Trumpin hallinnon yritys puuttua tieteen kielenkäyttöön jopa ulkomailla herättää huolta

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallinnon yritys puuttua tieteen kielenkäyttöön jopa ulkomailla herättää huolta.

Asia nousi esiin helmikuussa, kun Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri kertoi Hufvudstadsbladetille, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat painostaneet yliopistoa poistamaan tiettyjä sanoja Fulbright-stipendeihin liittyvistä tiedotteista.

Tiedotteista haluttiin poistaa muun muassa sanat ”tasa-arvoinen yhteiskunta” ja ”ilmastonmuutos”. Tapauksen tultua julkisuuteen suomalainen tiedeyhteisö julkaisi avoimen vetoomuksen, jossa vaaditaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreilta julkista sitoutumista tieteen vapauden ja sananvapauden suojelemiseen.

Yli 800 ihmisen allekirjoittamassa vetoomuksessa pyydetään rehtorineuvostoja Unifia ja Arenea julkaisemaan verkkosivuillaan lausunnot, joissa selkeästi kieltäydytään sensuroimasta korkeakoulujen toimintaa, tutkimusta ja niihin liittyvää viestintää poliittisten vaikuttamispyrkimysten vuoksi.

YLIOPISTOJEN rehtorineuvoston Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopaisen mukaan tieteen vapaus ja tutkimuksen turvallisuus ovat laajasti Unifin pöydällä tällä hetkellä ja esimerkiksi Suomen Akatemiaa koskeva lakiuudistus liittyy samaan laajaan kokonaisuuteen.

-  Tähän on viime aikoina tullut tietysti tämä USA-kuvio uutena mukaan. Emme varmaankaan suoraan tähän vetoomukseen vastaa, semmoisia meille tulee aika paljon, mutta lienee tarpeen muistuttaa siitä perustuslain takaamasta tieteen vapaudesta ja sen tärkeydestä demokraattiselle yhteiskunnalle, Holopainen kertoo.

Holopainen toteaa, ettei ole hyväksyttävää pyrkiä rajoittamaan tutkimuksen vapautta tai yliopistojen autonomiaa, tulivat vaatimukset sitten mistä tahansa. Yhdysvaltain politiikan pitkäaikaiset vaikutukset tutkimusyhteistyöhön ovat yhä epäselvät.

-  Tässä niin kuin monessa muussakin asiassa Yhdysvaltain presidentin hallinnolta tulevassa viestinnässä se kuva on tosi sumuinen, Holopainen sanoo.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN rehtorineuvosto Arene on julkaissut lyhyen kannanoton, jossa tosin ei viitata suoraan vetoomukseen. Kannanoton mukaan Arene ja ammattikorkeakoulut vaalivat kaikessa toiminnassaan ammattikorkeakoululain mukaisesti sitä, että ammattikorkeakoululla on opetuksen ja tutkimuksen vapaus.

-  Tämä lakisääteinen perusta on syytä todeta, kun kansainväliset poliittiset linjaukset saattavat heijastua myös Suomen korkeakoulutukseen ja tutkimukseen, lausunnossa sanotaan.

-  Tiettyjen itsestään selvien asioiden kirjaaminen lakiin voi tuntua vähän hölmöltä, mutta ei niitä turhaan kirjata sinne, kertoo STT:lle Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Mielityisen mukaan tilanne kutsuu pohtimaan tieteen perusasioita ja sitä, mihin periaatteisiin toiminnassa nojataan. Tämän pohjalta voidaan joutua kieltäytymään hakemasta rahaa tietyiltä tahoilta, jos näiden vaatimukset eivät sovi yhteen näiden perusarvojen kanssa.

-  Se on koko suomalaisen yhteiskunnan, korkeakoulukentän ja tiedeyhteisön yhteinen vaalimisen paikka ja asia.

MIELITYISEN tiedossa ei ole, että Suomen tiedemaailmaan olisi koskaan aiemmin yritetty ulkomailta vaikuttaa tällä tavalla. Edes sensuuristaan tunnetusta Kiinasta ei ole kuulunut vastaavaa.

-  Olemme myös Unifin kanssa keskustelleet, siellä on pitkän linjan toimijoita ja itsekin olen ollut tällä kentällä 25 vuotta, niin ei kyllä kenellekään tullut mieleen vastaavaa tilannetta, Arenen Mielityinen sanoo.

-  Tokihan on maita, jotka eivät ole demokraattisia, mutta niissä ne rajoitukset ovat ehkä enemmän sisärakennettuja elementtejä eivätkä ne tule sellaisenaan vastaan, Unifin Holopainen sanoo.

Kiinan sananvapauden puutteeseen liittyvät ongelmat ovat Mielityisen mukaan hyvin tiedossa, mutta Yhdysvaltojen suunnanmuutos pakottaa pohtimaan tutkimusyhteistyötä uudelleen myös Suomessa. Tiedemaailmassa joudutaan nyt Mielityisen mukaan käymään luonteeltaan samansuuntaisia perustavanlaatuisia keskusteluja kuin Natossa, EU:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä, joiden arvopohjaa Trumpin politiikka on ravistellut. Yhdysvallat on totuttu Suomessakin näkemään länsimaisten arvojen linnakkeena, jonka perusta nyt järkkyy.

Lassi Lapinitie / STT

AVAINSANAT

Taas tuli umpikuja ilmailualan neuvotteluissa

Palvelualojen työnantajat Palta sanoo torpanneensa ilmailualan tänään jättämän vastaehdotuksen alan työehtosopimukseksi.

Työnantajapuoli kertoi eilen työntekijöille oman tarjouksensa, ja tänään siihen saatu vastaus on Paltan mielestä ”mahdoton hyväksyä”.

Ilmailualan Unionin IAU:n pyytämä palkankorotustaso olisi työnantajan mielestä merkittävästi tämän kevään yleistä linjaa kalliimpi.

Palta vakuuttaa tiedotteessa yrittävänsä yhä etsiä sovintoratkaisua ensi viikon neuvotteluissa. Työriidan sovittelua jatkuu maanantaina 7.7.

Finnair on perunut tänään työnseisausten takia noin 80 lentoa. Myös neuvottelumaanantaille on luvassa työtaistelutoimia.

AVAINSANAT

Asiantuntija ilmastosuunnitelmista: Metsien päästönäkymissä piilee peikko

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä olisi kaivannut hallituksen ilmastosuunnitelmiin lisätoimia esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen. Metsämaan päästöistä voi vielä tulla laskelmiin ongelmia.

Hallitus sai perjantaina valmiiksi odotetun energia- ja ilmastostrategiansa luonnoksen, mutta jo keskiviikkona eteni toinen merkittävä paperi. Tuolloin lausuntokierrokselle tuli keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma.

Se keskittyy esimerkiksi maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöjen vähentämiseen EU-sääntöjen mukaan. EU-termein puhutaan taakanjakosektorista. Osa-alueen päästöt pitäisi puolittaa vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka keskipitkän aikavälin suunnitelma ei sisällä järeitä uusia ilmastotoimia, sillä voidaan saavuttaa EU-tavoite. Näin paperissa lasketaan ja näin näkee myös Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä. Hän työskentelee tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa.

-  Tämä on niitä osa-alueita, joissa Suomi etenee myönteisesti, Seppälä sanoo.

Seppälä olisi kuitenkin kaivannut esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen hieman lisää toimia, sillä suunnitelman toteutumisessa on paljon epävarmaa. Voi myös olla, ettei vielä tällä päästä tavoitteeseen.

-  Olisi ehkä hyvä sen takia olla vähän järeämpiäkin toimenpiteitä, jos asiat evät mene niin kuin pitää.

HALLITUS YRITTÄÄ saavuttaa taakanjakosektorin tavoitteen kolmella keinolla. Se on ensinnäkin päättänyt joistakin ilmastotoimista.

-  Ei tässä ole kuitenkaan mitään merkittäviä avauksia. Tämä on suurimmaksi osaksi pientä, hän sanoo.

Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden rakentamista taloyhtiöihin alettaisiin tukea jälleen. Pienituloisille tulisi myös tuki nollapäästöisen auton hankkimiseen ja vanhan romuttamiseen. Maataloudessa muun muassa edistetään biokaasun käyttöä.

-  Tässä on selvästi haettu poliittista tasapainottelua, että jokaisen sektori tekee jonkun pienen osuuden.

Osa on vanhojen toimien jatkamista ja osa uusia, ja ne vähentävät päästöjä yhteensä 0,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia lisää nykytoimiin nähden. Vertailun vuoksi edellinen hallitus päätti vastaavassa suunnitelmassaan 5,6 miljoonan tonnin vähennyksistä.

Seppälä olisi kaivannut lisätoimena esimerkiksi sellaista liikennepolttoaineen jakeluvelvoitteen nostoa, jolla olisi varmistettu liikenteen päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä. Maatalouden omana toimena olisi voinut lisätä käyttöä rehun lisäaineelle, joka vähentää lehmien metaanipäästöjä.

TOISEKSEEN hallitus tukeutuu siihen, että päästöt ovat vähentyneet tarvittavaa enemmän päästökauppasektorilla eli esimerkiksi teollisuudessa.

Näillä joustoilla saadaan 0,7 miljoonan tonnin vuosittaiset vähennykset vuosina 2021-2030.

Joustot kuitenkin helpottavat tilannetta vain toistaiseksi.

-  Se on tietyllä tavalla kikkailua, että meillähän on edessä sitten kuitenkin päästövähennykset taakanjakosektorilla.

Lisäksi kun Suomi käyttää joustot tähän, niistä ei saada suuruusluokaltaan noin 350 miljoonan euron päästökaupan huutokauppatuloja.

Hallitus saa periaatteessa 0,7 miljoonan tonnin vähennykset halvalla, sillä päästövähennykset taakanjakosektorilla ovat muutoin kalliita. Seppälä kuitenkin kysyy, olisiko kannattanut tehdä rahalla ilmastotoimia, joilla rahat jäisivät kotimaahan ja kansantalouden hyväksi.

Loput tarvittavista vähennyksistä hallitus kuittaisi kolmannella tavalla: taakanjakosektorin ylijäämillä aiemmilta vuosilta eli sillä, että päästöt vähenivät aiemmin vaadittua nopeammin.

Seppälä ei kuitenkaan sano, että Suomi menisi taakanjakosektorin ilmastotoimissa sieltä, missä aita on matalin.

Hänen mukaansa Suomelle on asetettu tällä alueella jo valmiiksikin kovat tavoitteet, ja moni muu EU-maa on taakanjakosektorinsa kanssa pulassa.

-  Esimerkiksi Ruotsilla on vaikeuksia tässä ihan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä on oikein todelliset vaikeudet ja he ovat hyvin huolissaan, miten he selviävät.

SUUREMPI ongelma on toisella ilmastopolitiikan osa-alueella: metsissä ja muussa maankäytössä.

Suomi on nojannut metsien hiilinieluihin, mutta ne eivät enää riitäkään kattamaan edes metsämaan päästöjä. Metsät muuttuivat siis laskennassa päästölähteeksi.

Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa arvioidaan, että mahdollisten joustojen ja teknisten korjaustenkin jälkeen maankäyttösektorin vaje olisi 84 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

-  Tämä on varsin iso peikko tähän muuten myönteiseen kuvaan, Seppälä sanoo.

Seppälä huomauttaa, että ongelma voi kaatua vielä taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjen syliin.

Metsät muuttuivat siis laskennassa päästölähteeksi.

Suomi voisi joutua kattamaan vuosien 2021-2025 maankäytön toimien vajetta taakanjakosektorilta, jos niin sanottuja nieluyksiköitä ei osteta muilta mailta. Tiedossa ei ole, olisiko niitä ostettavissa.

-  Jos se sinne kaatuisi, Suomihan ei pystyisi mitenkään selviytymään siitä.

Taakanjakosektorin päästöt ovat nykyisin noin 25 miljoonan tonnin kokoluokkaa vuosittain.

Seppälän mukaan Suomi näyttää luottavan siihen, että neuvottelujen perusteella asiaa tulkittaisiin EU:ssa Suomelle myönteisesti eli saataisiin merkittävää helpotusta laiminlyönnin seurauksiin.

Hänestä Suomen kannattaisikin neuvotteluasemien parantamiseksi hoitaa taakanjakosektori ”puhtain paperein” eli mahdollisimman hyvin.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

Ministeriö vahvisti uudet karhuntappomäärät: iso lisäys parin vuoden takaiseen

Maa- ja metsätalousministeriö kertoo vahvistaneensa karhujen kaatolupakiintiön tulevalle metsästyskaudelle. Henkensä saa syksyllä heittää tarvittaessa yhteensä 285 nallea.

Viime vuodelle ministeriön hallinnoimassa metsästyskiintiössä oli 224 karhua. Määrä nousee siitä nyt ministeriön tiedotteen mukaan 61:llä yksilöllä.

Petteri Orpon (kok) hallituksen aikana karhunmetsästysmahdollisuuksia on lisätty roimin hyppäyksin. Jo viime vuoden kiintiössä oli lisäystä edellisvuoteen 44 karhun verran, ja tänä syksynä metsästettävien yksilöiden määrä kasvaa sitäkin enemmän.

Vielä kaudelle 2020 metsästyskiintiössä oli vain 150 kontiota.

Nyt ilmoitetusta kiintiöstä 200 eläintä kaadetaan poronhoitoalueen ulkopuolella, painottuen itäiseen Suomeen. Silti myös ministeriön määrittämälle keskiselle kannanhoitoalueelle voi hakea pyyntilupia.

MINISTERIÖ perustelee karhukannan kokoa säätelevää suunnitelmaansa petotuhojen ehkäisemisen tarpeella.

Maa- ja metsätalousammattilaiset ovat olleet huolissaan myös metsässä liikkuvien työntekijöiden turvallisuudesta, koska karhu on ainoa kotimainen suurpeto joka on viime vuosinakin vahingoittanut ihmisiä.

Poikkeusluvat kannanhoidolliseen karhunmetsästykseen ja häirikkökarhujen poistamiseen myöntää Suomen riistakeskus.

Kaikki kaatolupamäärät eivät kuitenkaan toteudu, koska otsot eivät mielellään jättäydy ihmisten saalistettavaksi. Suomessa arvioidaan elävän nyt runsaat 2300 karhua.

Presidentti hyväksyi miinakiellosta irtautumisen

Alexander Stubb on tänään presidentin esittelyssä hyväksynyt esityksen, jonka mukaan Suomi irtisanoo jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen.

Stubb sanoi lausunnossaan, että päätös perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin nykyisessä heikentyneessä turvallisuustilanteessa.

-  Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset edellyttävät, että vahvistamme puolustuskykyämme. Meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, joka ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli. Olemme nähneet, kuinka Venäjä käy sotaa tänä päivänä, Stubb sanoo.

Venäjä ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen.

Stubb toteaa ymmärtävänsä päätökseen kohdistuvan kritiikin. Irtisanomisesta huolimatta Suomi on edelleen vahvasti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, hän sanoo.

Sopimuksen irtisanominen ei myöskään vaikuta Suomen muihin kansainvälisen oikeuden mukaisiin velvoitteisiin.

SUOMI TOIMII presidentin mukaan miinojen kanssa vastuullisesti, eikä niitä käytetä rauhan aikana.

-  Miinat säilytetään varastoissa. Miinat ovat Suomelle puolustuksellisia aseita. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, Stubb vakuuttaa.

NYT VIRALLISEKSI tulleen lähtöpäätöksen jälkeen Suomen pitää ilmoittaa Ottawa-irtautumisestaan YK:n turvallisuusneuvostolle ja YK:n pääsihteerille.

Tekoa käsittelevässä asiakirjassa pitää selittää, miksi Suomi päätöksen tekee, ja paperi täytyy fyysisesti viedä YK:lle New Yorkissa.

Kun YK on vastaanottanut asiakirjan, irtautuminen tulee voimaan siitä puolen vuoden kuluttua. Siihen asti Suomen pitää noudattaa sopimuksen ehtoja.

Vasta sen jälkeen Suomi voi ryhtyä käyttämään asevoimillaan miinoja.

Muistatko Sunny Car Centerin? Hankkeen vetäjä sai nyt uuden tuomion

Turun hovioikeus on tuominnut liikemies Markku Ritaluoman viiden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen Sunny Car Centeriin liittyvistä törkeistä talousrikoksista. Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut hänet huomattavasti lievemmin.

Hämeenlinnassa aikoinaan kuntapäättäjät ja liike-elämän hurmannut jättimäinen autokauppa-tavaratalohanke SCC käynnistyi vuonna 2010. Se kaatui varojen puutteessa konkurssiin lopullisesti jo vuonna 2015.

Tapahtumista on käräjöity siitä asti monessa eri oikeusprosessissa, ja nyt syyllisyyksiä sai puida hovi.

KÄRÄJÄOIKEUS oli 2023 katsonut, että etsiessään 2010-luvun alussa hätärahoitusta hankkeelle Ritaluoma joutui huijauksen kohteeksi eikä hänen voitu katsoa toimineen tahallisesti tehdessään rahansiirtoja ulkomaisille tahoille.

Siksi hän sai ”vain” kahden ja puolen vuoden vankeustuomion.

Hovioikeuden mielestä teko oli kuitenkin tahallinen.

-  Vastaaja oli vuodesta 2011 alkaen etsinyt hankkeelle rahoitusta siinä onnistumatta. Tähän nähden epäuskottavaa oli ollut, että yhtäkkiä alkuvuodesta 2013 noin kuukauden sisällä kaksi eri henkilöä, toinen Syyriasta ja toinen Saudi-Arabiasta, ilmoittaisi halukkuutensa rahoittaa hanketta erittäin huomattavalla rahamäärällä, hovioikeuden tiedotteessa sanotaan.

HOVIOIKEUDEN mukaan Ritaluoman on täytynyt ymmärtää, etteivät autokauppakeskukselle vuonna 2013 löytyneet rahoittajat olleet todellisia ja että yhtiö menettää siirretyn rahamäärän, liki 5,2 miljoonaa euroa. Rikokset arvioitiin törkeiksi.

Ritaluoma on kiistänyt kaikki syytteet ja vedonnut yhä tulleensa itse huijatuksi.

AVAINSANAT