VALIKKO

Tuhansia virkamiehiä voi uhata irtisanominen – Akavasta varoitus: ”Täysin mahdotonta”

Hallitus pistää julkisen hallinnon säästökuurille ja mittavat irtisanomiset ovat mahdollisia. Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava varoittaa, mitä sen tien päässä siintää.

Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi viikonloppuna STT:lle, että tuhansien virkamiesten irtisanomiset ovat ensi vuonna mahdollisia osana julkisen hallinnon säästökuuria.

Hänen mukaansa Petteri Orpon (kok.) hallituksen asettamat säästötavoitteet ovat niin suuret, että irtisanomisiin voidaan joutua turvautumaan ministeriöissä ja virastoissa. Majanen totesi, että pitää säästää pelkästään ensi vuonna 200 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi valtionhallintoon kohdistettiin kehysriihessä noin 150 miljoonan euron lisäleikkaukset.

Pelkästään akavalaisen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon jäsenistä noin 40 000 on virkamiehiä.

Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan kenellekään tuskin tuli totaalisena yllätyksenä, että julkisesta hallinnosta vähennetään.

– Mutta kuinka suurta vähennystarvetta ennakoidaan, se varmaan yllätti kaikki, hän arvioi Demokraatille.

LÖFGREN pitää erikoisena sen mielikuvan lietsomista keskustelussa siitä, että julkisella sektorilla kuten virastoissa tehtävä työ olisi jotenkin ”huokoista”.

– Totuus on, että jo nyt virastoissa tehdään työtä valtavan paineen alla, tiukalla tahdilla. Virkamiehet joutuvat entistä kovemmalle, koska tehtävät lisääntyvät koko ajan.

Akavan puheenjohtaja muistuttaa, että virkamiehet joutuvat valmistelemaan päätöksiä virkavastuulla ottaen huomioon muun muassa Suomen perustuslain ja kansainväliset sopimukset ja se työ on hyvin kuluttavaa.

– Ajatus siitä, että väkeä vähentämällä pystyttäisiin hoitamaan sama määrä julkishallinnon lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita ilman tason laskua on täysin mahdotonta. Leikkauksissa pitäisi ottaa tämä huomioon.

Ammattiliitoissa on ehditty muistuttaa, että kansalaisille ja yrityksille virkamiesten vähentyminen voisi näkyä erilaisten tarkastusten, luvitusten ja esimerkiksi rahoituspäätösten saamisen hidastumisena – mikä on aivan muuta mitä on tavoiteltu.

Mistä mahdolliset irtisanottavat saavat työtä, on toinen iso kysymys. Löfgren muistuttaa, että työllisyyden näkymät etenkin korkeakoulutetuilla näyttävät jo nyt huolestuttavilta.

AKAVA esitteli tiistaina talouden ja työllisyyden tilannekuvaa ja arvioi myös kehysriihen päätöksiä. Pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan valoa kaivattaisiin, mutta tunnelmat ovat yhä apeat.

Yksi syy synkkyyteen on työttömyyden nousun kiihtyminen viime kesästä. Työttömiä on nyt noin 250 000 ja korona-ajan huippuun, noin 285 000 työttömään on vielä matkaa – paitsi korkeakoulutetuilla. Korkeakoulutettuja oli työttömänä pahimpaan korona-aikaan noin 50 000 ja määrä lähenee nyt 45 000:ttä.

– Työttömyys on noussut jo puolitoista vuotta ja koronahuippu häämöttää jo kahden kuukauden päässä. Tämä mittari ennakoi yleensä laajempaa työttömyyden nousua, Sorjonen muistuttaa.

Palkansaajilla ei ole odotettavissa myöskään suurta kulutusjuhlaa kehysriihen päätösten myötä.

Akavan työmarkkinaekonomistin Eugen Koevin mukaan ostovoima kasvaa 1,2 prosenttia noin 7 500 euron kuukausiansioihin saakka. 8 000 euron palkkatasolla ja sen jälkeen ostovoima putoaa 0,8 prosenttiin. Ilman kehysriihen päätöksiä esimerkiksi arvonlisäveron korotuksineen ostovoima olisi kasvanut 1,9 prosenttia kaikissa tuloluokissa, Koev laskee.

PUHEENJOHTAJA Löfgren näkee kehysriihen lopputulemassa positiivistakin: julkista taloutta vahvistetaan, leikkauksia ei tehty perusopetukseen, korkeakouluihin tai tki-investointeihin ja työeläkejärjestelmän uudistamisneuvottelujen osapuolille taattiin työrauha.

Valtionhallintoon kaavailtujen henkilöstöleikkausten lisäksi Akavan mielestä negatiivista on muun muassa se, että yritysten ei tarvitse edelleenkään osallistua sopeutustalkoisiin ja työn tekemisen verotusta kiristettiin.

– Kaikissa tuloluokissa työn tekemisen, uralla etenemisen ja lisätyön ottamisen pitää olla kannustavaa. Me emme halua kajota ansiotuloverotukseen, koska me edustamme myös heitä, joiden palkkataso on keskimääräistä korkeampi. Me haluamme, että myös heillä työnteko on kannustavaa, Löfgren perustelee.

Akava olisi myös toivonut, että aikuiskoulutustuen sijalle olisi luotu todellinen korvaava etuusmuoto. Myös yritystukijärjestelmän remontti olisi saanut olla kehysriihen agendalla, mutta se jäi tekemättä.

Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman ja työpaikkojen parempi kohtaaminen ovat keinoja, joilla Suomi pärjää, Löfgren linjaa. Osaamistason nosto, ammatillinen liikkuvuus, opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto sekä työssä jaksamista ja työkykyä tukevat toimet ovat Akavan työkalupakissa.

– Vaaran merkkejä on ilmassa. Meidän jäsenliittojemme tilaisuuksista on kuulunut tietoja, että muista kulttuureista tulleet ihmiset ovat alkaneet varautua siihen, etteivät jää enää Suomeen vaan hakevat työtä muualta.

AVAINSANAT

Pessimismi lisääntynyt palvelualoilla: Aiempaa harvempi uskoo löytävänsä uuden työpaikan, jos työttömyys iskee

Kasvava osuus Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenistä ei usko löytävänsä lainkaan uutta työpaikkaa, jos he jäisivät nyt työttömiksi.

Suomen heikentynyt työllisyystilanne näkyy liiton tuoreimman suhdannebarometrin vastauksissa.

Kiinteistöpalvelu- ja vartiointialan työntekijöistä huomattava osuus on pessimistinen uuden työn löytymisestä. Kiinteistöpalvelualalla näiden vastaajien osuus on kasvanut edellisen kyselyn 17,2 prosentista 21,3 prosenttiin, ja vartiointialalla uutta työpaikkaa ei usko löytävänsä 21,5 prosenttia vastaajista, kun vielä edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli vain 15 prosenttia.

Poikkeuksena toimii kaupan ala, jolla niiden vastaajien osuus, jotka eivät usko löytävänsä enää uutta työpaikkaa, on pienentynyt edellisestä kyselystä.

– Toisaalta myös kaupan alalla aiempaa harvempi vastaaja uskoo löytävänsä töitä tarvittaessa jo kolmen kuukauden sisällä, PAMin pääekonomisti Olli Toivanen toteaa tiedotteessa.

KAIKISTA suhdannebarometriin vastanneista 29,7 prosenttia kertoi työnantajansa myynnin kasvaneen ja 29,9 prosenttia kertoi sen heikentyneen vuodentakaiseen verrattuna. Edellisen kerran näiden lukujen erotus eli saldoluku oli negatiivinen alkuvuonna 2021, kun palvelualoilla kärsittiin vielä koronaepidemian johdosta asetetuista rajoitustoimista.

– Palvelualat ovat kannatelleet taloutta viimeisen vuodet, kun teollisuus ja rakentaminen ovat vaipuneet taantumaan, Toivanen kertoo.

Ostovoiman heikentyminen on kuitenkin varjostanut kuluttajapalveluiden kehitystä jo pidemmän aikaa, hän huomauttaa. Kevään aikana voimaan astuneet sosiaaliturvan leikkaukset sekä arvonlisäveroon suunniteltu korotus heikentävät PAMin mukaan kulutusmahdollisuuksia myös jatkossa.

SELKEIN käänne heikompaan työnantajan myynnissä on nähty matkailu- ja ravintola-alalla, jolla työskentelevistä vastaajista 26,4 prosenttia kertoi myynnin kasvaneen ja 33,2 prosenttia kertoi sen vähentyneen. Vielä edellisessä kyselyssä vastaavat nämä osuudet olivat 37 ja 22,3 prosenttia.

Vaikka myynti on heikentynyt laajalti, matkailu- ja ravintola-alan vastaajista 14,8 kertoo työnantajan taloudellisen tilanteen parantuneen ja peräti 62,3 prosenttia kertoo sen säilyneen ennallaan kolmen kuukauden takaiseen verrattuna. Toivasen mukaan ala on ollut koronanjälkeiset vuodet jatkuvassa murroksessa.

– Ravintolat ovat viimeiset pari vuotta nostaneet hintoja kovaa vauhtia. Kustannusten kasvu on jo hiipunut, mutta samalla kysyntäkin on kääntynyt laskusuuntaan.

PAMin kysely toteutettiin 1.−14. huhtikuuta ja siihen vastasi 1 288 liiton jäsentä.

AVAINSANAT

Insinööriliitto haluaa työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluihin

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Insinööriliitto esittää työelämälähtöisen tutkimuksen vahvistamista luomalla työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluihin. Liiton mielestä se vahvistaisi maan taloutta ja tukisi yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

– Suomen talouden vahvistaminen edellyttää korkean jalostusasteen tuotantoa. Työelämälähtöinen, tohtoritasoinen osaaminen edesauttaa tätä, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoi tiedotteen mukaan liiton järjestämässä aamiaisseminaarissa Helsingissä.

Salon mukaan Suomi ei pärjää kilpailijamaiden kanssa ilman osaamisen vahvistamista. Hänen mukaansa ammattikorkeakoulujen toteuttama tohtorikoulutus veisi yritysten TKI-toimintaa uudelle tasolle.

– Suomalainen yhteiskunta on laittanut paljon resursseja TKI-toimintaan. Uusi koulutusmuoto varmistaisi, että yritysten henkilöstön osaaminen tukisi entistä paremmin Suomen TKI-toiminnalle asettamia tavoitteita.

Työelämälähtöinen tohtorikoulutus toteutettaisiin suoraan yhteistyössä yritysten kanssa. Näin koulutus ja yritysten kehitys kulkevat käsi kädessä ja yhteistyön avulla luodut ratkaisut päätyvät yritysten käyttöön saman tien.

Samalla Suomeen saataisiin Salon mukaan koulutettua tohtoreita, joilla on kiinnostusta työllistyä yrityksiin ja kehittää elinkeinoelämän TKI-osaamista entisestään.

– Meidän on korkea aika luopua vanhanaikaisesta käsityksestä, mitä tulee ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakouluilla on kaikki avaimet toimia menestyksen tekijöinä Suomen talouden tarinassa, mutta se edellyttää, että niille annetaan mahdollisuudet, keinot ja resurssit hyödyntää omaa potentiaaliaan.

AVAINSANAT

Lastensuojelun asiakasmitoituksen rajat paukkuvat – ammattijärjestö vaatii lisää henkilöstöä

Lastensuojeluilmoitusten ja nuorten kiireellisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet hyvinvointialueilla. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on huolestunut tilanteesta, kun samaan aikaan henkilöstöresursseja ja ennaltaehkäisevää työtä ei ole vahvistettu.

Lastensuojeluilmoitus tehtiin viime vuonna joka kuudennesta 13-15-vuotiaasta lapsesta, selviää eilen julkistetusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta.

Niiden määrä kasvoi vuonna 2023 jokaisella hyvinvointialueella. Kaikkiaan ilmoituksia tehtiin yhteensä 110 000 lapsesta eli noin kymmenestä prosentista lapsia. Viime vuonna kasvussa olivat myös kiireelliset sijoitukset, joita tehtiin eniten 15-vuotiaille.

– Valtakunnallisesti lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Henkilöstöresursointi ei ole kuitenkaan seurannut työ- ja asiakasmäärien kehitystä, Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen huomauttaa tiedotteessa.

Tilastosta ilmenee järjestön mukaan toinenkin hälyttävä seikka: ennaltaehkäiseviä palveluja ei ole vahvistettu lainkaan.

SOSIAALIHUOLTOLAIN mukaisen ehkäisevän lapsiperhetyön perhemäärä säilyi lähes ennallaan vuosien 2020-2023 välillä, mutta resursseja kyseiseen lastensuojeluasiakkuutta ehkäisevään työhön ei lisätty, vaikka se helpottaisi osaltaan lastensuojelun työkuormaa ja hillitsisi kustannuksia.

Lastensuojelun lakisääteinen asiakasmitoitus, joka salli enintään 35 lasta yhtä työntekijää kohti, ylittyi viime lokakuussa 16 prosentilla koko maan sosiaalityöntekijöistä. Tällä hetkellä mitoitusluku on 30.

Palvelut ovat olleet monin paikoin ruuhkautuneita jo pitkään, ja lapset jonottavat lainsuojattomina lastensuojelun asiakkaiksi, Suominen muistuttaa.

– Lapsiperheitä on mahdollista auttaa myös ilman lastensuojelun asiakkuutta tarjoamalla heille sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Kun ennaltaehkäisevät palvelut, kuten perhesosiaalityö, eivät vedä, tilanteesta muodostuu lastensuojelupalveluihin ohjaava automaatti.

JOILLEKIN hyvinvointialueille on jopa osoitettu uhkasakkoja, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä ei ole huolehdittu, Talentia kertoo. Kun hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen, tulee tilanne vain vaikeutumaan, eikä sosiaalityön aloituspaikkojen lisäykseenkään ole luvassa rahoitusta.

– Tilannetta ei ole pyritty kestävästi ratkaisemaan, vaan tilalle on tarjottu väljempää kelpoisuuksien tulkintaa lastensuojelussa työskentelevien tilapäisten työntekijöiden osalta, mikä heikentää lapsen asiakasturvallisuutta ja polkee perusoikeuksia.

LASTENSUOJELUSSA sosiaalityöntekijät toimivat virkavastuulla, ja työhön sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, mikä edellyttää vahvaa ammattitaitoa ja asianmukaista koulutusta.

– Riittämättömät resurssit voivat johtaa tilanteeseen, jossa hallitsematon työmäärä ja sijaisten käyttö johtavat virheisiin, joista voi seurata jopa virkarikos. Tämä lisää entisestään työn kuormitusta, Suominen sanoo.

Sijaisketjutukset myös heikentävät järjestön mukaan kelpoisten työntekijöiden työssä jaksamista. Tällä hetkellä laillistettuja sosiaalityöntekijöitä on Valviran rekisterissä yli hyvinvointialueiden tarpeen. Koska alan veto- ja pitovoima on nykyisellään kehno, ratkaisut löytyvätkin erityisesti työn houkuttelevuudesta.

– Työn vaativuutta vastaava palkka, hyvät työolosuhteet ja toimiva työnjako ovat tehokkaimpia keinoja houkutella osaajia, Suominen sanoo.

AVAINSANAT

Nuorten työntekijöiden häirintä rehottaa palvelualoilla – ammattiliitto kehottaa kaikkia puuttumaan ongelmaan

Peräti 80 prosenttia nuorista kertoo kohdanneensa häirintää työssään viimeisen vuoden aikana. Tämä käy ilmi Palvelualan ammattiliitto PAMin kyselystä.

Seksuaalista häirintää on kokenut yli puolet palvelualoilla työskentelevistä alle 25-vuotiaista.

Häirintää koetaan osa-aikaisissa työsuhteissa useammin (86 %) kuin kokoaikatyössä (70 %).

PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä pitää tilannetta huolestuttavana.

– Kaikenlainen häirintä on tuomittava ja kiellettävä. Häirinnän kokeminen on merkittävä terveysriski, joka lisää työstressiä, heikentää työn iloa ja voi johtaa pitkäaikaisiin seurauksiin, hän toteaa tiedotteessa.

KAIKKIEN velvollisuus on PAMin mielestä varmistaa nuorille turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja siinä tarvitaan sekä työnantajien että asiakkaiden aktiivista osallistumista.

Kähärä korostaa, että työpaikoilla on välttämätöntä kiinnittää huomiota myös osa-aikatyöntekijöiden perehdytykseen ja koulutukseen. Sillä varmistetaan, että jokainen tunnistaa häirinnän ja tietää, mistä apua on saatavilla, jos joutuu epäasiallisen käytöksen kohteeksi.

Perehdytyksen tärkeys nousee esille nyt, kun moni nuori on aloittamassa kesätyönsä palvelualoilla, liitto muistuttaa.

– Osa-aika- ja kausityöntekijät ovat usein työpaikan tulokkaita, joka voi tehdä heistä haavoittuvaisempia häirinnälle. Työpaikan roolit ja vastuut voivat olla epäselviä, tukiverkostot tuntemattomia, eikä tiedetä, mihin epäasiallisesta kohtelusta pitäisi raportoida tai miten siihen voidaan puuttua.

Kyselyn tulokset kertovat, että nuorella on vaarana joutua häirinnän kohteeksi useimmin kaupan alalla (87 %) sekä turvallisuusalalla (85 %). Matkailu- ravintola-, ja vapaa-ajan palveluissa häirintä on myös yleistä (81 %) ja myös kiinteistöpalvelualalla yli puolet (53 %) on kohdannut häirintää.

KYSELY paljastaa, että seksuaalinen häirintä on erityisen ongelmallista, sillä yli puolet (52 %) nuorista raportoi kyselyssä sen kohtaamisesta. Se ilmenee sanoina, eleinä ja fyysisenä kosketteluna, mikä asettaa uhan nuorten terveydelle ja työhyvinvoinnille.

– Jokainen nuori, joka työskentelee tällä alalla, on jonkun lapsi ja jonkun rakas. Meidän on syytä miettiä, millaiselta tuntuisi, jos joku läheisemme kohtaisi seksuaalista häirintää ja koskettelua työympäristössä, joka pitäisi olla paikka positiivisille kokemuksille ja uuden oppimiselle, Kähärä haastaa pohtimaan.

Hän kehottaa myös vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa häirinnästä ja rohkaisemaan heitä ilmoittamaan epäasiallisesta kohtelusta ja häiritsevästä käytöksestä työpaikoilla. Tämä on erityisen tärkeää, sillä monet nuoret aloittavat kesätyönsä ja työuransa palvelualoilla.

“Nuoret jättävät valitettavan usein kertomatta kielteiset kokemuksensa.”

– Vetoan vanhempiin: keskustelkaa nuortenne kanssa työpaikalla mahdollisesti tapahtuvasta häirinnästä. Selittäkää, että mikään törkeä käytös ei ole hyväksyttävää ja kaikista väärinkäytöksistä pitää ilmoittaa esihenkilölle, luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle.

Nuoret jättävät valitettavan usein kertomatta kielteiset kokemuksensa, mikä estää niihin puuttumisen työpaikoilla, Kähärä toteaa.

– Työpaikoilla taas kannattaa näin kausi- ja sesonkityöaikana huolehtia, että perehdytysmateriaalit ovat kunnossa ja työpaikan yleiset yhteiset ohjeet häirintään puuttumiseen kaikkien saatavilla.

AVAINSANAT

SAK:n Eloranta vappupuheessaan: “Tänään tiedämme, ettei pääministerin sanaan ole voinut luottaa”

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi vappupuheessaan, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on antanut yrityksille kaiken mitä ne ovat halunneet.

– Nyt on aika panostaa työntekijöiden osaamiseen vahvistamiseen ja heidän mahdollisuuksiinsa olla luovia ja kehittää omaa työtään, Eloranta sanoi. Hän puhui tänä vuonna vappuna Kotkassa ja Kouvolassa.

Eloranta muistutti, että hän toivoi vuosi sitten vappupuheessaan voivansa luottaa pääministeri Orpon sanaan siitä, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia, kun Suomen taloutta ja työllisyyttä kohennetaan.

– Tänään tiedämme, ettei pääministerin sanaan ole voinut luottaa. Monilta on vaadittu kohtuuttomia. Erityisen kohtuuttomia on vaadittu työttömiltä, sosiaaliturvan varassa sinnitteleviltä, työntekijöiltä ja viimeksi opiskelijoilta. Isopalkkaisilta ja omistajilta ei sentään ole vaadittu kohtuuttomia. Heille päinvastoin on annettu kohtuuttomia veronkevennyksiä.

MAAN hallitus on ilmoittanut toimillaan edistävänsä investointeja ja tuottavuuden kasvattamista. Elorannan mukaan onnistunut investointi tarvitse ainoastaan pääomaa, vaan myös työntekijöiden kykyä innovoida ja hyödyntää sitä.

– Uusia osaajia tarvitaan niin ulkomailta kuin kotimaasta. Ja hallitus vaikeuttaa molempia osaamispääoman kasvattamisen väyliä. Kiristetään ja vaikeutetaan. Sitä tämä hallitus osaa tehdä. Kannustaminen, edistäminen ja kehittäminen tuntuu olevan tuntematonta Orpon-Purran hallitukselle. Ankeuttamisesta ei innovaatioita synny, lannistamalla ei maailmaa valloiteta.

Eloranta heittää pallon yrityksille, jotka ovat saaneet lähes kaiken ikinä toivomansa hallitukselta. Nyt olisi aika osoittaa, miten kaikki kovat puheet muuttuvat myös teoiksi, työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi.

– Kun kerran on niin, että valtiovalta ei osaamisesta tunnu välittävän, niin soisi työnantajien pistävän pökköä pesään asiassa. Suomi näyttää kuitenkin pudonneen kelkasta tässäkin asiassa. Työnantajien työpaikoilla tarjoama koulutus on Suomessa Pohjoismaiden vähäisintä. Sekin keskittyy liian harvoille työntekijöille.

POHJOISMAATA ei Suomesta tule Elorannan mukaan heikentämällä työntekijöiden suojelua ja vaikutusmahdollisuuksia, vaan panostamalla osaamiseen, teknologiaan, yhteistoimintaan ja yhteiseen kehittämiseen.

Syksyn työehtosopimuskierroksella olisi Elorannan mukaan hyvä näyttää mallia ja tuoda työehtosopimuksiin palkalliset vuosittaiset koulutuspäivät henkilöstölle.

– Tämä on Tanskan malli. Nyt siis olisi syytä toteuttaa edes yksi toimi, joka tosiasiassa vie meitä kohti pohjoismaisia työmarkkinoita. Hallituksen työmarkkinakompassi osoittaa Itä-Eurooppaan, työnantajien toivottavasti länteen.

AVAINSANAT