Tiedustelulähteet: Iranin ydinohjelma ei loppunut kokonaan näihin iskuihin

Teheranissa kaduilla tunnelma oli tiistaina päällisin puolin ennallaan.

Israelin armeijan mukaan on vielä liian aikaista arvioida Iranin ydinlaitoksiin tehtyjä vahinkoja. Israel teki 12 päivää kestäneiden sotatoimien aikana lukuisia iskuja Iranin ydinlaitoksiin saaden apua myös Yhdysvalloilta.

Israelin armeijan tiedottaja Effie Defrin kuitenkin sanoi uskovansa Israelin tehneen huomattavan lommon Iranin ydinohjelmaan ja lykänneen sitä useilla vuosilla.

Israelin mukaan sen iskujen tavoitteena oli estää Irania käyttämästä ydinohjelmaansa ydinaseen kehittämiseen.

YHDYSVALTAIN iskut kuitenkin hidastavat Iranin ydinohjelmaa todennäköisesti vain muutamalla kuukaudella, arvioi alustava yhdysvaltalainen tiedusteluraportti. Asiasta kertovat useat lähteet muun muassa uutiskanava CNN:lle ja Washington Post -lehdelle.

Yhdysvallat iski viime sunnuntaina kolmeen Iranin ydinlaitokseen. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut, että iskujen kohteena olleet uraanin rikastuslaitokset tuhoutuivat. Puolustusministeri Pete Hegseth puolestaan sanoi Yhdysvaltojen tuhonneen Iranin ydinohjelman.

Lähteiden mukaan Yhdysvaltain tiedustelun puolustusministeriölle tuottamassa raportissa kuitenkin todetaan, etteivät iskut tuhonneet rikastetun uraanin varastoja kokonaan.

Yksi nimettömänä puhunut lähde kertoi Washington Postille tiedusteluraporttien osoittavan, että Iran siirsi useita eriä korkeasti rikastettua uraania pois kohteista ennen iskuja.

Yhdysvaltalaismedioiden uutisoitua aiheesta Trump kiisti lähteiden niille kertomat tiedot ja haukkui medioita valehtelijoiksi.

-  Iranin ydinkohteet ovat täysin tuhottu! hän kirjoitti tapansa mukaisesti suurin kirjaimin Truth Social -alustallaan.

VALKOISEN TALON lehdistösihteeri Karoline Leavitt kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että raportin vuotamisen tarkoituksena on halventaa Trumpia ja iskut toteuttaneita lentäjiä.

-  Tämä väitetty ”arvio” on täysin väärä, ja se luokiteltiin ”huippusalaiseksi”, mutta silti sen vuoti CNN:lle nimetön, matalan tason luuseri tiedusteluyhteisössä, Leavitt kirjoitti.

CNN:n mukaan iskujen vaikutuksista ei vielä tässä vaiheessa ole kattavaa kuvaa.

Uutiskanavan mukaan sen lähteet eivät kuvailleet sitä, miten alustava arvio vertautuu muiden tiedusteluviranomaisten näkemyksiin.

IRAN jäädyttää yhteistyön Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa, kertoo Iranin valtiollinen televisio. Israelin ja Yhdysvaltain iskut Iranin ydinlaitoksiin vesittivät luottoa IAEA:han Iranissa.

-  Kansainvälinen atomienergiajärjestö, joka ei suostunut tuomitsemaan Iranin ydinlaitoksiin tehtyjä iskuja vähääkään, laittoi kansainvälisen uskottavuutensa huutokaupan, Iranin parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf perusteli päätöstä.

Iran keskeyttää yhteistyön IAEA:n kanssa kunnes maan ydinlaitosten turvallisuus on taattu, puhemies ilmoitti.

Päätös vaatii vielä Iranin kansallisen turvallisuusneuvoston hyväksynnän.

Uutista täydennetty klo 11.54 Israelin tiedoilla vaurioista ja tiedoilla Iranin ja IAEA:n yhteistyöstä.

AVAINSANAT

Tutkija: Näin kankeasti Suomi ostaa puolustustarvikkeita – jäykkä hankintatapa pitäisi äkkiä uudistaa

Suomi ostaa vuosittain sotilailleen tarvikkeita ja palveluita kotimaasta sadoilla miljoonilla euroilla.

Sotalaivoja ja lentokoneita Suomi pystyy tarvittaessa ostamaan hyvinkin rivakasti. Sen sijaan pienet sotatarvikehankinnat ovat vaarassa jumittua jäykkiin kilpailu- ja tarjouskierroksiin – joita nykyinen hankintalaki vaatii.

Periaate nykymenettelyssä on hyvä: viranomaisten pitää hankkia käyttötavaransa tarjouskilpailujen kautta, että ne saataisiin avoimesti ja mahdollisimman edullisesti.

Menetelmä on kuitenkin luotu syvään rauhan aikaan. Poikkeusoloissa tarvitaan usein nopeita materiaalihankintoja, ja siihen nykyiset tavat eivät sovi.

SUOMESSA kilpailutuksiin sovelletaan lähtökohtaisesti vuodesta 2012 asti voimassa ollutta lakia julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista.

Juristien ”PUTU-lakina” tuntema säädös koukeroisine menettelyineen on virkamiesten perustyökalu tavanomaisiin asehankintoihin.

Kansantaloudelle merkittävimmät ostot, kuten sotalaivat tai hävittäjät, tehdään joustavammilla tavoilla puolustusministeriön ja valtioneuvoston kautta. Tarvikkeita tilataan myös kansainvälisen yhteistyön, kuten Naton logistiikka- ja hankintaviraston kautta.

Mutta muut, kiireellisetkin pikkuostot pitää kierrättää PUTU-lain jäykän kehikon kautta.

PUTU-LAKI on tähän asti ollut pienehkön virkamiesjoukon päänvaivana, eikä lakia tai sen taustalla olevaa EU:n vuoden 2009 ”PUTU-direktiiviä” ole uudistettu käytännössä koskaan.

Siviilipuolen vastaavat hankintalait remontoitiin jo 2010-luvun lopulla, ja valtio uusii niitä jälleen lähiaikoina joustavuuden parantamiseksi.

Puolustustarvikeostoja koskevan lain päivittäminen ei sen sijaan ehtinyt tai mahtunut mukaan Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmaan.

Käytännössä laki määrää ostavan viranomaisen huolehtimaan tarjouskilpailun avoimuudesta ja syrjimättömyydestä kaikissa oloissa, vaikka hätä ja kyseisen materiaalin tarve olisi miten suuri tahansa.

Suuret tarjouskilpailut kestävät useita kuukausia. Kilpailuun sisältyy peräkkäisiä vaiheita: hankinta pitää ilmoittaa julkisesti, tarjoajat pitää saada ensin esikarsintaan, sitten varsinaiseen kilpailuun ja lopulta edetä sopimuskumppanin valintaan.

Mahdolliset oikaisuvaatimukset ja kakkossijalle jääneiden myyjien valituskierrokset lykkäävät varsinaisten kauppojen toteutumista entisestään.

Normaalioloissahan tämä toimii. Mutta poikkeustilanteissa, joissa kriisit eskaloituvat hyvinkin nopeasti, ei välttämättä olisi aikaa sille, että jonkun puuttuvan tarvikkeen hankintakierros menee pikkuvirheen takia uusiksi, ja ostajan turvallisuus vaarantuu sinä aikana.

NYKYLAKI on kompromissi eurooppalaisten yritysten välisen vapaan kilpailun ja kansallisten turvallisuusetujen välillä, ja se perustuu vuoden 2009 EU-tilanteeseen.

EU:n tuomioistuin on tähän asti määritellyt tarvittaessa rajat sille, milloin sisämarkkinoiden perusperiaatteista ja hankintadirektiiveistä voidaan poiketa kansallisten turvallisuusetujen takia.

Tämä on kuitenkin hidasta. Komissiolta tarvittaisiin vähintäänkin selkeämpiä reunaehtoja poikkeuksellisten hankintojen hoitamiseksi, ja Suomen omaan kansalliseen lainsäädäntöön tarvitaan byrokratiaa purkavia muutoksia.

Siviilipuolellahan yritykset voivat lähteä Suomessa julkisiin tarjouskilpailuihin ilman esikarsintavaihettakin. Tämän suoran linjan salliminen sotilaspuolellekin nopeuttaisi yksinkertaisimpia hankintoja ja voisi laskea pienempien yritysten osallistumiskynnystä.

Viranomaiselle pitäisi myös suoda mahdollisuus painottaa ostoja nykyistä enemmän huoltovarmuussyillä. Tällä hetkellä on epäselvää, miten paljon huoltovarmuutta saa ostoksissa korostaa – ja tämä johtaa pitkiin riitelyihin markkinaoikeudessa.

OSTAJIENKIN on näissä oloissa parannettava taitojaan, PUTU-lain hankaluuksista huolimatta. Enemmänkin saa tehdä, kuin mitä laki vaatii.

Tarjoajien luotettavuus pitää osata ja uskaltaa arvioida, ja määritellä selkeät korvaus- ja irtisanomisehdot sopimusrikkomusten varalta.

Lakihan velvoittaa viranomaisen sulkemaan eräisiin rikoksiin, kuten kiskonnantapaiseen työsyrjintään syyllistyneet valmistajat kilpailun ulkopuolelle, mutta yrityksen konkurssiuhka, ammattitoiminnassa tehdyt räikeät virheet ja verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti ovat yhä vain harkinnanvaraisia perusteita.

Hankittavalle tavaralle tulisi määrätietoisesti asettaa myös pakollisia vähimmäisvaatimuksia sekä maailmanpolitiikkaa ennakoiden huomioituja sopimusehtoja toimitusvarmuudesta ja tietoturvallisuudesta.

(Ikäviä kysymyksiä ja riskiarvioita pitää uskaltaa tehdä myös vanhoille liittolaisillekin, kuten tässä Demokraatin kolumnissa muistutetaan.)

On suotavaa, että puolustushankinnoissakin vaaditaan palveluntarjoajaa tai valmistajaa toimimaan vastuullisesti ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta. Näiden laiminlyöminen ei nimittäin tee tuotteesta tai palvelusta käyttäjälleen yhtään parempaa.

Kirjoittaja on varatuomari ja Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjatutkija.

Nyt Aasia käristyy: maanosa lämpenee muita alueita vauhdikkaammin

Intiassa nähdään toistuvasti yli 40 asteen lämpötiloja.

Aasia lämpenee tällä hetkellä lähes kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma keskimäärin, selviää Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) uudesta raportista. Muutos nostaa myös alueen merivesien lämpötilaa.

Aasian keskilämpötila oli viime vuonna runsaan asteen verran korkeampi kuin vuosien 1991-2020 keskiarvo. Viime vuosi oli raportin mukaan mittaushistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi riippuen tarkastellusta datasta.

Lämpötilojen nousu johtaa sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen alueella. Itä-Aasiaa koettelivat pitkittyneet helleaallot huhtikuusta marraskuuhun. Helleaaltoja raportoitiin myös Kaakkois-Aasiassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä. Myanmarissa tehtiin uusi kansallinen lämpötilaennätys 48,2 astetta.

Helleaallot lämmittivät myös merenpinnan ennätyksellisiin lämpötiloihin. Merenpinnan keskilämpötila nousi vuosikymmenessä 0,24 astetta, mikä on kaksinkertainen maailmanlaajuiseen keskilämpötilaan verrattuna.

Merenpinta myös nousi yli maailmanlaajuisen keskiarvon Tyynenmeren ja Intian valtameren rannikoilla.

Sään ääri-ilmiöt kuten äärimmäiset sateet, trooppiset pyörremyrskyt, tulvat ja kuivuus aiheuttivat tuhoa monissa alueen maissa.

AVAINSANAT

Suomalainen satelliittiyhtiö ICEYE sai jättirahoituksen valtiolta

ICEYE-yhtiö tuottaa asiakkailleen huipputarkkoja satelliittikuvia eri tarkoituksiin.

Valtion vienninedistäjä Business Finland on antanut suomalaiselle avaruus- ja puolustusteknologiayhtiö ICEYElle runsaan 41 miljoonan euron rahoituksen.

Rahoitus koostuu 5,7 miljoonan euron tutkimus- ja tuotekehitysavustuksesta sekä 35,4 miljoonan euron tuotekehityslainasta.

Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen sanoi tiedotteessa, että kyseessä on poikkeuksellisen suuri rahoituspäätös ja sen myötä ICEYE tekee vastavuoroisesti jätti-investoinnin tuotekehitykseensä Suomessa.

Espoossa pääkonttoriaan pitävä ICEYE käynnistää yli 250 miljoonan euron investointiohjelman. ICEYE:n mukaan ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhtiön globaalia asemaa avaruus- ja puolustusteknologiassa. Yhtiö haluaa laajentaa tuotantoaan ja teknologista kehitystyötään.

Vuonna 2014 perustettu ICEYE omistaa satelliittiparven, joka tuottaa tutkakuvaa maapallosta lähes reaaliajassa.

Yhtiön asiakkaina on valtioita ja kaupallisia toimijoita esimerkiksi puolustus-, turvallisuus- ja vakuutussektorilta. Muun muassa Ukraina on käyttänyt espoolaisyhtiön palveluita sodankäyntinsä apuna.

AVAINSANAT

Espanja: Kevään jättimäisen sähkökatkon syyt selvisivät – inertiaa ei riittänyt

Espanjan ja Portugalin sähköverkoissa ei ollut tarpeeksi jännitteensäätelytekniikkaa.

Espanjan huhtikuun lopun laaja sähkökatko johtui ylijännitteen aiheuttamasta ketjureaktiosta, maan hallituksen julkaisemasta raportista selviää.

Maan ympäristöministerin mukaan syitä katkoksen laajuuteen oli useita. Hänen mukaansa järjestelmästä muun muassa puuttui tuona päivänä riittävä jännitteensäätökapasiteetti.

Kun sähköverkkoon tulee ylijännitettä, sitä suojaavat järjestelmät sulkevat osia verkosta, mikä saattaa johtaa ketjureaktioon ja laajaan katkokseen.

Näistä rakenteellisista puutteista monet asiantuntijat olivat varoitelleet jo aiemmin. Eteläisen Euroopan sähköntuotannossa ei ole hetkittäin tarpeeksi inertiaa vastustamaan yllättäviä jännitemuutoksia ja pehmentämään virran loppumista hallitusti.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez kertoi katkoksen jälkeen, että sen syitä tutkimaan perustetaan ympäristöministeriön johtama ryhmä. Sanchez varoitti tuolloin, että lopullisten vastausten saaminen voi kestää kuukausikaupalla.

Ympäristöministeriön mukaan katkokseen vaikutti myös se, etteivät Espanjan sähköverkkoja operoiva REE ja tietyt energiayhtiöt olleet suojanneet järjestelmiään riittävästi.

Espanja ja Portugali pimenivät lähes täysin historiallisen laajassa sähkökatkossa. Suuri määrä elektronisia laitteita rikkoutui, ja ihmisiä sai sähkökatkoksen vuoksi myös surmansa.

Evp-upseeri: Tämä on Daavidin lingon isoin riski Suomen kannalta

Israelista Suomeen tilattu Daavidin linko on tehokas ohjusjärjestelmä – mutta onko sen valmistuksen huolto- ja toimitusvarmuutta arvioitu nykytilanteessa riittävän realistisesti?

Israelilainen asetekniikka ja sen ostaminen ovat vuorenvarma ampiaispesä-aihe, mutta yhdestä olennaisesta detaljista pitäisi silti yrittää keskustella enemmän, kiihkotta ja kaikkia pahimpia vaihtoehtoja punniten.

Israelilais-yhdysvaltalainen Daavidin linko on korkealle ylettyvä, erilaisiin ohjuksiin, drooneihin ja lentolaitteisiin tepsivä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Suomen ilmapuolustuksessa on pitkään ollut juuri sen kokoinen aukko.

Sotilaat ja insinöörit olivat tutkineet asiaa perinpohjin ja vertailleet tarjokkaita huolella. Suomen vuonna 2023 valitsema, Rafaelin ja Raytheonin kehittämä asejärjestelmä on varmasti yksi markkinoiden parhaimmista, ellei paras.

Hinnasta (kaikki valmistusoptiot mukaan laskettuna 300-500 miljoonaa euroa) en aio valittaa. Hyvää ei saa halvalla.

MORAALISISTA asekaupan pulmistakaan en halua avata keskustelua, sen hoitakoot muut ja paremmin aiheeseen perehtyneet asiantuntijat.

Sen sijaan on pakko Israelin ja Iranin viime päivien yhteenottojen perusteella miettiä, tulikohan ostoksemme riskien etukäteiskartoitus tehtyä riittävän laajalla tasolla, kaikkien boksien ulkopuolelta ajatellen?

Suomen tekemissä kauppasopimuksissa on varmasti myyjältä lupaukset siitä, että Rafaelin merkkihuolto toimii ja linkoon saadaan uusia ohjuksia kulutuksen ja tarpeen mukaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Entä jos Iran tai muut Israelin vihollismaat onnistuvat omilla iskuillaan lamauttamaan Rafaelin tehtaiden toimintaa tai vahingoittamaan tuotantolinjoja? Tai jos Israelin oma ohjuskysyntä ylittää droonisateen takia juuri sillä hetkellä kaukaisten tilaajamaiden tarpeet?

Mahdollisuus tähän on pieni, mutta Iraninkaan ohjusten ja lennokkien tehoa ei ole kannattanut aliarvioida. Hajautetutkin tuotantolinjat voidaan rikkoa, vaikka niin ei pitäisi käydä.

Mikä on silloin Suomen valtion B-suunnitelma?

MAAILMALLA on myynnissä muitakin vastaavia asejärjestelmiä. Luulisi, että puolustusvoimien sotatalous- ja hankintapuolella olisi jo pohdittu, mikä olisi se korvaava, nopeimmin käyttöön saatava toinen vaihtoehto, mikäli peloista pahimmat toteutuvat.

Jatkuvuuden varmistaminen kun olisi puolustusvoimien pitkän ajan toiminnan kannalta aivan oleellista, vaikka luottaisikin juhlapuheissa täysin israelilaisten toimituskykyyn.

Poliittisiin suhdanteisiinkaan ei pidä suhtautua naiivisti: vaikka kauppa on kauppaa ja ulkopolitiikka jotain ihan muuta, kauppiaan omat liittolaisuudet ja velvoitteet voivat aina vaikuttaa välillisesti meihinkin.

Taustalla on myös pieni ääneenlausumaton epäluulo: Israel on omista syistään ollut halutun tuomitsemaan yksiselitteisesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Onko tämä vain diplomatiaa vai merkki jostain nykyisen hallituksen asiakassuhteiden varjelusta, sitä emme tiedä.

Mutta se varasuunnitelma meillä olisi hyvä olla olemassa ja viimeistään nyt päivitettynä.