VALIKKO

Tavio: Suomen tuki palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:lle päättyy

UNRWA:n työntekijöitä Qalandiassa Israelin miehittämällä Länsirannalla 4. elokuuta 2026.

Suomi ei tee uutta tukisopimusta YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:n kanssa, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.). Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana tehty monivuotinen rahoitussopimus päättyy.

Tavio kertoo tiedotteessaan, ettei sopimukselle tehdä jatkoa.

– Suomi seuraa lähimmän verrokkimaansa Ruotsin linjaa ja päättää UNRWA:n tuen.

Palestiinalaisalueiden tukemista on tarkoitus jatkaa muiden kanavien kautta. Tavion mukaan Suomi kartoittaa parhaillaan eri vaihtoehtoja. Yksi mahdollinen uusi väylä on YK:n Palestiina-jälleenrakennusrahasto.

Suomi on UNRWA:n lisäksi kanavoinut humanitaarista apua palestiinalaisten perustarpeisiin YK:n Maailman ruokaohjelma WFP:n, kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen, YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHA:n sekä Kirkon Ulkomaanavun kautta.

TAVIO kertoi aiemmin torstaina viestipalvelu X:ssä, että rahoitusta palestiinalaisalueille jatketaan muita väyliä pitkin. Hänen mukaansa rahoituksen taso ei laske.

UNRWA eli YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö tarjoaa muun muassa koulutus-, terveydenhuolto- ja hätäapupalveluita palestiinalaispakolaisille. Järjestö toimii Gazan ja Länsirannan lisäksi Jordaniassa, Libanonissa ja Syyriassa.

Ruotsi ilmoitti joulukuussa 2024 lopettavansa avustusjärjestön suoran rahoittamisen. Päätöksen taustalla oli Israelin päätös estää järjestön toimintaa maassa. Ruotsi ilmoitti samalla kasvattavansa Gazaan annettavaa humanitaarista tukea muiden järjestöjen kautta.

Uutista päivitetty klo 16.04 Tavion tiedotteen pohjalta.

AVAINSANAT

Ville Skinnari: Tieteen vapaus vaarantuu, jos asiantuntijakin joutuu varomaan sanomisiaan

  • Kolumnit
  • 23.10.2026
  • 19:22
  • (Päivitetty: 23.10. 18:18)

Olemme tottuneet pitämään Suomea avoimena yhteiskuntana, jossa tieto ja kriittinen ajattelu ohjaavat päätöksentekoa. Mutta kuinka vapaata ajattelumme lopulta nykyilmapiirissä on?

Tieteellisten seurain valtuuskunta nosti kesällä kannanotossaan esiin huolestuttavan kehityksen. Tieteen vapaus on Suomessa heikentynyt.

Kansainvälisessä akateemisen vapauden vertailussa Suomen sijoitus on pudonnut 38 sijaa kahdessa vuodessa. Myös suomalaiset tutkijat kertovat lisääntyneestä paineesta ja itsesensuurista.

Suomessa on vahva konsensuksen kulttuuri. Erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhteisen linjan merkitystä on korostettu vuosikymmeniä. Pienelle maalle yhtenäisyys on ollut vahvuus.

Samalla meidän pitäisi kysyä, kuinka hyvin siedämme näkemyksiä, jotka eroavat kulloinkin vallitsevasta käsityksestä.

POLIITTINEN yhteisymmärrys voi olla arvokasta, mutta sen rinnalla tarvitaan avointa ja riippumatonta asiantuntijakeskustelua. Puhumattakaan rohkeista, systeemisistä avauksista.

Saako ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija kyseenalaistaa Suomen valintoja ilman, että hänen asiantuntemuksensa asetetaan epäilyksenalaiseksi?

Entä taloustieteilijä tai köyhyystutkija, jonka tulokset haastavat hallituksen talous- tai sosiaalipolitiikan?

Saako Suomessa enää tutkimusrahoitusta, jos tutkijan kysymyksenasettelu eroaa päättäjien ennakkoasenteista?

YHTEISKUNNALLISEN tutkimuksen tehtävänä on tutkia kriittisesti vallankäyttöä, poliittisia päätöksiä ja yhteiskunnan rakenteita.

Tutkimusrahoituksen tulee perustua tieteelliseen laatuun ja riippumattomaan arviointiin.

Tutkijan pitää voida päätyä myös johtopäätöksiin, jotka ovat ristiriidassa poliittisten päättäjien, rahoittajien tai oman tiedeyhteisön odotusten kanssa.

Toki sama yksimielisyyden vaade näkyy elinkeinoelämässä ja urheilussakin, missä kansainvälinen tulostaulun kertomaa ei aina haluta uskoa.

Analyyttisyys katoaa viimeistään siinä vaiheessa, kun Suomi pelaa lätkää.

Kun tutkija, virkamies tai asiantuntija alkaa miettiä, mitä kannattaa sanoa oman uransa, rahoituksensa tai asemansa vuoksi, keskustelu kaventuu.

TKI-tuen valtion rahoituksen prosenttijaossa ollaan liikuttavan yksimielisiä – puhumattakaan puolustuksesta. Missä vaiheessa käydään keskustelu tuloksellisuudesta?

Julkista arvostelua ovat viime aikoina saaneet myös perustuslakiasiantuntijat.

Oikeudellisia tulkintoja pitää voida haastaa, mutta henkilöön kohdistuva leimaaminen on eri asia.

Kuinka moni asiantuntija jättää seuraavan kerran osallistumatta keskusteluun, vain että välttäisi henkilökohtaiset hyökkäykset?

TÄMÄN KEHITYKSEN vaarallisin seuraus on ennakoiva itsesensuuri.

Kun tutkija, virkamies tai asiantuntija alkaa miettiä, mitä kannattaa sanoa oman uransa, rahoituksensa tai asemansa vuoksi, keskustelu kaventuu.

Tutkimusaiheita saatetaan valita sen perusteella, mikä sopii rahoittajien odotuksiin. Kukaan ei kuitenkaan saa sanoa, että systeemi olisi rikki.

Yksimielisyys voi tietenkin perustua vahvaan tietoon ja avoimeen keskusteluun. Ratkaisevaa on, saako yhteistä näkemystä haastaa.

Suomessakin pitäisi nyt selvittää perusteellisesti tieteen vapauden heikkenemisen syyt, tutkimusrahoituksen riippumattomuus ja itsesensuurin yleisyys.

TIETEEN VAPAUS on demokratian ja oikeusvaltion ydinkysymys.

Samalla kyse on Suomen kyvystä uudistua. Uudet ratkaisut syntyvät siitä, että uskallamme kyseenalaistaa vanhaa, tutkia vaihtoehtoja ja tunnistaa omat virheemme.

Pienen maan suurin riski voi olla se, että kaikki alkavat ajatella samalla tavalla.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen (sd)

AVAINSANAT

Rohkeutta vai typeryyttä? Näin paljon perussuomalaisten eläkejarru voisi viedä senioreilta euroja

Perusuomalaiset teki torstaina politiikan syksyn uskaliaimman sopeutusavauksen, ehdottamalla 2000 euroa ylittäviin kuukausieläkkeisiin koko ensi kauden mittaista indeksijarrua.

Kun ratkaisuun ynnätään muun muassa tutkinnoista ja työttömyydestä karttuvan kertymän poisto ja työllisyysrahaston eläkeosuuden ohjaaminen valtiolle, puolueen eläkeleikkurin tuoma säästö valtiolle olisi neljässä vuodessa 1,6 miljardia euroa.

VELKAJARRUTYÖRYHMÄÄ johtava kokoomuksen Ville Valkonen kommentoi ideaa tiedotustilaisuudessaan perjantaina ”rohkeaksi”.

Hallituspuolueiden kanssa käydyissä taustakeskusteluissa ajatuksesta käytettiin torstaina myös sanaa typerä. Mutta Petteri Orpon (kok.) hallitusriveissä oltiin pääosin haluttomia sanomaan julkisesti mitään perussuomalaisten listauksesta.

Syyt arvioihin rohkeudesta ja typeryydestä liittyvät eläkkeensaajien suureen osuuteen suomalaisista äänestysikäisistä ihmisistä.

VALTIONTALOUDEN tila on vaikea ja jotain on tehtävä, mutta yli kahden tonnin eläkettä saa Suomessa runsaat 730 000 ihmistä.

Perussuomalaiset suunnittelee asioivansa vaalien jälkeen heidän lompakollaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tänään kuin tilattuna työeläkkeiden indeksitarkistukset ensi vuodelle. Indeksistä 80 prosenttia on sidottu kuluttajahintoihin. Loput 20 prosenttia on kytköksissä palkkaratkaisuihin.

Indeksijarrun hintalappu voisi olla tulevan hallituskauden päätteeksi liki 2500 euroa vuodessa.

STM:n mukaan 2000 euron eläke nousee indeksitarkistuksen jälkeen ensi vuonna runsaalla 50 eurolla kuukaudessa. Vuodessa korotus on yli 600 euroa.

Summalla tankkaa nykyhinnoillakin muutaman kerran.

TUPAKKA-ASKIN kanteen tehdyn suuntaa-antavan laskelman perusteella, samoilla inflaatioluvuilla ja oletuksella maltillisina pysyvistä palkkaratkaisuista, indeksijarrun hintalappu voisi olla tulevan hallituskauden päätteeksi liki 2500 euroa vuodessa.

Puhumme siis edelleen keskimääräisestä eläkkeestä, joka on eläkeläiselle hieman yli 2000 euroa kuukaudessa.

Useamman tonnin kuukausieläkkeet ovat Suomessa verrattain harvinaisia.

Mutta sitä mukaa kun eläkkeet nousevat, kovenee myös perussuomalaisten sopeutusratkaisun aiheuttama tuska eläkeläisen lompakossa.

KOKOOMUS leikkaisi eläkkeistä ensi kaudella kaksi miljardia. Puolue on haluton kertomaan, miten se sen tekisi – ja vaiteliaisuutta on helppo ymmärtää.

SDP ei ole vielä kertonut kaikkea tulevista aikomuksistaan. Puolue on väläyttänyt puolustusveroa, jonka yhtenä elementtinä olisi veronkorotus yli 90 000 euroa vuodessa tienaaville.

Vero osuisi myös verrattain pieneen varakkaiden eläkeläisten joukkoon. Kuukausieläkkeen suuruuden pitäisi ylittää 7500 euroa, että eläkeläinen pääsisi SDP:n puolustusveroa kerryttämään.

AVAINSANAT

Onko sinulla tavallista painavampi auto? Atte Harjanne verottaisi sinua vielä enemmän

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne esittää vahvemmin massaan perustuvaa ajoneuvojen verotusta.

Hän perustelee ajatuksensa fysiikalla.

– Tietekniikan vanha nyrkkisääntö on, että tien kulutus kasvaa ajoneuvon akselimassan mukana neljänteen potenssiin, diplomi-insinööritaustainen kansanedustaja selvittää tiedotteessa.

– Kun akselimassa tuplaantuu, vaikutus tiehen kasvaa kuusitoista kertaa suuremmaksi. Käytännössä tämä matematiikka tarkoittaa, että esimerkiksi yksi täyteen lastattu tukkirekka kuluttaa tietä ainakin tuhansien henkilöautojen verran.

Harjanne muistuttaa, että ilmaston lämpeneminen pahentaa routavaurioita, kun lämpötila sahaa entistä enemmän nollan tuntumassa.

– Tämä on yksi esimerkki siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset maksavat ihan oikeaa rahaa.

HARJANTEEN mukaan haittojen verotus onkin fiksuinta verotusta.

– Akselimassojen voimakkaampi verotus kannustaisi vähentämään teiden rakenteellista kuormitusta, parantamaan logistiikkaketjuja kokonaistaloudellista tehokkuutta ja siirtämään rahtia nykyistä enemmän raiteille ja vapauttaisi samalla myös julkisia varoja tämän edellyttämiin raideinvestointeihin.

Entistä enemmän massaan perustuva verotus edesauttaisi myös liikenteen sähköistymistä mahdollisimman kestävästi, sanoo Harjanne.

– Liikenteen sähköistyminen kasvattaa ajoneuvojen massoja akkujen myötä. Sähköistymisen edut ovat silti kiistattomat sekä ilmaston että huoltovarmuuden kannalta, ja vero-ohjauksen on jatkossakin kannustettava nopeaan sähköistymiseen.

AVAINSANAT

Oppositiolta täyslaidallinen – ”Hallitus on jättänyt suomalaiset yksin”

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen, SDP:n Eveliina Heinäluoma, Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja vasemmistoliiton Timo Furuholm menossa jättämään opposition välikysymystä arjen kustannusten noususta eduskunnan keskuskansliaan Helsingissä 23. lokakuuta.

Eduskunnan oppositiopuolueet jättivät toista kertaa tällä kaudella Petteri Orpon (kok.) hallitukselle yhteisen välikysymyksen. Aiheena on kohonneet arjen kustannukset, polttoaineiden, asumisen, ruuan, sähkön ja terveydenhuollon nouseva hinta.

Samaan aikaan työttömyys on ennätyskorkealla tasolla ja sosiaaliturvan tasoa on heikennetty.

– Hallitus on jättänyt suomalaiset yksin arjen kustannusten kanssa, pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

HALLITUSPUOLUEET ilmoittivat syyskuun lopulla polttoaineiden hintojen kivuneen kipurajan tuolle puolen. Hallitus lupasi lääkkeeksi pikaisen tukipaketin. Kun paketti kolmen viikon valmistelun jälkeen julkaistiin, hallituspuolue perussuomalaisten edustajat pitivät siitä tuoreeltaan täysin riittämättömänä.

– Enkä ihmettele. Itseasiassa suurin osa suomalaisista tuskin edes huomaa mitään arjessaan, Lindtman sanoi.

SDP kiinnittänyt julkisuudessa huomiota työmatkavähennykseen, jonka alaraja on vuoden vaihteessa nousemassa 800 eurosta 900 euroon. Toisin sanoen hallitus on kiristämässä osan työmatkalaisista verotusta vaikka liikkumisen kustannukset ovat karkaamassa käsistä.

– Onhan tämä hallituksen paketti kaikkien aikojen floppi.

Samaan aikaan hallitus on korottamassa terveydenhuollon asiakasmaksuja.

VÄLIKYSYMYKSEN ensimmäinen allekirjoittaja Eveliina Heinäluoma (sd.) huomautti hallituksen päättäneen arjen hintakriisistä huolimatta myös runsaan 800 miljoonan euron yhteisöveronalennuksesta, joka tulee voimaan vuoden alussa. Asiantuntijat ovat pitäneet muun muassa OP-ryhmää ja Nordeaa hyödyttävää alennusta laajalti tehottomana.

Heinäluoman mukaan tavallisten suomalaisten vuoro tuntuu siirtyvän koko ajan eteenpäin.

– Vanha suomalainen oppi kuuluu: jos on tahtoa, on myös keinoja. Herääkin kysymys eikö Orpo-Purran hallituksella ole tahtoa peruuttaa omista tehottomista päätöksistään, jotta löytyisi mahdollisuus tukea arjen kustannusten keskellä kamppailevien tavallisten suomalaisten arjessa pärjäämistä ja työssäkäymistä, Heinäluoma sanoi.

KESKUSTAN puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi saaneensa vaikutelman, jossa hallitus ja suomalaiset elävät eri todellisuuksissa.

– Siksi tämä välikysymys on perusteltu. Tiukoilla on aika moni suomalainen näinä aikoina. Pienituloisten lisäksi hyvin moni keskituloinen, yrittäjä, lapsiperhe, maatalouden ammattilainen, kuljetusala. Kyllä tässä vahvempaa vastaantuloa olisimme odottaneet, Kaikkonen sanoi.

Jos Lindtman kutsui hallituksen bensadiiliä flopiksi, Kaikkoselle kyse oli etukäteisodotuksiin nähden ”tussahduksesta” ja ”mahalaskusta”.

– Keskusta paheksuu erityisesti sitä, että tätäkin vähää rahoitetaan leikkaamalla perustienpidon rahoituksesta. Lopputulos näyttää siltä, että bensapumpuilla hinta ei alene mutta kuopat teissä syvenevät.

Kaikkonen halusi mukaan välikysymykseen myös sähkön hinnan, jonka alentamiseksi puolue esitteli aikaisemmin viikolla uuden sähköpaketin pakkaspuskureineen ja lähisähköineen. Tavoitteena oli kuluttajien suojeleminen datakeskusbuumin hintavaikutuksilta.

VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoi elinkustannusten nousun kohtelevan ihmisiä hyvin eri tavoin riippuen siitä, onko kyse ”kirurgista Kauniaisissa vai kansaneläkeläisestä Kiihtelysvaarassa”.

– Sen takia vihreiden näkemys on, että toimenpiteiden tulee olla tarkkaan kohdennettuja. Meidän pitää auttaa ennen kaikkea niitä ihmisiä, joilla on tässä tilanteessa kaikkein tukalinta, kuten maalla asuvia pienituloisia, Tynkkynen sanoi.

Tynkkynen kertasi käynnissä olevan energiakriisin liittyvän nimenomaan fosiiliseen energiaan.

– Sen takia olisi tässä tilanteessa sulaa hulluutta yrittää lääkitä oireita eli kohonneita kustannuksia pahentamalla itse tautia. Sen takia vihreät katsoo, että meidän pitää tukea ihmisiä, ei polttoaineita.

VASEMMISTOLIITTOA tiedotustilaisuudessa edustanut eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Timo Furuholm sanoi työttömyysongelman näkyvän myös ruoka-avun kasvavana tarpeena.

– Elämisen kustannusten kattamisesta on tullut todella vaikeaa etenkin sille isolle joukolle suomalaisia, joiden vähäiseen sosiaaliturvaan hallituksen leikkaukset ovat osuneet. Siinä joukossa on lapsiperheitä, yksinhuoltajia, eläkeläisiä, opiskelijoita, Furuholm sanoi.

Mitä oppositio olisi sitten tehnyt toisin?

SDP olisi korottanut työmatkavähennystä. Kun hallitus heikentää suurimman osan työmatkavähennystä nostamalla alarajan ensi vuonna takaisin 900 euroon. SDP olisi laskenut alarajaa ja nostanut ylärajaa. Lisäksi SDP olisi nostanut kilometrikohtaisen vähennyksen 27 sentistä 30 senttiin.

Oppositio olisi myös palauttanut asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat ja perunut vasemmistoliiton ”Rydmanin hinnoiksi” ristimät terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset.

– Nehän ovat siitä samasta pussista pois. Samasta kukkarostahan me maksetaan siellä bensapumpuilla, sairaaloissa, kaupoissa ja muissa, Lindtman kiteytti.

LINDTMAN lupasi SDP:n esittelevän arjen kustannuksia helpottaville keinoilleen rahoituksen omassa vaihtoehtobudjetissaan. Tiedotustilaisuudessa hän mainitsi muun muassa yritystukiin tehtävät tasoleikkaukset.

– Hallitus on puolustautunut, että tämä ei ole mahdollista. Samaan aikaan he leikkaavat suomalaisten arjen toimeentulosta, korottavat maksuja ja sanovat, ettei yritystuista ole mahdollista säästää. Näyttää siltä, että he ovat tulleet toisiin aatoksiin, Lindtman sanoi ja viittasi kokoomuksen ja perussuomalaisten julkaisemiin ensi kauden leikkauslistoihin, joissa molemmissa on yritystukileikkauksia.

Keskusta olisi Kaikkosen mukaan toivonut hallituksen polttoainepaketista vähintään tuplasti suurempaa.

– Myös ammattidiesel pitäisi ottaa aikaisemmin käyttöön, mitä hallitus kaavailee vuoden 2028 alusta.

LIIKE Nytin Hjallis Harkimo arvosteli hallitusta talouskasvuoptimismista ja piti kasvuhehkutusta edesvastuuttomana.

– Meillä on yli 300 000 ihmistä vailla töitä. Eniten minua huolettaa nuoret, jotka hoitavat opintonsa kunnolla mutta eivät saa töitä eivätkä pääse elämään kiinni, Harkimo sanoi.

– Asuminen kallistuu, korot nousevat, bensa ja dieselin hinta on pilvissä, ruoka kallistuu. Kuljetusliikkeet ovat suurissa vaikeuksissa, hän listasi.

HARKIMON mukaan kyse ei ole enää siitä, joutuuko pääministeri Petteri Orpo perumaan puheensa siitä, ettei datakeskusbuumi nosta sähkön hintoja vaan siitä, milloin hän joutuu sanansa syömään.

– Tähän on tultu. Amerikkalaiset datajätit pyytävät mieluummin anteeksi kuin lupaa.

Harkimon mukaan Suomelta puuttuu datakeskusinvestointien suhteen kokonaissuunnitelma.

AVAINSANAT

Työryhmä: Sitova velkajarrutavoite julki tammikuussa

Velkajarrutyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) kertoi medialle työryhmän työskentelystä perjantaina.

Ensi vaalikauden sitova finanssipolitiikan tavoite päätetään tammikuussa ja julkaistaan tammikuun loppuun mennessä. Asiasta linjasi parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä.

Velkajarrutyöryhmän puheenjohtaja Ville Valkosen (kok.) mukaan aikaisempi aikataulu ei ole mahdollinen työryhmän tietotarpeiden vuoksi. Alkujaan tarkoitus oli päivittää tavoite joulukuussa.

– Me saamme EU-komissiolta vaadittavan viiteuran vasta joulukuun puolivälin tienoissa ja valtiovarainministeriön talviennuste tulee vasta joulukuun puolivälissä. Näin ollen emme ehtisi käsittelemään ja huolellisesti laatimaan meidän tavoitetta ja siihen liittyvää perusteluraporttia ennen tammikuuta, Valkonen kertoi.

Velkajarrutyöryhmä on asettanut helmikuussa tavoitteeksi, että seuraava hallitus vahvistaa julkista taloutta noin 8-11 miljardilla eurolla vaalikauden aikana.

– Sopeutus, joka meillä on edessä, on täysin tehtävissä. Se tulee vaatimaan yhteistyökykyä ja päättäväisyyttä, mutta se on tehtävissä, Valkonen sanoi.

Valkosen mukaan työryhmä ei ota kantaa keinoihin, joilla sopeutustavoitteeseen päästään.

– Se on seuraavan muodostettavan hallituksen asia ja tietenkin puolueet esittävät omat vaihtoehtonsa. Työryhmä on jo helmikuun raportissa ottanut sellaisen yleiskannan, että tämä sopeutuskokonaisuus kannattaa pyrkiä rakentamaan niin, että se haittaa talouskasvua mahdollisimman vähän, mutta yksityiskohtien osalta seuraavalla hallituksella on toteutusvastuu.

PARLAMENTAARINEN velkajarrutyöryhmä kokoontui tänään. Valkosen mukaan kokous sujui hyvässä hengessä. Kokouksessa kuultiin Valtiokonttoria, joka vastaa valtion velan hallinnasta Suomessa.

– Erityisesti se, mitä maailmanmarkkinoilla, euroalueellakin, valtonlainojen koroissa tapahtuu, on huomionarvoista. Isoimpana varoittavana esimerkkinä on Ranska, jossa luottamus poliittiseen päätöksentekoon ja kykyyn hoitaa taloutta on vakavasti horjunut, Valkonen sanoi.

Valtiokonttori on tehnyt laskelman, mitä vastaava kehitys Suomessa tapahtuessaan tarkoittaisi.

– Tämän laskelman mukaan, jos se korkotaso, jota Ranska tällä hetkellä joutuu maksamaan, toteutuisi Suomeen jonkinlaisen epäluottamuksen lisääntymisen kautta, niin jo neljän vuoden päästä Suomi maksaisi korkoja joka vuosi lisää 1,2 miljardia ja pitkällä aikavälillä yli kaksi miljardia vuodessa enemmän, Valkonen kertoi.

Valkosen mukaan se, että Suomi on sitotunut hoitamaan velkahaasteensa kuntoon, pitää luottoluokitustamme parempana ja korkotasoa matalampana kuin mitä se olisi ilman parlamentaarista sopua.

– Eli velkajarrusovun hyödyt eivät ole missään kaukaisessa tulevaisuudessa, vaan jo tässä hetkessä, koska sopimus lisää luottamusta siihen, että Suomi tulee tämän haasteen yhdessä ratkomaan. Ja tämä on myös hyvin poikkeuksellista, että näin laaja poliittinen yhteisymmärrys euroalueen missään maassa saadaan aikaiseksi.

Suomessa velkajarruun sitoutuneita ovat muut eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa ja Liike nytiä lukuun ottamatta. Parlamentaarisessa työryhmässä ovat kuitenkin mukana kaikki puolueet.

– Pidän erinomaisena sitä, että riippumatta aika erilaisista talouspolitiikan lähtökohdista kaikki puolueet ovat tämän meidän uuden menettelyn ja finanssipoliittisen työryhmän kautta saman tiedon äärellä. Yhteinen tilannekuva, yhteiset faktat kuitenkin pystytään jakamaan.

VALKONEN kiitteli puolueita siitä, että velkahaasteeseen on tartuttu vakavissaan. Valkosen mukaan uskottavia vaihtoehtoja on jo saatu muutamilta puolueilta ja lähiaikoina niitä on luvassa lisää.

– Näyttää, että kaikki vakavasti otettavat puolueet tulevat oman vaihtoehtonsa tämän sopeutustarpeen toteuttamisesta jossain muodossa esittämään. Se on tietysti myös demokratian toteutumiselle ensiarvoisen tärkeää, että puolueet uppoutuvat omien vaihtoehtojen tekemiseen ja riittävän ajoissa julkaisevat ne, hän sanoi.

– Uskaltaisin sanoa, että Suomessa ei ole Suomen modernin historian aikana koskaan käyty näin laadukasta ja laajaa talouspoliittista keskustelua näin hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Hän huomautti, ettei keskustelu rajoitu vain poliitikkoihin, vaan myös akateemikot, minisetriöt, tutkimuslaitokset ja kansalaisyhteisunta osallistuvat keskusteluun.

– Se on ollut alun perin tarkoituskin, kun sopimus saavutettiin ja erinomainen asia koko yhteiskunnan kannalta, koska tietenkin me kaikki suomalaiset haluamme yhdessä löytää sellaiset ratkaisut, josta tästä vaikeasta sopeutustilanteesta selvitään mahdollisimman hyvillä ratkaisuilla.

AVAINSANAT