VALIKKO

Torstain lakonuhka suututti ilmailualan työnantajat – vaativat pakkosovittelua

Jos työnseisaus toteutuu, kotimaan lentoasemille odotetaan ruuhkautumista.

Lentoyhtiöiden ja lentoasemien työntekijöiden aikeet torstaina järjestettävästä parin tunnin mielenilmauksesta kiukuttavat alan työnantajaliittoa. Työnantajapuolen mielestä ay-liitot lakkoilevat väärin perustein.

Ilmailualan unioni ja AKT kertoivat viime viikolla, että ne aikovat pysäyttää työt Finnairilla ja Nordic Regional Airlinesilla muun muassa lentoasemien maapalveluiden ja matkustamohenkilökunnan kautta torstaina 27.3. kello 14-16 väliseksi ajaksi.

Liittojen mukaan kyseessä on valtionyhtiö Finnairin omistajaohjausta vastaan suunnattu poliittinen mielenilmaisu, ei tavanomainen lakko.

Alan työnantajia edustava Palta pitää väitettä sumutuksena: sen mielestä seisaus on oikeasti lakko, jolla ay-liike yrittää vauhdittaa lentoliikenteen sopimusalojen neuvotteluita. Ne ovat junnanneet paikallaan osin jo joulukuusta ja tammikuusta alkaen.

Palta haluaa valtakunnansovittelijan käynnistävän asiasta pakkosovittelun.

AVAINSANAT

Finnair peruu lentoja perjantailta lakon vuoksi – työtaistelu luvassa myös alkuviikolle

Lentoyhtiö Finnair peruu noin 60 lentoa perjantailta Ilmailualan Unionin lakon vuoksi. Yhtiön lehdistötiedotteen mukaan peruutukset vaikuttavat arviolta noin 6  000 asiakkaaseen.

Finnair kertoo matkustustiedotteessaan aloittavansa perjantain lentojen perumisen jo tänään. Yhtiö tarjoaa peruttujen lentojen asiakkaille vaihtoehtoisen lennon.

ILMAILUALAN Unioni on kertonut järjestävänsä vastaavan lakon myös ensi maanantaina.

Finnair arvioi, että toteutuessaan myös tällä lakolla olisi merkittäviä vaikutuksia lentoliikenteeseen, vaikka tarkat vaikutukset eivät olekaan vielä tiedossa.

AVAINSANAT

Kokoomuksen jättänyt ay-pomo jatkoi hallituksen arvostelua – ”Nyt olisi viisasta ottaa edes yksi taka-askel”

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto OAJ:n suuressa työmarkkinakeskustelussa Educa-messuilla Helsingissä 25. tammikuuta.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto jatkoi Petteri Orpon (kok.) hallituksen arvostelua OAJ:n valtuuston avauspuheessaan Helsingissä keskiviikkona.

Murto palasi myös hallituksen puoliväliriihessä tekemään päätökseen poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus.

– Riihessä tehty päätös ammattiliiton verovähennysoikeuden poistosta osoittaa mielestäni sen, että sopimusyhteiskunnan ja työmarkkinajärjestelmän sekä ammattiliittojen arvoa ja merkitystä ei haluta kunnioittaa. Tätä on mahdoton ymmärtää, Murto totesi puheessaan.

SIVISTYSVALTIOTA ei Murron mukaan voida rakentaa hajauttamalla ja vastakkainasettelua lisäämällä. Murto sanoi olevansa varma, että opettajat ymmärtävät jatkossakin järjestäytymisen merkityksen.

– Esitänkin maan hallitukselle, että nyt olisi viisasta ottaa edes yksi taka-askel ja perua ammattiliittojen verovähennysoikeuden poisto.

Murto kohahdutti viikko sitten tiistaina kertomalla eroavansa kokoomuksesta vastalauseena palkansaajien veronalennuksia koskevaan mainokseen, jossa tuotiin esiin ay-jäsenyyden veronalennusta pienentävä vaikutus.

PUHEESSAAN tänään Murto arvosteli myös sitä, ettei riihessä päätetty edistää OAJ:n ajamaa opettajarekisteriä. Samalla liitto on kaivannut opettajan ammattinimikkeen suojaamista. Kun rekisteriä ei ole, kukaan ei tiedä tarkasti paljonko Suomessa on päteviä opettajia.

– Miljardiluokan veronkevennyksistä huolimatta riihessä ei löytynyt rahaa noin 3 miljoonaa euroa tärkeään ja pitkää esillä pitämäämme opettajarekisteriin, jotta tässä maassa saataisiin vihdoin tieto koulutettujen ja kelpoisten määrästä ja riittävyydestä.

Murto kummasteli erityisesti sitä, ettei hallitus ole perustellut sitä miksi rekisteriä ei viedä eteenpäin.

– Kustannus olisi aivan marginaalinen veronkevennyksiin ja yhteisöveron alentamiseen verrattuna mutta tarve ja hyödyt olisivat sitä suuremmat.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (rp.) on suhtautunut rekisteriin epäilevästi muun muassa tammikuun kuntavaalitentissä. Pääministeri Orpo on muistuttanut, että rekisteriä selvitettiin edellisen kerran Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella ja resurssit päätettiin käytää muualle.

Murto kaipasi uudistamista myös kärjistyneeksi kutsumaansa työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään. Hallituksen säätämä vientimallilaki astui voimaan vappuna. Muun muassa OAJ on katsonut lain jättävän julkiset naisvaltaiset alat palkkakuoppaan.

MURTO puolusti puheessaan mahdollisuutta viennin avauksen ylittäviin poikkeusratkaisuihin.

– Palkoista ja työehdoista neuvotteleminen kuuluu liitoille ja näin sen tulee olla jatkossakin. Julkisen sektorin ajaminen palkkakuoppaan ei Suomen taloutta pelasta jatkossakaan. Päinvastoin sillä aiheutetaan valtava vastakkainasettelu, työriitojen kärjistyminen ja neuvottelujen politisoituminen.

– Olen edelleen sitä mieltä, että keskeisten työnantaja- ja työntekijäliittojen pitäisi kokoontua yhteiseen neuvottelupöytään keskustelemaan tulevaisuuden työmarkkinamallista ja siitä miten yksityinen ja julkinen sektori voitaisiin ottaa tasapuolisesti huomioon, Murto sanoi.

AVAINSANAT

Tällaista superihmistä MTK hakee uudeksi puheenjohtajaksi: vaatimukset kuin yritysmaailman huipulta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, alan suurin edunvalvoja MTK kertoo saaneensa neljä hakemusta uudeksi johtokuntansa puheenjohtajaksi. Ilmoittautumisaikaa on jäljellä tasan kolme kuukautta.

Tehtävää vuodesta 2009 asti hoitanut agronomi ja tohtori Juha Marttila kertoi huhtikuussa luopuvansa pestistä tämän vuoden lopulla. Seuraajan valintaa valmisteleva MTK:n työryhmä ilmoitti tänään, että kisaan on ilmoittautunut vasta neljä ehdokasta.

Julkisuudessa heistä tunnetuin on keskustan toisen kauden kansanedustaja ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen. Vihtiläinen Viljanen on aiemmin toiminut muun muassa keskustan eduskuntaryhmän maatalouspoliittisena sihteerinä.

Puheenjohtajaksi hakee myös MTK:n johtokunnan ja kansainvälisen maataloustuottajajärjestön WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen Iisalmesta. Hänkin on ollut mukana keskustapolitiikassa.

Kaksi muuta hakijaa haluaa valintatyöryhmän mukaan pysyä vielä anonyymeinä.

Työryhmä pyytää tiedotteessa kaikkia puheenjohtajuutta tavoittelevia ilmoittautumaan heille elokuun puoleenväliin mennessä, että johtajakandidaatit ehtivät esittäytyä jäsenistölle hyvissä ajoin ennen valintaa.

Puheenjohtajuudesta päättää MTK:n valtuuskunta marraskuun lopun syyskokouksessaan.

MTK:N TYÖRYHMÄ kertoi nyt puheenjohtajalta odotetuista sopivuus- ja pätevyystoiveista. Lista on pitkä, vaikka muodollisia kelpoisuusvaatimuksia kuten opinto- tai tutkintotasoa ei erikseen korosteta.

Omakohtainen maa- ja metsätalouselinkeinojen tuntemus on lähtökohta, samoin mielellään yritysjohtajatasoinen talous- ja järjestöosaaminen.

Puheenjohtajalla pitää olla hyvä kielitaito ja kyky toimia etenkin eurooppalaisissa EU:n edunvalvontatehtävissä. Kotimaisia lainsäätäjiä eli eduskuntaa sekä keskeisiä ministeriöitä on osattava lobata omien valmiiden verkostojen kautta.

Erinomaiset esiintymis- ja viestintätaidotkin ovat olennaisia, työryhmä muistuttaa.

Nykyisen puheenjohtajan Juha Marttilan aikana MTK nykyaikaisti voimakkaasti omaa viestintäänsä ja toimintatapojaan. Järjestö on onnistunut markkinoimaan etenkin kotimaisen ruuantuotannon merkitystä, mikä helpottaa maataloustuottajien edunvalvontaa.

AVAINSANAT

IAU:n lakot toteutuvat

Ilmailualan Unionin (IAU) ja työnantajaliitto Paltan työriitaan ei saatu ratkaisua. Näin ollen IAU:n ilmoittamat lakot toteutuvat perjantaina ja ensi viikon maanantaina.

Työriitaan yritettiin löytää ratkaisua sovittelussa vielä maanantaina ja tiistaina. Sovittelija Nina Pärssisen mukaan edellytyksiä sovintoehdotuksen antamiselle työnseisausten välttämiseksi ei ollut.

Lakot vaikuttavat Finnairin lentoliikenteeseen.

Finnairin mukaan yhtiö muodostaa tällä hetkellä tilannekuvaa ja viestii asiakkaille lakkojen vaikutuksesta mahdollisimman nopeasti, kun se tarkentuu.

Edellinen IAU:n lakko oli viime viikolla. Finnair perui maanantailta noin sata lentoa työnseisausten vuoksi.

IAU ja Palta ovat neuvotelleet tammikuusta asti lentoliikenteen palvelujen uudesta työehtosopimuksesta.

AVAINSANAT

HS-gallup: Näin moni aikoo erota liitosta, jos verovähennys poistuu

Helsingin Sanomien kyselyssä enemmistö eli 58 prosenttia ammattiliittojen jäsenistä kertoi aikovansa pysyä liiton jäsenenä verovähennysoikeuden poistumisen jälkeenkin.

Seitsemän prosenttia kertoi aikovansa erota liitosta, 28 prosenttia ei ollut vielä päättänyt asiasta, ja seitsemän prosenttia ei halunnut kertoa kantaansa.

Ylempään keskiluokkaan sijoittavat kertoivat aikovansa jatkaa jäsenyyttään todennäköisemmin kuin alempaan keskiluokkaan tai työväenluokkaan identifioituvat.

Ammattiliitosta eroamista puolestaan harkitsivat useimmiten pienituloiset ja peruskoulutetut. Myös 31-39-vuotiaat suunnittelivat eroamista keskimääräistä useammin.

Hallitus päätti työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamisesta puoliväliriihessä.

Kyselyn toteutti Verian, ja siihen vastasi huhti- ja toukokuussa vajaat tuhat henkilöä. Vastanneet olivat täysi-ikäisiä, Manner-Suomessa asuvia ja työelämässä olevia. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT