VALIKKO

Tukimuutosten karu hinta: Kela patisti kymmeniä tuhansia perheitä muuttamaan halvempiin asuntoihin

  • Kotimaa
  • 19.03.2025
  • 8:37
  • (Päivitetty: 19.03. 10:22)

Viime vuonna 33  000 kotitaloutta sai Kelalta kehotuksen etsiä halvemman asunnon. Kyseessä on perustoimeentulotuen myöntämiseen kohdistunut tiukennus, joka on ollut voimassa viime vuoden huhtikuusta alkaen.

Kelan mukaan kehotuksia lähetettiin eniten alueille, joilla on paljon perustoimeentulotuen saajia, eli isoihin kaupunkeihin.

Kelan mukaan eniten kehotuksia saivat helsinkiläiset. Yhteensä lähes 5  900 kotitaloutta sai kehotuksen muuttaa halvempaan asuntoon.

Toiseksi eniten meni viestejä Pirkanmaan hyvinvointialueen kotitalouksille. Lähes 3  800 kotitaloutta Pirkanmaalla sai vastaavan kehotuksen.

Listan kärjessä ovat myös Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet, joissa molemmissa kehotuksen sai noin 2  800 kotitaloutta.

MUUTTOPATISTAMISTA Kela perustelee lakimuutoksilla. Kela ei voi enää vapaasti hyväksyä perustoimeentulotuen saajilla enimmäisrajoja ylittäviä asumismenoja ilman erityistä perustetta.

-  Aiemmin Kela ei aina ole puuttunut siihen, jos kuntakohtaiset enimmäisrajat asumismenoissa ovat tuen saajilla ylittyneet. Nyt sitten huhtikuusta 2024 lähtien tuessa ei ole enää vastaavaa harkintaa – ellei asumismenojen ylittämiselle ole erityisiä perusteita, sanoo erikoistutkija Lauri Mäkinen Kelan tutkimusyksiköstä STT:lle.

Erityiset perusteet voivat Mäkisen mukaan liittyä terveydentilaan, lasten koulunkäyntiin tai yleisesti elämäntilanteeseen.

Jos asumismenot ylittävät kunnassa hyväksyttävän rajan, Kela kehottaa etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden sisällä.

JOKAISESSA kunnassa on määritelty enimmäisraja perustoimeentulotuessa hyväksyttäviksi asumismenoiksi. Raja on matalin Kihniössä Pirkanmaalla, jossa yhden hengen asumismenoiksi hyväksytään enintään 363 euron asumismenot kuukaudessa.

Korkein on pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa yhden hengen asumismenoiksi hyväksytään 715 euroa kuukaudessa.

Kelalla ei ollut antaa STT:lle tietoja siitä, kuinka moni muuttokehotuksen saajasta on jäänyt asumaan kotiinsa ja kuinka moni on muuttanut.

Toimeentulotuen hakija voi myös jäädä nykyiseen asuntoonsa, mutta tällöin hän maksaa itse asumismenojen ja kuntakohtaisen rajan väliin jäävän erotuksen.

Siitä ei myöskään ollut Kelalta saatavilla tietoa, millaisia kotitalouksia muuttokehotus on koskenut ja millä poikkeussyillä ihmiset ovat mahdollisesti saaneet jäädä asumaan asuntoonsa menettämättä tukiaan.

Perustoimeentulotukea sai yhteensä noin 250  000 kotitaloutta viime vuonna. Näistä suurin osa oli yksin asuvien kotitalouksia.

KÖYHIMMÄT perheet voivat hakea asumismenoihinsa asumistukea ja perustoimeentulotukea. Asumistuessakin on niin ikään enimmäisrajat, joten varsinkin suurissa kaupungeissa asumistuki ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia asumismenoja kuten vuokra- ja vesikuluja.

-  Tällöin asumismenoihin voidaan tarvita toimeentulotukea, Mäkinen sanoo.

Pienituloisten tilanteeseen on vaikuttanut myös se, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kiristi asumistuen saamisen ehtoja. Muun muassa asumiskuluista korvattavaa osuutta on laskettu, ja tukeen vaikuttavien tulojen vaikutusta on kiristetty.

Lisäksi työtulot otetaan kokonaisuudessaan huomioon, kun aiemmin asumistukea hakeva sai tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikutti tukeen.

Helsinkiläisten suureen osuuteen muuttokehotuksen saajien joukossa on vaikuttanut osaltaan myös se, että asumistuen enimmäisasumismenot laskettiin samalle tasolle pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.

-  Sen takia toimeentulotuesta maksetaan asumismenoja, kun asumistuki ei riitä, Mäkinen sanoo.

Kelan mukaan on selvää, että maksetut asumistuet ovat vähentyneet selvästi kiristysten jälkeen.

-  Myönnetyt tuet ovat vähentyneet noin 30 miljoonalla kuukausitasolla, eli kyllä siellä on aika paljon tullut pudotusta, Mäkinen toteaa.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

AVAINSANAT

Näin perintöverotus muuttuisi: uudet verorajat lausuntokierrokselle

Verotettavien perintöjen alaraja voi nousta ensi vuonna. Hallitus lähetti torstaina lausuntokierrokselle ehdotuksen, että verollisen perintöosuuden alarajaa nostettaisiin 20  000 eurosta 30  000 euroon.

Samalla lahjaveron piirissä olevan lahjan alarajaa nostettaisiin 5  000 eurosta 7  500 euroon.

Lisäksi perintö- ja lahjaverosta vapaan tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa esitetään korotettavaksi 4  000 eurosta 7  000 euroon.

Ehdotus toteutettaisiin muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikon porrastettuja euromääriä sekä laissa säädettyjä pienimpiä verotettavia määriä.

SUOMESSA perinnöt ovat olleet keskimäärin varsin pieniä, ellei kuolinpesälle ole kertynyt erityisen merkittävää asunto-omaisuutta.

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2021 puolet silloisista suomalaisista perinnönsaajista sai alle 15  100 euron arvoisen perinnön.

Uusien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

AVAINSANAT

MTV: EU-säännöistä tulee Suomelle 6-10 miljardin lisäleikkaukset

Valtiovarainministeriö arvioi, että EU:n uudistetut finanssipoliittiset säännöt edellyttävät Suomelta ensi vaalikaudella jopa 6-10 miljardin euron sopeutuksia, kertoo MTV Uutiset.

Seuraava hallitus joutuu siten etsimään leikkauksia, veronkiristyksiä ja kasvutoimia samassa mittakaavassa kuin nykyinen hallitus.

EU:n uusia finanssipoliittisia sääntöjä koskeva lakiehdotus on lähtemässä lausunnolle lähiaikoina ja se tullee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Hallitus haluaa erikseen kirjata lakiin, että Suomen julkisen velkasuhteen tulisi laskea vuodesta 2031 alkaen prosenttiyksiköllä joka vuosi.

Lisäksi hallitus haluaa kirjata lakiin pitkän aikavälin velkatavoitteen, jonka mukaan velkasuhteen tulisi olla enintään 40 prosenttia.

Nyt Suomen velkasuhde on 86 prosenttia bruttokansantuotteesta ja sen ennustetaan nousevan yli 90 prosenttiin vuonna 2029.

AVAINSANAT

Kansanedustajien kesäloma pääsi alkamaan ajoissa – eduskunta koolle vasta syyskuussa

Kokoomusedustajia neuvonpidossa torstaina 19.6.

Kansanedustajat pääsivät jäämään lomalle ja eduskunta kesätauolle suunnitellusti torstaina.

Viimeisessä istunnossaan eduskunta hyväksyi muun muassa saamelaiskäräjälain muuttamisen ja jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisen.

Kesän aikana pidetään ainakin joitakin valiokuntien etäkokouksia, ja eduskunnalla on myös kansainvälistä toimintaa.

Eduskunnan syysistuntokausi alkaa syyskuun toisena päivänä.

AVAINSANAT

Eduskunta päätti jalkaväkimiinojen palauttamisesta – miksi niin moni SDP:n edustaja oli poissa äänestyksestä?

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen korosti, että kaikki paikalla olleet edustajat äänestivät aiemman ryhmäpäätöksen mukaisesti eli miinasopimuksesta lähdön puolesta.

Kesän istuntotauolle siirtyvä eduskunta hyväksyi Suomen irtautumisen Ottawan miinasopimuksesta äänin 157-18. Kaikki paikalla olleet SDP:n edustajat äänestivät miinojen palauttamisen puolesta, mutta poissaolijoita oli paljon.

SDP:n eduskuntaryhmässä oli otettu harvinaisen tiukka linja siihen, että asiasta pitää äänestää ryhmän päätöksen mukaisesti, eli hallituksen esityksen puolesta.

Puheenjohtaja Tytti Tuppurainen arvioikin ennakkoon eduskunnassa Demokraatille, että äänestyksessä tuskin tapahtuu yllätyksiä.

Demokraatin tietojen mukaan edes tyhjän äänestämiseen ei annettu lupaa, ja äänestyksestä poissaoloon vaadittiin ”todella painava syy”.

Kukaan ryhmässä tai koko salissakaan ei äänestänyt tyhjää, mutta demariryhmästä poissa oli yhdeksän edustajaa: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Kimmo Kiljunen, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Suna Kymäläinen, Anna-Kristiina Mikkonen, Eemeli Peltonen ja Ville Skinnari.

Poissaolijoissa oli sekä esityksen kannattajia että vastustajia. Tuppuraisen mukaan osa oli ilmoittanut etukäteen poissaolonsa ja sen syyn, osa ei.

– Jokainen edustaja harkitsee omakohtaisesti, miten tulee paikalle ja äänestämään. Aina on myös painavia henkilökohtaisia syitä olla poissa, ja niitä tulee kunnioittaa. Tulen silti käymään vielä jokaisen edustajien kanssa keskustelun siitä, mikä oli syy poissaoloon, Tuppurainen muotoili medialle eduskunnassa.

Hän kertasi, että kun sisäiset keskustelut on käyty, näkemykset kuultu ja ryhmäpäätös tehty, lähtökohta on, että sen mukaan äänestetään.

– Mutta en lähde arvuuttelemaan mistään kurinpitotoimista, eikä SDP:ssä harrasteta pakkovaltaa. Paikalla oli iso joukko ja ylivoimainen enemmistö ryhmän edustajista, ja kaikki äänestivät sovitusti eli Ottawan sopimuksesta irtaantumisen puolesta, hän painotti.

ÄÄNESTYKSESTÄ poissaolleista SDP:n kansanedustajista kolme on kertonut sosiaalisessa mediassa syyt ratkaisulleen.

– Kannatan Suomen irtaantumista Ottawan miinasopimuksesta. Ratkaisu vahvistaa Suomen turvallisuutta muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa. Sairausloman vuoksi en osallistu eduskunnan äänestykseen, Eemeli Peltonen kertoi X:ssä ennen äänestystä.

Myös Suna Kymäläinen kertoi eilisessä Facebook-päivityksessään tukevansa SDP:n Ottawa-kantaa. Hän sanoo luottavansa puolustusvoimien arviointiin, että tässä tilanteessa Suomen puolustuskyvyn varmistamiseksi on järkevää irtautua sopimuksesta.

– Läheiseni sairastumisen johdosta en kuitenkaan voi olla huomenna äänestämässä, minua tarvitaan nyt kotona, Kymäläinen kertoo.

– Haluan tuoda tämän asian hyvissä ajoin ennen äänestystä esille, väärinkäsitysten välttämiseksi. En siis kuulu puolueessani poikkeuslupia hakeneiden edustajien joukkoon, hän kirjoittaa.

MIINASOPIMUKSESTA irtautumiseen kriittisesti suhtautunut Timo Harakka kertoo Facebook-päivityksessään vain olevansa poissa äänestyksestä hyväksyttävästä henkilökohtaisesta syystä.

– Olen kertonut puoluejohdolle tarkemmin tämän yksityisasian, jota en enempää kommentoi, hän kirjoittaa.

Anna-Kristiina Mikkonen viestitti äänestyksen jälkeen Helsingin Sanomille, että oli poissa äänestyksistä loppuraskauden matkustusrajoitteen vuoksi ja olisi äänestänyt ryhmän kannan mukaisesti.

Sen sijaan Elisa Gebhard oli paikalla aamulla äänestämässä saamelaiskäräjälain uudistuksen puolesta, muttei enää tullut saliin äänestämään Ottawa-päätöksestä.

Hän viestitti Demokraatille joutuneensa tällä välin poistumaan lääkäriin, ja saaneensa fyysisten oireiden takia sairauslomaa. Myös Gebhard on julkisuudessa kertonut odottavansa lasta.

KYSYTTÄESSÄ demariryhmän yhtenäisyydestä Tytti Tuppurainen vastasi pitävänsä ”valitettavana”, että ryhmän sisäisiä asioita on käsitelty ja sen johtamisen toimintaa kritisoitu nimettömästi mediassa.

– Ryhmä on yhtenäinen, siinä on hyvä henki ja olemme käsitelleet myös vaikeat kysymykset sekä kertauksen pelisäännöistä. Niihin kuuluu myös yhdenvertaisuus, eli kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.

Tuppurainen totesi, että vaikka demarit äänestivät esityksen puolesta, syytä riemuun sopimuksesta irtaantuminen ei anna.

– Ei tämä mikään ilonaihe ole. Suomi pitää kiinni monenkeskisestä ja sääntöihin perustuvasta kansainvälisestä järjestelmästä, ja meille asevalvonta on tavattoman tärkeä kysymys. Venäjä on kuitenkin rikkonut rauhan maailman, ja sen toiminta on muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Suomen pitää kyetä puolustamaan rajojaan ja turvallisuuttaan.

Juttua muokattu klo 14:27, lisätty tieto Elisa Gebhardin kertomista poissaolosyistä.

AVAINSANAT

Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta äänin 157-18

Eduskunta on hyväksynyt Suomen irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta äänin 157-18.

Äänestyksestä poissa oli 24 kansanedustajaa.

Hallituspuolueiden edustajista irtautumista vastaan äänesti RKP:n Eva Biaudet.

Oppositiossa vastaan äänesti seitsemän edustajaa vihreistä ja kaikki kymmenen paikalla ollutta vasemmistoliiton edustajaa.

Vihreiden edustajista irtautumista vastaan äänestivät Fatim Diarra, Tiina Elo, Bella Forsgrén, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö, Jenni Pitko ja Oras Tynkkynen. Irtautumisen puolesta äänestivät Pekka Haavisto, Atte Harjanne, Hanna Holopainen ja puolueen puheenjohtaja Sofia Virta.

SDP oli etukäteen tehnyt ryhmäpäätöksen, että se kannattaa miinasopimuksesta lähtemistä. Osa SDP:n edustajista oli pyytänyt lupaa äänestää esitystä vastaan, mutta lupia ei myönnetty. Ryhmä toimi toisin kuin esimerkiksi niin sanotun käännytyslain äänestyksessä.

Seuraavaksi irtautuminen etenee valtioneuvoston ratkaisuehdotuksena presidentin päätettäväksi. Sen jälkeen irtisanomiskirja voidaan toimittaa YK:lle.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) on perustellut miinasopimuksesta irtautumista Ukrainan sodan opeilla Venäjän sodankäyntitavasta. Venäjä käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä, ja siihen jalkaväkimiinat on yksi keskeinen puolustuksellinen järjestelmä.

Häkkänen on myös korostanut, että sopimuksesta irtautumisessa on kyse kokonaisarviosta, jossa puolustuksellinen peruste nousee korkealle.

Sopimuksesta irtautumista on arvostellut erityisesti vasemmistoliitto. Puolueen edustajat ovat muun muassa todenneet, että irtautumalla Ottawan sopimuksesta Suomi heikentää itselleen tärkeää sääntöpohjaista järjestelmää.

Uutista täydennetty klo 13.06.

AVAINSANAT