jonka jälkeen hän surmasi paikallisessa lukiossa kuusi ihmistä ja itsensä.

AVAINSANAT

Vertailu: Tässä Suomen kunnassa puhutaan eniten puhelimessa – Erot pienten kuntien ja suurten kaupunkien välillä huomattavia

Vertailudatan mukaan puheluaikojen kärjessä korostuvat kunnat, joissa yhteisöllisyys on usein vahvaa, etäisyydet pitkiä ja väestö vanhempaa.

Suomalaiset soittavat edelleen paljon mobiilipuheluita, mutta aktiivisuus vaihtelee merkittävästi erikokoisten kaupunkien ja kuntien välillä.

It-yritys DNA:n vuoden mittainen vertailu paljastaa, että puheliaimmat suomalaiset asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Tiedotteen mukaan soitettujen minuuttimäärien perusteella selvä ykkönen on Jämijärvi, jossa puhuttiin 1 419 minuuttia asukasta kohden tarkastelujaksolla.

Vaikka viestisovellukset ja sosiaalinen media ovat kasvattaneet suosiotaan, perinteinen puhelu on säilyttänyt asemansa erityisesti tietyissä väestöryhmissä ja kunnissa. Vertailussa keskityttiin valtavirran muodostaviin mobiilipuheluihin, eikä luvuissa ole huomioitu sovelluspuheluiden minuuttimääriä.

– Tutkimus- ja markkinadatan mukaan noin 70-80 prosenttia puheluista tehdään perinteisen mobiiliverkon kautta ja 20-30 prosenttia sovelluksilla, kuten WhatsAppilla ja FaceTimella. Perinteiset puhelut ovat yhä olennainen osa suomalaisten arkea, mutta niiden käyttö korostuu eri tavoin eri puolilla maata, sanoo DNA:n puhelinliittymistä vastaava Tuomas Henttonen tiedotteessa.

VERTAILUDATAN perusteella koko maan puheliaimpien asukkaiden kärki menee pienille kunnille. Jämijärven jälkeen Hyrynsalmella päästiin 1 385 minuuttiin ja Siikaisissa 1 288 minuuttiin. Myös Virolahdella, Lestijärvellä, Enonkoskella, Ristijärvellä ja Utajärvellä ylitettiin kaikissa noin 1 180 minuutin taso.

– Listan kärjessä korostuvat kunnat, joissa yhteisöllisyys on usein vahvaa ja etäisyydet pitkiä. Soittaminen on tällöin monelle se luontevin tapa pitää yhteyttä. Ikärakenne vaikuttaa osaltaan paljon, sillä vanhemmat ikäluokat käyttävät puheluita aktiivisemmin, Henttonen kommentoi.

Vertailu paljastaa samalla selkeän eron pienten kuntien ja suurten kaupunkien välillä. Esimerkiksi Vantaalla puheluita kertyi 405 minuuttia asukasta kohden, Helsingissä 381 minuuttia ja Turussa 385 minuuttia.

Espoossa ja Tampereella jäätiin hieman yli 300 minuutin tasolle. Ero on huomattava. Jämijärvellä puheluita kertyi lähes viisinkertainen määrä asukasta kohden verrattuna esimerkiksi Tampereeseen.

– Suurissa kaupungeissa viestintä painottuu enemmän viestisovelluksiin ja muihin digitaalisiin kanaviin. Lisäksi liikkumisen tapa vaikuttaa usein puheluiden määrään. Esimerkiksi paljon autoilevat soittavat usein enemmän puheluita, kun taas julkisissa kulkuvälineissä kulkevilla korostuu viestien käyttö, Henttonen arvioi.

MYÖS keskikokoisten paikkakuntien kohdalla vaihtelu puheluminuuteissa on suurta. Kuusamo, Heinola ja Savonlinna ovat puheliaimmasta päästä vajaan 1100 minuutin määrillä.

Toisaalta samankokoisista seuduista löytyy selvästi vähäpuheisimpia soittajia, sillä esimerkiksi Lahdessa puheluita kertyi 832 minuuttia ja Raumalla 868 minuuttia asukasta kohden.

Vertailussa on huomioitava, että siinä on tarkasteltu vain yhden yhtiön eli DNA:n asiakkaiden lähteviä puheluita ajalta 1. maaliskuuta 2025-28. helmikuuta 2026. Vertailu perustuu kokonaisminuuttimääriin suhteutettuna kuntien tai kaupunkien väkilukuun. Tulokset ovat suuntaa antavia, eikä yksittäisiä käyttäjiä tai pieniä käyttäjäryhmiä voi tunnistaa aineistosta.

AVAINSANAT

Tämäkin vielä: Lapista löytyi tuntemattomia sääskilajeja

Surviaissääskien parvi suon yllä.

Pohjois-Suomen jokialueilta on löytynyt kaksi tieteelle aiemmin tuntematonta hyönteislajia, kerrotaan Lapin maakuntamuseon tiedotteessa.

Tutkijat kuvasivat kaksi surviaissääskilajia. Löydöt perustuvat DNA-tunnistukseen ja morfologiseen tutkimukseen.

Surviaissääsket eivät pistä ihmisiä. Niiden toukat ovat kalastajien suosimia kalojen houkuttimia.

Zootaxa–tiedelehdessä julkaistut löydökset ovat tehneet yhdessä Metsähallituksen, Lapin maakuntamuseon ja Ruotsin luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat.

UUDET LAJIT kerättiin viime vuonna Utsjoen ja Vetsijoen alueilta, jotka ovat Tenon sivujokia. Uusien löytöjen myötä Suomessa tunnettujen Eukiefferiella-lajien määrä kasvaa yhdeksästä yhteentoista.

Löydökset ovat merkki, että pohjoisen luonnon lajisto on tieteelle yhä paikoitellen hämärän peitossa. Tulokset korostavat tarvetta lisätutkimuksille ilmastonmuutokselle herkillä subarktisilla alueilla, tiedotteessa kirjoitetaan.

AVAINSANAT