VALIKKO

Teollisuusliiton Riku Aalto, 60, avaa nyt pohjimmaisen syyn, miksi kohuttu 10 prosentin palkkatavoite tuotiin julki

Älämölö työnantajaleirissä oli suurta, kun SAK:laiset liitot ilmoittivat tavoittelevansa tällä neuvottelukierroksella kymmenen prosentin palkankorotuksia. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo Demokraatin haastattelussa, että kaikki oli tarkkaan harkittua ja strategia myös onnistui.

Tänään 60 vuotta täyttävä Riku Aalto on ollut Suomen suurimman ammattiliiton puheenjohtaja noin 17 vuotta. Siinä ajassa hän on ehtinyt olla neuvottelemassa liiton jäsenille lukuisia työehtosopimuksia.

Pitkän uransa aikana on havainnut sen, että neuvotteluissa on yksi kohta, jota ei voi oppia mistään oppikirjasta.

– Se on löytää se sininen hetki, jolloin sopimus täytyy tehdä. On tunnettava tarpeeksi hyvin neuvottelukumppani, jotta kumpikin tietää, että juuri nyt kiistaan on löydyttävä ratkaisu. Luulen, että olen hyvä löytämään sen sinisen hetken, Aalto pohtii.

Helpompaa on hänen mukaansa sanoa, että ”ei nyt” ja erityisen vaikeaa sovun perusteleminen on juuri omille. Ratkaisun kun pitäisi tyydyttää liiton jäseniä.

Tämän sinisen hetken havaitsemista tarvittiin myös tämän neuvottelukierroksen päänavauksesta neuvoteltaessa.

Liiton johtaminen, kokonaisuuden hallinta ja kentän odotuksiin vastaaminen on aikamoista tasapainottelua. Aalto huomauttaa, että ay-puolella ei ole ylellisyyttä valita tehdäänkö työehtosopimus vai ei. Se on tehtävä.

– Tähän liittyy sekin, miten osapuolet kohtelevat toisiaan julkisuudessa. Ei auta nokittaa toisia, vaikka kuinka olisi eri mieltä. Sen pitää olla mielessä, mikä on jäsenten kannalta järkevin vaihtoehto kokonaisuudessaan. Aina ei kannata istuttaa väkeä viikko- tai kuukausitolkulla lakossa, jos arvio on, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta lopputulokseen.

Tämän neuvottelukierroksen päänavauksen syntymiselle Teollisuusliiton lakot olivat hänen mielestään paikallaan.

NYKYHALLITUSTA on luonnehdittu kaikkien aikojen vihamielisimmäksi palkansaajia kohtaan – hallitukseksi, joka myötäilee työnantajaleirin ajatuksia.

Aaltokin sanoo, ettei vastaan ole tullut hänen ay-urallaan moista. Hän on huolissaan siitä, mihin politiikka on menossa Suomessakin.

– Kyllä se luo merkittävää epävarmuutta, jos aina kulloinenkin valtaapitävä siirtää ison joukon kustannuksia maksettavaksi sille, joka edellisen vallanpitäjän aikana niiltä säästyi.

Viime talvena nähtiin Suomessa harvinaisia poliittisia lakkoja. Moni on kysynyt, kannattiko.

– Mielestäni kannatti, vaikka hallitus sai vedetyksi läpi lainsäädäntöhankkeensa heikennyksineen. Valveutuneisuus työpaikoilla kasvoi valtavasti. Ihmiset havantuivat. Moni Teollisuusliiton jäsenkin on joutunut kokemaan, mitä leikkaaminen esimerkiksi työttömyysturvasta oikeasti tarkoittaa, Aalto vastaa.

Hallitusohjelman leikkaus- ja heikennystoimet olivat hänen mukaansa yksiselitteisesti niin rajut, että niihin oli pakko reagoida voimakkaasti. Tämä oli myös jäsenistön ja aktiivien suuren enemmistön tahto.

Työmarkkinoilla on Aallon mukaan ollut vanha periaate: selkävoittoja ei kannata hakea, koska se johtaa vastatoimiin. Poliittisten lakkojen yhteydessä käytiin keskustelua, millaista kostoa työntekijäpuoli hakee hallituksen jyräämien heikennysten takia, kun työmarkkinakierros alkaa.

Hyvällä johtajalla on käsitys siitä, mitä häneltä odotetaan.

Oman mausteensa kierroksen alkuun toi se, että SAK:laiset ammattiliitot, Teollisuusliitto mukaan lukien, julkistivat poikkeuksellisesti palkankorotustavoitteensa, joka oli kymmenen prosenttia kahdelle vuodelle.

Aallon mukaan julkistamisajankohtaa ja palkankorotustasoa mietittiin tarkkaan.

– Tavoitteena oli ostovoimakuopan lapioiminen umpeen. Tietysti siinä on aina riskinsä julkistaa oma tarkka päämäärä, kun kaikki eivät käsitä sitä tavoitteena vaan tietynlaisena lupauksena.

Päänavaus eli niin sanottu yleinen linja syntyi viiden kuukauden kovalla väännöllä teknologiateollisuudessa valtakunnansovittelijan johdolla. Kymmenen prosentin palkankorotuksia ei tullut. Kolmivuotisen sopimuksen aikana palkankorotukset ovat 7,8 prosenttia.

– Saimme Teollisuusliitossa jonkin verran palautetta heti sovun synnyttyä, mutta kritiikki palkankorotusten tasosta vaimeni nopeasti lähes kokonaan.

Tämä johtui hänen mukaansa siitä, että työntekijäpuoli onnistui taklaamaan merkittävän osan maan hallituksen työntekijöihin kohdistamista heikennyksistä työehtosopimuksen määräyksillä.

Muun muassa muutosneuvottelujen vähimmäisajat säilyvät ennallaan ja irtisanomiseen vaaditaan edelleenkin painava syy. Päänavaussopimuksessa on turvattu myös se, että luottamusvaltuutettu ei voi tehdä paikallisia sopimuksia. Väki ymmärsi tekstikysymysten arvon.

Aalto sanoo, että strategia toimi.

– Julkinen keskustelu kohdistui enemmän palkankorotuksen tasoon. Emme halunneet, että tekstikysymyksistä syntyisi työnantajapuolella elämää suurempi asia. Kun poliittisilla mielenilmauksilla ei saatu asioita työntekijöille ystävälliseen asentoon, me hoidimme sen edunvalvonnan kautta. Tämä ei ollut kosto kenellekään.

Päänavausta jouduttiin hakemaan neljättä kertaa peräkkäin valtakunnansovittelijan pakeilta. Aallon mielestä kumpikin osapuoli voi mennä peilin eteen katsomaan, miksi neuvotellen ei enää löydetä yhteisiä ratkaisuja. Ja valtakunnansovittelijalle on yhä jonoa, vaikka päänavaus on tehty.

Teollisuusliitto on ollut useimmiten luomassa sitä yhteistä linjaa.

– Tätä roolia on tarjottu vuosien mittaan erilaisille toimijoille, mutta ei se vain näytä maistuvan. Työnantajat herkästi sanovat aina, että tässä neuvotellaan palkankorotuksista koko Suomen työntekijöille.

Tämä ajatus tuntuu Aallosta epäreilulta, koska Teollisuusliitto neuvottelee sopimusta omille jäsenilleen – ja usein vielä työtaisteluiden kautta. Muut saavat sitten saman vähemmällä vaivalla. Edellisellä kierroksella kuntasektori sai neuvotelluksi itselleen palkkaohjelman isompine palkankorotuksineen.

– Mutta tänä keväänä aika moni muukin ammattiliitto on joutunut ja joutuu työtaistelutoimiin omien sopimustensa aikaansaamiseksi.

PITKÄÄN puheenjohtajana toiminut Aalto pohtii sitä, mistä on ylipäänsä hyvä johtajuus tehty.

– Hyvällä johtajalla on käsitys siitä, mitä häneltä odotetaan. Mikä oman organisaation rooli on yhteiskunnassa ja miten täytät liikkeelle määritetyn tehtävän.

Joukkuepeli. Sitä termiä Aalto käyttää.

– Parasta työssä on se, kun tapaa jäseniä työpaikoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Se on tämän työn suola.

Aallon työhuoneen ovi Hakaniemessä on aina avoinna. Kuka tahansa voi marssia sisään kertomaan mistä tahansa asiasta. Teollisuusliiton tehtävä kun on palvella jäseniään.

Eikä pelkästään heitä. Teollisuusliitto tekee paljon näkymätöntä työtä: antaa lausuntoja, konsultoi ja myös yritykset käyttävät liiton asiantuntemusta apunaan. Aallon mukaan liiton näkemyksiä myös kysytään ilman, että niitä pitää tyrkyttää.

Yksi hyvä esimerkki liittyy Suomen hävittäjäkauppoihin. Kaikki ehdokkaat hävittäjätoimittajiksi kävivät kysymässä Teollisuusliiton ajatuksia liittyen muun muassa kauppoihin liittyvästä infrasta, koulutuksesta ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta.

MILLAINEN Aalto on neuvottelijana? Hän naurahtaa, että sitä olisi parempi ehkä kysyä neuvottelukumppaneilta.

– Tavoite on aina, että pystytään luomaan ilmapiiri, jossa voidaan käymään luottamuksellisia keskusteluja ja neuvotteluja toisia kunnioittaen, vaikka erimielisiä ollaankin. Toivon, että olen osannut antaa tällaisen mielikuvan itsestäni neuvottelukumppaneille.

Miltä näyttää tulevaisuus? Työn ja teknologian murros haastaa myös Teollisuusliittoa pohtimaan sitä, miten suhtautua kaikkeen muutokseen. Aalto arvioi, että keinoälyn käyttö tulee lähivuosina vaikuttamaan yhä enemmän myös suorittavaan työhön.

– Automatisaation yleistyminen johtaa siihen, että entistä pienempi joukko työskentelee niin sanotun työntekijän statuksella, ja yhä useampi kuuluu ”valkokaulustyöläisiin”.

Moni yritys siirtää tuotantoaan halvemman kustannustason maihin. Eli mitä jää Suomen duunareille? Aallon mukaan Suomeen jäävä teollinen tuotanto vaatii entistä enemmän korkeaa osaamista. Suomessa pärjätään tuotteilla, joissa näkyy osaaminen.

Kouluttautuminen on siis avainsana, ja siitä huolehtimisesta on vastuu niin yhteiskunnalla, työnantajilla kuin työntekijällä itselläänkin, hän painottaa.

– Näyttää kuitenkin siltä, että työnantajat puhuvat mieluummin työperäisestä maahanmuutosta kuin suomalaisen työvoiman kouluttamisesta uusiin tehtäviin. Valtiovalta ajattelee samoin, kun hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutustuesta, Aalto kritisoi.

Teollisuusliitto ei hänen mukaansa vastusta työperäistä maahanmuuttoa kunhan Suomeen tuleviin noudatetaan samoja työehtoja kuin suomalaisiin.

TEOLLISUUSLIITON liittokokous on kolmen vuoden päästä. Kutkuttaisiko vielä neljäs kausi puheenjohtajana?

– Sinne on vielä aika pitkä aika, joten tätä on hieman aikaista spekuloida. Kyse on siitäkin, millaista johtamista liitto tarvitsee ja onko itsellä edellytyksiä siihen vai ei, Aalto muotoilee.

Aalto meni heittämällä Vantaan valtuustoon kuntavaaleissa. Eduskuntavaaliehdokkuudelle hän naurahtaa: ”Ei ole mitään suurta suunnitelmaa tähdätä seuraavaksi eduskuntaan.”

AVAINSANAT

Ilmarinen: Työntekijämäärän lasku jatkuu etenkin naisvaltaisilla aloilla

Eniten työntekijämäärä väheni majoitus- ja ravitsemisalalla, jolla naisten osuus on yli 60 prosenttia..

Työntekijämäärä väheni kesäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä kaikilla Suomen alueilla 2,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Työttömyys uhkaa etenkin naisvaltaisilla aloilla.

Tiedotteen mukaan seuratuista toimialoista eniten laskivat majoitus- ja ravitsemisala, henkilöstövuokraus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Maantieteellisesti tarkasteltuna työntekijämäärät vähenivät kaikilla alueilla Suomessa.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa muutosta yhteensä yli 60 000 yrityksen ja noin 500 000 työntekijän joukossa. Suhdanneindeksiin mukaan laskettavat 10 toimialaa kattavat valtaosan yksityisestä sektorista.

Indeksin jo vuoden ja 11 kuukautta kestänyt negatiivinen kehitys jatkuu edelleen. Kesäkuussa työntekijämäärä väheni 2,1 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan.

SEURATUISTA toimialoista vain asiantuntijapalveluiden työntekijämäärä kasvoi hieman eli 0,2 prosentilla, kun taas kaikki muut alat olivat laskussa.

Suurinta väheneminen oli majoitus- ja ravitsemisalalla (-6,6 prosenttia), henkilöstövuokrauksessa (-5,7) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (-5,2).

– Valitettavasti työntekijämäärän lasku jatkuu edelleen talouden heikon kehityksen takia. Huomionarvoista on, että vaikka pitkäaikaistyöttömistä enemmistö on ollut miehiä, nyt työntekijämäärä on vähentynyt erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja työttömyyden uhka on niillä kasvanut.

– Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat yli 80-prosenttisesti naisvaltainen ala, ja majoitus- ja ravitsemisalallakin naisten osuus on yli 60 prosenttia, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen tiedotteessa.

MYÖS rakentamisen heikko kehitys jatkuu. Alan työntekijämäärä laski kesäkuussa 3,8 prosenttia.

– Rakentamisen työntekijämäärä on kuluvana vuonna laskenut indeksissämme 3,7 prosenttia, kun laskua tuli viime vuonna 7,1 prosenttia. Huhtikuussa myönnettiin Tilastokeskuksen mukaan noin prosentin vähemmän rakentamislupia asuinnoille kuin vuotta aiemmin. Rakennustuotanto onkin ollut historiallisen matalalla tasolla, Vatanen kommentoi.

Rakennusteollisuuden mukaan asuntokauppa on kuitenkin piristynyt alkuvuoden aikana, ja kauppamäärät lähestyvät jo pitkän aikavälin keskiarvotasoja.

– Piristyvä rakentaminen vaatii jatkossakin osaavia tekijöitä, joten toivottavaa on, että alalta työttömäksi jääneet eivät ole poistuneet sieltä pysyvästi.

TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT vähenivät kesäkuussa kaikilla alueilla. Itä-Suomessa lasku oli suurin (-2,5 prosenttia) ja Länsi-Suomessa pienin (-0,3).

Vuodesta 2013 lähtien julkaistun suhdanneindeksin seurantaryhmä koostuu yli 60 000:sta eri toimialoilla toimivasta Ilmarisen asiakasyrityksestä, jotka ilmoittavat palkkatietonsa tulorekisteriin. Indeksi kuvaa yritysten työntekijämäärän muutosta edellisvuoteen verrattuna.

AVAINSANAT

”Olemme iloisia” – Lentoliikennettä pitkään jumittanut työriita ratkesi

Lentoliikenteen palvelujen työriidassa on syntynyt sopimus, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto viestipalvelu X:ssä.

Ilmailualan Unioni IAU ja Palvelualojen työantajat Palta ovat hyväksyneet sovintoehdotuksen, jonka valtakunnansovittelija antoi myöhään lauantai-iltana. Läpi mennyt sovintoehdotus oli kolmas, jonka valtakunnansovittelija antoi kuukausia kestäneessä työriidassa.

Sopu merkitsee sitä, että lentoliikennettä ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla uhanneet lakot peruuntuvat.

PALTA kertoo, että IAU:n kanssa tehty sopimus työehdoista on 1,5 vuoden mittainen ja päättyy tammikuussa 2027. Sopimuksen palkkaratkaisu on yleisen työmarkkinalinjan raameissa.

IAU kertoo tiedotteessaan, että lyhyen sopimuskauden aikana osapuolet tarkastelevat säästösopimusten vaikutuksia työntekijöiden ansiokehitykseen ja edellytyksiä huomioida ne tulevissa neuvotteluratkaisuissa.

Lentoyhtiö Finnair totesi ratkaisun merkitsevän, että Finnairin lennot voidaan jatkossa operoida normaalin liikenneohjelman mukaisesti. Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt kiitti samalla yhtiön asiakkaita kärsivällisyydestä työtaistelujen keskellä.

-  Olemme iloisia, että Finnairin Tekniikkaa, Kitcheniä, Cargoa, lentoaseman asiakaspalvelua ja laajasti monia muita lentokenttäalueen yrityksiä koskevissa neuvotteluissa on viimein saavutettu sopu. Nyt voimme keskittyä operoimaan kesän tärkeän matkustuskauden lennot sillä luotettavuudella, jota asiakkaamme meiltä odottavat, Schildt sanoi tiedotteessa.

TYÖNANTAJAA edustava Palta ja työntekijöitä edustava IAU väänsivät lentoliikenteen palveluiden uudesta työehtosopimuksesta kuukausien ajan. Neuvottelut alkoivat jo tammikuun lopulla, ja työtaistelupäiviä oli lopulta 13.

-  On hyvä, että pitkittyneiden neuvotteluiden jälkeen viimeinkin löydettiin molemmille osapuolille hyväksyttävissä oleva ulospääsytie riidasta. Tämä on huojentava uutinen myös kaikille lentomatkustajille näin kesälomakauden keskellä, sanoi Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri tiedotteessa.

Äärin mukaan Palta olisi kuitenkin halunnut nähdä ratkaisun, joka palkkaratkaisun ohella kehittää alan työehtoja ja sopimuksen sisältöä. Tekstikysymyksiin ei tässä ratkaisussa kuitenkaan tehty muutoksia.

IAU kertoi esittäneensä, että työriidan ytimessä ollut erimielisyys vuoden 2020 säästösopimuksista olisi jätetty työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Paltalle tämä ei sopinut.

Ääri sanoi STT:lle, että Palta piti parempana toista sovintoehdotukseen sisältynyttä vaihtoehtoa, että kysymys ansiokehityksestä siirretään työryhmän käsiteltäväksi.

-  Lopputulemaa tässä ei ole sovittu, Ääri korosti.

Lentoyhtiö Finnair on perunut kevään ja kesän aikana yli 1  200 lentoa IAU:n työtaistelutoimien vuoksi. Paltan mukaan perumiset ovat vaikuttaneet noin 100  000 asiakkaan matkoihin.

Seuraava IAU:n lakko uhkasi keskiviikkona. IAU oli varoittanut työtaisteluista myös 18., 21., 23. ja 25. heinäkuuta.

AVAINSANAT

Joko nyt ilmailualan lakkojumitus aukeaisi? Palta teki uuden tarjouksen

Palvelualojen työnantajat Palta kertoo antaneensa työntekijäpuolta edustavalle Ilmailualan Unioni IAU:lle uuden esityksen alan työehtosopimukseksi.

Työnantajan mukaan siinä luvattavat palkankorotukset ehtisivät maksuun jo kuukauden sisällä, jos työntekijäpuoli hyväksyy esityksen. Palta ei kuitenkaan kerro, millaisia korotusprosentteja se tarjoaa.

Alan pitkäaikaisen työriidan ja lakkokierteen sovittelu jatkuu lauantaina, ja IAU:n odotetaan vastaavan tarjoukseen silloin.

Työntekijät haluavat yhä palkkaratkaisun, joka kompensoisi heidän koronapandemian aikana kärsimiä ansionmenetyksiään.

Palta pitää vaatimuksia liian kalliina ilmailualan kehnon markkinatilanteen takia. Toisaalta huonosta suhdanteesta huolimatta muun muassa alan suurin työnantaja Finnair on tänä aikana maksanut johtajistolleen miljoonabonuksia.

KEVÄÄN työtaisteluiden aikana Finnair on joutunut perumaan yli 1200 lentoa.

Seuraavat IAU:n ilmoittamat lakkojaksot alkaisivat ensi viikon keskiviikkona, ellei sovittelu onnistu.

AVAINSANAT

Etla: Näin kehnoja ovat nelipäiväistä työviikkoa ylistävät tutkimukset

Valtaosa julkisuudessa siteeratuista tutkimuksista, joissa kehutaan nelipäiväisen työviikon etuja, on lobbarien tekemiä ja kehnosti vertaisarvioituja – suorastaan onnettomia, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Etlan tutkimusjohtaja ja työelämäprofessori Antti Kauhanen ihmettelee blogitekstissään, miksi mediassa julkaistaan yhä kritiikittömästi juttuja työajan lyhentämistä ylistävistä kansainvälisistä tutkimuksista.

– Kirjoituksissa toistetaan väite siitä, että työaikaa voidaan lyhentää neljään päivään ilman että tuottavuus laskee tai että ansioita täytyy laskea. Toisin sanoen tuntipalkkaa voidaan kasvattaa, tehdä vähemmän töitä ja saada työtuntia kohti enemmän aikaan, Kauhanen luettelee.

Hänen mukaansa näin suureen – käytännössä 25 prosentin tuottavuusharppaukseen – ei ole vakavassa akateemisessa tuottavuuskirjallisuudessa löytynyt keinoja. Tai jos olisi, niitä käytettäisiin jo yleisesti vahvan tuottavuuden maissa.

Silti asiaa koskevissa uutisissa annetaan ymmärtää, että työviikon lyhentäminen olisi maailmalla tulossa jo tavaksi, ja meillä vain ei tajuta muutoksen etuja.

ETENKIN ISLANNIN ja Britannian työaikakokeiluihin viitataan Suomessakin usein positiivisina esimerkkeinä.

Kauhanen kertoo käyneensä näistä kokeiluista tehdyt tutkimukset läpi, ja huomanneensa näissä yhteisen piirteen: kaikista puuttuu tieteellisesti kestävä vertailuryhmä.

Jos tutkimukseen kootun, yhden tiukasti rajatun ammattiryhmän tuottavuus nousee työajan lyhentämisellä, mutta vieressä ei mitata samanlaista ryhmää vanhoilla työajoilla, lopputuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia työntekijöitä, saati eri aloja.

Tutkimuksissa ei ole myöskään määritelty tarkasti, mitä tarkoitetaan työelämän laadun parantumisella ja miten sitä mitataan.

Uutisjutuissa kerrotaan usein ”onnellisuuden lisääntyneen” työpaikoilla, mutta sitäkään käsitettä ei avata tarkemmin.

NELIPÄIVÄISESTÄ työviikosta puhuminen on lisäksi harhaanjohtavaa: Kauhasen lukemissa tutkimuksissa todellinen työajan lyhennys jäi kokeiluissa lopulta paljon pienemmäksi.

Brittiläisessä yritysten tekemässä kokeilussa viikkotyöaika lyheni keskimäärin 4,3 tuntia, ja Islannissa julkisella sektorilla lyhennys oli tunnista neljään tuntiin, Kauhanen kirjoittaa.

Syyt johtopäätösten liioittelulle voivat johtua siitä, että kyseiset tutkijat haluavat saada työajan lyhentämisen näyttämään hyvältä ratkaisulta – koska se liittyy heidän elinkeinoonsa.

– Monista raporteista vastaava The Autonomy Institute on ajatuspaja ja konsulttitoimisto, joka myy nelipäiväiseen työviikkoon liittyviä palveluita, Antti Kauhanen huomauttaa.

Optimaalisen työajan suhdetta tuottavuuteen pitää hänen mielestään silti tutkia edelleen. Siinä on monilla työpaikoilla paljon parannettavaa, kuten töiden huonosta organisoinnista johtuvaa tyhjäkäyntiä.

Se sijaan pelkkää mekaanista työajan lyhentämistä ylistäviä tutkimuksia ei Kauhasen mukaan pidä niellä lähdekritiikittä.

– Menetelmällisistä puutteista johtuen niistä ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin, hän kirjoittaa.

AVAINSANAT

IAU:lta uusi työnseisaus – valtakunnansovittelijan mukaan tilanne on vaikea

Ilmailualan Unioni IAU on ilmoittanut uudesta työnseisauksesta. Sen ajankohta on perjantai 25. heinäkuuta, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto viestipalvelu X:ssä.

Uusi työnseisaus on jatkoa IAU:n aiemmin heinäkuulle ilmoittamille työnseisauksille. Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan uusi ilmoitus koskee useita yhtiöitä.

Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisen työriidan sovittelu jatkuu tämän viikon lauantaina. Tilanne on valtakunnansovittelijan toimiston mukaan vaikea.

Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan uusi ilmoitus koskee ”useita yhtiöitä”.

IAU:N liittosihteerin Sami Rajalan mukaan tieto siitä, että ilmoitus koskee useita yhtiöitä ei tarkoita sitä, että työtaistelu olisi laajenemassa. Nyt ilmoitettu uusi työnseisaus ei Rajalan mukaan eroa IAU:n aikaisemmista työnseisauksista.

-  Tässä on usean eri yhtiön työntekijöitä osallisena ja tämä kohdistuu ihan yhtä lailla samoihin lentoyhtiöihin kuin aikaisemminkin. Ei tämä uusi ilmoitus ole sen kummoisempi kuin ne aiemmatkaan, Rajala sanoi STT:lle.

AVAINSANAT