• Ulkomaat
• 02.07.2025
• 15:05

Yliopistotutkija Ilmari Käihkön mukaan Yhdysvaltain ilmoitus keskeyttää osa jo aiemmin luvatusta aseavusta on Ukrainalle vaikea, koska esimerkiksi Euroopan maat eivät kykene paikkamaan syntyvää aukkoa.

Politico-verkkolehden mukaan Ukrainalta jäisi saamatta muun muassa Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, tykistön täsmäammuksia ja F-16-hävittäjistä laukaistavia ohjuksia.

-  Tämä tulee ehdottomasti tosi huonoon saumaan. Patriot esimerkiksi on toistaiseksi ainoa järjestelmä, joka pystyy tiettävästi tuhoamaan Venäjän ballistisia ohjuksia, sotatieteilijä Käihkö Helsingin yliopistosta arvioi STT:lle.

Hänen mukaansa Patriotit ovat tärkeässä roolissa muun muassa pääkaupunki Kiovan ilmapuolustuksessa. Venäjän kerrottiin tehneen kesäkuussa Ukrainaan enemmän ilmaiskuja kuin minään muuna kuukautena koko laajamittaisen sodan aikana.

Avun osittaisella katkeamisella ei Käihkön mukaan ole ehkä suuria välittömiä vaikutuksia itse sotatilanteeseen, mutta se kasvattaa kiistatta Ukrainan suhteellista alivoimaa Venäjään nähden.

-  Tällaiset uutiset voivat rohkaista Venäjän presidenttiä Vladimir Putinina yrittämään enemmän, Käihkö arvioi.

TUTKIJAN mukaan presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana tehtyjä lupauksia aseavusta Ukrainalle oli jonossa toimitettavaksi arviolta noin kolmen vuoden ajaksi.

Jo aiemmin on ollut tiedossa, että jos uusia apulupauksia ei tule, alkavat jotkut Ukrainan sotilaalliset kyvyt hupenemaan tämän kesän aikana.

-  Tämä nyt sitten tietysti kirittää tätä aikataulua vielä huomattavasti, Käihkö sanoo.

Yhdysvallat perusteli ilmoitusta asetoimitusten keskeyttämisestä sillä, että maan omien ammusvarstojen havaittiin tarkastuksessa huvenneen liiaksi.

Käihkön mukaan on varmasti totta, ettei Yhdysvalloillakaan ole loputtomasti aseita ja ammuksia. Hän pitää hyvin mahdollisena, että esimerkiksi ilmatorjuntaohjukset ovat kuluneet vähiin Israelissa, jossa Yhdysvallat on ollut mukana torjumassa Iranin laajoja ohjusiskuja.

-  Suurvalloilla on suurvaltojen intressit. Yhdysvalloissa pitää pitää koko ajan mielessä mahdollisuus, että edessä voi olla suursota Kiinan kanssa, Käihkö sanoo

TUOREEN päätöksen jälkeen on Käihkön mukaan yhä turhempaa arvuutella sitä, mikä presidentti Donald Trumpin linja Ukrainan suhteen lopulta on.

-  Tämä on hyvin konkreettinen poliittinen viesti Yhdysvalloilta siitä, että Ukraina ei ole tärkeä, Käihkö tiivistää.

Hänen mukaansa päätös antaa ajattelemisen aihetta myös Suomelle ja muulle Euroopalle siitä, onko Eurooppakaan ylipäänsä Yhdysvalloille kovin tärkeä.

-  Tämä on kuitenkin maasota, jota käydään Euroopassa, Käihkö perustelee.

Yhdysvaltain sisäpolitiikan kannalta avun katkaisupäätös on Käihkön mukaan sikäli ymmärrettävä, että painetta Israelin tukemiseksi on huomattavasti Ukrainaa enemmän.

Lisäksi Trump on leimannut Ukrainan sodan ”Bidenin sodaksi”, eikä hän halua sen muuttuvan sotilaallista tukea jatkamalla ”Trumpin sodaksi”.

Toinen mahdollinen selitys on se, ettei Yhdysvalloissa enää arvioida tilanteen merkittävästi paranevan Ukrainan kannalta, vaikka Yhdysvallat aseapua jatkaisikin, Käihkö pohtii.

TRUMP ei toisaalta halunne Käihkön mukaan myöskään tilannetta, jossa Ukraina häviää totaalisesti ja romahdus yhdistetään häneen – kuten Yhdysvaltain johtaman liittouman nolo vetäytyminen Afganistanista yhdistettiin Bideniin.

Eli ironista kyllä, Ukrainan rintaman murtuminen ja tilanteen radikaali paheneminen voisi Käihkön mukaan luoda uusia paineita Ukrainan vahvemmalle tukemiselle Euroopan lisäksi myös Yhdysvalloissa.

Ukrainan sodan isoa kuvaa voi Käihkön mukaan edelleen luonnehtia siten, että Venäjä on se osapuoli, joka etenee, mutta pienin askelin ja suurin tappioin. Kumpikaan osapuoli ei kykene tuomaan rintamalle suuria joukkoja, jotka voisivat edetä nopeasti ja pysyvästi pidemmälle.

-  Lähitulevaisuudessa ei varmaan ole mitään suuria odotettavissa. Vaikka läpimurto onnistuisikin, niin siinä kyetään etenemään vain joitakin kilometrejä ja siihen se todennäköisesti tyssää, Käihkö kuvailee.

Sodan ollessa enemmän tai vähemmän pattitilanteessa ei neuvotteluratkaisulle ole jäänyt tilaa.

-  Ukraina ei ole ollut tilanteessa, että heidän pitäisi antautua Venäjälle – eikä Venäjä tilanteessa, että heidän pitäisi tehdä suuria myönnytyksiä, Käihkö kuvailee.

Pidemmän päälle tilanne voi olla kestämättömämpi Ukrainan kannalta.

-  Tällaisessa sodassa isommalla on etu kestää paremmin tappioita, eikä se tosiasia ole muuttunut, että Venäjä on isompi osapuoli. Tässä kohtaa Yhdysvaltojen tuki voi olla ratkaiseva asia, hän jatkaa.