Tutkija: Eikö kukaan huomaa, miten paljon hallitus alkaa nyt jarruttaa työperäistäkin maahanmuuttoa?

Tutkija Pasi Saukkonen ihmettelee, miksi myös ulkomaisen työvoiman saantiin vaikuttavat sääntökiristykset ovat menossa niin helposti läpi.

Hallitus kiristää maahanmuuttosäännöksiä – ja tutkijan mielestä juhlapuheista huolimatta osa muutoksista alkaa väistämättä vaikeuttaa myös Suomen tarvitsemaa työperäistä maahanmuuttoa.

Suomen hallituksen suhtautuminen maahanmuuttoon, myös työperäiseen, näyttää kokonaisuudessaan varsin kielteiseltä. Näin on lukuun ottamatta “muutamia korulauseita työperäisen maahanmuuton tärkeydestä”, sanoo maahanmuuttoon erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen Suomen Tietotoimiston haastattelussa.

STT pyysi Saukkosta arvioimaan hallituksen toimia ja hallitusohjelmaa työperäisen maahanmuuton houkuttelevuuden kannalta. Hän on tutkinut pitkään maahanmuuttoa ja työskentelee tällä hetkellä erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen. Valtiovarainministeriön osastojohtaja Mikko Spolanderkin kertoi taannoin Iltalehdelle, että on vaikea nähdä muuta keinoa Suomen heikon julkisen talouden pelastamiseksi kuin kasvava maahanmuutto.

HALLITUSPUOLUEITA asia kuitenkin jakaa. Perussuomalaisten puoluejohdosta on viestitty, ettei työperäinen maahanmuutto ratkaise Suomen ongelmia. Puolue on suhtautunut erityisen nihkeästi EU:n ulkopuolelta tulevaan, matalapalkka-aloille suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Kokoomuksesta on taas annettu ymmärtää, että hallitus ei ole erityisesti kiristämässä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.

Saukkonen sanoo ihmettelevänsä, miten helposti osa muutoksista on menossa läpi.

Hallitus on kuitenkin toteuttamassa useita maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä uudistuksia, joista osa vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti Suomeen työn perässä muuttaviin.

-  Aihekokonaisuus on hyvin pitkä ja yksityiskohtainen. Yksityiskohdista valtaosa tähtää maahanmuuton rajoittamiseen ja vähentää muuttajien oikeuksia, tutkija Saukkonen sanoo.

Saukkonen sanoo ihmettelevänsä, miten helposti osa muutoksista on menossa läpi.

-  Ensinnä suhteessa siihen, miten voimakkaasti tämä poikkeaa pidemmän aikavälin linjasta Suomessa. Ja myös suhteessa siihen, millaisilla näkemyksillä ennen kaikkea kokoomus ja myös RKP tulivat vaaleihin.

Hän toivoo, että maahanmuutosta käytäisiin nykyistä täsmällisempää ja perusteellisempaa keskustelua.

-  Keskustelu on vähäistä ja ennen kaikkea perussuomalaisten vahvasti dominoimaa. Tuottaahan se sellaista käsitystä yhteiskuntaan, että maahanmuutto on itse asiassa huono asia.

Heti perään Saukkonen sanoo kuitenkin vierastavansa ajatusta, jossa maahanmuutto nähdään ainoastaan hyvänä asiana. Maahanmuuttoon sisältyy myös haasteita, joista on puhuttava.

-  Mutta siihen pitäisi suhtautua niin, että se on sellainen todellisuus, jossa Suomi elää jo nyt ja jonka kanssa pitäisi oppia jatkossakin elämään ihan rauhallisesti. Tässä välittyy nyt ihan väärää viestiä sekä Suomen sisällä että ulospäin.

HALLITUS valmistelee muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nostoa ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristyksiä.

Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.

Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen tai maahanmuuttomääriin on vaikea arvioida.

-  Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää. Tällaiset elementit toisensa perään vähentävät sitä.

Saukkonen toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.

-  Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä sellaisessa epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.

Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville. Tuleeko heistä osa yhteiskuntaa vai ei?

-  Näissä mennään tutkimuksen tuottaman tiedon kannalta väärään suuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oleskelulupa tai kansalaisuus pitäisi saada ilman mitään ehtoja. Mutta en myöskään näe, että olisi jotain erityistä syytä kiristää niiden saantia.

TYÖ- ja ELINKEINOMINISTERIÖ ei ole maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan laatinut kokonaisarviota siitä, miten muutokset vaikuttavat Suomeen suuntautuvaan työperäiseen maahanmuuttoon.

Asiaan vaikuttavat niin monet tekijät, että tarkkoja laskelmia on haastava tehdä.

-  Yhdet asiat voivat lisätä vetovoimaa, toiset heikentää. Esimerkiksi kolmen kuukauden säännöllä voi elinkeinoelämän mukaan olla vaikutuksia Suomen kiinnostavuuteen. Sitten toisaalta teemme kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamiseksi toimenpiteitä, ja myös esimerkiksi erityisasiantuntijan oleskeluluvan saantia on nopeutettu todella paljon.

Myös pankkipalveluiden saantia on helpotettu ja englanninkielisiä kouluja lisätty.

Osa muutoksista käynnistettiin jo edellisellä hallituskaudella.

MUUTOKSIA tulee myös Suomen kansalaisuuden saamiseen. Kansalaisuuslain muuttamista käsitellään kolmessa osassa, joista ensimmäinen eli kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan nostaminen on pian menossa eduskuntaan.

Siinä kansalaisuuteen vaadittava asumisaika nostetaan viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Asumisajan nostaminen sai lain lausuntokierroksella kritiikkiä yritysmaailman edustajilta.

Teknologiateollisuus sanoi olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia.

Teknologiateollisuus sanoi olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia, jos laki toteutuu. Suomen start up -yhteisön mukaan asumisajan nosto heikentää osaajien houkuttelua.

Keskuskauppamari muistutti, että Suomi käy jatkuvaa kilpailua osaajista. Esimerkiksi Saksassa kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa on päädytty lyhentämään.

-  Kansalaisuuden saaminen on myös keskeinen keino juurruttaa uusia tulijoita Suomeen ja rakentaa luottamusta siihen, että elämää ja työuraa kannattaa pitkäjänteisesti rakentaa täällä, kamari neuvoo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö kertoi lausunnossaan jakavansa huolen, että asumisaikaan tehtävät muutokset saattavat osaltaan vähentää tai hidastaa koulutetun työvoiman pysyvämpää asettumista Suomeen.

SAUKKOSEN mielestä mukaan koko maahanmuuttokeskustelun taso on Suomessa sekä politiikassa että mediassa hyvin vinoutunut. Monia peruskäsityksiä keskustelussa olisi syytä korjata ja asemoida Suomi realistiseen kontekstiin.

-  Ihan lähtökohtaisesti, eihän meille ole tullut mitään suuria määriä maahanmuuttoa ja sekin joka on tullut, on keskittynyt erittäin suuresti vain yhdelle kaupunkiseudulle.

Hän myös sanoo, että kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteiskunnan moninaistuminen tulisi hyväksyä lähtökohtana keskustelulle.

-  Tässä olemme valitettavasti yhä aivan alkutekijöissä.

Jos Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa halutaan edistää, sen tavoitteet tulisi Saukkosen mielestä määritellä selkeästi. Mitä tarvetta sillä halutaan täyttää, ja keitä osaajia Suomeen tarkalleen ottaen halutaan? Miten heitä tulisi houkutella?

-  Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimii erittäin kansainvälisiä peliyrityksiä. Niiden on välttämätöntä saada tänne lisää työvoimaa, jotta yrityksien tuottavuutta voidaan parantaa ja saada Suomeen verotuloja. Mutta samaan aikaan meillä on sote-sektorilla huutava pula työntekijöistä. Se ei ehkä ole samalla tavalla taloudellista tuottavuutta lisäävä ala, mutta hyvinvointivaltion kulmakivi, Saukkonen sanoo.

TOINEN vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi “vain ottaa ja valita” maahanmuuttajansa.

-  Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan “suurin mahdollisin hyöty”, valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.

Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.

-  Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.

Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.

-  En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.

Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa yli EU-keskitason. VATT:n Datahuoneen raportti totesi, että viime vuosina maahanmuuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille maassaolon ensimmäisinä vuosina on ollut huomattavan korkealla tasolla moniin aiempina 2000-luvun vuosina maahan muuttaneisiin verrattuna. Kaikki maahanmuuttajat eivät tosin ole kokoaikaisissa työsuhteissa, vaan osa tekee esimerkiksi alustatyötä.

Saukkonen pitää selvänä, että jos työmarkkinat kehittyvät niin kuin on oletettavaa, tarvetta ulkomaalaisille osaajille on.

-  Mutta tässäkin tapauksessa toivoisin täsmällisempää keskustelua, että missä ne tarpeet ovat ja millaisella maahanmuuttopolitiikalla niitä voidaan edistää.

Teksti: Sanna Raita-aho / STT

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat – kauppa käy hitaalla

Pientaloja Marttilassa Helsingissä 22. syyskuuta 2019.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen ja 5,4 prosenttia loka-joulukuusta, kertoo Tilastokeskus.

Vuoden takaiseen verrattuna hinnat putosivat suurissa kaupungeissa 9,9 prosenttia ja muualla maassa 6 prosenttia. 60  000-100  000 asukkaan kunnissa hinnat romahtivat edellisvuodesta 10,1 prosenttia.

Kauppa kävi hitaasti, ja vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin alkuvuodesta 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin tammi-maaliskuussa. Myynti oli hankalaa erityisesti 20  000-59  999 asukkaan kunnissa, joissa kauppoja tehtiin 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toisaalta näissä kunnissa hinnat laskivat vain 3,4 prosenttia.

UUSIEN omakotitalojen hinnat putosivat ensimmäisellä neljänneksellä 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja 0,7 prosenttia loppuvuodesta 2023. Omajohteisten elementeistä rakennettujen omakotitalojen eli talopakettien hinnat laskivat prosentin.

Omakotitalotonttien kauppa oli niin ikään tahmeaa. Tonttikauppoja tehtiin vain 370, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tonttien hinnat nousivat kuitenkin koko maassa 5,7 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Verrattuna vuoden 2023 viimeiseen neljännekseen nousua tuli jopa 8,1 prosenttia.

AVAINSANAT

New Yorkin pörssissä kaikki kolme pääindeksiä kohosivat keskiviikon päätteeksi uusiin ennätyslukemiin

New Yorkin pörssissä kaikki kolme pääindeksiä kohosivat keskiviikon päätteeksi uusiin ennätyslukemiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain tuoreet inflaatioluvut saivat osakemarkkinat nousuun ympäri maailman.

Teollisuusindeksi Dow Jones oli pörssipäivän päätteeksi 0,9 prosenttia plussalla, ja lähenteli 40 000 pisteen rajapyykkiä.

Laaja-alainen S&P  500 puolestaan singahti 1,2 prosentin nousuun, kun taas teknologiapainotteinen Nasdaq kohosi 1,4 prosenttia.

Wall Streetin kepeä keskiviikko kiritti kursseja myös Aasiassa, kun Tokion pörssi avautui torstaina uuteen pörssipäivään nousussa.

Nikkei -indeksi oli torstaina alkupäivästä 1,19 prosentin nousussa, kun taas laaja-alaisempi Topix kohosi 0,52 prosenttia.

INFLAATIO Yhdysvalloissa laantui huhtikuussa 3,4 prosenttiin vuositasolla, kun se oli maaliskuussa 3,5 prosenttia, kertoi maan työministeriö keskiviikkona.

Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten tammikuun, kun inflaatio hidastuu vuositasolla. 0,1 prosenttiyksikön lasku oli asiantuntijaodotusten mukainen. Kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat 0,3 prosenttia.

Pohjainflaatio, josta on puhdistettu ruoan ja polttoaineiden nopeasti heilahtelevat hinnat, jäähtyi huhtikuussa 3,6 prosenttiin eli alimmalle tasolleen sitten huhtikuun 2021.

Kokonaisinflaatio on pysynyt viime kesäkuusta lähtien 3,0-3,7 prosentin välillä, ja ekonomistien usko inflaation laantumiseen on heikentynyt. Monia inflaatioennusteita onkin jouduttu vähitellen nostamaan.

Viime kuukausina sitkeästi koholla pysynyt inflaatio on hillinnyt odotuksia Yhdysvaltain keskuspankin Fedin koronlaskuista. Aiemmin odotettiin Fedin aloittavan ohjauskorkonsa laskemisen jo kesällä, mutta hintapaineet näyttävät siirtävän koronlaskuja tuonnemmaksi.

AVAINSANAT

Olkiluoto 3 edelleen pysähdyksissä – vuosihuolto venähtänyt yli 70 päivän mittaiseksi

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin vuosihuollon päättyminen lykkääntyi keskiviikkona jälleen ainakin päivällä.

Teollisuuden Voima (TVO) kertoi lisäviivästyksestä viestipalvelu X:ssä.

Päivitetyn aikataulun mukaan sähköntuotanto alkaa torstaina.

TVO:n mukaan viimeisin viivästys johtuu määräaikaiskokeista, jotka suoritettiin nyt ensimmäistä kertaa reaktorin ylösajon aikana.

Myös tiistaina TVO ilmoitti päivän viivästyksestä. Tuolloin syyksi kerrottiin päähöyrylinjan ulospuhallusjärjestelmän varoventtiilin teknisen vian selvittely. TVO kertoi jo silloin, että lisää viivästyksiä voi tulla.

Viime vuonna käyttöön otetun Olkiluodon kolmosreaktorin ensimmäinen vuosihuolto on toistuvien viivästysten takia venähtänyt yli 70 päivän mittaiseksi.

Karut luvut TEM:iltä: työllisyysaste putoaa tänä vuonna selvästi – rakennusalan työllisyys on alimmillaan 25 vuoteen

Suomen työikäisen väestön työllisyysaste laskee tänä vuonna 0,6 prosenttiyksikköä 73,0 prosenttiin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) työmarkkinaennusteessaan.

Työllisyysasteen loiva lasku jatkuu TEMin mukaan ensi vuonna, mutta vuonna 2026 työllisyysaste kääntyy kasvuun päätyen 73,3 prosenttiin.

TEMin mukaan Suomen heikko talouskehitys näkyy työvoiman kysynnän laantumisena. Avoimia työpaikkoja on ministeriön mukaan vain puolet siitä, kuinka paljon niitä oli koronakriisin jälkeen.

Vaikka työllisyysasteen ennustetaankin laskevan tänä vuonna, työllisten määrän ei ennusteta kääntyvän laskuun. Syynä tähän on vilkas maahanmuutto.

Vuonna 2025 työllisten määrä kasvaa talouskehityksen ja maahanmuuton ansiosta 16 000 työllisellä, ja vuonna 2026 vielä 29 000 työllisellä lisää.

SUOMEN työttömyysaste nousee TEMin arvion mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttiyksiköllä 7,7 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysasteen arvioidaan laskevan 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 7,1 prosenttiin.

Vuonna 2024 työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan keskimäärin 277  000, mikä on 17  000 enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2025 työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan laskevan 269  000 henkilöön, ja vuonna 2026 edelleen 267  000 henkilöön.

TALOUDEN taantuma on näkynyt TEMin mukaan eniten rakentamisessa, jossa työllisyys on vähentynyt vuoden 2023 alusta lähtien ja on nyt alimmillaan 25 vuoteen. Työmarkkinaennusteessa rakennusalan työllisyys putoaa vielä tänä vuonna viime vuoteen nähden lähes 15  000 työllisellä.

Vuoden 2025 loppua kohden rakennusalan työllisyystilanne alkaa parantua, ja myönteinen suuntaus jatkuu vuonna 2026.

Teollisuudessa on käytetty matalasuhdanteeseen sopeutumisessa paljon lomautuksia ja siten saatu säilytettyä työpaikkoja. Työmarkkinaennusteessa teollisuuden työllisyys onkin tänä vuonna vain muutamia tuhansia alhaisempi kuin vuonna 2023. Tulevina vuosina voidaan teollisuuden työllisyydessä jo nähdä pientä kasvua.

TEMin työmarkkinaennuste perustuu valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu pysähtyy kuluvana vuonna, kasvaa jälleen 1,6 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2026.

AVAINSANAT

Tilastokeskus: Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kuva: Istock

Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia loka-joulukuusta, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bruttokansantuote oli tammi-maaliskuussa kuitenkin 0,4 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

-  Lakkomaaliskuu oli heikko, mutta alkuvuosi kohtalainen. Jos BKT pysyisi loppuvuoden samalla tasolla, niin koko vuoden BKT:n muutos olisi -0,5 prosenttia, kommentoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki X:ssä.

Maaliskuun työpäiväkorjattu tuotanto väheni 0,8 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen, ja kausitasoitettu tuotanto väheni prosentin verran helmikuusta.

TYÖLLISTEN määrän ennakoidaan kasvaneen tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattua työpäiväkorjattua nousua on 0,6 prosenttia.

Alustavien lukujen valossa kasvua on myös työtuntien määrässä, joiden näyttävät nousseen 1,2 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen ja 0,2 prosenttia vuodentakaiseen.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan ennakkotietoihin.

AVAINSANAT