• Politiikka
• 06.06.2025
• 8:14
• (Päivitetty: 06.06. 8:16)

Yleinen ilmapiiri on Suomessa liian pessimistinen, haetaan virheitä ja puututaan yksityiskohtiin, mutta ei katsota isoa kuvaa. Näin kuvailee pääministeri Petteri Orpo (kok.) STT:n haastattelussa.

Oppositio on moukaroinut hallitusta urakalla velkaantumistavoitteessa epäonnistumisesta. Tiedotusvälineissäkin pääministeriä on viime aikoina luonnehdittu jopa yltiöoptimistiseksi.

Itse hän sanoo olevansa ennemminkin inhorealistinen.

-  Kuvani on todella inhorealistinen siitä, kuinka vakavasti Suomi on velkaantunut, siksi hallitus teki 10 miljardin euron sopeutukset. Toinen puoli kokonaisuutta on saada aikaan kestävää kasvua, ja sen suhteen haluan olla optimistinen.

HALLITUKSELLA on pääministerin mukaan selkeä suunnitelma, miten Suomi pääsee ylös vaarallisesta velkakehityksestä. Se perustuu alkukaudesta päätettyihin säästöihin, jotka on Orpon mukaan hyvin pitkälti jo toteutettu sekä ennen kaikkea kasvupolitiikkaan, joka on vasta pääsemässä vauhtiin.

-  Puoliväliriihen kasvutoimista yksikään ei ole vielä voimassa. Siksi opposition kritiikki tässä vaiheessa siitä, että ei ole tehty mitään tai politiikka on epäonnistunutta, on ennenaikaista puhetta.

Orpo nostaa positiivisista kasvun merkeistä esille esimerkiksi Meyer Turun telakan jättitilauksen, joka varmistui viime viikolla. Hallitus on hänen mukaansa tehnyt kuukausia töitä, että telakka on saatu yhteistyöllä jaloilleen.

Käynnissä ovat myös muun muassa keskustelut jäänmurtajatilauksista Yhdysvaltojen kanssa, puolustusteollisuus on kasvussa, Kokkolassa on vireillä puhtaan alumiinin tuotantoon miljardihanke, Inkoossa puhtaan teräksen, hän luettelee.

-  Tässä on kaikki mahdollisuudet ja se pessimismi, joka Suomessa on vallalla ja jota oppositio ruokkii ei minusta ole ihan koko tilanne.

PÄÄMINISTERI ei hevin niele myöskään Suomeen rynnistäviin datakeskuksiin kohdistettua arvostelua. Hän korostaa keskusten työllisyysvaikutusten olevan joka tapauksessa merkittäviä alueille, joille niitä kaavaillaan.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta on arvioitu, että datakeskukset näyttävät olevan enemmän investointeja seiniin kuin innovaatioihin ja osaamiseen, joista tuottavuuskasvu syntyy.

-  Ämpäri on aina joko puoliksi täynnä tai puoliksi tyhjä, Orpo sanoo.

Datakeskusten verotuen poistamista koskeva esitys on kuitenkin valmistelussa valtiovarainministeriössä (VM).

Datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä ja muun muassa uusien linjojen edestä voidaan joutua hakkaamaan metsää. Pääministeri sanoo hallituksen päättäneen puoliväliriihessä metsän kasvuun tähtäävästä toimenpidekokonaisuudesta.

-  Tämä on yksi jo tehtyjä päätöksiä, mutta linjaukset ovat auki. Meidän pitää vastata ilmastotavoitteisiin, vahvistaa hiilinieluja ja löytää kompensaatioita sille, että jos toisaalla hakataan metsää vaikkapa uusien työpaikkojen tieltä, se pitää pystyä toisaalla korvaamaan.

Linjauksia on tarkoitus tehdä energia- ja ilmastostrategian yhteydessä vielä ennen kesälomia.

ORPO sanoo, että toivoisi näkevänsä Suomessa myös kukoistavaa kaivostoimintaa ja ”sitä kautta tähän kituvaan talouteen positiivista näkymää”.

Mitä tahansa ei hänen mukaansa voi kuitenkaan tehdä. Luonto pitää ottaa aina huomioon.

-  Ristiriitatilanteista on viime kädessä tehtävä poliittinen arvio.

Sodankylän Viiankiaavalle suunniteltu kaivoshanke vaatisi muun muassa poikkeamaa Natura-suojelusta, sillä hankkeen ympäristöarvion mukaan se heikentäisi alueen luontoarvoja.

Hallitus ei ole vielä ottanut suoraan kantaa Sakatin kaivoksen puolesta tai sitä vastaan, eikä Orpokaan sitä tee.

-  Olen nähnyt suunnitelmat, ja siellä on pieni osa suon alla. Pinnalla ei kukaan edes tiedä, että siellä alla on kaivos. Mutta näissä en ole asiantuntija.

JOTKUT taloustieteilijät arvostelevat esimerkiksi verojen alentamista tässä taloustilanteessa, koska ne voivat huonontaa Suomen julkisen talouden tilaa ja edessä voi olla entistä suurempi sopeuttamisen tarve. VM:n kanta tuntuviin verojen alennuksiin kääntyi varsin nopeasti nihkeästä myönteiseksi.

Orpo sanoo luottavansa valtiovarainministeriön laskelmiin, eikä vaikutusarvioiden tekemistä pidä hänestä ulkoistaa ulkopuolisille instituutioille.

-  Tässä maassa kaikki hallitukset ovat tukeutuneet ja jokaisen hallituksen politiikka voi perustua vain valtiovarainministeriöön, jossa on parasta osaamista. Siellä on paras kokonaistilannekuva. Minun hallitukseni on perustanut kaiken heidän laskelmiinsa ja arvioihinsa niin hallitusneuvotteluissa kuin myöhemmin tehdessään politiikkaa.

YLEN haastattelema saksalaisprofessori Sebastian Gechert löysi myös yhteisöveron laskemista koskevan virheen VM:n puoliväliriihen veromuistiosta.

-  Varmaan sielläkin jotain inhimillisiä virheitä voi käydä, mutta jos siellä on joku yksi virhe jossain, se ei tarkoita, että VM olisi muuttunut epäluotettavaksi.

Orpo lisää olevansa itsekin ekonomisti ja tietävänsä hyvin, että veropolitiikkaan liittyy myös erilaisia näkemyksiä ja oppiriitoja vaikutuksista. Hän kuuluu niihin, jotka uskovat, että paras tapa laittaa kasvua liikkeelle on kotimaisen kulutuksen kautta, kun ulkomainen markkina ei vedä.

VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen kertoi torstaina, että ministeriö aloittaa selvitystyön vaikutusarvioinnin kehittämistarpeista.

PÄÄMINISTERIN optimismi nousi tikun nokkaan viime viikolla, kun hän sanoi Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa, että valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen onnistuvan tavoitteessaan vakauttaa velkasuhde vaalikauden aikana. VM:n Majanen totesi pian, ettei ministeriö ole aivan sellaista arviota tehnyt.

Orpo kertoo kysyttäessä, että keskustelua herättänyt kirjoitus oli laadittu hänen aloitteestaan, hän oli antanut siihen askelmerkit, tarkastanut lopputuleman ja muokannut tekstiä matkan varrella.

Se ei ole poikkeuksellista. Pääministerillä on muun muassa sitä varten avustajansa, että he kirjoittavat tekstejä hänen puolestaan.

Orpo halusi omien sanojensa mukaan sanoa, että vakauttamistavoite on mahdollista saavuttaa vuonna 2027, jos hallituksen toimet onnistuvat.

Toimien pitäisi lisäksi toteutua täysimääräisesti. Parin sanan jääminen pois ei pääministerin mielestä kuitenkaan ole olennaista. Hän lähtee siitä, että toimet alkavat vaikuttaa suunnitellusti.

-  Uskon, että maali on saavutettavissa, vaikka paljon vaikeammaksi sen tekee Venäjän jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kauppapolitiikka, joka tuo uutta epävarmuutta.

VALTIO on ottamassa tänä vuonna lisää velkaa yli 13 miljardia euroa, eli lähes miljardin enemmän kuin aiemmin arvioitiin. VM:n arvion mukaan Suomen velkasuhde kasvaa tänä vuonna yli 85 prosenttiin.

Suomi kuitenkin välttää EU:n liiallisen alijäämän menettelyn eli tarkkailuluokan, vaikka julkisen talouden alijäämä ylittää kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteesta. Näin siksi, että alijäämä kasvaa muun muassa puolustusmenojen takia.

-  Komissio selvästi nyt ymmärtää Suomen tilanteen. Erityisesti itärajan aiheuttaman turvallisuusympäristön muutoksen sekä myös hallituksen mittavat toimet velkaantumisen taittamiseksi.

Sanna Nikula/STT