VALIKKO

Teollisuusliiton Aalto: ”Nykyinen sovittelijalaki ei voi jäädä voimaan”

Suomalainen työmarkkinamalli on rikki, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi liiton valtuuston kevätkokouksessa pitämässään puheessa.

– Sen rikkoi Petteri Orpon (kok.) hallitus, joka uskoi elinkeinoelämän lupaukset: että työllisyys kasvaa ja talous vahvistuu, kun työntekijöiden turvaa puretaan. Nyt tiedämme, ettei näin käynyt. Työttömyys on kasvanut ja velkaantuminen syventynyt, Aalto sanoi.

– Hallitus ja elinkeinoelämä hakivat heikompaa ammattiyhdistysliikettä ja pakotettua työrauhaa. Tuloksena oli päinvastaista: pitkittyneitä työtaisteluita ja kasvanutta epävarmuutta.

Aallon mukaan uusi valtakunnansovittelijaa koskeva laki on osa tätä ongelmaa. Aalto katsoo, että valtakunnansovittelijan toimiston rooli on muuttunut puolueettomasta sovittelijasta työnantajalinjaa tukevaksi toimijaksi.

– Sovittelijalain myötä neuvotteluasetelma on vinoutunut: työnantajalla on nyt kaksi ääntä – meillä vain yksi.

Aallon mielestä kuluva työmarkkinakierros on osoittanut, että työnantajapuoli käyttää sovittelijaa välineenä, ei tasapuolisena ratkaisijana.

– Tämä näkyy erityisesti siten, etteivät osapuolet löydä enää neuvottelemalla ratkaisuja edes silloin, kun valtakunnallinen yleinen linja on jo tiedossa. Työnantaja hakee mieluummin ratkaisua sovittelijan kautta, koska se haluaa punnita, saisiko Bulevardilta halvemman sopimuksen.

Aalto korostaa, että jos yleistä linjaa joudutaan toistuvasti hakemaan työtaistelujen ja sovittelijan avulla, järjestelmä ei toimi enää tarkoituksenmukaisesti.

– Ellei työmarkkinamallia korjata, työrauha horjuu kierros kierrokselta yhä pahemmin. Siitä voi muodostua uusi normaali – ja silloin Suomi menettää yhden tärkeimmistä vahvuuksistaan: vakaat ja ennakoitavat työmarkkinat.

Sovittelijalaki on joko kumottava ja palattava vanhaan tai sovittelijainstituutiota on uudistettava perusteellisesti.

AALLON mukaan Teollisuusliiton katse tähyää nykyisen hallituksen sijaan seuraavaan hallitukseen, jolle jää tehtäväksi rakentaa uudelleen toimiva työmarkkinamalli.

– Yksi asia on sen suhteen jo selvä: nykyinen sovittelijalaki ei voi jäädä voimaan. Se on joko kumottava ja palattava vanhaan, tai sovittelijainstituutiota on uudistettava perusteellisesti. Muuten järjestelmä rapautuu lopullisesti ja menettää merkityksensä.

Aalto katsoo, että myös muun muassa työrauhalainsäädäntö kaipaa korjausta.

– Yleisradion paljastukset suojelutyötä koskevan lain valmistelusta kertovat huolestuttavaa tarinaa: työnantajapuoli ja elinkeinoelämä ovat päässeet sanelemaan lainsäädäntöä suoraan ministerille. Se on suoraan sanottuna hävytöntä, Aalto paalutti.

Kytkökset elinkeinoelämän ja työnantajien sekä hallituksen välillä ovat Aallon mukaan niin tiiviit, että ne ovat saatuttaneet käytännössä kaikki työntekijöihin kohdistuvat lainsäädäntöheikennykset.

– Siksi voi olla, että niihin kaikkiin on myös tavalla tai toisella palattava seuraavalla hallituskaudella. Ylen paljastukset luovat pitkän varjon työelämää ja työmarkkinoita koskevien lainsäädäntömuutosten ylle. Yksityiskohtiin palaamme, kun liiton eduskuntavaalitavoitteet valmistuvat alkuvuodesta 2026.

Ihmiset eivät eronneet liitoista – he erosivat kokoomuksesta.

PUHEESSAAN Aalto nosti tapetille myös hallituksen päätöksen poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Aallon mukaan päätös on suora isku järjestäytyneitä työmarkkinoita ja yleissitovuutta vastaan.

– Tavoitteena on heikentää liittojen roolia työntekijöiden edunvalvojina ja työelämän kehittäjinä. Tavoitteena on myös murtaa yleissitovuus ja viedä sopiminen suoraan työntekijän ja työnantajan välille.

Tavoitteet tulivat Aallon mukaan erityisen selväksi, kun kokoomus julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa vertailtiin, kuinka paljon liittoon kuuluvan ja kuulumattoman käteen jää rahaa veronkevennysten jälkeen. Aallon mukaan kokoomus kehotti näin ihmisiä eroamaan liitosta.

– Kampanja oli poikkeuksellisen karkea ja epäonnistui täysin. Ihmiset eivät eronneet liitoista – he erosivat kokoomuksesta.

Aalto arvioi, että jos kokoomuksen somekampanjan kuvastossa olisi ollut opettajan sijaan peltiseppä, sahuri tai metallimies, olisi kampanja jatkunut, eikä anteeksipyyntöä olisi kuulunut. Nyt kokoomuksen viestinnästä pahoiteltiin kampanjaa ja kuva poistettiin.

– Kampanja lopetettiin, koska kokoomus säikähti opettajien, itselleen tärkeän sidosryhmän, reaktiota.

Aallon mukaan työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistoa ei valmistella todellisuuudessa molempia osapuolia tasapuolisesti ja vastavuoroisesti kohdellen.

– Todellisuudessa muutos kohdistuu vain työntekijäpuoleen. Vaikka uudistus voidaan saada näyttämään tasapuoliselta paperilla, työnantajille jätetään keinot kiertää sen vaikutukset. Valmistelu tässä asiassa on yhtä uskottavalla pohjalla kuin yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset – eli ei millään.

AVAINSANAT

JHL pettyi suojelutyölakiin, myös hätätyösäännösten uudistamiselle huutia – ”Mitään tarvetta uudistamiseen ei ole ollut olemassa”

Eduskunnan hyväksymä suojelutyölaki uudistettiin työnantajia suosien, ammattiliitto JHL kritisoi. Laki on liiton mukaan yksipuolinen, koska huolehtimisvelvollisuus ei koske työnantajan työsulkuja.

Suojelutyölakiin pettynyt Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström pitää suojelutyöhön tulleita muutoksia turhina.

– Suomessa ammattiliitot ovat käyttäneet työtaisteluoikeuttaan todella vastuullisesti eikä lakkotilanteissa ole paria yksittäistapausta lukuun ottamatta ole jätetty tarjoamatta suojelutyötä yhteiskunnan kannalta elintärkeissä toiminnoissa, Ekström sanoo tiedotteessa.

– Työtaistelujen kieltämisen sijaan olisi pitänyt luoda neuvottelumenettelyjä, kun halutaan varmistaa suojelutyö yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa.

JHL on Ekströmin mukaan erittäin tyytymätön siihen, että nyt muutettiin myös työaikalain hätätyösäännöstä. Hän muistuttaa, että hätätyön teettäminen on aiemmin katsottu joissain tilanteissa lakon aikana mahdolliseksi.

– Mitään tarvetta hätätyösäännösten uudistamiseen ei siten ole ollut olemassa. Hätätyötä koskeva pykälä tuotiin hallituksen esitykseen vasta sen jälkeen, kun lakiehdotus oli käynyt lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyssä. Tähän on julkisuudessa puututtu monissa kannanotoissa ja siihen kiinnitti huomiota lausunnossaan myös sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Ekström muistuttaa, että perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota hätätyötä koskevan muutosesitykseen ja pyysi harkitsemaan, onko hätätyösäännösten muuttaminen tässä yhteydessä perusteltua.

– Sitä huolimatta lain lopullisessakin muotoilussa on päädytty laajentamaan hätätyön käyttöalaa työtaisteluiden yhteydessä.

Ekström moittii sitä, että työnantajalle tarjotaan kieltotuomion hakemisen lisäksi mahdollisuus velvoittaa työntekijä hätätyöhön viimesijaisena keinona.

Hätätyön käytössä on ongelmana Ekströmin mukaan sen laillisuuden valvonnan heikkous.

– Työnantajalle ei ole käytännössä koitunut seuraamuksia, vaikka hätätyön käyttö on useissa tapauksissa katsottu jälkikäteen perusteettomaksi työtaistelutilanteissa.

– Kun hätätyön perusteettomalla käyttämisestä ei ole seurauksia, niin nyt tehdyt lakimuutokset muodostavat työnantajalle keinon perusteettomasti rajoittaa tehokkaita työtaisteluita.

AVAINSANAT

SAK:n kysely: Kansa tyrmää kohuhankkeen – myös hallituspuolueiden kannattajilta satikutia

Selvä enemmistö eli 69 % vastaajista kannattaa SAK:n kyselyssä sitä, että ammattiliittojen jäsenmaksuissa olisi jatkossakin verovähennysoikeus.

Vielä suurempi osa kyselyyn vastanneista kokee hyötyneensä myös yleissitovista työehtosopimuksista.

Kyselyn taustalla on Orpon hallituksen puoliväliriihessään huhtikuussa tekemä päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta vuodesta 2026 alkaen. Hallitus arvioi muutoksen kasvattavan verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa.

Myöhemmin on kuitenkin jo selvinnyt, että laskelmien pohjalla oli ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain niiltä työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita.

Arvostelua on herättänyt sekin, että valtiovarainministeriön mukaan verovähennysoikeuden poisto työnantajapuolen jäsenmaksuista on erittäin hankala toteuttaa. Näin tämäkin muutos kohdistuisi vain työntekijäpuoleen.

Työntekijäjärjestöissä on pelätty sitäkin, että verovähennysoikeuden poisto vähentää halua kuulua ammattiliittoihin, mikä taas voisi johtaa siihen, että jotkin alat putoavat yleissitovuuden piiristä.

Vaakalaudalla voisi siis olla jopa nykyinen työehtosopimusjärjestelmä.

Kyselystä osuu silmään, että hallituspuolueista vain kokoomuksen kannattajien enemmistö on hallituksen suunnitelman takana poistaa verovähennysoikeus työntekijöiltä.

SAK:N Verianilla teettämässä kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin muun muassa, kannattavatko vai vastustavatko he hallituksen suunnitelmaa, jossa työntekijä ei enää voisi vähentää ammattiliiton jäsenmaksua verotuksessa.

Samaa kysyttiin myös toisesta suunnasta eli vastaajilta tiedusteltiin, kannattavatko he vai vastustavatko he hallituksen suunnitelmaa, jossa työnantaja ei enää voisi vähentää työnantajaliiton jäsenmaksua verotuksessa.

SAK:n kyselyn kaikista vastaajista noin joka viides eli 19 % sanoi kannattavansa hallituksen suunnitelmaa, jossa työntekijä ei enää voisi vähentää ammattiliiton jäsenmaksua verotuksessa. Vastustajia eli nykytilanteen kannattajia oli siis 69 %.

Tasan 20 % eli joka viides sanoi taas kannattavansa hallituksen suunnitelmaa, jossa työnantaja ei enää voisi vähentää työnantajaliiton jäsenmaksua verotuksessa. Suunnitelmaa vastusti 59 % vastaajista eli hieman harvempi kuin työntekijöiden kohdalla.

Kyselystä osuu silmään, että hallituspuolueista vain kokoomuksen kannattajien enemmistö on hallituksen suunnitelman takana poistaa verovähennysoikeus työntekijöiltä.

Kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajien selvä enemmistö vastustaa hanketta, mutta myös perussuomalaisten kannattajien niukka enemmistö vastustaa esitystä. Tulos on samansuuntainen myös työnantajien kohdalla.

SAK kysyi suomalaisilta myös, kannattavatko vai vastustavatko he sitä, että valtio tukee työmarkkinajärjestelmää verovähennyksellä kannustaen molempia osapuolia liittymään omaan työmarkkinajärjestöönsä sekä sitä, ovatko he hyötyneet työuransa aikana yleissitovasta työehtosopimuksesta.

76 % vastaajista kertoo kokeneensa, että on hyötynyt yleissitovista työehtosopimuksista. 55 % kannattaa puolestaan sitä, että valtio tukee järjestäytymistä jäsenmaksujen verovähennysoikeudella.

TUTKIMUSAINEISTO kerättiin Kantarin Media Finlandin Gallup Forumissa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko osallistuu säännöllisesti kyselyihin. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.

Aineisto koostuu 2 073 vastauksesta, joista 1 610 palkansaajia. Kenttätyö toteutettiin 12.-19.5.2025. Kerätty aineisto edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 2,2 %-yksikköä suuntaansa ja pelkkien palkansaajien kohdalla 2,4 %-yksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

”Nyt työnantajilla ei ole mitään hävittävää” – AKT:n Kokko vaatii seuraavaa hallitusta pistämään vientimallin uusiksi

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo, että valtakunnansovittelijan kädet on sidottu noudattamaan työnantajien tahtoa.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vaatii Suomen seuraavaa hallitusta purkamaan vientimallin ja sen aiheuttaman pattitilanteen.

AKT:n liki puoli vuotta kestänyt neuvottelukierros on jo melkein maalissa. Liitto huomauttaa, että kaikki työehtosopimukset tällä kierroksella ovat syntyneet neuvotteluteitse. Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ovat syntyneet yleiskorotuksina.

– Laatuasioita ei ole saatu sopimuksissa juuri vietyä eteenpäin, koska vientimalli on esteenä. Meille kuljetuksessa ehdottoman tärkeät työ- ja lepoasiat seisovat paikoillaan. Asiat eivät kehity, jos pelataan vain vientimallin nollasummapeliä, Kokko arvosteli tiedotteen mukaan puheessaan AKT:n valtuuston kokouksessa tänään.

AKT:n mielestä vientimalli on nyt osoittanut, että alakohtaisia asioita ei huomioida. Kokon mukaan kaikki viennin perässä tulevat alat halutaan sulloa samaan muottiin. Kokko vaatiikin, että pistää vientimallin uusiksi ja peruu lisäksi ratkaisut, joilla valtakunnansovittelijan kädet on sidottu.

– Nyt työnantajilla ei ole mitään hävittävää sovittelijan taholta ja siksi he ovat sinne niin innokkaasti menossa. Tällä kierroksella on nähty tilanteita, jossa työntekijäliitto on joutunut sovitteluun ilman että edes lakkovaroitusta on jätetty. Tämä suorastaan huutaa ääneen sen, miten epätasapainoon arvostettu sovitteluinstituutio on hallituksen ja työnantajien toimesta saatu, Kokko sanoo.

Työnantaja on saanut läpi tavan, millä ay-liikkeestä puhutaan.

AKT:N varapuheenjohtaja Niko Blom totesi puheessaan, että koko ajan työpaikoilla työntekijöitä liittyy ammattiliittoon. Blomin mukaan hallituksen ja työnantajien toimet aiheuttavat vastareaktion ja saavat ihmiset harkitsemaan liittymistä. Puheessaan medialle haasteen heittänyt Blom totesi, että ammattiliiton jäsenyys on lopulta ainoa keino kääntää kehitys toiseen suuntaan.

– Työnantaja on saanut pitkäaikaisella työllä läpi sen tavan, millä ay-liikkeestä puhutaan. Meidän pitää puhua asioista meidän näkökulmastamme. Jatkossa myös median pitää kysyä, että ”onko nyt oikea aika liittyä liittoon, kun työntekijän asemaa näin heikennetään”.

Hallitus päätti kehysriihessään ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta. Sen jälkeen mediassa on tuotu esiin sitä, miten päätös mahdollisesti vaikuttaa ihmisten haluun kuulua liittoon.

AVAINSANAT

Akava Works -selvitys: Työntekijöiden mahdollisuudet kehittää osaamistaan työajalla vaihtelevat – lainsäädäntö kaipaa selkeyttä

Työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti työajalla oppimisessa, tuore Akava Works -selvitys kertoo. Akavan mukaan lainsäädäntö vaatii selkeyttämistä.

Oikeustieteen tohtori ja työoikeuden dosentti Helena Lamponen selvittää artikkelissaan työajalla tapahtuvan jatkuvan oppimisen edellytyksiä ja nykytilaa lainsäädännön näkökulmasta.

Selvityksen mukaan työnantajien vastuu osaamisen kehittämisestä työajalla on epäselvä ja vaihtelee sektoreittain. Valtion virkamieslaista puuttuu kokonaan säännös työnantajan velvollisuudesta tukea osaamisen kehittämistä. Selvityksen mukaan tämä johtaa eriarvoiseen kohteluun eri työntekijäryhmien välillä.

– Suomalainen työelämä tarvitsee selkeitä ja velvoittavia sääntöjä, jotta jokaisella työntekijällä on tasapuoliset mahdollisuudet kehittää osaamistaan myös työajalla. Nyt olemme tilanteessa, jossa vastuut ovat epäselvät ja käytännöt vaihtelevat liikaa eri sektoreilla, Lamponen sanoo tiedotteessa.

Lamposen mukaan osaamisen kehittäminen edellyttää hyvää työturvallisuuskulttuuria ja -käytänteitä, joissa huolehditaan henkilöstön fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista ja työmäärät ovat kohtuulliset. Myös yhteistoiminnallinen työkulttuuri on hänen mukaansa pohja jatkuvalle oppimiselle.

– Osaamisen kehittäminen kuuluu työnantajaa velvoittavien tasapuolisen kohtelun, syrjinnän estämisen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen piiriin. Se on osa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua ja näitä koskevia käytännön toimia, Lamponen painottaa.

AKAVA muistuttaa, että Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2023 työolobarometrin mukaan työnantajien tarjoamaan koulutukseen osallistuminen on koronapandemian jälkeen vähentynyt merkittävästi. Viime vuosina enää noin 40 prosenttia työntekijöistä on osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen, kun aiemmin luvut olivat yli 50 prosenttia. Akavan mielestä tämä kertoo tarpeesta vahvistaa jatkuvan oppimisen käytäntöjä työpaikoilla.

– Uuden oppiminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat työelämän perusedellytyksiä, jotka eivät saa jäädä vuosiksi poikkeusolojen tai muunkaan jalkoihin. Tarvitaan aktiivista otetta sekä työpaikoilla että lainsäädännön kehittämisessä, jotta jatkuvassa oppimisessa päästään jälleen eteenpäin, Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen sanoo.

AVAINSANAT

”Vanhassa vara parempi” – Jyty ehdottaa hallitukselle paluuta kolmikantaiseen yhteistyöhön

Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima kuvattuna Jytyn liittovaltuuston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä 27. marraskuuta 2024.

Ammattiliitto Jyty kritisoi hallitusta sen pyrkimyksistä heikentää palkansaajien ja ammattiliittojen asemaa työmarkkinoilla. Jytyn liittovaltuusto ehdottaa hallitukselle paluuta kolmikantaiseen yhteistyöhön.

Orpon hallitus on perustellut politiikkaansa julkisen talouden heikolla tilalla ja alijäämällä. Jyty huomauttaa, että tästä huolimatta hallitus päätti puoliväliriihessään valtavista veronkevennyksistä, jotka kasvattavat alijäämää entisestään.

– Hallitus on leikannut julkista taloutta kovalla kädellä, mutta yhtäkkiä löytääkin rahaa miljardiluokan veronkevennyksiin, jotka painottuvat suurituloisiin, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima ihmettelee tiedotteessa.

Jyty muistuttaa, että monien talousasiantuntijoiden mukaan julkinen talous ei kestä yhteisöveroon ja ansiotuloverotukseen tehtäviä veronkevennyksiä, jotka lisäävät Suomen velkaantumista.

– Viimeisen kahden vuoden aikana hallitus on tehnyt kuntiin ja hyvinvointialueille rajuja rahoitusleikkauksia, jotka kohdistuvat suoraan kansalaisten hyvinvointiin sekä julkisen sektorin palkansaajiin, Voima sanoo.

VOIMA nostaa esiin huolenaiheena myös julkisen talouden säästöjen vuoksi kasvaneen työttömyyden ja nuorten heikon työmarkkina-aseman.

– Erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyys monilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, on hälyttävällä tasolla.

Kaksipäiväiseen kevätkokoukseensa Vantaalle tänään kokoontunut Jytyn liittovaltuusto katsoo, että hallituksen olisi syytä pysähtyä miettimään, mihin yksipuolinen sanelupolitiikka voi johtaa.

– Menneet vuosikymmenet ovat osoittaneet, että kolmikantaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta nykyistä tasa-arvoisempia päätöksiä. Tässä tapauksessa vanhassa vara parempi, Jytyn liittovaltuuston puheenjohtaja Seija Hovi-Kuikko sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT