VALIKKO

Tulli: Sipulitien tutkinta etenee, lisää huumevälittäjiä ja ostajia tunnistettu

Tulli kertoo edenneensä hyvin Tor-verkossa toimineen suomalaisen huumekauppapaikka Sipulitien esitutkinnassa.

Suomen ja Ruotsin viranomaiset saivat yhteisoperaatiossaan suljettua kauppapaikan viime syksynä, ja nyt tulli sanoo tiedotteessaan tunnistaneensa ylläpitäjän apureina toimineita välittäjiä ja ”asiakaspalvelijoita” eri puolilta Suomea.

Sivustolla on ollut tullin mukaan yli 17000 käyttäjätiliä ja 150 myyjätiliä, joiden henkilöllisyyksiä ja ostotapahtumia on tutkinnassa selvinnyt. Näistä on aloitettu omia rikostutkintojaan.

Ylläpitäjäksi epäillään itäsuomalaista miestä, jonka uskotaan olleen myös aiemmin suljetun kauppapaikka Sipulimarketin ja Tsätin takana.

Miestä on aiemmin haastateltu myös mediassa, ja hänen julkisuudessa esittelemät kaupan liikevaihtoarviot näyttävät pitävän paikkansa.

YLLÄPITÄJÄN APUNA on tullin mukaan toiminut aktiivisesti kaksi uusimaalaista miestä. Muutamille myöhemmin värvätyille työn aloitus osui mahdollisimman huonoon ajankohtaan, juuri ennen viranomaisten iskua.

– Joitakin päiviä ennen kauppapaikan sulkemista asiakaspalvelijoiksi ryhtyi kolmen henkilön ryhmä Uudeltamaalta ja Keski-Suomesta. Kolmikossa oli kaksi miestä sekä toisen äiti, tulli kertoo tiedotteessaan.

Ylläpitäjältä vaaditaan takavarikkoon liki puolen miljoonan euron arvosta omaisuutta.

Esitutkinta on yhä kesken. Asiaa tullaan aikanaan käsittelemään Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.

Tullin mukaan tällä hetkellä Tor-verkossa ei toimi enää yhtään vastaavaa suomenkielistä huumekauppamarketia.

AVAINSANAT

Metsähallituksen esitys: Yli miljoona hehtaaria valtion maita luonnon monimuotoisuutta tukeviksi alueiksi

Metsähallitus esittää ympäristöministeriölle, että 1,3 miljoonaa hehtaaria valtion maita määriteltäisiin luonnon monimuotoisuutta tukeviksi alueiksi Suomessa.

Metsähallituksen mukaan tällaiset alueet on rajattu metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Niillä voidaan kuitenkin tehdä luontoarvoja edistäviä ennallistamis- ja hoitotoimia.

Esitys edistää Suomen luonnonsuojelutavoitteita. EU:n biodiversiteettistrategian mukaan jäsenmaiden maa- ja vesialueiden pinta-alasta tulisi suojella 30 prosenttia. Tästä kymmenen prosenttia pitää olla tiukasti suojeltuja alueita ja loput muita suojelukeinoja.

Suomessa kymmenen prosentin tavoite on Metsähallituksen mukaan jo ylitetty. Monimuotoisuutta tukevat alueet täydentävät tiukasti suojeltuja luonnonsuojelualueita, eli ne sisältyvät EU:n strategian mukaiseen 30 prosentin tavoitteeseen.

Metsähallituksen mukaan nyt annettu esitys kasvattaisi Suomen suojelualueina raportoitavaa pinta-alaa yli neljällä prosenttiyksiköllä.

AVAINSANAT

Asumisen velkaongelmat ja häädöt ovat räjähtäneet käsiin – erityisesti nuoret aikuiset vaikeuksissa

Perintäyhtiö Intrumin tietokannan perusteella 18-24-vuotiaiden asumiseen liittyvät perintätapaukset kasvoivat viime vuonna yli 170 prosenttia ja velkaantuneiden määrä yli 190 prosenttia verrattuna vuoteen 2021.

Asumiskuluista koituvat velkaongelmat ovat räjähtävässä kasvussa, kertoo luotonhallintoyhtiö Intrum. Samalla yhä useampi perintään asumismaksujen vuoksi joutunut saa häätöhaasteen.

Intrumin mukaan erityisissä vaikeuksissa ovat olleet nuoret aikuiset. Intrumin tietokannan perusteella 18-24-vuotiaiden asumisesta johtuvat perintätapaukset kasvoivat viime vuonna yli 170 prosenttia ja velkaantuneiden määrä yli 190 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Tietokannasta löytyy tietoa yli miljoonasta suomalaisesta kuluttajasta.

Tämän vuoden aikana lähes yhtä moni 18-24-vuotias on velkaantunut asumiskulujen vuoksi kuin koko vuonna 2023 yhteensä.

Nuorten myöhässä maksaminen johtuu Intrumin perintäpalvelujen osastopäällikön Reetta Lehessaaren mukaan pääasiassa unohduksista.

MYÖS 25-29-vuotiaiden perintätapauksien ja velkaantuneiden määrät kasvoivat muihin ikäryhmiin verrattuna. Sen sijaan yli 30-vuotiaiden perintämäärien kasvu taittui viime vuonna, kuten myös yli 50-vuotiaiden velkaantuminen.

Häätöhaasteiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kun vielä vuonna 2022 asumismaksuihin liittyvistä perintätapauksista kaksi prosenttia eteni häätöprosessiin, oli sama luku vuonna 2024 jo 10 prosenttia.

AVAINSANAT

Teuvo Hakkaraiselle tuomio törkeästä veropetoksesta – ”En koe tehneeni mitään rikosta”

  • Kotimaa
  • 27.05.2025
  • 10:05
  • (Päivitetty: 27.05. 16:33)

Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut entisen europarlamentaarikon Teuvo Hakkaraisen törkeästä veropetoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Asiassa luettiin syyte tiistaina aamulla, ja käräjäoikeuden tuomio julistettiin puolenpäivän aikaan.

Syytteessä oli kyse Euroopan parlamentista saatujen tulojen verotuksesta verovuosina 2020 ja 2021. Hakkarainen toimi perussuomalaisten europarlamentaarikkona vuosina 2019-2024.

Hakkarainen sai europarlamentilta ansiotuloja verovuodelta 2020 noin 108  000 euroa ja verovuodelta 2021 noin 109  000 euroa. Syyttäjän mukaan Hakkarainen oli veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt velvollisuutensa korjata ja palauttaa näiltä vuosilta esitäytetyt veroilmoitukset korjattuna edellä mainituilla tuloilla.

Tämän seurauksena Hakkaraisen vuoden 2020 verotuksessa verot oli määrätty noin 19  000 euroa liian alhaisiksi ja hän oli yrittänyt aiheuttaa vuoden 2021 verotuksessa verot noin 20  000 euroa liian alhaisiksi, syytteessä sanotaan.

Syyttäjän mukaan Hakkarainen, 65, kiisti esitutkinnassa teon tahallisuuden. Hakkarainen on aiemmin sanonut maksaneensa verot jälkikäteen, mutta selvittäneensä tulonsa verottajalle puutteellisesti.

HAKKARAINEN ei toimittanut käräjäoikeudelle kirjallista ennakkovastausta.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan Hakkarainen sanoi poliisin kuulustelussa, ettei hän koe syyllistyneensä rikokseen. Hakkarainen kertoi olleensa asiassa huolimaton ja sanoi, ettei hänellä ollut tarkkaa tietoa, miten toimia.

-  Olen tottunut tekemään asian niin, että mikäli en ilmoita tuloja Verohallinnolle, niin he määräävät veronkorotuksen. Olen toiminut näin, koska olen luullut, että asian voi hoitaa myös näin, että Verohallinto määrää veronkorotuksen, Hakkarainen sanoi kuulustelussa.

Hakkaraiselta kysyttiin, miksi hän ei ilmoittanut Verohallinnolle europarlamentilta saamiaan tuloja verovuodelta 2020. Hakkarainen vastasi, että europarlamentti meni kiinni koronan takia, minkä seurauksena hän lähti Hondurasiin.

-  Hondurasiin tuli kaksi hurrikaania, ja rajat laitettiin kiinni koronan takia, ja lentokenttä suljettiin hurrikaanien takia. En päässyt maasta pois.

Hakkarainen sanoi, että veroilmoituksen tekeminen vain jäi häneltä tekemättä.

-  Olisin voinut tehdä sen ilmoituksen, mutta en osaa sanoa, miksi se jäi tekemättä. Minulla oli silloin paljon töitä ja odotin pääsyä Suomeen.

VEROVUODEN 2021 osalta Hakkarainen selitti kuulustelussa europarlamentilta saatujen tulojen ilmoittamisen laiminlyöntiä sanomalla, että ”se vain jäi tekemättä”.

Hakkarainen sanoi, että ennen politiikkaan tuloa hän toimi yrittäjänä, jolloin veroilmoitukset tehtiin hänen mukaansa hyvin tarkasti.

-  Poliitikkona tuloni olivat julkisia, jonka vuoksi ajattelin, että Verohallinto saa tulotietoni automaattisesti, Hakkarainen sanoi.

-  En ole yrittänyt kiertää tai jättää veroja maksamatta. En koe, että olisin syyllistynyt mihinkään rikokseen.

Lisäksi syyttäjän haastehakemuksessa kerrotaan, että Hakkarainen oli jättänyt myös verovuonna 2019 ilmoittamatta europarlamentin hänelle maksaman palkan määrän. Sen veronalaisuus on syyttäjän mukaan selvinnyt Hakkaraiselle viimeistään selvityspyynnön ja kuulemiskirjeen myötä. Syyte ei koskenut verovuotta 2019, jonka osalta Hakkaraiselle on määrätty veronkorotus.

Määrätyt verot on saatu kokonaan jälkikäteen perittyä, syytteessä sanotaan.

Hakkarainen erotettiin perussuomalaisista viime vuoden toukokuussa. Hän oli huhtikuun kuntavaaleissa ehdolla perussuomalaisten listalla sitoutumattomana ehdokkaana ja nousi jälleen Viitasaaren kaupunginvaltuustoon.

Hakkarainen piti puolueesta erottamisensa pohjimmaisena syynä pelitilannetta puolueen sisällä. Hän arveli, että puolueessa olisi haluttu tehdä tilaa mieleisemmille ehdokkaille hänen kustannuksellaan.

TAKAVUOSINA Hakkarainen on tuomittu rikoksista, mutta hän sai tuomioiden jälkeen aina jatkaa puolueessa. Vuonna 2019 Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet joulukuussa 2017 eduskunnassa tapahtuneesta pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Uhrina oli kokoomuksen kansanedustaja. Hovi tuomitsi Hakkaraiselle 80 päiväsakkoa, josta maksettavaa tuli runsaat 5  000 euroa.

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi aiemmin Hakkaraisen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyse oli muslimeja halventavasta kirjoittelusta vuonna 2016. Molemmat tuomiot ovat lainvoimaisia.

Teksti: STT / Iiro-Matti Nieminen, Jecaterina Mantsinen

Juttu päivitetty kauttaaltaan ti 27.5. klo 13.27.
Korjattu klo 16.33: Tekstin alussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti syytteistä, vaikka oikeudessa käsiteltävänä oli vain yksi syyte.

AVAINSANAT

Evan tutkimus: 80 prosenttia suomalaisista pitää hybridivaikuttamista vähintään melko suurena uhkana

Suomalaisten arviot yhteiskuntaan kohdistuvista uhista ovat lieventyneet lähes kauttaaltaan, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta.

Etenkin jengi- ja nuorisoväkivalta sekä terveydenhuollon kantokyvyn romahtaminen nähdään nyt pienempinä uhkina kuin aiemmin. Jengiväkivaltaa uhkana pitävien osuus putosi vuoden 2023 mittauskerrasta 18 prosenttiyksikköä 44 prosenttiin, ja terveydenhuollon kantokyvyn romahtamista uhkana pitävien osuus putosi 14 prosenttiyksikköä 58 prosenttiin.

Evan toimituspäällikkö Sami Metelisen mukaan jengirikollisuuden uhan vähenemistä voi selittää esimerkiksi se, ettei isoja jengirikollisuuteen liittyviä tapauksia ole viime aikoina ollut esillä julkisuudessa.

-  Suomalaiset luottavat poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan. Tulosten vihjaama koetun turvallisuuden kasvu antaa aiheen kysyä, onko Suomi sittenkin edelleen lintukoto verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, hän sanoo Evan tiedotteessa.

HYBRIDIVAIKUTTAMISEN uhka on kuitenkin kasvanut suomalaisten silmissä. Asiaa pitää vähintään melko suurena uhkana noin 80 prosenttia suomalaisista.

Hybridivaikuttamisen ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamisen uhka pitää Evan kyselyssä pelkojen kärkisijaa. Listan kakkosena on nyt aiemmin kärkipaikalla ollut uusi laajamittainen talouskriisi maailmalla. Sen uhaksi arvioivien osuus on kuitenkin pudonnut 11 prosenttiyksikköä syksyn 2023 mittauskertaan nähden.

Uhka-arvioissa ovat Evan mukaan keskimäärin kasvaneet ainoastaan sotilaallisen hyökkäyksen uhka ja yksilöihin tai ryhmiin kohdistuvan rasismin lisääntyminen. Muutokset ovat kuitenkin vähäisiä. Sotilaallista hyökkäystä Suomeen pitää nyt uhkana kolmasosa ja rasismin lisääntymistä lähes puolet.

Kolme neljästä suomalaisesta silti katsoo, että Suomi on varautunut sotilaalliseen hyökkäykseen vähintään melko hyvin.

Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus maaliskuussa. Se perustuu noin kahdentuhannen 18-79-vuotiaan suomalaisen vastauksiin internetpaneelissa. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajilta kysyttiin, kuinka suurina uhkina he pitävät Suomelle, läheisilleen tai itselleen kahtakymmentäkahta yhteiskuntaan vaikuttavaa mahdollista uhkatekijää.

Evan Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

AVAINSANAT

Kela: Lihavuuslääkkeiden käyttö yleistynyt voimakkaasti – voi tulla kalliiksi yhteiskunnalle

Novo Nordisk -yhtiön Semaglutidi Ozempic -pistos Lääkäri 2019 -tapahtuman mediakierroksella Messukeskuksessa Helsingissä keskiviikkona 8. tammikuuta 2019.

Lihavuuslääkkeiden käyttö lisääntyi viime vuonna voimakkaasti, kertoo Kela tiedotteessaan. Sen mukaan yli 75  000 suomalaista käytti lihavuus- tai painonhallintalääkkeitä.

Käyttäjien määrä kasvoi viidenneksellä toissa vuodesta. Viidessä vuodessa käyttäjämäärä on yli 11-kertaistunut.

Eniten käytetty lääkeaine oli semaglutidi, jonka käyttö on lähes kokonaan omakustanteista. Vain osasta nykyisistä lihavuuslääkkeistä voi saada lääkekorvauksia lihavuuden hoitoon.

Semaglutidia käyttävien määrä nousi noin 48  000:sta neljänneksellä noin 60  000:een toissa vuodesta viime vuoteen.

Useat eivät keskustele lihavuuslääkkeen käyttöönotosta lääkärin kanssa. Tiedotteessa kerrotaan, että tanskalaisen kyselytutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia semaglutidia painonhallintakäyttöön ostaneista ei ollut keskustellut hoidon pituudesta lääkärin kanssa.

Tiedotteen mukaan yli puolet lopettaa lääkityksen ensimmäisen vuoden aikana, vaikka pysyvä painonhallinta vaatisi pitkäaikaista tai pysyvää lääkitystä elintapojen hoidon yhteydessä.

Jos lihavuuslääkkeen käytön lopettaa, paino lähtee nousemaan nopeasti takaisin, Kelan dosentti Pia Pajunen sanoo tiedotteessa.

LIHASVUUSLÄÄKKEET ovat Kelan mukaan tällä hetkellä kalliita, minkä oletetaan rajaavan niiden käyttöä. Esimerkiksi Wegovy-lihavuuslääkkeen kuukausiannos suositellulla ylläpitoannoksella maksoi Kelan mukaan toukokuussa lähes 300 euroa.

Lihavuuslääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin voi vaikuttaa tulevaisuudessa se, millaisia päätöksiä niiden korvattavuudesta tehdään.

-  Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa hurjaa vauhtia, ja se voi tulevaisuudessa tulla kalliiksi yhteiskunnalle. Samalla lihavuuden hoitamatta jättäminen aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia ja terveyshaittoja, sanoo Kelan erikoistutkija Heini Kari tiedotteessa.

Kelan mukaan lihavuuslääkkeiden käyttö saattaa laajentua esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja munuaissairauksien hoitoon, sillä useiden lihavuuslääkkeiden on todettu olevan hyödyllisiä niiden hoidossa.

AVAINSANAT