VALIKKO

Tero Rönni on kuollut

SDP:n kansanedustaja Tero Rönni kuvattuna Eduskunnassa Helsingissä 26. maaliskuuta 2007.

SDP:n entinen kansanedustaja Tero Rönni on kuollut 69-vuotiaana. Rönni kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen torstaina.

Asian vahvisti STT:lle Rönnin tytär Annika Rönni-Sällinen.

Vuonna 1954 syntynyt Rönni toimi SDP:n kansanedustajana Pirkanmaan vaalipiiristä vuosina 1999-2011.

Hän oli aktiivisesti mukana myös kunnallispolitiikassa. Rönni aloitti Mäntän kaupunginvaltuustossa vuonna 1989 ja oli vuosien kuluessa puheenjohtajana niin kaupunginvaltuustossa kuin kaupunginhallituksessakin.

Kansanedustajan uransa jälkeen Rönni toimi kuljetusalan yrittäjänä.

Rönnin kuolemasta kertoi aiemmin Ilta-Sanomat.

AVAINSANAT

Näin eduskuntaryhmistä kommentoidaan Pelttarin rikosepäilyä

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mukaan eduskunnan ylle ei voi syntyä minkäänlaista häilyvyyttä sen uskottavuuden, arvovallan ja integriteetin suhteen.

Hän kommentoi kokoomustaustaisen eduskunnan pääsihteerin Antti Pelttarin asemaa rikosepäilyjen tultua julki.

-  Eduskunta on instituutio, jonka yllä ei voi häilyä mitään sen uskottavuutta rapauttavaa tai arvovaltaa murentavaa tai millään tavoin eduskunnan integriteettiä heikentävää. Kansalaisten ja kansanedustajien pitää voida odottaa myös eduskunnan virkakunnalta erittäin korkeaa nuhteettomuutta, hän sanoi eduskunnassa perjantaina STT:lle.

Kysymykseen, että onko häilyvyyttä päässyt jo syntymään, hän vastasi, että ”etenkin, kun kyseessä on korkein eduskunnan virkahenkilö ja korkea päällikkötaso, niin kansanedustajien kuin kansalaisten pitää voida odottaa erittäin korkeaa rikkeettömyyttä”.

Tuppurainen ei halua arvioida sitä, olisiko Pelttarin itse syytä tässä vaiheessa siirtyä tutkinnan ajaksi sivuun.

Tuppurainen on eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion vaimo.

STT kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, mitä Pelttarin esitutkinta tarkoittaa heidän mielestään eduskunnan arvovallan kannalta ja voiko Pelttari jatkaa tehtävässä siihen asti, että kansliatoimikunta tekee päätöksensä siitä, pidätetäänkö hänet virantoimituksesta esitutkinnan ajaksi.

Muut STT:n tavoittamat eduskuntaryhmien puheenjohtajat olivat kommenteissaan niukkasanaisia. He halusivat odottaa, että kansliatoimikunta kuulee Pelttaria ja tekee ratkaisunsa sen jälkeen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoo luottavansa eduskunnan prosessiin. Hänen mielestään oikea menettely on, että kansliatoimikunta kuulee Pelttaria ja tekee päätöksen sitten.

-  Aina pitää kuitenkin kohteellekin tarjota mahdollisuus tulla kuultavaksi, Kopra sanoo STT:lle.

MYÖS keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen painottaa, että kaikkien asianosaisten oikeusturvasta on huolehdittava.

-  Kyseessä on juridinen asia, jossa on noudatettava tarkoin lakia.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman huomautti, että se, että epäillään jotakuta rikoksesta, ei ole vielä rikos.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vastasi tekstiviestillä, ettei spekuloi asialla, vaan tiedotus on eduskunnassa puhemiehen vastuulla.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Pelttaria epäillään virkarikoksen lisäksi maanpetosrikoksesta. Epäilty rikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

STT kysyi asiasta myös pääministeri Petteri Orpolta (kok.), mutta hän ei kommentoinut, koska asia on eduskunnan käsissä, ei hallituksen.

Korjattu klo 15.29: Tuppuraista haastateltiin eduskunnassa perjantaina.

AVAINSANAT

Pohjoismaisten ex-ministerien joukko vetoaa: Pysäyttäkää Israelin sotakone ja tunnustakaa Palestiina

Joukko entisiä pohjoismaisia ministereitä vetoaa Euroopan unioniin ja Euroopan maiden hallituksiin Israelin sotatoimien pysäyttämiseksi ja Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Perjantaina julkistetun vetoomuksen mukaan Israelilla oli täysi oikeus puolustautua Hamas-järjestön terroritekoja vastaan, mutta maan viimeaikaiset sotatoimet Gazassa siviilien näännyttämisineen ovat ylittäneet sotarikosten rajan. Vetoajat pitävät Israelin esittämiä väestönsiirtoaikeita etnisen puhdistamisen kaltaisina.

Vetoomuksessa vaaditaan sekä EU:ta että yksittäisiä Euroopan maita päättäväisiin toimiin Israelin painostamiseksi tulitaukoon muun muassa talouspakotteiden avulla. Samalla Palestiinan valtio olisi tunnustettava ja kaikkien osapuolten sotarikolliset saatettava tuomiolle.

VETOOMUKSESSA on erikoinen yksityiskohta.

Ellei Israelin ja palestiinalaisten keskelle saada toimivaa ja kaikille asukkailleen oikeudenmukaista kahden valtion järjestelmää, allekirjoittajien mielestä seuraava vaihtoehto on ryhtyä luomaan alueelle yhtenäistä, sekulaaria ja demokraattista valtiota jossa kaikki väestöryhmät voivat elää rauhassa keskenään.

Apartheid-tyylinen valtio ei ole kestävä ratkaisu, vetoomuksessa todetaan, yksilöimättä tarkoitetaanko tällä nykyistä Israelia vai palestiinalaisalueiden hallintoja.

Vetoomuksen allekirjoittajina on liuta pohjoismaiden entisiä ministereitä ja konkaripoliitikkoja eri puolueista.

Suomesta vetoomuksessa ovat mukana entinen puolustusministeri Elisabet Rehn (rkp), ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok), oikeusministeri Per Stenbäck (rkp), kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala (vihr) sekä pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd).

AVAINSANAT

SDP:n sote-valiokunnan kansanedustajat: ”Hallituksen kylmät arvovalinnat eivät lisää hyvinvointia”

Kansanedustajat vaativat hyvinvointialueille aikaa alijäämiensä kattamiseen. Kuvituskuva Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) Majakkasairaalasta.

Hallituksen arvovalinnat murentavat hyvinvointiyhteiskuntaa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vaikuttavat SDP:n kansanedustajat kritisoivat.

Kansanedustajat kritisoivat hallituksen linjauksia eriävässä mielipiteessä, jonka he jättivät sote-valiokunnan lausuntoon Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2026-2029.

– Hallituksen kylmät arvovalinnat eivät lisää hyvinvointia, vaan päinvastoin kasvattavat eriarvoisuutta, kun pienituloisilta leikataan ja hyvätuloisille jaetaan verohelpotuksia, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kim Berg sanoo tiedotteessa.

– Samaan aikaan julkisista sote-palveluista leikataan ja rahaa ohjataan yksityiseen terveysbisnekseen vaikuttavuudeltaan heikkona Kela-korvauksena. Tämä ei ole kestävää talouden eikä kansanterveyden kannalta, hän sanoo.

Kansanedustajat kiinnittävät eriävässä mielipiteessä erityistä huomiota hallituksen päätökseen jatkaa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten laajentamista, nyt myös kokeiluna yli 65-vuotiaille.

Kansanedustajat muistuttavat, että asiantuntijakuulemisissa tätä linjaa on pidetty epätarkoituksenmukaisena, tehottomana ja oikeudenmukaisuutta heikentävänä. Kela-korvausmalli ei tuota kustannusvaikuttavia palveluita ja voi jopa heikentää julkisia lääkäripalveluita entisestään.

– On käsittämätöntä, että hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta ja samaan aikaan kanavoi niukkoja julkisia resursseja kokeiluihin, joiden terveyshyödyt ovat kyseenalaisia. Nämä varat tulee kohdentaa julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen, jotta kansalaiset pääsevät oikea-aikaisesti hoitoon, kansanedustaja Aki Lindén sanoo tiedotteessa.

HYVINVOINTIALUEILLE pitää SDP:n kansanedustajien mukaan antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen. He huomauttavat, että nykyinen aikataulu pakottaa alueet lyhytnäköisiin säästöihin, jotka vaarantavat peruspalvelut, henkilöstön saatavuuden ja koko sote-alan houkuttelevuuden.

Kansanedustajat nostavat esiin, että allitus on esittänyt jopa yli 150 miljoonan euron leikkauksia, jotka kohdistuvat erityisesti sosiaalipalveluihin. Kohtuuton säästöpaine uhkaa kansanedustajien mukaan ajaa hyvinvointialueilla palvelut alas ja henkilöstön ahtaalle.

– Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhan ja realistisen rahoituskehikon, jotta voidaan rakentaa toimiva ja kestävä palvelujärjestelmä. Nopeutetut säästöt johtavat kaaokseen ja henkilöstön uupumiseen heikentäen koko alan veto- ja pitovoimaa pysyvästi. Palveluita ei rakenneta pitkäjänteisesti, jos hyvinvointialueita kiristetään jatkuvasti leikkauksilla, kansanedustaja Ville Merinen sanoo tiedotteessa.

Kansanedustajat muistuttavat myös hallituksen järjestöihin kohdistamista leikkauksista – viimeksi puoliväliriihessä päätettiin uudesta 10 miljoonan euron leikkauksesta järjestöjen avustuksiin. Sote-järjestöjen rahoitus vähenee 140 miljoonalla eurolla. Kansanedustajat muistuttavat, että järjestöt tukevat erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ja täydentävät julkista palvelujärjestelmää.

– Hallitus iskee samaan aikaan sekä julkisiin palveluihin että niitä täydentäviin kolmannen sektorin järjestöihin. Tämä on ennenkuulumatonta. Sote-järjestöjen työn arvoa ei voi mitata vain euroissa – ne auttavat, tukevat ja ennaltaehkäisevät, hallitus ei jätä kansalaisille paikkaa, johon tukeutua, kansanedustaja Ilmari Nurminen sanoo tiedotteessa.

VOIMAKASTA kritiikkiä sote-valiokunnan sd-edustajat antavat myös siitä, että allitus kattaa budjettiaan käytännössä miljardin euron siirrolla Valtion eläkerahastosta, vaikka tämä johtaa pitkällä aikavälillä kymmenien miljoonien tappioihin veronmaksajille. Tämä niin kutsuttu ”siltarahoitus” pienentää julkista sijoitusvarallisuutta ja kasvattaa pitkän aikavälin kustannuksia.

– Valtion eläkevarojen käyttö tilapäisenä paikkauksena on vastuutonta talouspolitiikkaa. Markkinoilta saataisiin edullisempaa lainaa, mutta hallitus valitsee näyttävän numerokikkailun veronmaksajien kustannuksella. Tämä on puhdasta julkisen velan peittelyä, Lindén sanoo.

AVAINSANAT

Elokuva-arvio: Disneyn parhaasta 2000-luvun animaatiosta katoaa elävöitetyssä versiossa humaani charmi

Lilo ja Stitch ovat palanneet, mutta onko syytä riemuun?

On Disney-yhtiön hegemoniasta perheviihteen jättiläisenä mieltä jos toista, tuottihan yhtiö viime vuosisadalla jo pelkästään pitkän animaation saralla myös monta sukupolvelta toiselle kestävää klassikkofilmiä Dumbosta (1941) Basil Hiiri, mestarietsivään (1986).

Tämän vuosisadan tarjonnasta kun tekee jo pientä neljännesvuosisadan otantaa, niin siinä onkin päässä pitelemistä kuin Mikki Hiirellä kaikelle tuhahtavan tupajäärän t-paidassa. Vaan löytyyhän joukosta sentään yksi valovoimainen teos, Lilo & Stitch (2002). Nyt, kun se on alkanut jo hiljalleen saavuttaa klassikon asemaa, tuodaankin siitä ilmoille elävöitetty versio.

ELOKUVA
Lilo & Stitch
Ohjaus: Fleischer Camp
Pääosissa: Maia Kealoha, Sydney Agudong, Chris Sanders, Tia Carrere
2025, 108 min. Ensi-ilta 23.5.
★☆☆☆☆

ALKUPERÄISEN Lilon & Stitchin charmi perustui hyvin yksinkertaisiin asioihin. Lähtöasetelma havaijilaissiskoksista, jotka ovat menettäneet vanhempansa auto-onnettomuudessa, on hyvin disneymäinen, mutta lopputulos onkin pirteän erilainen, hieman jopa kapinallinen. Teini-ikäinen Nani yrittää tehdä kaikkensa saadakseen pitää vielä pienen Lilon huoltajuuden tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijät yrittävät saada tätä huomaansa. Helpotusta arjen uhkiin tuovat paitsi Elviksen levyt myös etenkin Stitch, joka on koiraksi naamioitunut ulkoavaruuden otus.

Tuttu tarina on siirretty aika lailla sellaisenaan uuteen versioon, mutta sytytyslanka on sammunut samantien. Kytkös vielä varsin perinteikkään animaation vapauksista nykyiseen, digitaalisten mahdollisuuksien sekoittamaan todellisuuteen on löydetty kuin siskosten kotirantaan olisi ilmestynyt maansiirtokone huomaavaisine liikkeineen.

Uusi Lilo & Stitch pakenee orastavia herkkiä tai olennaisia hetkiä aina hyvin nopeasti törmäilyyn ja touhuiluun. Kertoo ehkä jotain kulttuurin kehityksestä, että 23 vuoden takaisessa animaatiossa riitti enemmän aitoja lähimmäisyyden kokemuksia kuin nykyhetken live action -versiossa.

Eläinvetoinen yhtiöhän keräsi aikanaan vuosikaudet moitteita ihmishahmojensa tylsyydestä, mikä tekikin Lilon ja Stitchin onnistumisesta aikanaan huomattavan tapauksen. Se on jäänyt kuitenkin piristäväksi poikkeukseksi, omalaatuisen elämänkylläiseksi etapiksi Disneyn mahdikkaissa konsepteissa. Olisi hauskaa, jos näytelty ja oikeissa maisemissa kuvattu Lilo & Stitch tekisi selvästi kunniaa alkuperäiselle, mutta ei. Tarjolla on halpaa hosumista. Yksi hieman koskettava hetkikin ohitetaan salamana.

ON VAIKEAA keksiä uudelle Lilo & Stitchille muuta syytä kuin silkka rahastus alkuperäisen muistolla ja Stitchin kelvosti kierrätettävällä hahmolla. Lopputulos irvistää epämukavasti kuin rantaveteen unohtunut räyhäävä karvalelu, jonka kevyt mekaniikka on liiasta kosteudesta pettänyt. Kuten Ingmar Bergman totesi uuden aallon elokuvista: ”Liian paljon vettä”.

Sosiaalitätiä muuten näyttelee alkuperäisversiossakin ääninäytellyt Tia Carrere, joka muistetaan ennen kaikkea 1990-luvun alun Wayne’s World -komedioista.

AVAINSANAT

”Tämä on maan tapa” – Tutkija ihmettelee keskustelua VM:n vaikutusarvioiden politisoitumisesta

Keskustelu puoliväliriihen päätöksiin liittyneiden valtiovarainministeriön vaikutusarvioiden politisoitumisesta on oire syvemmästä ongelmasta, toteavat tutkimuslaitos Laboren tutkijat blogikirjoituksessaan.

Kirjoitus on osa Petteri Orpon (kok.) hallituksen puoliväliriihen päätösten arviointeihin liittyvää julkista keskustelua. Riihen vaikutusarvioiden ongelmista selvin esimerkki liittyy yhteisöveron alennukseen, jonka itserahoittavuuden VM katsoi olevan 60 prosenttia. Myöhemmin näkemys todettiin tutkimustiedon vastaiseksi.

– Se karahti minulla eniten korvaan, Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen sanoo Demokraatille.

Karhusen ja erikoistutkija Ohto Kannisen mukaan ministeriön vaikutusarviot voivat olla paitsi politisoituneita myös hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Arviointien ongelmiin liittyvä keskustelu on tutkijoiden mukaan osa loputtomalta tuntuvaa jatkumoa eri hallituskausilta. He hämmästelevät julkisen keskustelun lyhytnäköisyyttä.

– Tuntuu, että elämme jonkinlaisessa tyhjiössä. Aivan kuin tämä olisi uusi asia. Tämä on maan tapa mitä tässä on tehty, Karhunen sanoo.

Samalla hän antaa tunnustusta VM:lle, joka on kertonut lukunsa avoimesti.

– On hyvä asia, että VM sanoo suoraan mistä luvut tulevat. Muuten emme voisi tällaista keskustelua käydä.

MUISSA ministeriössä läpinäkyvyys ei samalla tavoin toteudu. Blogissa tutkijat kysyvät, kuka muistaa työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystoimenpiteiden laskennalliset arviot tai OKM:n arviot jatkuvan oppimisen uudistuksen työllisyysarvioista.

– Jos ajatellaan vaikka ammatillisen koulutuksen reformia vuonna 2018, niin minkälaisiin oletuksiin ja lukuihin sen vaikutusarviot perustuivat? Siinä alaikäisiin lapsiin kohdistui iso reformi ja samanaikaisesti leikkauksia. Ei tästä pitäisi vastuuttaa vain valtiovarainministeriötä.

– Käymme nyt keskustelua rikkaiden veroprosentin muutaman prosenttiyksikön muutoksesta. Toisaalta teemme paljon reformeja koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspuolelle, mistä emme käy keskustelua. Ne koskettavat heikompia ja huono-osaisempia. Tässä keskustelussa pitäisi olla pikkuisen johdonmukaisempi, Karhunen toteaa.

Suomeen tarvitaan Karhusen ja Kannisen mukaan hallituksen toiminnasta riippumaton, hyvin rahoitettu asiantuntijaorganisaatio, jolle vastuu vaikutusarvioinneista siirrettäisiin.

– Nykytila on, että valtiovarainministeriössä huoneessa A tekee henkilö yhtä asiaa ja viereisen huoneen henkilö arvioi hänen hommaansa. Jo se, jos viereisestä huoneesta siirrytään vähän kauemmas, on askel parempaan suuntaan, Karhunen sanoo.

JULKISTALOUDEN professori Roope Uusitalo huomautti Demokraatin haastattelussa, että vaikutusarvioihin liittyvää vuoropuhelua tarvitaan ministeriössä myös poliittisen valmistelun tueksi ja siksi arvioita on vaikea siirtää kokonaan ministeriöstä pois.

Karhusen mukaan arviointien siirtäminen VM:n ulkopuolelle ei vuoropuhelua estäisi.

– Se täytyy vain linkittää niin, että VM esittää toiveita ja tämä itsenäinen organisaatio tuottaa laskelmia. Kun poliitinen paine on ministeriön sisällä, niin onko oikein, että ministeriö arvioi itseään?

Uusitalo muisteli valtiovarainministeriön vahvoja entisiä kansliapäälliköitä kuten Raimo Sailasta ja arvioi Sailaksen kaltaisten johtajien ajan olevan ohitse.

– Heitä ei ole epäilty liiallisesti poliitikkojen kuuntelusta. Ehkä pikemminkin toisin päin. Tuskinpa kukaan sanoo, että Sailas olisi kauheasti reagoinut siihen, jos joku poliitikko olisi yrittänyt painostaa venyttämään arvioita johonkin suuntaan, Uusitalo sanoi.

UUSITALO toivoi, että virkamiestyönä tehtävien poliittisten päätösten vaikutusarvioiden riippumattomuus suojattaisiin jonkinlaisella palomuurilla, ei niinkään siirtämällä arvioiden tekeminen ministeriön ulkopuolelle.

Karhunen ihmettelee mihin käsitys esimerkiksi Sailaksen tekemisistä 1990-luvulla perustuu.

– Emmehän me tiedä näiden menneiden virkamiesten palomuureista. Ei meillä ole näkyvyyttä sinne.

– Meillä on harha, että päätökset ovat aina perustuneet tietoon.

KARHUNEN pitää käsittämättömänä ajatusta, että ministeriö arvioisi itse oman toimintansa riippumattomuutta.

– Toivoisin tähän maalaisjärkeä. On hienoa kuvailla pilvilinnoja, mutta se mikä tässä maailmassa toimii, on vahvat instituutiot. Palomuuri ministeriön sisällä on ajatuksena aika hämärä.

AVAINSANAT