THL:n pääjohtajapeli kiihtyy – tutut nimet hakevat huippupestiä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan virkaan tuli perjantain määräaikaan mennessä 17 hakemusta.

Hakijoiden joukossa on muun muassa koronapandemian ajoilta tuttuja nimiä, kuten THL:n hyvinvointiosaston johtaja Mika Salminen ja THL:n terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve. Samoin tehtävään hakee esimerkiksi osastopäällikkö Taneli Puumalainen, joka työskentelee nykyisin osastopäällikkönä sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuus ja terveys -osastolla.

AVAINSANAT

Taas tuli huomautus hyvinvointialueelle: nyt piiskaa sai Pohjois-Savon terveydenhoito

Aluehallintovirasto seuraa hoitoonpääsyn nopeutta eri puolilla Suomea. Kuva ei ole Pohjois-Savosta.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Pohjois-Savon hyvinvointialueelle huomautuksen vakavista puutteista terveydenhoitojärjestelyissä.

Aluehallintovirasto katsoi tutkimiensa kantelutapausten perusteella, että hyvinvointialueella on puutteita perusterveydenhuollon kiireettömässä hoitoon pääsyssä, perusterveydenhuollon ja lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluspalveluiden lääkäriresurssien riittävyydessä, valtioneuvoston asetuksen mukaisten lääkäritarkastusten toteutuksessa, palveluiden yhdenvertaisessa saatavuudessa, hoidon tarpeen arvioinnissa ja omavalvonnassa sekä hoitoon pääsyn tilastoinnissa.

PULMAT ovat kokonaisuutena vakavia, joten virasto antoi hyvinvointialueelle huomautuksen jatkuvan lainvastaisen toiminnan vuoksi.

Hyvinvointialueen on toimitettava virastolle marraskuuhun mennessä selvitys sen hetkisestä perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn tilanteesta.

Avi kertoi saaneensa maalis-elokuussa 2024 yhteensä kymmenen Pohjois-Savon hyvinvointialuetta koskevaa kantelua. Myös tämän jälkeen saapui runsaasti epäkohtailmoituksia.

ALUEHALLINTOVIRASTOT ovat antaneet tämän kevään ja viime talven aikana runsaasti huomautuksia, kehotuksia ja patisteluita hyvinvointialueille.

Hoitoonpääsyn ja terveydenhuollon järjestelyiden ongelmia on lähes kaikkialla Suomessa.

OP-kysely: Tämän pankkitilien suojauskeinon liian moni unohtaa

Suuri osa suomalaisista luulee turvanneensa käyttötilinsä paremmin kuin on oikeasti tehnyt, kertoo OP-ryhmän data ja kysely. Maksukorteille nostorajoja on asetettu enemmän.

Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo asettaneensa itselleen käyttö- tai turvarajoitukset käyttötileilleen tai maksukorteilleen. OP:n datan mukaan valtaosa onkin määritellyt turvarajan maksukortille, mutta käyttötilille sen on ottanut käyttöön vain seitsemän prosenttia asiakkaista.

-  Aikaisemmin huijaukset kohdistuivat pääasiassa korttimaksuihin, jolloin opittiin suojaamaan kortit turvarajoilla. Nykyään valtaosa väärinkäytöksistä on tunnusten kalastelua, jossa huijari vie rahat tilisiirtojen avulla, sanoo OP-ryhmän petostorjunnan asiantuntija Maija Ahonen tiedotteessa.

TURVARAJA määrittää, kuinka paljon rahaa tililtä voi kuluttaa yhdessä vuorokaudessa.

Käyttötilin turvaraja voi estää tiliä tyhjentymästä kokonaan, jos pankkitunnukset päätyvät huijarille, OP-ryhmä kertoo. Korttien turvarajat taas voivat estää tiliä tyhjenemästä, jos maksukortin tiedot varastetaan.

Huijari vie rahat tilisiirtojen avulla.

Turvarajoja voi muokata esimerkiksi mobiilipankkisovelluksessa.

-  Omasta mobiilipankkisovelluksesta on myös syytä asettaa ilmoitukset päälle. Ilmoitusten avulla huomaa poikkeavat tili- ja korttitapahtumat nopeasti ja voi reagoida ajoissa, Ahonen vinkkaa.

Taloustutkimuksen maaliskuussa toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 1  060 täysi-ikäistä suomalaista. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Perustoimeentulotuen saajien määrä alkoi nousta – tässä syy

Perustoimeentulotuen saajamäärä nousi yli 150  000 kotitalouteen huhtikuussa, kertoo Kansaneläkelaitos. Määrä on 17  000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Osittain määrän kasvu selittyy Suomesta kotikuntansa saaneiden ukrainalaisten siirtymisellä sosiaaliturvan piiriin.

Huhtikuussa 2023 perustoimeentulotukea saaneita kotitalouksia, joissa tuen hakija oli ukrainalainen, oli yhteensä 277, nyt yli 11  000.

Saajamäärät ovat kesäkuukausina yleensä suuremmat kuin muina vuodenaikoina, eli kesän luvut tulevat todennäköisesti kasvamaan.

Pääsihteeri Pelttari ja eläkeläisagentit vaaran vyöhykkeellä

Miksi suojelupoliisi värväsi eläkeläisiä avukseen vakoilijajahtiin – ja miksi tämä käytäntö voi nyt johtaa eduskunnan pääsihteerinkin hyllyttämiseen?

Suojelupoliisin työtapojen jo toista vuotta jatkunut laillisuustutkinta pääsi torstaina taas julkisuuteen, kun eduskunta kertoi pääsihteeri Antti Pelttariin kohdistuvista virkarikosepäilyistä. Pelttari johti Supoa vuosina 2011-2023.

Eduskunnan kansliatoimikunta aikoo kuulla Pelttaria, ja päättää sitten voiko pääsihteeri jatkaa nykyisessä työssään esitutkinnasta huolimatta. Hyllytys tutkinnan ajaksi on yksi vaihtoehto, mutta odotuksesta tulisi pitkä. Asia ehtinee syyteharkintaan joskus ensi talven kynnyksellä.

Supo-jupakan taustalla on suurelle yleisölle herkullinen – mutta osapuolilleen hyvin surullinen vääntö tiedustelupalvelun vanhan ja uuden työkulttuurin välillä.

Nämä faktat asiasta tiedetään:

Supo on käyttänyt vastatiedustelunsa apuna entisiä työntekijöitään, joilla on eläkkeelläkin vanhat kontaktinsa ja asiantuntemuksensa tallella.

Pelttaria ja hänen entisiä johtaja-alaisiaan Supossa tutkitaan siitä, ovatko he tieten tahtoen hyväksyneet tämän harmaalla alueella olleen käytännön. Ja mitä kaikkia lakeja toiminta mahtoi rikkoa.

JUPAKASSA on konnansa ja sankarinsa, riippuen siitä kenen näkökulmasta ja kuinka mutkat suoristaen tarina kerrotaan. Aloitetaan eläkeläisistä, noista isänmaanystävistä.

Moni Venäjän tiedustelupalveluiden kanssa vuosikymmenet paininut supolainen on eläkkeelläkin pitänyt – jos ei yhteyttä niin ainakin silmällä – entisiä kontaktejaan ja näiden touhuilua.

Alan ihmisten mukaan toisinaan ulkomainen agentti tai vanha ”vasikka” ei suostukaan asioimaan Suomessa muiden kuin entisten yhteyshenkilöidensä kautta – ihan sama ovatko nämä virassa vai vanhainkodissa.

Tällöin suojelupoliisilla ei ole ollut juuri muuta vaihtoehtoa kuin pyytää eläkevaari tai -mummo vielä yhdelle keikalle isänmaan puolesta. Tai oikeammin antaa hänen tehdä sellainen, sillä välin kun Supon päälliköt katselivat vihellellen muualle.

LAILLISUUSVALVONTAA tekevien viranomaisten ja myös uuden sukupolven tiedusteluväen mielestä tämä on väärin, luvatonta ja aivan liian improvisoitua.

Uudet tiedustelulait määrittelevät tarkasti, kenellä on valtuudet ja vastuu toimia agentteina agenttien joukossa. Eläkeläiset ovat taustastaan huolimatta siviilejä, taviksia, joille kukaan Supon virkamies ei saisi edes jutella salaisista tiedusteluasioista.

Ei, vaikka joissain tapauksissa kyse olisi ollut päinvastaisesta tiedonkulusta. Eläkeläinen on kuullut lähteiltään Suomen turvallisuudelle olennaisia salaisuuksia, joita hän sitten on vienyt entiselle työnantajalleen.

Tämä on vielä laillista: kuka tahansa saa kertoa poliisillekin havaintojaan rikosepäilyistä.

Mutta heti jos tiedusteluvirkamies pyytää eläkeläistä penkomaan asiaa lisää, tehtävä muuttuu tietolähdetoiminnaksi. Se taas on nykylakien mukaan vahvasti säädeltyä.

Nuorempi tiedusteluväki pitää osaa alan eläkeläisistä myös turvallisuusriskeinä.

Absurdius menee tässä helposti niin sanotulle nextille levelille. Heti kun eläkeläinen on kertonut havaintonsa virkamiehelle, tiedoista tulee turvaluokiteltuja salaisuuksia, joiden käsittelystä ja etenemisestä virkamies ei saisi enää eläkeläisen kanssa puhua.

Nuorempi tiedusteluväki pitää osaa alan eläkeläisistä myös turvallisuusriskeinä. Nämä eivät osaa suojata itseään, menetelmiään ja laitteitaan niin hyvin kuin nykyisin pitäisi, jolloin virheiden, verkkorikosten ja tietovuotojen mahdollisuus kasvaa.

Veteraanien oma- tai kovapäisyyskään eivät sovi 2020-luvun kontrolloituun tiedustelutoimintaan.

ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, että monen vanhan liiton kenttäoperaattorin mielestä nykyinen virkamieskunta näyttää nyt niuhottavilta byrokraateilta, tai netin selaamiseen keskittyvältä nörttisakilta.

Laillisuusvalvojat tuntuvat heistä vielä enemmän tiedustelun rumasta todellisuudesta vieraantuneilta pykälänpyörittäjiltä, ja rikostutkinnat varmasti epäreiluilta.

Todellisuus ei tietenkään ole näin mustavalkoinen.

Tässäkin supo-tutkinnassa perataan myös laitoksen toimintakulttuurin muuttumista ja määritellään rajoja laillisen tiedustelutoiminnan vastuille. Siksi se on tarpeen tehdä nyt huolella, rauhan aikana.

Mutta hyvän elokuvan tästä eläkeläisagenttien, viittojen ja tikarien yhteentörmäysten sotkusta saisi. Tosin voi olla, että katsojat pitäisivät sitä käänteiltään epäuskottavana.

Eduskunnan kansliatoimikunta haluaa kuulla Antti Pelttaria – syynä pääsihteerin esitutkinta

​Eduskunnan kansliatoimikunta kutsuu pääsihteeri Antti Pelttarin kuultavakseen. Pelttarin toimet suojelupoliisin päällikkönä ovat paraikaa poliisin tutkittavana.

– Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta voi perustellun harkinnan jälkeen päättää antaa pääsihteerin jatkaa tehtävässään tai pidättää hänet virantoimituksesta, eduskunta tiedottaa.

Pelttari itse kertoo X-palvelussa, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.

Epäilyt liittyvät siihen, että Supo on hänen johtaja-aikanaan (2011-2023) käyttänyt vastatiedustelunsa apuna tiedustelupalvelusta eläkkeelle jääneitä työntekijöitä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyi tutkimaan asiaa viime vuoden keväällä, kun Supo oli itse vienyt syksyllä 2023 asian tiedusteluvalvontavaltuutetun ratkottavaksi.

ELÄKELÄISILLÄ, jotka eivät enää ole toimivaltaisia virkamiehiä tai virkavastuussa toiminnastaan, on voinut olla tiedustelupalvelua auttaessaan pääsy salaisiksi katsottuihin Supon tietoihin.

Tällaisten epätavallisten avustajien ja keinojen käyttö vastavakoilussa ja tietolähdetoiminnassa on ollut takavuosina ilmeisen yleistä, mutta todennäköisesti se on nykyisten lakien vastaista.

Syyttäjälaitos kertoi torstaina epäilevänsä, että suojelupoliisi ei ole toiminnassaan noudattanut ainakaan salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelun säännöksiä tai määräyksiä.

– Menettelyn vuoksi suojelupoliisissa järjestelystä vastanneita on syytä epäillä virkarikoksista, syyttäjälaitos kertoo tiedotteessa.

TIETOLÄHDETOIMINTAA ovat pyörittäneet Pelttarin alaiset, mutta julkisuudessa on arveltu hänen vähintäänkin tienneen käytännöstä, ja hyväksyneen sen.

– En katso syyllistyneeni tässä asiakokonaisuudessa rikokseen, Pelttari kirjoittaa X-päivityksessään.

Vielä viime syksynä Pelttari kertoi Helsingin Sanomille, ettei poliisi ole ollut yhteydessä häneen tästä asiasta.

Pääsihteeri on eduskunnan korkein virkamies.