VALIKKO

Tervapääsky on pulassa – järjestö kannustaa pönttötalkoisiin

Tervapääskyt viihtyvät myös niille rakennetuissa pöntöissä.

Erittäin uhanalaisen tervapääskyn tilanne on Birdlife Suomen mukaan huolestuttava. Suomen tervapääskykanta on järjestön mukaan vähentynyt pitkään ja tasaisesti, ja samankaltaista kehitystä on havaittu myös muualla Euroopassa.

Tervapääskykannan vähenemisen syyt ovat Birdlifen mukaan osin epäselvät, mutta merkittävin tunnistettu uhka on sopivien pesäpaikkojen väheneminen etenkin kaupunkiympäristöissä, joissa valtaosa kannasta nykyään pesii.

Tervapääskyjen pesät ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja ympäri vuoden, mutta niitä tuhoutuu katto- ja julkisivuremonttien yhteydessä. Birdlifen mukaan taustalla on usein tiedon puute.

Järjestön mukaan ennen remontteja on tärkeää selvittää, onko rakennuksessa tervapääskyn pesiä, ja tarvittaessa hakea poikkeuslupaa Lupa- ja valvontavirastolta.

– Tervapääskypönttöjen hinta on murto-osa kattoremontin kustannuksista. Tervapääsky on myös varsin siisti lintu, sillä emot kuljettavat poikasten ulosteet pois pesästä. Niiden aiheuttamaa sotkua on siis turha pelätä, Birdlifen suojeluasiantuntija Aapo Salmela sanoo tiedotteessa.

Tervapääskyjen asuntopulaa voi järjestön mukaan helpottaa asentamalla ulkoseinille räystäiden alle pönttöjä. Niitä voi kiinnittää myös avoimilla paikoilla korkealle puihin.

TERVAPÄÄSKYJÄ pesii koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tyypillinen pesäpaikka on rakennuksen kolo lähellä katonrajaa.

Ne pesivät myös maatilojen pihapiireissä sekä aukeilla metsäpaikoilla tikkojen vanhoissa koloissa, usein korkeissa keloissa. Tervapääsky viettää ilmassa valtaosan elämästään. Se syö vain lentäviä hyönteisiä ja muita ilmassa leijuvia selkärangattomia, se parittelee ja jopa nukkuu lentäessään.

Tervapääsky on Birdlifen vuoden lintu. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota vähentyneisiin, harvalukuisiin tai puutteellisesti tunnettuihin lajeihin. Niistä kerätään havaintoja tehostetusti. Omat havaintonsa tervapääskystä voi kirjata Tiira-lintutietopalveluun.

AVAINSANAT

Ministeriö: Poikkeuslupia karhun metsästykseen voidaan myöntää jatkossa arviolta 250-300

Maa- ja metsätalousministeriö ei enää rajoita Suomen riistakeskuksen toimivaltaa myöntää kannanhoidollisia poikkeuslupia karhun metsästykseen poronhoitoalueen ulkopuolella, kuten se on aiempina vuosina tehnyt.

Taustalla ovat huolet karhukannan kasvusta ja pyrkimys ennaltaehkäistä ihmisten ja karhujen kohtaamisia.

Riistakeskus voi jatkossa myöntää poikkeuslupia karhun metsästykseen harkintansa mukaan. Hakemusten käsittelyssä ja päätösten teossa otetaan huomioon luontodirektiivin velvoitteet ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) oikeuskäytäntö. Uudessa menettelyssä on ratkaisevaa, että toiminta perustuu todettuun alueelliseen ongelmaan ja huolelliseen vaikutusten arviointiin.

Ministeriö arvioi, että Riistakeskuksella olisi päätöksen seurauksena mahdollisuus myöntää elokuussa alkavalle metsästyskaudelle poikkeuslupia noin 250-300 karhun metsästykseen alueille, joilla kärsitään tiheästä karhukannasta johtuvista ongelmista. Luonnonvarakeskus arvioi, että karhuja on syksyllä poronhoitoalueen ulkopuolella 2201-2962. Ministeriön tiedotteen mukaan karhun suotuisa suojelutaso ei vaarantuisi metsästyslupien arvioidulla määrällä.

TAUSTALLA on KHO:n tämänviikkoinen päätös. KHO katsoi, että karhujen kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvalla oli perusteltua Joensuun ja Enon riistanhoitoalueilla.

Suomen riistakeskus oli myöntänyt poikkeusluvan 15 karhun tappamiseksi viime elokuun ja lokakuun välillä. Itä-Suomen hallinto-oikeus kuitenkin kumosi karhujen kaatoon myönnetyt poikkeusluvat koko itäisellä kannanhoitoalueella.

KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja katsoi, ettei Riistakeskuksen tekemä poikkeuslupapäätös ollut lainvastainen.

KHO katsoi, että alueella, jonne poikkeuslupa myönnettiin, oli kohonnut riski ihmisten ja karhujen kohtaamisille. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kyseessä on ennakkopäätös, joka luo selkeän väylän karhun kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

KHO katsoi, ettei kasvaneen karhukannan aiheuttamia riskejä voi ehkäistä tarpeeksi yksittäisiin tapauksiin perustuvilla vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla.

AVAINSANAT

Rajavartiolaitos: Merikaapeleita lähestyvän uhkan tunnistavaa uutta laitteistoa testattiin Itämerellä

Elisan asentama havaintolaitteisto mahdollistaa merikaapelien akustisen seurannan Suomenlahdella, mikä tukee merenpohjan turvallisuuden laajempaa valvontaa.

Rajavartiolaitos kertoo testanneensa Itämerellä uudenlaista havaintolaitteistoa, jolla voidaan tunnistaa merenalaisia kaapeleita lähestyvä vaara tai riski.

Menetelmä perustuu hajautettuun akustiseen havainnointiin eli DAS-teknologiaan, jossa valokuitukaapeli havainnoi ja mittaa merenpohjan poikkeuksellisia värähtelyjä. DAS-laite analysoi muutoksia valokuidun valon heijastuksissa, minkä avulla voidaan havaita esimerkiksi ankkuriaan raahaavan aluksen lähestyminen.

Hankkeessa ovat mukana Merisotakoulu, Fingrid, Gasgrid, Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Seismologian instituutti sekä Elisa, jonka merikaapeli on ollut testaamisen kohteena.

Elisa mukaan onnistuneen kenttätestauksen jälkeen järjestelmästä rakennetaan automaattinen palvelu, joka hälyttää poikkeuksellisista tilanteista automaattisesti sekä viranomaisia sekä kriittisen infrastruktuurin omistajia.

- Viimeaikaisten kaapelirikkojen myötä olemme rakentaneet ratkaisun, joka antaa ennakkovaroituksen lähestyvästä haitantekijästä, sanoo Elisan kasvuliiketoiminnasta vastaava johtaja Jouni Petrow tiedotteessa.

Petrowin mukaan tavoitteena on, että ennakkovaroitusjärjestelmän avulla viranomaisille saataisiin hälytys jo ennen ensimmäistäkään vahinkoa.

SUOMENLAHDELLA on parin viime vuoden aikana tapahtunut merkittäviä kaapelivaurioita. Vuodenvaihteessa Elisan merikaapeli rikkoutui. St. Vincent & Grenadiinien lipun alla operoineen Fitburg-rahtilaivan epäillään aiheuttaneen kaapelin vauriot. Keskusrikospoliisi on tutkinut asiaa törkeänä vahingontekona, törkeän vahingonteon yrityksenä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.

Joulunpyhinä 2024 Suomenlahdella taas vaurioitui muun muassa Suomen ja Viron välinen EstLink 2 -sähkönsiirtokaapeli. Eagle S -öljytankkerin epäiltiin raahanneen ankkuriaan meren pohjassa noin 90 kilometrin matkan ja katkaisseen merikaapeleita. Tankkerin kapteenia sekä ensimmäistä ja toista perämiestä syytettiin törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä.

Helsingin käräjäoikeus kertoi kuitenkin lokakuussa 2025 jättävänsä syytteen ja kaapelirikkoihin liittyvät korvausvaatimukset tutkimatta. Käräjäoikeus katsoi, ettei sillä ollut toimivaltaa rikosasiassa. Syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.

AVAINSANAT

Kela: Työllisyyspalveluihin ilmoittautumalla 3000 ihmistä vältti toimeentulotuen perusosan puolittumisen

Työllisyyspalveluihin ilmoittautumalla noin 3 000 ihmistä vältti toimeentulotuen perusosan puolittamisen, Kela kertoo. Kuvassa työvoimatoimisto Helsingissä.

Huhtikuussa noin 3 000 ihmistä vältti toimeentulotuen perusosan puolittamisen ilmoittautumalla työttömiksi kokoaikaisen työn hakijoiksi työllisyyspalveluihin, kertoi Kela perjantaina.

Niin ikään noin 3 000 ihmistä vältti perusosan alenemisen hakemalla heille ensisijaisesti kuuluvaa tukea, kuten työttömyysturvaa. Kela on kehottanut toimeentulotuen saajia joko hakeutumaan työllisyyspalveluihin tai ensisijaisten etuuksien piiriin. Kelan kehotusten taustalla on hallituksen lakimuutos.

Kehotuksen yhteydessä Kela on antanut kuukauden aikaa toimia kannustetulla tavalla. Perusosaa alennettiin huhtikuussa 5 500 ihmiseltä.

Toimeentulotuen perusosan tarkoituksena on kattaa elämisen välttämättömät menot. Yksinasuvan aikuisen perusosa on 578,43 euroa, ja summan puolittuessa tuen saajalle jää käteen 289,22 euroa.

AVAINSANAT

Kuntaliitolta ohje droonien ja vakavien vaaratilanteiden varalle – ei kantaa palkanmaksuun

Poliisiauto ja ambulanssi Oravalassa Kouvolassa 29. maaliskuuta, jolloin kerrottiin kahden droonin pudonneen maahan Kouvolan itä- ja pohjoispuollella.

Kuntaliitto on julkaissut ohjeen kunnille ja kaupungeille droonien ja muiden vakavien vaaratilanteiden varalle.

- Ohjeella pyritään tukemaan sitä, että kunnat ja kaupungit voivat toimia yhdenmukaisesti, selkeästi ja luotettavasti, kun vaara- tai häiriötilanne sattuu. Kunnat vastaavat useista yhteiskunnan kannalta tärkeistä ja jopa kriittisistä toiminnoista ja palveluista, ja vaaratilanteissa toiminnan ja viestinnän selkeys on avainasemassa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.

Kuntaliitto kertoo välittäneensä ohjeen ja siihen liittyvät suositukset kaikkiin kuntiin ja kaupunkeihin, ja kunta voi soveltaa ohjetta tarkoituksenmukaisella tavalla omaan toimintaansa. Kunta itse arvioi palvelun kriittisyyden erilaisissa tilanteissa.

- Kunta toimii lähtökohtaisesti viranomaisten vaaratiedotteiden ja ohjeiden mukaisesti. Vaaratiedote tai viranomaisen suojautumiskehotus ei kuitenkaan keskeytä kunnan toimintaa tai työvuoroihin liittyviä velvollisuuksia. Lakisääteiset ja kriittiset palvelut pyritään turvaamaan kaikissa tilanteissa, turvallisuus huomioiden, ohjeessa sanotaan.

OHJEISTUKSEN mukaan erilaiset vaaratilanteet tulisi luokitella uhkatason mukaan.

Kuntaliiton ohjeessa uhat on luokiteltu kolmeen tasoon, ja siinä listataan toimenpiteitä eri uhkatilanteiden varalta ja kerrotaan, miten toimia, jos uhka syntyy virka-aikana tai virka-ajan ulkopuolella.

Esimerkiksi korkeimmalla uhkatasolla turvataan vain kriittisimmät palvelut. Tällöin muun muassa työntekijät jäävät mahdollisimman laajasti etätöihin, koulupäivä perutaan ja joukkoliikenne keskeytetään.

Kuntaliiton mukaan ohjeessa ei oteta kantaa työnteon, työturvallisuuden tai palkanmaksun juridisiin kysymyksiin. Kunnan tulee huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta ja pyrkiä minimoimaan vaaratilanteiden vaikutukset.

Kuntaliiton sivuilta löytyy muun muassa neuvoja siitä, kuinka toimia, jos drooni, muu ilma-alus tai räjähde osuu rakennukseen, ja malliohjeet toimintaohjeiksi sekä henkilöstölle että esihenkilöille.

AVAINSANAT

Puolustusministeriö esti taas kiinteistökauppoja – yrittäjiä Kiinasta ja Intiasta asti

Ulkomaiset toimijat havittelivat kiinteistökohteita muun muassa Imatralta.
  • Kotimaa
  • 04.06.2026
  • 11:00
  • (Päivitetty: 04.06. 11:01)

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on tehnyt 14 kielteistä lupapäätöstä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistöhankinnoissa.

Kielteisten päätösten kohteena olevat kiinteistöt sijaitsevat ministeriön mukaan muun muassa Imatralla ja Rovaniemellä.

Luvanhakijat ovat Kiinan, Ukrainan, Turkin ja Intian kansalaisia tai yrityksiä, jotka ovat kyseisten maiden kansalaisten omistuksessa.

Ministeriö perustelee päätöksiä muun muassa sillä, että hankintojen voidaan arvioida vaarantavan kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta.

AVAINSANAT