VALIKKO

Tiukaksi menee kakkoskierros: Puolan presidentinvaaleissa EU- ja nationalistiehdokas lähes tasoissa

Rafal Trzaskowski (s. 1972) tuli edellisissä vaaleissa 2020 toiseksi, häviten nykyiselle presidentti Dudalle.

Varsovan EU-myönteinen pormestari Rafal Trzaskowski ja kansallismielinen historioitsija Karol Nawrocki kohtaavat Puolan presidentinvaalien toisella kierroksella ensi viikon sunnuntaina.

Trzaskowski sai eilen järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella 31,36 prosenttia äänistä ja Nawrocki 29,54.

Mielipidetiedusteluissa Trzaskowskille oli ennustettu selkeämpää voittoa. Lisäksi kaksi äärioikeistolaista ehdokasta sai yhteensä 21,15 prosenttia äänistä, joista valtaosan odotetaan menevän toisella kierroksella Nawrockille.

Ensimmäisellä kierroksella äänesti yli 67 prosenttia äänioikeutetuista, mikä oli poikkeuksellisen korkea määrä.

Puolan EU-myönteinen hallitus on toivonut Trzaskowskin voittoa, sillä presidentti voi veto-oikeudellaan estää monia hallituksen toivomia uudistuksia.

Väistyvä presidentti Andrzej Duda on esimerkiksi torpannut hallituksen yritykset höllentää maan tiukkaa aborttilainsäädäntöä.

AVAINSANAT

Gazassa odotetaan avustusten saapumista – Paavikin vetosi Israeliin: ”Sydäntäsärkevän hinnan maksavat lapset, vanhukset ja sairaat”

Avustusrekkoja odottamassa Rafahin rajanylityspisteellä Egyptin puolella Gazan rajaa 2. maaliskuuta.

Gazassa ihmiset odottivat keskiviikkona avustusten saapumista Israelin jatkaessa ”ennennäkemättömäksi” kutsumaansa hyökkäystä.

YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher sanoi BBC:n haastattelussa tiistaina, että 14  000 vauvaa voi kuolla tulevan kahden päivän aikana, ellei apu pääse perille.

Israel kertoi tiistai-iltana, että 93 YK:n avustusrekkaa oli saapunut Gazaan tuoden alueen siviileille jauhoja, vauvanruokaa, lääkintätarvikkeita ja lääkkeitä.

YK:n pääsihteerin tiedottaja Stephane Dujarric sanoi kuitenkin tiistai-iltana, ettei humanitaarisia tarvikkeita ollut pystytty jakamaan.

Palestiinalaisäiti Umm Talal al-Masri, 53, kertoi Gazan kaupungissa AFP:lle tilanteen olevan kestämätön.

-  Meille ei ole tuotu jaettavaksi mitään. Kaikki odottavat avustuksia, mutta emme ole saaneet mitään, hän sanoi AFP:n mukaan.

Al-Masri kertoi ihmisten jauhavan linssejä ja kuivapastaa voidakseen leipoa leipää. Kokonaisen päivän aikana ihmiset saavat hädin tuskin kokoon yhden aterian, hän sanoi.

ISRAELIN tällä viikolla Gazan kaistalle päästämän avun määrä on ollut naurettavan pieni ja riittämätön, sanoi Lääkärit ilman rajoja -järjestö keskiviikkona lausunnossaan.

Järjestön mukaan Israel salli avustuskuljetukset ensimmäistä kertaa maaliskuussa alkaneen Gazan täyssaarron jälkeen ainoastaan teeskennelläkseen, että täyssaarto olisi ohi. Avustusten määrä viestii järjestön mukaan Israelin yrityksistä ​​välttää syytökset Gazan nälkäkuolemista.

Israelin hallitus taipui päästämään Gazaan avustuksia laajan kansainvälisen painostuksen alla. Israelin hallitus sanoi sallivansa ainoastaan ”minimimäärän” avustuksia nälkäkriisin estämiseksi sotilaallisista ja diplomaattisista syistä ja jottei apu päädy Hamasille.

KESKIVIIKKONA myös paavi Leo vetosi Israeliin, jotta maa päästäisi riittävästi apua sodan runtelemaan Gazaan.

Viikoittaisessa saarnassaan paavi luonnehti tilannetta Gazassa huolestuttavaksi ja tuskalliseksi. Hän sanoi vetoavansa Israeliin jälleen kerran sydämensä pohjasta, että maa päästäisi humanitaarista apua ihmisille Gazassa ja lopettaisi väkivaltaisuudet.

-  Niistä sydäntäsärkevän hinnan maksavat lapset, vanhukset ja sairaat, hän sanoi.

ARABIEMIRAATIT sopi keskiviikkona Israelin kanssa kiireellisen hätäavun lähettämisestä Gazan kaistalle. Asiasta kerrottiin lausunnossa Arabiemiraattien valtiollisessa mediassa.

Lausunnon mukaan Arabiemiraattien ja Israelin ulkoministerit sopivat kiireellisen humanitaarisen avun toimittamisesta alkuvaiheessa 15  000 siviilille. Myöhemmin avustuksia on määrä jatkaa.

VÄESTÖNSUOJELUVIRANOMAISTEN tiedottaja kertoi Israelin tehneen ilmaiskuja eri puolille Gazan kaistaa. Gazan viranomaisten mukaan Israelin iskuissa on viime yöstä lähtien kuollut yli 40 ihmistä. Yöstä alkaen nousseesta uhriluvusta uutisoi qatarilaiskanava al-Jazeera.

Aamulla Gazan väestönsuojeluvirasto kertoi AFP:lle, että yöllä kuolleiden joukossa oli viikon ikäinen vauva.

Israelin hallitus ilmoitti sunnuntaina Israelin aloittaneen uuden laajan hyökkäyksen. Israelin mukaan Gazan kaista aiotaan ottaa haltuun kokonaan ja alueen palestiinalaisväestö siirtää kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos, ja Israelin viimeaikaiset toimet on tuomittu maailmalla laajasti.

AVAINSANAT

”Kyseessä on maailmanlaajuinen hälytystila” – trooppista metsää katosi viime vuonna nopeammin kuin koskaan

Metsäpalojen jälkiä Brevesin alueella Brasiliassa 9. joulukuuta 2024.

Maailmasta katosi trooppista metsää viime vuonna nopeammin kuin koskaan aiemmin, kertovat tutkijat Yhdysvalloissa.

BBC:n mukaan Marylandin yliopiston tutkijat arvioivat satelliittikuvia analysoimalla, että viime vuoden aikana trooppista metsää menetettiin 67  000 neliökilometrin verran. Tämä vertautuu heidän mukaansa noin Irlannin kokoisen alueen katoamiseen tai 18 jalkapallokentän häviämiseen minuutissa.

Ajatushautomo Global Forest Watch arvioi AFP:lle, että uutiset ovat hälyttäviä. Ajatushautomon mukaan metsäkato oli viime vuonna jopa 80 prosenttia suurempi kuin vuonna 2023.

Viime vuonna trooppisen metsäkadon merkittävin syy olivat ennätyksellisestä kuivuudesta johtuneet maastopalot, jotka koettelivat erityisesti Amazonin metsiä.

Aiemmin suurin syy metsäkadolle olivat olleet metsien raivaamiset maatalouskäyttöön, mutta viime vuonna maastopalot aiheuttivat yli puolet kadosta.

Myös muut metsäkadon syyt, kuten avokadon, kahvin ja kaakaon viljelyn sekä kaivostoiminnan ja mineraalien louhimisen aiheuttamat vaikutukset, ovat alkaneet korostua enemmän, kertoi tutkija Rod Taylor BBC:lle.

TUTKIJOIDEN mukaan vanhat luonnonmetsät ovat ihmiskunnalle elintärkeitä, sillä ne tarjoavat suojaa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Trooppiset sademetsät toimivat hiilinieluina varastoimalla satoja miljardeja tonneja hiilidioksidia maaperään ja puiden runkoihin. Näin ne jarruttavat ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä.

Metsäpalot ovat sekä ilmastonmuutoksen osasyy että seuraus. Tulipaloista vapautuu ilmakehään miljardeja tonneja hiilidioksidia. Tämä puolestaan ​​kiihdyttää lämpenemistä ja kuivumista, mitkä johtavat taas vieläkin tuhoisampiin metsäpaloihin.

Trooppiset metsät, joissa on runsaasti eri eliölajeja, ovat maailman metsistä kaikkein uhanalaisimpia. Tutkijat pelkäävät, että erityisesti joissain osissa Amazonin metsiä voidaan olla tulossa pisteeseen, josta ei enää ole paluuta, ja metsäkato on peruuttamatonta.

-  Tällä nopeudella tapahtuva metsäkato on täysin ennennäkemätöntä yli 20 vuoden ajalta, jolta tietoja on kerätty, sanoi Global Forest Watch -ajatushautomon johtaja Elizabeth Goldman tiedotustilaisuudessa AFP:n mukaan.

-  Kyseessä on maailmanlaajuinen hälytystila, hän sanoi.

HYVIÄ uutisia saatiin sen sijaan Kaakkois-Aasian maista, kuten Indonesiasta ja Malesiasta, joissa metsäkatoa oli saatu vähennettyä hallitusten politiikan ansiosta, mediat kertoivat.

Kuivuudesta huolimatta tutkijoiden mukaan esimerkiksi Indonesian aarniometsien häviämisalue pieneni 11 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.

Tämä oli Goldmanin mukaan seurausta hallitusten ja yhteisöjen yhteisistä ponnisteluista, joilla valvotaan metsien polttamisen kieltäviä lakeja.

-  Indonesia on valopilkku vuoden 2024 tiedoissa, hän sanoi.

AVAINSANAT

Liettuan pääministeri: Nato pääsee kesäkokouksessaan sopuun 3,5 prosentin puolustusmenotavoitteesta – ”Uskon ja toivon todella niin”

Liettuan pääministeri Gintautas Paluckas.
  • Ulkomaat
  • 21.05.2025
  • 10:21
  • (Päivitetty: 21.05. 10:53)

Kesäkuussa Hollannin Haagissa järjestettävässä Naton huippukokouksessa päästään sopuun sotilasliiton puolustusmenotavoitteen nostamisesta 3,5 prosenttiin, Liettuan pääministeri Gintautas Paluckas kertoo STT:lle uskovansa. Hän pitää tavoitetta realistisena, vaikka osa jäsenmaista ei ole vieläkään saavuttanut nykyistä kahden prosentin suositusta.

-  On mahdollista, että pääsemme sopuun 3,5 prosentista. Uskon ja toivon todella niin, sanoo Paluckas.

-  Tämä on vaikea keskustelu, koska raha ei kasva puissa ja vaikeita päätöksiä on tehtävä, oli se sitten veronkorotuksia tai leikkauksia kulutuksessa julkisiin palveluihin. Meillä on kuitenkin tunne siitä, että nyt on kiire ottaa tarvittavat askeleet Venäjän mahdollisen aggression ehkäisemiseksi. Jos emme vastaa voimalla heidän voimaansa, en usko minkään muun voivan heitä pysäyttää.

Paluckas antoi haastattelun Suomen-vierailunsa yhteydessä maanantaina. Liettuan pääministeri tapasi Suomessa muun muassa presidentti Alexander Stubbin, pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps.).

LIETTUA on puolustusmenojen kasvattamisessa Nato-maiden edelläkävijä, sillä alkuvuodesta se julisti käyttävänsä 5,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin seuraavan viiden vuoden aikana, kertoi Liettuan yleisradio LRT.

Liettua olisi siis jopa täyttämässä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toivoman viiden prosentin rajan, joka näyttää monen maan silmissä tavoittamattomalta. Liettua ei odota muiden Nato-maiden pystyvän samaan, mutta toivoo, että 3,5 prosenttia olisi jatkossa lähtötaso.

-  Ennen meillä oli 2 prosentin tavoite, jota monet jäsenmaat eivät tosiasiassa saavuttaneet. Nyt näemme erilaisen maailman, jossa geopolitiikka on muuttunut. Näemme Ukrainan sodan. On täysin selvää, että meidän täytyy päästä sopuun korkeammista puolustuskuluista. 3,5 prosenttia olisi lähtötaso, ja jos voimme sopia sen päälle 1,5 prosentin joustavista puolustukseen liittyvistä hankkeista, niin se olisi hyvä, Paluckas sanoo.

Tätä on ehdottanut Naton pääsihteeri Mark Rutte, jonka mukaan Trumpin tavoite voitaisiin toteuttaa ynnäämällä 3,5 prosentin tavoitteeseen 1,5 prosentin edestä kuluja, jotka liittyvät laajemmin turvallisuuteen. Nämä eivät olisi välttämättä uusia menoeriä jäsenmaille.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi aiemmin toukokuussa, että Nato-maat pääsisivät kesään mennessä sopuun 5 prosentin käyttämisestä puolustukseen seuraavan vuosikymmenen aikana, kertoi muun muassa Axios.

Uskon, ettei Ukrainalle sanota ”ei”.

LIETTUA ja muut Baltian maat ovat jo nykyisellään tuntuvasti ylittäneet 2 prosentin rajan ja ovat käyttäneet suhteellisesti enemmän puolustukseensa kuin Suomi, joka nostaa omat puolustusmenonsa vähintään 3 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä, linjasi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta huhtikuun alussa.

-  Tavallaan historialliset kokemuksemme ovat hyvin samankaltaisia Suomella ja kolmella Baltian maalla. Tiedämme, millaista on olla Venäjän naapurina. Se on pysyvä uhka. Ja jos sitä ei ota vakavasti, voi menettää suvereniteettinsa. Se tapahtui ennenkin. Tunnemme hyvin historiamme, Liettuan Paluckas sanoo STT:lle.

Kaikille Nato-maille Venäjän uhka ei ole yhtä välitön, mutta se koskettaa silti koko liittokuntaa, Paluckas korostaa.

-  Jotkut maat odottavat, että jos jotain tapahtuu Euroopan itälaidalla, se ei kosketa heitä esimerkiksi etelässä. Mutta se ei pidä paikkaansa. Jos Venäjä päättää hyökätä tai yrittää hyökätä Nato-jäseniä vastaan ja saa siitä vaikutelman, ettei sitä pysäytetä, koko Naton turvallisuuskäsitys romahtaa.

Ukrainan asema Naton huippukokouksessa Haagissa on herättänyt kysymyksiä, sillä mediatietojen mukaan Yhdysvallat ei enää haluaisi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä paikalle. Yhdysvaltain ulkoministeri Rubio kiisti tiedon Kyiv Independentin mukaan.

-  Odotamme hänen olevan siellä. Vaikka hän ei olisikaan samassa pöydässä kuin itse neuvosto, niin hän on kokouksen yhteydessä tapaamassa johtajia kahdenvälisesti, lounastamassa epämuodolliseen tapaan, arvelee Paluckas.

-  Meidän on autettava Ukrainaa säilyttämään suvereniteettinsa. Meidän on autettava heitä saavuttamaan oikeudenmukainen rauha.

Paluckas kertoo uskovansa, ettei Ukrainalta ainakaan suljeta ovia tulevaisuuden jäsenyyden tieltä.

-  Tiedän, että Yhdysvallat ja muutama muu maa epäröivät sanoa sitä, että jonain päivänä Ukraina hyväksyttäisiin Natoon, mutta uskon, ettei Ukrainalle sanota ”ei”, Paluckas sanoo.

Venäläiset kirjoittavat versionsa historiasta.

VENÄJÄ teki hiljattain uuden pelisiirron pitkäaikaisessa propagandasodassaan Baltian maita vastaan, kun maan ulkoministeri Sergei Lavrov kirjoitti esipuheen Liettuan historiaa vääristelevään kirjaan, joka kyseenalaisti modernin Liettuan olemassaolon oikeutusta.

-  Tämä ei ole ensi kerta, kun venäläiset kirjoittavat oman versionsa muiden maiden historiasta, Paluckas sanoo.

-  Emme usko, että he tekevät tätä vaikuttaakseen liettualaisiin, koska me opimme historiamme hyvin koulussa, hän jatkaa.

Pääministerin mukaan kirja on yksi pieni palanen suurta misinformaatio- ja disinformaatiokampanjaa, jota Venäjä jatkuvasti kohdistaa Baltian ja Skandinavian maita sekä koko Eurooppaa kohtaan. Vastatoimena voidaan vain keskittyä oikean tiedon levittämiseen.

-  Ei ole muuta tapaa taistella vääriä faktoja ja propagandaa vastaan, kuin kertoa oma kertomuksensa niin kovalla äänellä kuin mahdollista. Suuremmille maille se on tietysti helpompaa ja pienemmille maille vähän vaikeampaa, mutta uskoakseni olemme pärjänneet ihan hyvin, Paluckas kertoo.

Paluckasin mukaan venäläiset rakentavat tarkoituksella vääriä narratiiveja Baltian maita, Suomea ja Puolaa kohtaan samaan tapaan kuin se levitti aiemmin vääriä narratiiveja Ukrainasta hyökkäyssotansa perusteluna. Paluckas ei kuitenkaan pelkää Venäjän hyökkäystä lähiaikoina.

-  Meidän tiedustelutietomme mukaan he eivät kykene hyökkäämään mitään Nato-maata vastaan, koska he ovat nyt keskittyneet Ukrainan voittamiseen. Meidän tulisi jatkaa Ukrainan auttamista suvereniteettinsa puolustamisessa, ja tämä on paras tapa puolustaa omia maitamme.

-  Kun eduskunnan puhemiehenne (Jussi Halla-aho) vieraili Liettuassa 11. maaliskuuta itsenäisyytemme takaisinsaannin 35-vuotispäivänä, hän sanoi Suomen olevan neljäs Baltian maa. Olimme iloisia sen kuullessamme, koska meillä on tämä jatkuva, tuhansien kilometrien yhteinen raja Venäjän kanssa. Meidän on tehtävä yhteistyötä ja puolustettava itseämme.

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon oli suuri helpotus

LIETTUA voi näytellä merkittävää roolia, jos Naton ja Venäjän välillä syttyy jonain päivänä konflikti. Yhteenoton yhtenä mahdollisena näyttämönä on pidetty Liettuan ja Puolan rajalla sijaitsevaa Suwalkin käytävää, joka sijaitsee Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ja Venäjän liittolaismaa Valko-Venäjän rajan välillä.

Jos Venäjä miehittäisi alueen, se voisi katkaista maayhteyden Baltian maiden ja muiden Nato-maiden välillä. Liettua onkin ryhtynyt kehittämään turvallisuuteen liittyvää infrastruktuuria alueella yhteistyössä Puolan kanssa, kertoi Politico huhtikuussa.

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on kuitenkin vähentänyt Liettuan haavoittuvuutta tällä alueella, pääministeri kertoo. Nato-maiden ympäröityä Itämeren on avun kuljettaminen Baltiaan meriteitse helpottunut.

-  Jos katsomme sitä, miten Venäjä kehittää sotavoimiaan länsirajallaan, uusia sotilasrakennuksia pystytetään Pietarista ja Leningradin alueelta alkaen etelään. Jos heidän armeijansa odotetaan hyökkäävän, se tulisi siltä suunnalta. Suwalkin käytävän sulkeminen kyllä eristäisi Baltian maat varusteilta ja sotilasavulta (maateitse), mutta se ei eristäisi Baltian maita, koska meillä on nyt muitakin vaihtoehtoja.

-  Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon oli suuri helpotus, sillä siihen pisteeseen asti ainoa tapamme ottaa vastaan apua ja tarvikkeita oli Suwalkin käytävä. Nyt meillä on Itämeri Nato-järvenä, Paluckas sanoo.

Kaliningrad on Liettualle jatkuva päänvaiva. Pääministerin mukaan alueelta tuleva gps-häirintä koskettaa jo noin 80-90 prosenttia läntisen Euroopan suunnalta tulevaa lentoliikennettä.

-  Ensi alkuun se oli aikamoinen järkytys lentoyhtiöille, mutta nyt kaikki ovat tottuneet tällaiseen häirintään, Paluckas sanoo.

Venäläiset ovat manipuloineet Donald Trumpia ja Amerikkaa.

YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trumpin Venäjää myötäilevä linja herätti epäilyksiä tämän kauden alussa ja ravisteli Nato-liittolaisia, mutta Paluckasin mukaan myös Yhdysvalloissa on alettu nyt ymmärtää Venäjän todelliset motiivit.

-  Aiemmin nähtiin toiveajattelua, mutta nyt herra Trump on saanut kokemusta siitä, mitä Venäjän todelliset tavoitteet ja tahto ovat. He eivät halua osallistua neuvotteluihin tai neuvotella aselevosta, he vain yrittävät voittaa aikaa edetäkseen rintamalla.

Ensimmäisellä kaudellaan Trump teki Paluckasin mukaan Euroopalle palveluksen vaatimuksillaan Naton taakanjaosta.

-  Hän tuli ja pyysi meitä lyömään rahaa pöytään ja lopettamaan Yhdysvaltojen kustannuksella siipeilyn. Hän oli oikeassa siinä, että emme tehneet kotitehtäviämme täällä Euroopassa.

Paluckas näkee, että Trumpin hallinnon ulkopolitiikka on nyt normalisoitumassa todellisuuden lyödessä kasvoille.

-  Ennen pitkää on kohdattava tosiasiat. Ja todellisuus on se, että venäläiset ovat manipuloineet Donald Trumpia ja Amerikkaa. Heillä on omat tavoitteensa ja keinot niiden saavuttamiseksi. He yrittävät käyttää hyväkseen uuden hallinnon toiveajattelua, mutta on täysin selvää, että heidän aikomuksenaan on valloittaa Ukraina ja hankkiutua eroon Zelenskyistä ja tästä hallinnosta, josta he eivät pidä Ukrainassa.

Lassi Lapintie / STT

AVAINSANAT

Rubio: Venäjältä tulossa ehdotus aselevon ehdoista lähipäivinä – ”Jos ehdot ovat realistisia, niiden pohjalta voi jatkaa työtä”

Paavi Leo XIV ja Marco Rubio.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio odottaa Venäjän esittelevän lähipäivinä omat suuntaviivansa aselevolle Ukrainassa. Rubion mukaan Venäjän ehdotuksesta voi päätellä, ovatko venäläiset vakavissaan rauhan suhteen.

Rubio sanoi, että aikatauluarvio perustuu hänen viikonlopun keskusteluunsa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa sekä maiden presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin maanantaiseen puheluun.

-  Jossakin kohtaa varsin pian – ehkä muutaman päivän päästä, ehkä toivottavasti tällä viikolla – Venäjä esittää ehdot, joiden he haluaisivat nähdä toteutuvan, Rubio sanoi senaatin kuulemisessa tiistaina paikallista aikaa.

Rubion mukaan Venäjän on tarkoitus esittää karkeat ehdot, jotka voisivat johtaa aselepoon. Aselepo puolestaan tasoittaisi tietä yksityiskohtaisille neuvotteluille pysyvämmän rauhan aikaansaamiseksi.

-  Toivomme, että niin tapahtuu. Uskomme, että Venäjän esittämät ehdot kertovat meille paljon heidän todellisista aikeistaan, ulkoministeri sanoi.

-  Jos ehdot ovat realistisia, niiden pohjalta voi jatkaa työtä. Jos taas niissä esitetään vaatimuksia, jotka tiedämme epärealistisiksi, se luullakseni kertoo aika paljon.

Trump sanoi maanantaina Putinin kanssa käymänsä puhelinkeskustelun jälkeen, että Venäjä on valmis aloittamaan neuvottelut Ukrainan kanssa heti. Putin oli lausunnoissaan varovaisempi ja sanoi Venäjän valmistelevan muistion mahdollisten tulevien rauhanneuvottelujen pohjaksi.

JOS Venäjän ja Ukrainan neuvottelut toteutuvat, Vatikaani on yksi mahdollinen paikka niiden pitämiseksi. Italian pääministeri Giorgia Meloni kertoo, että paavi Leo XIV on ilmaissut halukkuutensa isännöidä Venäjän ja Ukrainan välisiä rauhanneuvotteluja.

Aiemmin tässä kuussa paavina aloittanut Leo ehdotti viime viikolla tapaamisessaan idän kirkkojen edustajien kanssa, että Vatikaani voisi toimia välittäjänä Venäjän ja Ukrainan sodassa.

Meloni oli yksi niistä maailman johtajista, joita Trump informoi maanantaina puhelustaan Putinin kanssa. Melonin kanslian mukaan pääministeriä oli samassa yhteydessä pyydetty varmistamaan paavilta tämän valmius toimia neuvottelujen isäntänä.

Meloni puhui paavin kanssa tiistaina, ja Leo vahvisti pääministerille tarjouksensa olevan voimassa. Meloni kiitti paavia tämän vahvasta sitoutumisesta rauhaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi maanantaina, että Ukraina on valmis neuvotteluihin, käytiin ne sitten Turkissa, Vatikaanissa tai Sveitsissä.

AVAINSANAT

EU arvioi yhteistyösopimustaan Israelin kanssa – jatkotoimia ei ole sovittu

EU käynnistää Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Asiasta kertoi unionin ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas.

Hänen mukaansa Hollannin aloite asiasta sai selkeän enemmistön kannatuksen EU:n ulkoministerikokouksessa.

Kallas vaati myös Israelia sallimaan kaikkien avustusrekkojen pääsyn Gazaan.

Sopimuksen arviointi ei vielä tarkoita sopimuksen jäädyttämistä. EU ei ole myöskään kertonut, mitä se arvioinnin jälkeen tekee seuraavaksi.

EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimuksen tavoitteena on ollut luoda puitteet EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.

AVAINSANAT