VALIKKO

Tiedusteluamiraali Alafuzoffin tuomio koveni – sai ehdotonta vankeutta

Alafuzoff (vas) oli Korkeimman oikeuden kuultavana tammikuussa 2025.
  • Kotimaa
  • 17.06.2025
  • 9:38
  • (Päivitetty: 17.06. 10:58)

Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, huolimattomasta sotilassalaisuuksien käsittelystä epäilty kontra-amiraali Georgij Alafuzoff on saanut ehdottoman vankeustuomion törkeästä palvelusrikoksesta.

Aiemmin Helsingin hovioikeus määräsi hänelle ehdollisena puolentoista vuoden vankeusrangaistuksen. Korkein oikeus kertoi tiistaina korottaneensa rangaistusta: nyt Alafuzoff sai 2 vuotta ja kaksi kuukautta ehdotonta törkeästä palvelusrikoksesta.

Tästä vähennetään kuitenkin KKO:n mukaan neljä kuukautta esitutkinta- ja oikeusprosessin viivästymisen takia, joten lopputulemaksi jää vuosi ja 10 kuukautta. Tuomio jää lainvoimaiseksi.

Amiraalin toimia alettiin tutkia jo keväällä 2018.

TAPAUS ON Suomen tiedustelu- ja sotilashistoriassa hyvin poikkeuksellinen.

Lausuntonsa mukaan korkein oikeus katsoi, että Alafuzoff oli vuosikausien ajan käsitellyt ja säilyttänyt salassa pidettävää sotilastiedustelun aineistoa luvattomasti kotonaan. Hänen olisi pitänyt palauttaa ne puolustusvoimille heti kun hänen käsittelyoikeutensa niihin oli päättynyt.

– Erityisen moitittavaa ja suojattavien etujen kannalta potentiaalisesti vahingollista ja vaarallista oli ollut, että vastaaja oli käsitellyt korkeimman turvallisuusluokan asiakirjoja yleiseen tietoverkkoon kytketyllä henkilökohtaisella tietokoneellaan. Vastaaja oli asemansa ja kokemuksensa perusteella ollut tietoinen menettelynsä säännösten ja määräysten vastaisuudesta sekä asiakirjojen paljastumisesta ulkopuolisille sisältyvistä riskeistä, KKO sanoo tuomioperusteissaan.

Rikosten tekoaika oli oikeuden mukaan 2005-2016.

POLIISITUTKINNASSA ei ole löytynyt merkkejä siitä, että Alafuzoff olisi hyödyntänyt tietoja jossain lainvastaisessa tarkoituksessa. Siksi tuomio tuli nimenomaan ”vain” palvelusrikoksesta.

Hän ei myöskään menetä sotilasarvoaan, koska toteutunut ehdoton tuomio jää alle kahden vuoden mittaiseksi.

Georgij Alafuzoff (s.1953) toimi puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä vuosina 2007-2013. Sen jälkeen Suomi tarjosi ja sai hänet EU:n sotilastiedustelun johtoon vuosiksi 2013-2016.

Hänen entiset alaisensa Suomen sotilastiedustelussa ovat julkisuudessa kertoneet ihmetelleensä Alafuzoffin työskentelytapoja jo 2000-luvun alussa. Alafuzoff itse kiisti sekä hovioikeudessa että korkeimmassa oikeudessa syyllistyneensä törkeisiin rikoksiin.

AVAINSANAT

Taas kaaospäivä lentomatkustajille: 128 torstailentoa peruuntui

Lentoyhtiö Finnair on perunut tänään kaikkiaan 128 lentoa Ilmailualan Unioni IAU:n työtaistelun takia. Finnairin mukaan perumiset vaikuttavat yli 8  000 asiakkaan matkustussuunnitelmiin.

Perutuille lennoille varauksen tehneille matkustajille on tarjottu vaihtoehtoisia lentoja.

IAU on ilmoittanut uusista työnseisauksista lentokenttäpalveluissa myös keskiviikkona 2. heinäkuuta. Työriitaa soviteltiin viimeksi tiistaina, mutta tuloksetta. Sovittelu jatkuu ensi seuraavan kerran maanantaina.

ILMAILUALAN uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuusta asti. Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua.

Työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat Palta katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu.

AVAINSANAT

Näin Antti Pelttari puolustautui eduskunnalle: En ole toiminut Supossa lainvastaisesti

Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari pitää kohtuuttomana, että hän on joutunut näkyvän rikostutkinnan kohteeksi. Näin hän sanoi lausumassaan eduskunnan kansliatoimikunnalle kesäkuun alussa.

-  Koko tässä tutkittavassa kokonaisuudessa olen itse tehnyt yhden kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän operatiivisen linjauksen, jonka tekisin myös tänään, hän kirjoitti.

Lausuma tuli julkiseksi keskiviikkona Pelttarin virastapidättämispäätöksen myötä.

Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Käynnissä on poliisin esitutkinta.

Epäilyt liittyvät aikaan, jolloin Pelttari toimi suojelupoliisin (supo) päällikkönä.

TUTKINNAN kohteena oleva Supon operatiivinen toiminta on Pelttarin mielestä ollut perusteltua Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

-  Operatiivinen toiminta on luonteeltaan jokapäiväistä, jopa rutiiniluonteista supon operatiivista työtä, jossa minä en roolini mukaisesti ollut mukana toimijana tai päätöksentekijänä.

-  Rooliini päällikkönä ei myöskään kuulunut tehdä päätöksiä tutkinnan kohteena olevan kaltaisessa kansainvälisessä yhteistyössä.

Pelttari sanoo, että hänelle kerrotun mukaan epäily perustuu pääosin siihen, että hän olisi toiminut säännösten vastaisesti suojelupoliisin kansainvälisessä yhteistyössä.

-  Katson, että en ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuksiani enkä myöskään tehnyt lainvastaisia päätöksiä.

RIKOSEPÄILYN keskeinen sisältö Pelttarin mukaan on se, ettei hän ole puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta.

(Demokraatti kuvaili toiminnan syitä ja seurauksia tässä toukokuisessa jutussaan.)

Syyttäjälaitos kertoi toukokuussa epäilevänsä, että supon tiedustelutoiminnassa oli käytetty siviilejä niin, että he olivat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja olivat voineet käsitellä sitä valvomattomasti.

Yhden Supoa auttaneen eläkeläisen tietokoneeseen oli lisäksi tehty tietomurto, jonka seurauksena salaisia tietoja pääsi valumaan ”ulkopuolisille tahoille”. Tarkemmin syyttäjälaitos ei ole yksilöinyt tapahtuneen seurauksia.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan murron takana oli Venäjä, ja eläkeläinen oli auttanut Supoa vastavakoilussa.

AVAINSANAT

Wolt uhmaa KHO:n ennakkopäätöstä: sanoo pitävänsä ruokalähetit yhä yrittäjinä

Ruokalähettiyhtiö Wolt sanoo pitävänsä lähettinsä toistaiseksi itsenäisinä ammatinharjoittajina, vaikka KHO katsoi ennakkopäätöksessään lähettien olevan työntekijöitä. Yhtiö ei halua ennakoida, miten KHO reagoi sen vastarintaan.

Korkein hallinto-oikeus teki toukokuussa linjauksen ruokalähettien oikeudellisesta asemasta Suomessa. Päätöksen mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.

Wolt ei kuitenkaan aio muuttaa käytäntöjään. Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski ja Pohjoismaiden operatiivinen johtaja Joel Järvinen kertoivat keskiviikkona mediatilaisuudessa, etteivät näe KHO:n päätöstä yksiselitteisenä, vaan tilanne on vielä monin osin epäselvä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit ovat alisteisessa asemassa yhtiöön, mutta samalla se katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia. Tähän liittyy Woltin mukaan isoja tulkinnallisia kysymyksiä, kuten sairausajan palkan määräytyminen, kun kiinteä tuntimäärä puuttuu.

-  Pidemmän päälle tähän tarvitaan lainsäädännöllisiä keinoja ja lainsäädännön uudistamista selkiyttämään uutta kategoriaa: työntekijä ilman työaikaa alustatyössä, Koski sanoo.

Yrityksen edustajat kertovat, että hankkeet asian selvittämiseksi ovat lähteneet käyntiin.

-  Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, ja se vaatii vuoropuhelua sekä viranomaisten että lähettien kanssa. Edusti heitä sitten PAM tai jokin muu taho, mutta halutaan tietää myös lähettien näkemykset siihen, kuinka järjestää alustatyö työsuhteessa, Koski kertoo.

YHTIÖN MUKAAN sen tavoitteena on luoda jatkossa läheteille kaksijakoinen malli. Lähetit olisivat joko itsenäisiä yrittäjiä tai uusia alustatyösuhdemallin työsuhteisia, jolloin heillä olisi sekä työnantajan määrittelemiä suoritusvaatimuksia että enemmän sääntöjä, kuten kielto käyttää sijaisia.

Molemmille maksettaisiin tehtäväkohtaisesti, ja kokonaisansiot olisivat molemmissa suunnilleen samat.

Työsuhteiset työntekijät ansaitsisivat noin 65 prosenttia nykyisestä tehtäväkohtaisesta palkkiosta verojen, eläkkeen, lomakorvausten ja vakuutusten jälkeen, jotka Wolt hoitaisi. Itsenäiset lähettikumppanit saisivat edelleen 100 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkkiosta ja hoitaisivat kulut itse, kuten nykyäänkin.

Yhtiön muista toimintamaista vain Saksassa kaikki lähetit ovat työsuhteisia. Suomessa yrittäjyys jatkuu toistaiseksi.

Woltin edustajat eivät halua ottaa kantaa mahdollisiin juridisiin riskeihin, joita KHO:n päätöksen tulkinnasta voi koitua.

10  000:n alustalla toimivan ja osittain aktiivisen lähetin siirtäminen työsuhteeseen ei onnistu käden käänteessä. Tilanne olisi Olli Kosken mukaan katastrofaalinen myös monille ravintoloille, jos palvelu suljettaisiin tai lähettien määrä yllättäen romahtaisi.

-  Nyt on pakko jatkaa näin, Koski sanoo.

Viikkotasolla aktiivisia lähettejä on tällä hetkellä noin 6  000, Joel Järvinen kertoo. Tuhansia halukkaita olisi yhtiön mukaan tulossa mukaan, mutta tällä hetkellä Wolt ei aio merkittävästi kasvattaa lähettien määrää.

-  Voi olla yksittäisiä kaupunkeja, missä nähdään, että lähettimäärä ei vastaa kuluttajakysyntää, Järvinen sanoo.

Teksti: STT / Laur Forsén

AVAINSANAT

OP-ryhmä varoittaa: Pääjohtajaamme käytetään apuna huijauksissa

Oikea Timo Ritakallio (kuvassa) lähestyy aniharvoin suoraan pankin riviasiakkaita "hyvillä sijoitustarjouksilla".

OP-ryhmä varoittaa pääjohtajansa Timo Ritakallion nimissä tehdyistä somehuijauksista. Pankkialalla hyvin tunnetusta Ritakalliosta on tehty valeprofiili, jonka avulla pyritään kalastelemaan käyttäjiltä henkilötietoja.

Osuuspankkiväki on tehnyt huijauspostauksista ilmoituksen viranomaisille ja pyytänyt Facebookin ja Instagramin emoyhtiö Metaa poistamaan ne.

Pankkiryhmän petosasiantuntija Maija Ahonen kehottaa sosiaalisen median käyttäjiä ja OP:n asiakkaita suhtautumaan epäilyttävään sisältöön varauksella.

Tyypillisissä verkkohuijauksissa valeprofiilit suosittelevat sijoituspalvelua ja lupailevat suuria tuottoja. Sijoitusneuvojana esiintyvä huijari voi soittaa asiakkaalle.

Yhteydenotosta voi seurata sijoitushuijaus, jossa asiakkaalle näyttää syntyvän hyviä tuottoja, minkä jälkeen häntä houkutellaan tekemään lisäsijoituksia. Todellisuudessa rahat päätyvät suoraan rikollisille.

AVAINSANAT

Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat noin 1,1 miljardiin euroon vuonna 2023

Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2023, kertoo Kela.

Kokonaismenot suurenivat noin 1,1 miljardiin euroon, mikä on lähes 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat 580 miljoonaa euroa ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osuus noin 560 miljoonaa euroa.

Kela maksoi työterveyshuollon kustannuksista korvauksia noin 470 miljoonaa euroa, eli noin 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Hyväksytyt kustannukset olivat työntekijää kohden keskimäärin 545 euroa ja korvaukset 226 euroa työntekijää kohden. Pienissä yrityksissä kustannukset olivat keskimäärin pienemmät kuin suurissa yrityksissä.

Vuonna 2023 työterveyshuollon piirissä oli 91 prosenttia palkansaajista eli noin kaksi miljoonaa työntekijää. Määrä kasvoi 2,5 prosentilla edeltävästä vuodesta. Osa pienistä työnantajista ei ole järjestänyt työntekijöilleen lainkaan työterveyshuoltoa. Myöskään osa lähinnä pienistä työnantajista ei hae Kelasta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista.

AVAINSANAT