VALIKKO

Tarja Jaakkolasta ensimmäinen suomalainen Naton apulaispääsihteeri

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on nimittänyt Tarja Jaakkolan sotilasliiton puolustusinvestointiosastosta vastaavaksi apulaispääsihteeriksi. Jaakkola on ensimmäinen suomalainen apulaispääsihteeri Natossa.

Puolustusministeriön mukaan puolustusinvestointiosasto tukee Naton ja sen liittolaisten materiaalisten suorituskykyjen kehittämistä, mukaan luettuna ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittäminen. Lisäksi apulaispääsihteeri johtaa Naton kansallisten puolustusmateriaalijohtajien konferenssia.

-  Nykyisessä turvallisuustilanteessa puolustusmateriaalin ja -teollisuuden sekä liittolaisten yhteistyön merkitys on erityisesti korostunut osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta, Jaakkola sanoo tiedotteessa.

Jaakkola aloittaa tehtävässä syyskuun alkupuolella. Tähän saakka hän on työskennellyt puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkönä. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari.

Natolla on yhteensä kahdeksan apulaispääsihteeriä. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomesta löytyy huippuosaamista ja kokemusta merkittäviin tehtäviin.

-  Erityisen merkittäväksi nimityksen tekee se, että Suomi on ollut Naton jäsen vasta lyhyen aikaa, Häkkänen sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Eduskunnalta vihreää valoa sähköpotkulautailua koskeville lakimuutoksille – tulossa 15 vuoden ikäraja ja promilleraja

Sähköpotkulautojen ja kevyiden sähköajoneuvojen ajamiseen tulee 15 vuoden alaikäraja, 0,5 promillen raja ja kypärän vahva käyttösuositus. Eduskunta hyväksyi tiistaina sähköpotkulautoja koskevat lakimuutokset, joiden on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Myös ajoneuvon luovuttaminen alle ​15-vuotiaalle muuttuu rangaistavaksi. Ikäraja ja luovutuskielto koskevat sekä yksityisten omistamia että vuokrattavia sähköajoneuvoja.

​Lakimuutos antaa myös kaupungeille ja kunnille keinoja mikroliikkumisen hallintaan sekä liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantamiseen.

Asian käsittely eduskunnassa oli yksimielinen, joten asiasta ei äänestetty. Hallituksen lakiesityksessä ikärajaa ei ollut. Sen lisäämistä lakiin esitti eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta.

AVAINSANAT

EU-maat hyväksyivät uuden puolustuslainavälineen käyttöönoton

EU-maat hyväksyivät tiistaina 150 miljardin Safe-lainavälineen käyttöönoton Brysselissä.

Välineestä on tarkoitus tukea EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja lainoilla. Yksinkertaistettuna ensin komissio hakee lainaa markkinoilta, minkä jälkeen se myöntää jäsenmaille lainoja yhteisiin puolustushankintoihin hakemusten pohjalta.

Rahaa voi käyttää esimerkiksi ilma- ja ohjuspuolustukseen, tykistöjärjestelmiin, droonituotantoon sekä ammus- ja ohjushankintoihin.

EU-maiden lisäksi esimerkiksi Ukraina sekä EEA- ja EFTA-maat voivat osallistua välineeseen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Ukraina saa osallistua EU-maiden yhteishankintoihin. Lisäksi EU-maat voivat tehdä välineen kautta hankintoja Ukrainan puolustusteollisuudesta.

Lainaväline on yksi osa EU-komission suunnitelmia Euroopan ”uudelleenaseistamiseksi”.

Lainahakemukset on jätettävä vähintään kahden jäsenmaan toimesta. Geopoliittisen tilanteen vuoksi myös yksittäiset maat voivat hakea välineestä lainaa rajatun ajan.

Suomessa on keskusteltu siitä, onko lainaväline yhteisvelkaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan väline on teknisesti sitä, vaikka se eroaakin esimerkiksi korona-aikana perustetusta elpymisvälineestä.

AVAINSANAT

Paperittomien terveydenhuollosta kiivas keskustelu eduskunnassa – ”Kahvi maistuu kuppilassa”

Helsinki on ilmoittanut, että se aikoo tarjota jatkossakin paperittomille myös välttämättömiksi katsotut terveyspalvelut hallituksen esityksen mukaisten kiireellisten palvelujen ohella.

Hallituksen esitys rajata paperittomien terveydenhoitoa nostatti tunteita eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa, vaikka lainmuutokset käytännön vaikutukset jäisivät eri syistä marginaalisiksi.

Esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei enää olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja laittomasti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille.

Yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeen arviointiin perustuva välttämätön kiireetön hoito olisi kuitenkin yhä järjestettävä, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi, jos epääminen vakavasti vaarantaisi muun henkilön tai väestön terveyden tai alaikäisen huolenpidosta vastaavan henkilön hyvinvoinnin.

Lapset ja raskaana olevat olisivat jatkossakin oikeutettuja myös kiireettömäksi luokiteltuun hoitoon.

SDP:N edustajista sekä Krista Kiuru että Aki Lindén ihmettelivät puheenvuoroissaan esityksen ristiriitaisuutta ja sitä, mikä asiassa oikeastaan muuttuu.

– Välttämätön kiireetön hoito ja kiireellinen hoito ovat potilastyössä lähes aina sama asia. Mahdollinen lakimuutos ei käytännössä juuri vaikuttaisi, lääkäritaustainen Lindén tiivisti.

Osa muun opposition eli vasemmistoliiton ja vihreiden edustajista sen sijaan julisti esityksen olevan muun muassa epäinhimillinen, julma, ruma, ilkeä ja pikkumainen. Veronika Honkasalo (vas.) ihmetteli, miksei hallituspuolueista RKP:tä kiinnosta ”tämäkään ihmisoikeusloukkaus”.

– Kahvi kyllä maistuu kuppilassa, Honkasalo heitti, mikä sai salissa olleen RKP:n Henrik Wickströmin välittömästi ilmoittautumaan.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Kaisa Juuso (ps.) sanoi polveilevissa puheenvuoroissaan muun muassa, ettei sääntelyllä missään olosuhteissa saa ”kannustaa laittomaan oleskeluun Suomessa”.

– Tavoite on poistaa nämä ihmiset (paperittomat) maasta. Se on luonnollista, ei rasismia tai syrjintää, kuten täällä on väitetty.

Perussuomalaisista myös Miko Bergbom julisti, etteivät paperittomat tarvitsisi muuta ”palvelua” kuin menolipun, mikä sai vihreiden Oras Tynkkysen kommentoimaan esitystä ainoastaan ideologiseksi.

– Tämä esitys ei perustu tietoon, tutkimukseen tai asiantuntemukseen, eikä sillä tule olemaan juuri vaikutuksia. Mutta hyvähän se on, että perussuomalaiset kertovat suoraan, mikä on heidän tavoitteensa: menolippu ja välttämättömän hoidonkin evääminen toisilta ihmisryhmiltä, Tynkkynen sanoi salissa.

Vihreistä Saara Hyrkkö ihmetteli hallituksen edustajien salipuheenvuorojen ”tietämättömyyttä tai tahallista väärinymmärrystä” paperittomien todellisuudesta.

– Kukaan ei ole huvikseen paperiton, eikä tee päätöstä sellaiseksi ryhtyä, tulla Suomeen tai poistua täältä tällaisten esityksen vuoksi. Paperittomuus tekee jokapäiväisestä elämästä vihoviimeisen vaikeaa, turvatonta ja epävarmaa. Se myös altistaa rikollisuuden, ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhriksi joutumiselle, Hyrkkö sanoi.

KÄYTÄNNÖSSÄ lakiesitys ei juuri vaikuttaisi siksikään, että kaupungin- ja kunnanvaltuustoilla on edelleen päätösvalta siinä, miten ne järjestävät terveydenhuoltonsa. Helsinki, jonka alueella asuu arviolta 90 prosenttia Suomessa niin ikään arviolta elävästä 3000-4000:sta paperittomasta henkilöstä, on jo ilmoittanut, ettei se tule muuttamaan linjauksiaan asiassa.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ehti vihjailla viestipalvelu X:ssä, että Helsinki rikkoisi päätöksellään lakia. Näin ei ole, vaan juuri lain mukaan hyvinvointialueet ja Helsinki saavat minimitason lisäksi vapaasti tarjota mitä sote-palveluita haluavat.

Seuraavaksi esitys lähtee sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn arvioitavaksi.

AVAINSANAT

Marin ja Haavisto palkittiin heidän avustaan Ruotsin Nato-prosessissa

uotsin pääministeri Ulf Kristersson palkitsi Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin, entisen ulkoministerin Pekka Haaviston ja ulkoasiainneuvos Petri Hakkaraisen Pohjantähden ritarikunnan kunniamerkillä Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä 27. toukokuuta.

Suomen entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on palkittu Ruotsin Nato-prosessin edistämisestä.

Marin, Haavisto sekä ulkoasiainneuvos Petri Hakkarainen palkittiin tänään Pohjantähden ritarikunnan kunniamerkillä Ruotsin suurlähetystön tilaisuudessa.

Marin, Haavisto ja Hakkarainen palkittiin heidän avustaan Nato-prosessissa yhdessä kymmenen muun ulkomaan kansalaisen kanssa. Palkittujen joukossa oli muun muassa Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Kunniamerkit myönsi Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa.

Uutisen alkua korjattu klo 16.36: jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Marin ja Haavisto palkittiin Ruotsissa.

AVAINSANAT

”Hallituksella olisi vielä aikaa kääntää suuntaansa” – Akavan puheenjohtaja patistelee hallitusta kuuntelemaan palkansaajia

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren vaatii, että hallitus ottaa palkansaajan näkökulman jälleen mukaan työelämän kehittämiseen.

Löfgren muistuttaa, että Suomen menestys on rakentunut yhteistyöhön työnantajien ja työntekijöiden välillä. Suomen vahvuus on hänen mukaansa ollut, että osapuolet ovat perinteisesti arvostaneet toisiaan, hakeneet kompromisseja ja sopimuksia työelämän kehittämisessä.

– Hallitus on katkaissut tämän perinteen heikentämällä koko kautensa ajan työntekijäjärjestöjen ja työntekijöiden asemaa. Työllisyys ja julkinen talous eivät ole tästä kohentuneet, vaan työelämän epätasapaino on syventynyt ja syvenee lakimuutos kerrallaan. Vaadimme tähän muutosta, Akavan liittokokouksessa tiistaina puhunut Löfgren sanoo.

Löfgren muistuttaa, että elinkeinoelämää ja yrityksiä on tuettu monin tavoin. Hän painottaa, että ihmiset tekevät työn, luovat uutta ja saavat yrityksen menestymään.

– He tuottavat julkiset palvelut, parantavat kilpailukykyämme ja tasapainottavat julkista velkaamme.

Löfgrenin mukaan Akavan esittämiä ratkaisuehdotuksia työelämäasioista on kyllä kuunneltu, mutta palkansaajille myönteinen näkökulma ei ole päätynyt hallituksen työkalupakkiin.

– Elinkeinoelämä iloitsee avoimesti hallituksen tekemistä muutoksista eikä peittele olevansa niiden käsikirjoittaja. Hallituksen on turha riemuita työmarkkinajärjestöjen veto-oikeuden lakkaamisesta, kun se itse toimeenpanee työnantajien tavoitteita koko lailla varauksetta. Tasapainoisesta työelämän kehittämisestä on oltu kaukana. Tämä on yksinkertaisesti väärin.

Työntekijän suoja on tärkeä sivistyksen mittari.

LÖFGREN vaatii, että alkusyksyn budjettiriihessä hallituksen pitää ottaa käsittelyyn Akavan ehdotus asetukseksi psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemisestä ja työttömien oikeudesta opiskella työttömyysturvaa menettämättä.

– Maan hallituksen pitää luoda toivon ja luottamuksen ilmapiiriä palkansaajille ja työttömille. Erityisesti nuorten uskoa tulevaan on tuettava konkreettisin teoin

Löfgren ihmettelee myös, mihin on kadonnut vastuullisen omistajan ja yritysjohtajan ääni työelämäkysymyksissä.

– Yritysten menestys ei synny keventämällä työntekijän suojaa tai vähättelemällä palkansaajia taikka heidän edustajiaan. Vientimallilaki, määräaikaisuuksien perustelujen purkaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen eivät lisää tuottavuutta.

Löfgren arvostelee päättäjiä siitä, että he ovat alkaneet puhua työllistämisestä kuin se olisi yritykselle ylipääsemätön riski.

– Tämä on Suomessa uusi puhetapa ja toivon, että tällaisesta retoriikasta luovutaan. Työntekijän suoja on tärkeä sivistyksen mittari. Kun säännöt ovat oikeudenmukaiset ja turva kunnossa, työpaikoilla syntyy luottamusta, luovuutta ja tuottavuutta. Tämä ei ole ideologiaa vaan arkea monilla hyvin toimivilla työpaikoilla.

– Kun hallituskautta on jäljellä vielä parisen vuotta, hallituksella olisi vielä aikaa kääntää suuntaansa ja ottaa työelämän kehittämiseen mukaan palkansaajan näkökulma. Muistutamme, että Suomen menestys on perustunut keskinäiseen arvostukseen, yhteistyöhön ja kompromisseihin, jotka ovat nyt kateissa.

AVAINSANAT