VALIKKO

Teknologiateollisuuden toimihenkilöille sopu: tämäkin lakonuhka väistyi

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden uusi työehtosopimus on hyväksytty, kertoi Ammattiliitto Pro sunnuntaina. Sopu merkitsee, että maanantain vastaisena yönä alkaviksi ilmoitetut lakot peruuntuvat ja voimassa ollut ylityökielto päättyy.

Työehtosopimus on kolmivuotinen, ja siihen sisältyy yhteensä 7,8 prosentin palkankorotukset.

Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoi tiedotteessa, että sopimusta voi pitää kokonaisuus huomioiden hyvänä.

-  Saavutetuilla palkankorotuksilla pystytään merkittävästi kuromaan umpeen ostovoimakuoppaa, ja lisäksi yhdenvertaiset palkalliset perhevapaat vievät työelämän tasa-arvoa huomattavasti eteenpäin, Simola sanoi.

Osana ratkaisua palkalliset perhevapaat on muutettu yhdenvertaisiksi synnyttäneen ja ei-synnyttäneen välillä.

Neuvottelutuloksesta kertoi aiemmin sunnuntaina sovittelija Jukka Ahtela viestipalvelu X:ssä. Pro ja työnantajapuolta edustava Teknologiateollisuuden työnantajat käsittelivät ratkaisua iltapäivän aikana.

Sopimuksen piiriin kuuluu yleissitovuus huomioiden noin 20  000 työntekijää.

TYÖNANTAJAPUOLI kertoi tiedotteessa, että palkkaratkaisuista neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti työpaikoilla.

-  Teknologiateollisuuden työnantajat kannustaa jäsenyrityksiään tähän vahvasti. Neuvotteluissa huomioidaan yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla, työnantajapuoli totesi.

Jos palkankorotuksista ei sovita paikallisesti, mennään perälaudan mukaan. Tälle vuodelle on sovittu 2 prosentin yleiskorotus ja 0,5 prosentin työnantajan jaettavaksi tuleva erä.

Ensi vuodelle prosenttiosuudet ovat hiukan korkeammat, 2,2 ja 0,7.

Teknologiateollisuuden työntekijöille syntynyt työehtoratkaisu julkistettiin lauantaina iltapäivällä. Siinäkin sovittiin kolmen vuoden ajalle yhteensä 7,8 prosentin korotukset. Toimihenkilöiden palkkaratkaisun taso on sama kuin työntekijöillä, mutta ratkaisun rakenne hieman erilainen.

Pro jatkaa maanantaina vielä neuvotteluita kemianteollisuuden toimihenkilöiden palkkaratkaisusta, joka on edelleen auki. Sen piirissä olisi 9000 ihmistä.

AVAINSANAT

Maratonlakot päättyivät UPM:n vaneritehtailla

Vanerityöntekijät osoittivat mieltään maaliskuussa Helsingissä UPM:n yhtiökokouksen luona.

Metsäyhtiö UPM:n vaneriliiketoiminnasta vastaava UPM Plywood ja Teollisuusliitto kertoivat perjantai-iltapäivänä päässeensä sopuun uudesta työehtosopimuksesta.

Yrityskohtaisen sopimuksen solmimisen seurauksena Teollisuusliiton maaliskuun alussa käynnistämät lakot päättyivät ja työt tehtailla jatkuvat.

Teollisuusliiton pääneuvottelija, sektorijohtaja Katariina Stoor kiitteli työntekijöitä tiedotteessa.

-  UPM Plywoodin työntekijöiden sinnikäs ja rohkea taistelu asiallisen palkkaratkaisun saamiseksi ei ollut turha. Ilman heidän panostaan ratkaisu olisi ollut kovin toisenlainen, Stoor sanoi.

Työntekijäpuoli ei aio julkistaa sovun hintaa tai palkankorotusten yksityiskohtia.

Työnantaja kertoi kuitenkin olevansa tyytyväinen ratkaisuun ja töiden käynnistymiseen.

-  Pääsimme lopulta tulokseen, joka varmistaa työntekijöidemme ostovoiman ja tukee UPM Plywoodin tehtaiden menestymistä myös tulevaisuudessa, yhtiön tuotantojohtaja Juhani Tenhunen sanoi tiedotteessa.

Uusi yrityskohtainen työehtosopimus astui voimaan perjantaina, ja se on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka.

Teollisuusliitto kertoo tehneensä viime talven ja tämän kevään aikana yli 80 yrityskohtaista työehtosopimusta.

AVAINSANAT

Lyly suojelu- ja hätätyöesityksestä: Taas uusi yritys heikentää työtaisteluoikeutta

Työriitalain uusi pykälä sisältää mittavan listauksen aloista ja asioista, joita pitäisi suojella. Lauri Lyly pitää toimia ylimitoitettuina ja tarkoituksenhakuisina..

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päätyi puoltamaan hallituksen esitystä suojelu- ja hätätyön muutoksista. Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) pitää esitystä ylimitoitettuna, laillisia työtaistelutoimia rajoittavana sekä työnantajan väärinkäytökset mahdollistavana.

Valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) perusteli esitystä selkeyttämisen tarpeella, kansalaisten perusoikeuksien turvaamisella kriisitilanteissa ja kiireellisten, erityisjärjestyksessä säädettävien poikkeuslakien välttämisellä.

Lylyn mukaan tilanteet, joissa suojelutyöstä ei ole työtaistelutilanteissa pystytty sopimaan liittokohtaisesti, ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Hän kritisoi sitä, ettei hallitus teettänyt edellisen eduskunnan esittämää selvitystä suojelutyön muutostarpeista, vaan meni suoraan laajaan lainsäädäntöön.

– Hallitus loi itse asiasta ongelman ja samalla ylimitoitetun byrokraattisen apparaatin, vaikka norminpurusta niin kovin puhutaan. Keskinäiset erot ovat niin sanotuilla kriittisilläkin aloilla niin suuria, että järkevämpää olisi ollut antaa työmarkkinajärjestöille alakohtainen sopimusmahdollisuus suojelutyön periaatteista, Lyly sanoi eduskunnassa mietinnön julkistamistilaisuudessa.

TUNNETUIMMAT viime vuosikymmenten riitatilanteet ovat molemmat hoitoalalta, vuosilta 2007 ja 2022. Jälkimmäinen, hoitoalalla pakkolakinakin tunnettu potilasturvallisuuslaki oli demareille kiusallinen, koska sen runnoi läpi Sanna Marinin hallitus.

Hoitoalalla pakkolakinakin tunnettu potilasturvallisuuslaki oli demareille kiusallinen.

Lyly muistutti, että tuolloin oppositiossa olleet kokoomus ja perussuomalaiset pitivät asiasta isoa meteliä ja vaativat lakonalaista suojelutyötä tekeville kaksin- tai jopa kolminkertaista palkkaa.

– Nyt tästä ei puhuttu sanaakaan. Näen, että koko esitys on tyypillinen tälle hallitukselle: on kuunneltu vain työnantajapuolta ja samalla annettu sille mahdollisuus siirtää rajoja, heikentää työtaisteluoikeutta ja työntekijöiden asemaa.

– Taas lisättiin myös epäselvää työoikeuden tulkintatilaa, kun säädökset eivät ole linjassa muun työlainsäädännön kanssa. En ole niin sinisilmäinen, etten näkisi tässä mahdollisuutta työnantajapuolen painostukseen ja väärinkäytöksiin, Lyly tokaisi Demokraatille.

VARAPUHEENJOHTAJA kritisoi myös hätätyökirjauksen lisäämistä esitykseen lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyn jälkeen.

– Suojelu- ja hätätyö ovat lähtökohtaisesti eri asioita: jälkimmäistä saa nimensä mukaisesti teettää vain ennalta-arvaamattomien kriisien, kuten suuronnettomuuden tai myrskyjen, takia. Lakko ei ole mikään ennalta-arvaamaton tilanne. Nyt jätettiin takaportti sille, että suojelutyötä voidaan yrittää teettää hätätyönä, Lyly sanoi.

Sosialidemokraattien ohella vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jossa ne ehdottavat lakiehdotusten hylkäämistä ja neljää lausumaa.

Myös keskusta jätti mietintöön vastalauseen, jossa ehdotetaan hätätyötä koskevan lakiehdotuksen hylkäämistä.

AVAINSANAT

Näkemiin peruspäiväraha – tällainen työttömyystukien uudistus pantiin nyt vireille

  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 10:03
  • (Päivitetty: 09.05. 10:12)

Työttömän työnhakijan uutta yleistukea koskeva esitysluonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Yleistuki olisi jo Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa ideoitu uudenlainen sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi työttömien nykyisen työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan ensi vuoden alussa.

Määrältään se olisi samanlainen kuin nuo yhdessä, sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykytasolla 37,21 euroa päivässä.

Ministeriö muistuttaa tiedotteessaan, että eduskuntapuolueiden yhteinen parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on jo aiemmin ehdottanut perusturvaetuuksien yhdistämistä.

YLEISTUEN saaminen perustuisi Kelan virkailijoiden tekemään tarveharkintaan, ja tukisumma pienenisi asteittain jos ihmisen hankkimat työtulot kasvavat.

Myöhemmin yleistukeen aiotaan yhdistää myös muita nykyisiä tukia osana hallituksen ajamaa sosiaaliturvan uudistamista.

Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi tuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.

Tämän takia Kela aikoo siirtyä jo tänä vuonna yhden hakemuksen malliin: samalla hakemuksella haettaisiin sekä asumis- että työttömyystukea.

Hallituksella on ollut tavoitteena antaa uudistus eduskunnan päätettäväksi syksyllä, jolloin se ehtisi tulla voimaan vuoden 2026 alkupuolella.

Lausuntokierrokselle sosiaali- ja terveysministeriö on antanut aikaa 19. kesäkuuta asti.

AVAINSANAT

Työnantajat toiveikkaina: heillä jäsenmaksujen vähennysoikeus saattaakin säilyä

Valtiovarainministeriö pitää hankalana toteuttaa verovähennysoikeuden poistoa työnantajapuolen jäsenmaksuilta. Vaikeuksia tulee jo esimerkiksi siitä, mitkä järjestöt määritellään työnantajajärjestöiksi ja mitkä ei.

Hallituksen päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta on kaihertanut erityisesti työntekijäpuolella, mutta myös työnantajapuolella on epäilyksiä, voiko sitä toteuttaa yhdenvertaisesti.

Yritysten vähennysoikeus edunvalvontaansa liittyvissä kuluissa on laaja, ja toistaiseksi työnantajajärjestöille on epäselvää, miten sitä on tarkoitus rajata.

Valtiovarainministeriössä (VM) valmistellaan vasta luonnosta ratkaisuehdotukseksi. Sen jälkeen ratkaistaan poliittisesti, mihin päädytään. Siihen asti VM on riihikirjauksen varassa, ja se on ympäripyöreä.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen. Tämä kasvattaisi verotuloja arviolta 190 miljoonaa euroa, josta työnantajapuolen osuus on VM:n laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa euroa.

Laskelmassa pohjana on ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita, STT:lle kerrotaan.

-  Väistämättä kai siellä on oltava se yksi kriteeri ainakin. Jos nyt ajatellaan, että se koskisi esimerkiksi Keskuskauppakamaria, niin ei se käy mitään työmarkkinaneuvotteluita. Se on yrittäjien yhteinen toimielin, joka tarjoaa erilaisia palveluita ja harjoittaa edunvalvontaa, VM:stä sanotaan.

Laskelma on VM:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkin karkea ja vielä hyvin alustava.

Hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan.

ONGELMANA valmistelussa on, että joko ratkaisu olisi todella monimutkainen järjestelmä tai ex-työministeri Arto Satosen (kok.) kuvailema suoraviivainen järjestelmä, joka ei olisi yhdenvertainen, ministeriöstä arvioidaan.

Satonen kirjoitti nettisivuillaan pari päivää hallituksen puoliväliriihen jälkeen, että kyse olisi ay-jäsenmaksun ja elinkeinoelämän järjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Tämä tarkoittaisi, että työnantajajärjestöksi tulkittaisiin laajasti myös muun muassa Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari, jotka eivät neuvottele työehtosopimuksia.

Satosen kirjoituksesta on kertonut aiemmin Iltalehti. Satonen sanoo lehdelle omana kantanaan, että tarkoitus on, että verovähennysoikeuden poisto olisi mahdollisimman laaja. Satonenkin kuitenkin painotti, että tarkkaa esitystä ei vielä ole ja asia kuuluu valtiovarainministeriön tontille.

Vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista.

Ministeriössä ei ole tietoa, mihin Satosen näkemys laajasta määritelmästä perustuu. Riihessä ei asiasta sillä tarkkuudella neuvoteltu.

-  Tuntuisi vähän oudolta, että millä perusteella järjestön jäsenmaksut olisivat vähennyskelvottomia, jos se ei osallistu työmarkkinaneuvotteluihin, eräs lähde VM:stä sanoo.

Toisaalta neuvotteluja käyvissä järjestöissä voidaan kokea epäoikeudenmukaiseksi malli, joka koskisi vain niitä.

Hallitusneuvotteluissa vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista. Asiasta päättäminen on kuitenkin poliitikkojen käsissä.

MINISTERIÖN KIELTEINEN kanta tuolloin perustui elinkeinoverolakiin, joka lähtee siitä, että tulonhankkimismenot ovat vähennyskelpoisia.

Verovähennysoikeuden poisto olisi ministeriön mukaan yrittäjien jäsenmaksusta vaikeaa, koska kyseessä on lähtökohtaisesti tulonhankkimisesta aiheutunut meno.

Työnantajajärjestöjen jäsenmaksut kohdistuvat osittain työmarkkinaneuvotteluihin, mutta siellä on hyvin paljon kaikkea muutakin palvelua, mitä yritykset saavat järjestöiltä.

-  Siinä on aika iso jännite, VM:stä kuvaillaan.

Joissakin maissa on eroteltu erikseen työmarkkinajärjestömaksusta vähennyskelvottomaksi se osa, joka liittyy työmarkkinaneuvotteluihin. Muut palvelut, joita voisi periaatteessa hankkia konsulttifirmoiltakin, ovat vähennyskelpoisia.

VM:n asiantuntijoiden mukaan se tarkoittaisi kuitenkin äärimmäisen hankalaa rajanvetoa verolainsäädännössä, jos lähdetään tälle linjalle. Yksinkertaisempi ratkaisu pitäisi löytää.

Eri tahoilta on arveltu, että tehtävä olisi jopa mahdoton, ja koska työnantajapuolen verovähennysoikeutta ei pystyttäisi rajaamaan, ei vähennysoikeutta poistettaisi myöskään palkansaajilta.

Poliittisesti olisi todennäköisesti ennen eduskuntavaaleja mahdoton ajatus, että verovähennysoikeus poistettaisiin vain toiselta puolelta eli työntekijöiltä.

Ministeriössä uskotaan ainakin vielä tässä vaiheessa, että ratkaisu on mahdollista löytää. Lopullisesti sen näkee vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Teksti: STT / Sanna Nikula

AVAINSANAT

Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusneuvottelut maaliin – uusi sopimus syntyi noin 5000 työntekijälle

Sosiaalialan järjestöjen palveluihin kuuluvat muun muassa mielenterveyteen, yksinäisyyteen, vanhuuteen, vammaisuuteen, päihdeongelmiin ja asunnottomuuteen liittyvä tuki ja turva.

Uusi sosiaalialan järjestöjen työehtosopimus hyväksyttiin tänään, toimihenkilöliitto Erto kertoo.

Syntynyt sopimus koskee noin 5000 työntekijää. Erton mukaan liiton jäsenäänestyksessä hyväksytyssä sopimuksessa palkankorotukset alittavat yleisen työmarkkinalinjan kolmessa vuodessa 0,7 prosentilla, mutta sopimus ei heikennä työehtoja.

Sopimus antaa vuonna 2025 yleistä linjaa korkeamman yleiskorotuksen 2,4 prosenttia. Yhteensä yleiskorotukset ovat Erton mukaan kolmessa vuodessa 6,5 prosenttia, yleisen linjan mukaisten yleiskorotusten ollessa 6,2 prosenttia.

Sopimuksessa sovittiin myös, että työnantajan velvollisuutta keskustella palkan määrästä työtehtävien lisääntyessä vahvistetaan

Työehtosopimusratkaisu, jolla alan palkankorotukset kehittyvät yleistä työmarkkinalinjaa heikommin, on Erton mukaan alan ammattilaisten osoitus vastuullisesta työmarkkinatoiminnasta. Sopimuksen hyväksymisestä järjestettiin jäsenäänestys.

– Erton jäsenistä 65 % hyväksyi ratkaisun jäsenäänestyksessä ja 27 % jätti asian liiton ratkaistavaksi. Koska liitto ilmoitti etukäteen kannattavansa sopimuksen hyväksymistä, asettui jäsenistä siis 92 % sopimuksen hyväksymisen kannalle, Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen kertoo tiedotteessa.

Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksesta neuvottelivat Erto ja työnantajaa edustava Hyvinvointiala Hali. Osapuolet aloittivat neuvottelut maaliskuun alussa. Vapaaehtoinen sovittelu alkoi valtakunnansovittelijan johdolla 25. huhtikuuta, kun neuvottelujen nähtiin olevan kriisiytymässä.

– On hienoa, että onnistuimme saavuttamaan sovun neuvotteluissa alan haastavasta tilanteesta huolimatta. Sopimusratkaisu edellytti kompromisseja molemmilta neuvotteluosapuolilta. Olen tyytyväinen, että sosiaalialan järjestöjen vaikea taloudellinen tilanne huomioitiin ratkaisussa, Halin neuvottelujohtaja Jukka-Pekka Tyni sanoo tiedotteessa.

Hallituksen toiminta on vastuutonta saksilla ilakointia.

ERTO muistuttaa, että alalla tehdään vaativaa ja tärkeää työtä. Vapaaehtoistyön toteutumisen edellytyksenä on ammattilaisten ohjaus ja suunnittelu, liitto muistuttaa.

– Sosiaalialan järjestöjen ammattilaiset eivät ole vapaaehtoistyössä. Alan työntekijät ovat yleensä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja oikeutettuja reiluihin työehtoihin. Alan keskipalkka on 3 500 euroa kuukaudessa, se alittaa 15 prosentilla valtakunnan keskipalkan 4 140 euroa, Aaltonen kertoo.

Aaltonen kritisoi tiedotteessa hallituksen Stea-tukien leikkauspäätöksiä, jotka hänen mukaansa johtavat vääjäämättä heikommassa asemassa olevien palvelujen rajuun heikentämiseen.

– Sosiaalialan järjestöt ovat tärkeä osa palvelutarjontaa. Palveluihin kuuluvat muun muassa mielenterveyteen, yksinäisyyteen, vanhuuteen, vammaisuuteen, päihdeongelmiin ja asunnottomuuteen liittyvä tuki ja turva. Tällaiset palvelut ovat nyt heikentymässä.

Hän uskoo, että Stea-tukien leikkaukset tulevat todennäköisesti näkymään kaupunkien katukuvassa.

– Syrjäytyneisyys, köyhyys, päihdeongelmat sekä niihin liian usein liittyvä asunnottomuus tulee kasvamaan ja näkymään meidän kaikkien arjen katukuvassa. Hallituksen toiminta on vastuutonta saksilla ilakointia.

Uutista täydennetty klo 17.14 Halin neuvottelujohtajan kommentilla.

AVAINSANAT