VALIKKO

Turkin opposition tähti, Istanbulin pormestari pantiin viralta – tukimellakat jatkuvat

Avoin kansanäänestys Imamoglun presidenttiehdokkuuden puolesta on edennyt Turkissa vilkkaana.

Istanbulin pormestari Ekrem Imamoglu hyllytetään pormestarin tehtävästä, sanoo Turkin sisäministeriö. Imamoglu otettiin poliisin huostaan keskiviikkona terrori- ja korruptioepäilyjen vuoksi.

-  Ekrem Imamoglu, Istanbulin pormestari, on pidätetty tehtävästään, ministeriön lausunnossa sanottiin.

Imamoglun, 53, vangitseminen terroriepäilyjen takia kaatui kuitenkin aiemmin tänään oikeudessa. Hän ei silti pääse vapaaksi, sillä vangitsemispäätös korruptioepäilyistä ysyy voimassa, kertoivat sekä viranomaislähteet että pormestarin asianajaja.

Imamoglu kuuluu sadan paikallispäättäjän ryhmään, jota tutkitaan korruptiosta epäiltyinä.

Syytteitä pidetään poliittisina, sillä hän on Turkkia itsevaltaisesti hallitsevan presidentin Recep Tayyip Erdoganin poliittinen vastustaja ja mahdollinen kilpailija seuraavissa presidentinvaaleissa kolmen vuoden kuluttua.

Imamoglu vakuutti vangitsemisensa jälkeen, ettei tule alistumaan.

-  Tulemme pyyhkimään pois tämän demokratiamme mustan tahran. Minä en taivu, hän vakuutti asianajajansa välityksellä viestipalvelu X:ään toimittamassaan viestissä.

MAAN SUURIN oppositiopuolue CHP on halunnut nimetä Imamoglun presidenttiehdokkaakseen vuoden 2028 vaaleihin.

-  Pois epätoivo! Jatkakaa taistelua, CHP ilmoitti viestipalvelu X:ssä jatkaen, että Turkissa on menossa poliittinen vallankaappaus.

Puolueella on tänä viikonloppuna ollut käynnissä jäsenäänestys tulevasta presidenttiehdokkaasta. Imamoglun pidätyksen jälkeen CHP teki äänestyksestä avoimen kaikille kansalaisille.

CHP toivoo näin saavansa pormestarin taakse mahdollisimman suurelta näyttävän kansanliikkeen.

-  Kutsun kansakuntamme uurnille. Annamme äänemme tukeaksemme presidentti Ekremiä: demokratialle, oikeudelle ja tulevaisuudelle. Emme pelkää, emmekä anna periksi, kirjoitti puolestaan Imamoglun vaimo Dilek Kaya Imamoglu käytyään äänestämässä poikansa Selimin kanssa.

IMAMOGLUN kiinniotto on poikinut Turkkiin rajuimmat mielenosoitukset yli vuosikymmeneen. Protestit ovat levinneet ympäri maata, kun sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään pormestarin puolesta.

Poliisi on käyttänyt muun muassa kyynelkaasua, vesitykkejä ja tainnutuskranaatteja väkijoukkojen hajottamiseen.

Sisäministeri Ali Yerlikaya kertoi sosiaalisessa mediassa, että eilisten protestien aikana otettiin kiinni yli 320 ihmistä.

Poliisi oli sunnuntaina eristänyt mellakka-aidoilla ja ajoneuvoilla Istanbulin oikeustalon, Paikalle oli jo päivällä tullut tuhatkunta protestoijaa.

Mielenositukset ovat levinneet nopeasti, vaikka protestit Turkin kolmessa suurimassa kaupungissa on kielletty, ja Erdogan on varoittanut, etteivät viranomaiset tule sallimaan ”terroria kaduilla”.

AVAINSANAT

Jänistikö Putin? Avustajat ja GRU hoitavat Ukraina-neuvottelut Istanbulissa

  • Ulkomaat
  • 15.05.2025
  • 7:58
  • (Päivitetty: 15.05. 7:59)

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole listalla, jonka Venäjä julkaisi Turkissa käytäviin neuvotteluihin osallistuvan valtuuskuntansa jäsenistä. Ukrainan ja Venäjän on tänään torstaina tarkoitus neuvotella Istanbulissa aselevosta.

Venäläispresidentin lisäksi listalta uupuvat myös muun muassa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ja Venäjän hallinnon ulkopoliittisen avustajan Juri Ushakovin nimet. Kaikkien kolmen huhuttiin valikoituvan Venäjän neuvottelukuntaan sen jälkeen, kun he olivat johtaneet aiempia neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa.

Venäjän keskiviikkoiltana julkaiseman listan perusteella neuvotteluja johtaa Putinin avustaja Vladimir Medinski. Hän oli mukana maiden välisissä suorissa neuvotteluissa myös vuonna 2022.

Venäjältä neuvotteluihin ovat osallistumassa Medinskin lisäksi ainakin varaulkoministeri Mihail Galuzin, varapuolustusministeri Aleksandr Fomin ja Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n johtaja Igor Kostjukov.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi keskiviikkona, että hän päättää, mitä toimia Ukrainan tulee ottaa sen jälkeen, kun Venäjän valtuuskunta on selvillä.

Washington Postin diplomaattilähteiden mukaan Zelenskyi oli harkinnut Ukrainan vetäytyvän neuvotteluista kokonaan, kun Venäjä oli viivytellyt neuvotteludelegaationsa kokoonpanon kertomista. Lehden mukaan Yhdysvaltain ja Euroopan viranomaiset saivat kuitenkin suostuteltua Zelenskyin osallistumaan neuvotteluihin.

NEUVOTTELUT neuvottelut järjestetään Putinin aloitteesta. Hän esitti idean viikonloppuna sen jälkeen, kun Ukrainan tukijavaltiot olivat uhanneet Venäjää uusilla pakotteilla, jos maa ei suostu 30 päivän aselepoon.

Tiistaina Zelenskyi sanoi, että Putinin poissaolo olisi selvä merkki siitä, ettei venäläispresidentti ole aidosti kiinnostunut rauhasta.

-  Tämä on hänen sotansa — neuvottelut pitäisi käydä hänen kanssaan, Zelenskyi sanoi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näytti niin ikään kehottavan Putinia neuvottelupöytään. Tällä viikolla Trump väläytteli jopa ajatusta siitä, että hän lähtisi itse välittäjäksi neuvotteluihin, jos Putin saapuisi paikalle.

Venäjän osallistujalistan julkaisun jälkeen Valkoisen talon viranomaislähteet kertoivat Reutersille ja CNN:lle, ettei Trump aio matkata Turkkiin.

Turkissa nähtäneen tällä tietoa Trumpin sijaan ulkoministeri Marco Rubio, jonka odotetaan osallistuvan osaan neuvotteluista. Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha kertoi X-viestipalvelussa tavanneensa Rubion Turkin Antalyassa jo keskiviikkona. Rubio osallistuu Antalayassa sotilasliitto Naton ulkoministerien tapaamiseen, jossa heidän on määrä valmistella Naton tulevaa huippukokousta.

Uutistoimisto AFP:n viranomaislähteen mukaan Rubio matkaa perjantaina Istanbuliin Ukraina-neuvotteluihin. CNN:n lähteiden mukaan myös Yhdysvaltain Ukraina-erityislähettiläs Keith Kellogg ja Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff aikovat ottaa neuvotteluihin osaa.

AVAINSANAT

Merz: Saksan armeijasta tehdään Euroopan vahvin

Saksa aikoo varustaa itselleen Euroopan vahvimman armeijan ilman ydinaseita, sanoi liittokansleri Friedrich Merz linjapuheessaan keskiviikkona.

-  Tämä sopii Euroopan väkirikkaimmalle ja taloudellisesti vahvimmalle maalle. Ystävämme ja kumppanimme myös odottavat ja jopa vaativat sitä meiltä, Merz sanoi.

Toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi Saksa oli pitkään haluton käyttämään runsaasti rahaa puolustukseensa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen rahoitus laski rajusti, kun Saksa luotti sotilasliitto Natoon ja Yhdysvaltojen sotilasmahtiin.

Merzin mukaan armeijan vahvistaminen kuuluu hallituksen tärkeimpiin tavoitteisiin.

-  Tavoitteenamme on Saksa ja samalla Eurooppa, joka on niin vahva, ettei sen tarvitse koskaan käyttää aseitaan. Saavuttaaksemme tämän tavoitteen meidän on otettava suurempi vastuu Natossa ja EU:ssa.

AVAINSANAT

Ukrainassa ei käydä virtuaalisotaa – ilmaiskut tuottavat samanlaista jälkeä kuin Guernicassa 1937 ja Helsingissä 1944

  • Kolumnit
  • 14.05.2025
  • 18:00
  • (Päivitetty: 14.05. 16:53)

Persianlahden sota 1990-luvun alussa muistutti kotisohvilta katsottuna jonkinlaista videopeliä.

Yhdysvallat syöksi Kuwaitin miehittäneen Irakin niskaan kauko-ohjattuja täsmäpommeja, jotka poksahtivat kohteisiinsa erehtymättömällä tarkkuudella.

Näin amerikkalaiset ainakin tahtoivat sodan esittää, sekä kotirintamalle että muulle maailmalle.

Vietnamin katastrofista oli opittu yleisen mielipiteen merkitys: että tiedonvälitys paikan päältä oli pidettävä tiukasti kontrollissa. Välillä tuntui kuin kuvamateriaalit olisi tuotettu elokuvastudioilla.

Yhdysvaltain huipputeknologia näytti takaavan sen, että vihollista ei tarvinnut enää kohdata taistelukentällä ”silmästä silmään”.

Pelätty maasotavaihekin oli täydellisen ilmaherruuden turvin yksipuolista teurastusta ja ohitse sadassa tunnissa.

Ukrainan uutiskuvat ovat olleet jo kolmen vuoden ajan kaikkea muuta kuin virtuaalitodellisuutta.

KUWAITIN vapauttamisen ajateltiin osoittavan suuntaa. Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa paha saisi palkkansa, nopeasti ja ”siististi”.

Irakin verinen diktaattori Saddam Hussein tosin syrjäytettiin ja hirtettiin vasta 2000-luvun puolella, kun amerikkalaiset tarvitsivat World Trade Centerin iskujen jälkeen päitä vadeille.

Ensimmäiseksi tässä terrorisminvastaisessa sodassa oli kaadettu Afganistanin Taliban-hallinto, mutta se osoittautui Pyrrhoksen voitoksi.

Yhdysvaltain johtama kansainvälinen yhteisö ei saanut maata rauhoitetuksi, vaan vetäytyi 20 vuoden jälkeen häntä koipien välissä talibanien tieltä.

Teknologis-taloudellisen ylivoiman rajat tulivat vastaan, kun sotilaalliset kohteet karkasivat kartalta. Miljoonien dollarien ohjuksista ei ollut pidemmän päälle hyötyä, jos niille ei löytynyt tuhottavaksi kuin yhdentekeviä hökkeleitä.

Innovaationa ovat esiintyneet droonit, jotka näyttävät lasten leluilta. Ne ovat halpoja mutta murhaavia.

UKRAINAN uutiskuvat ovat olleet jo kolmen vuoden ajan kaikkea muuta kuin virtuaalitodellisuutta. Ilmaiskut asutuskeskuksiin tuottavat samanlaista jälkeä kuin Guernicassa 1937 tai Helsingissä helmikuussa 1944.

Ilman modernia teknologiaa siellä tuskin pärjäisi kumpikaan osapuoli, mutta rintamilla kaivetaan puolustuslinjoja maahan kuin ensimmäisessä maailmansodassa.

Innovaationa ovat esiintyneet droonit, jotka näyttävät lasten leluilta. Ne ovat halpoja mutta murhaavia.

Suomi on ollut peliteollisuuden pieni suurvalta, jonka nyrkkipajoista kasvaneet yritykset ovat jalostaneet huippuunsa myös virtuaalista tappamista.

Pitäisikö sitä kutsua edistykseksi, jos tätä kehityskapasiteettia valjastettaisiin nyt tositoimiin, kun maa toisensa jälkeen pistää pelimerkkinsä varusteluun?

AVAINSANAT

HS: Elina Valtonen arvostelee Israelia – ”Ja sen takia tämä tilanne on todella vakava”

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi keskiviikkona Helsingin Sanomille kaikkien viitteiden olevan sen mukaisia, että Israel käyttää nälkää ja humanitaarisen avun estämistä sodankäynnin aseena.

-  Ja sen takia tämä tilanne on todella vakava. Me olemme vedonneet Israeliin pitkän aikaa, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti näin ei voi toimia. Nälkää, ihmisten hätää ei missään nimessä voi käyttää sodankäynnin välineenä tai myöskään poliittisiin tarkoitusperiin, Valtonen vastasi lehden esittämään kysymykseen.

HS kysyi Valtoselta myös, onko Gazassa käynnissä väestön pakkosiirto tai etninen puhdistus. Esimerkiksi Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ehdottanut, että gazalaiset voisivat muuttaa muille alueille.

-  Kaikki tuollaiset puheet viittaa väestön pakkosiirtoon. Ne ovat täysin tuomittavia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia.

AVAINSANAT

Yhdysvallat: Nato-tavoite pitää – ”Viisi prosenttia ei ole vain numero”

  • Ulkomaat
  • 14.05.2025
  • 16:21
  • (Päivitetty: 14.05. 16:36)

Yhdysvaltojen Nato-suurlähettilään Matthew G. Whitakerin mukaan Yhdysvaltojen tavoite on yhä, että Nato-maat nostavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Huhtikuussa tehtävässään aloittaneen Whitakerin mukaan Yhdysvallat haluaa tällä viikolla kuulla yksityiskohtia siitä, miten liittolaiset aikovat saada tavoitteen täyteen.

-  Viisi prosenttia ei ole vain numero, vaan välttämätöntä turvallisuudellemme, hän sanoi tiistaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Nato-maiden ulkoministerit aloittivat keskiviikkona kaksipäiväisen, epävirallisen kokouksen Turkin Antalyassa.

Naton puolustusmenotavoitteesta on tarkoitus saada sopu aikaan jo ennen kesäkuussa pidettävää Haagin huippukokousta. Yleisesti viiden prosentin tavoitetta on pidetty epärealistisena, sillä tällä hetkellä edes Yhdysvallat ei käytä puolustukseen moista summaa.

VIISI prosenttia voitaisiinkin saada kasaan laskemalla mahdollisesti puolustusmenoihin suorien menojen lisäksi liitännäismenoja. Liitännäismenoja ovat esimerkiksi infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen liittyvät menot.

Neuvottelut siitä, mitä menoihin laskettaisiin mukaan, ovat kuitenkin yhä kesken.

Yhdysvaltojen mukaan Haagissa tehtävä sopimus sisältäisi kaikki kyvykkyystavoitteet, jotka ovat tarpeen Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi.

-  Se on ehdottomasti enemmän kuin pelkkiä ohjuksia, tankkeja ja haupitseja, Whitaker sanoi. Esimerkkeinä hän mainitsi muun muassa sotilaiden liikkuvuuden ja kyberturvallisuuden.

WHITAKER vakuutti, ettei Yhdysvallat ole vetäytymässä Euroopasta, vaan haluaa Euroopan tekevän enemmän puolustuksensa eteen.

Häneltä kysyttiin myös, aikooko Yhdysvallat toteuttaa uhkauksensa uusista pakotteista Venäjälle, mikäli Venäjän presidentti Vladimir Putin ei suostu aselepoon Ukrainassa.

-  Otamme askeleen kerrallaan. Toivottavasti saamme diilin aikaan torstaina ja meillä on rauha, Whitaker sanoi.

Whitaker myös sanoi, että presidentti Donald Trump on ilmaissut olevansa turhautunut Venäjään, mutta että tämä on myös aiemmin ollut turhautunut Ukrainaan.

Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi on ilmoittanut haluavansa tavata Putinin torstaina Istanbulissa. Sille, saapuuko Putin todella paikalle, ei ole saatu vahvistusta.

AVAINSANAT