Tänne nousee Tiktokin uusi datakeskus – harva Kouvolassakaan muistaa palvelun riskejä

Kaivuutyöt ovat jo alkaneet Tiktokin tulevalla datakeskustontilla Kouvolan Korialla.

Suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hyperco kertoo rakennuttavansa Kouvolan Korialle datakeskuksen, jonka pääkäyttäjäksi tulee sosiaalisen median palvelu Tiktok.

Kyseessä on kansainvälinen miljardiluokan investointi, Hyperco-yhtiön tiedotteessa kerrotaan. Yhtiö on arvioinut, että rakentamisvaiheessa hanke tuo satoja työpaikkoja Kouvolaan.

Hyperco on erikoistunut modernien datakeskusten rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen Suomessa.

Tiktokin omistaa kiinalainen ByteDance-yhtiö.

INVESTOINTIA on valtaosin kiitelty, eikä Tiktokin kyseenalaisia toimintatapoja ole Kouvolassakaan erityisemmin korostettu.

Kouvolan kaupungin mielestä hanke tukee kaupungin ja koko Itä-Suomen elinvoimaa.

– Tämä mittaluokassaan poikkeuksellinen investointi vahvistaa Kouvolan kaupungin asemaa kehittyvänä aluekeskuksena ja kertoo siitä, että Kouvola nähdään houkuttelevana investointiympäristönä, sanoi kaupunginjohtaja Marita Toikka tiedotteessa.

-  Tämä on todella iso ja positiivinen uutinen Kouvolalle. Miljardiluokan investointi ja uudet työpaikat tuovat kaupungille kaivattua elinvoimaa ja vahvistavat tulevaisuuden näkymiä, kansanedustaja Paula Werning (sd.) kommentoi uutista tuoreeltaan tiedotteessaan.

TIKTOKIA on arvosteltu muun muassa tietosuojariskeistä ja siitä, että palvelu toimii Kiinan turvallisuuskoneiston määräysten mukaisesti – koska kiinalaisyritysten täytyy totella niitä.

Suojelupoliisi on varoittanut, että Tiktok kerää poikkeuksellisen paljon dataa käyttäjistään. Tiedustelupalvelu pitää mahdollisena, että palvelu jakaa näitä tietoja Kiinan turvallisuusviranomaisille.

Palvelun käyttö on riskien takia kielletty Suomessa muun muassa eduskunnan ja useimpien keskeisten viranomaisten laitteilta.

Monet kansanedustajat kertoivatkin viime vuonna kyselyssä kannattavansa palvelun kieltämistä koko EU:n alueella.

VIIMEKSI viime perjantaina Tiktok sai Euroopan unionilta 530 miljoonan euron sakot eurooppalaisten käyttäjien tietosuojan rikkomisesta.

Irlannin tietosuojaviranomaisen mukaan Tiktok ei kyennyt tutkinnan aikana osoittamaan, että eurooppalaisten käyttäjien data olisi suojattu EU:n lainsäädännön vaatimalla tavalla. Sen mukaan Tiktokin henkilökunnalla Kiinassa on ollut mahdollisuus päästä käsiksi eurooppalaisten tietoihin etäyhteydellä.

Tiktok kiisti epäilyt ja aikoo valittaa EU:n päätöksestä.

AVAINSANAT

Olkiluoto 2 saatiin palautettua tuotantoon ennakoitua nopeammin – käy nyt rajoitetulla teholla

Olkiluodon ydinvoimalan kakkosreaktori palasi sähköntuotantoon keskiviikkona hieman ennen kello kolmea iltapäivällä. Teollisuuden Voima (TVO) kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä.

Yksikkö saatiin palautettua tuotantoon alkuperäistä arviota aikaisemmin. TVO arvioi alun perin, että tuotanto voisi jatkua 10. toukokuuta.

Olkiluoto 2:n sähköntuotanto keskeytettiin 15. huhtikuuta. TVO:n mukaan syynä oli turbiinilaitoksen generaattorilla havaittu kosteuden nousu. Tuotantokatkon aikana laitosyksikön generaattorin roottori vaihdettiin vararoottoriin.

Olkiluoto 2:n sähköntuotanto jatkuu rajoitetulla teholla roottorin vikaantumisriskin pienentämiseksi. Tehotaso on nyt 735 megawattia, kun laitoksen täysi teho on 890 megawattia. TVO sanoo, että rajoituksen odotetaan kestävän ensi vuoden vuosihuoltoihin asti.

AVAINSANAT

Teknologiateollisuus: Trumpin tullit huolettavat yrityksissä, mutta toivonkipinöitäkin nähdään – ”Aika moni kertoo, että tästä avautuu uusia mahdollisuuksia”

Trumpin tullipäätökset ovat vaikuttaneet satamiin Yhdysvalloissa. Kuvassa tavallista hiljaisempi Los Angelesin satama Kalifornian San Pedrossa 6. toukokuuta.

Teknologiateollisuudessa lupaavan alkuvuoden jälkeen tunnelmat ovat muuttuneet Donald Trumpin tullitoimien myötä huolestuneiksi. Ilmassa on paljon epävarmuutta, Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksilleen tekemä kysely kertoo.

Teknologiateollisuudessa uusien tilausten arvo parani vuodentakaiseen nähden ja tarjouspyyntökyselyn saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen. Samaan aikaan, kun kysyntä alkaa osoittaa merkkejä viennin toivotusta käänteestä, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tempoilevat tullitoimet huolestuttavat yrityksiä.

Teknologiateollisuus ry teki kyselynsä tullien vaikutuksista yrityksille viime viikolla, koska siihen haluttiin pääekonomisti Petteri Rautaportaan mukaan tuoreinta mahdollista tietoa. Positiivista kyselyssä Rautaportaan mukaan on se, että moni alan yritys raportoi, ettei vaikutuksia oman yrityksen toimintaan ole vielä näkynyt. Vaikutukset ovatkin olleet maltillisempia kuin Teknologiateollisuudessa pelättiin.

– Huolta herättää se, että siellä jo lähes kolmannes sekä teollisista että palvelupuolen jäsenistämme kertoo, että heidän asiakkaansa näyttävät lykkäävän omia investointipäätöksiään. Jos tämä investointipäätösten odotustilaan laittaminen kestää vähänkään pitempään, se alkaa väistämättä näkyä kysynnässä toisen vuosineljänneksen aikana, Rautaporras sanoi Teknolgiateollisuuden infotilaisuudessa.

– Vaikka tilanne kohtalaisen rauhallinen vaikuttaa olevankin, niin ilmiselvästi leijailee aika merkittävä uhka sille, että vaikutukset ovat vasta konkretisoitumatta.

Toimitusketjuhäiriöitä raportoi teollisuudessa 15 prosenttia vastanneista. Yhdysvaltojen länsirannikoiden satamissa on hiljaista. Laivat seisovat joko merellä tai eivät ole Aasiasta lähteneetkään, Rautaporras kuvaa. Hän muistuttaa, että mitä pitempään logistiikkaketjun häiriötila jatkuu, sitä enemmän ongelmat kasaantuvat.

– Voi hyvin olla, että toimitusketjujenkin osalta vaikutukset ovat vasta tulossa – että se pommi siellä Tyynellämerellä virittyy tällä hetkellä, mutta ei ole vielä räjähtänyt käsiin.

Minkäänlaista paniikkia tai lamaantumista ei ole jäsenkentässä havaittavissa.

RAUTAPORRAS toteaa, että globaalin kaupankäynnin reunaehtoihin ja pelisääntöihin puuttumisen lopputulemien arvoiminen on erittäin vaikeaa, sillä ilmiö on kompleksinen. Tätä kuvaa myös se, että kyselyn vastaajat näkivät tulleilla myös mahdollisia positiivisia vaikutuksia.

– Sellaisessa mielikuvituksellisessa tilanteessa, jossa Euroopan tullit jäisivät 20 prosenttiin, ne olisivat Kiinaan sata prosenttia ja muuhun Aasiaan 40 prosenttia, niin silloinhan eurooppalaisen tuotannon kilpailukyky suhteessa aasialaiseen vahvistuu sellaisen amerikkalaisen asiakkaan näkökulmasta, joka joutuu ostamaan välituotteensa tai jonkun muun tuotannon osansa ulkomailta, Rautaporras sanoo.

– Silmiinpistävää yritysten avokommenteissa kyselyssä on se, että minkäänlaista paniikkia tai lamaantumista ei ole jäsenkentässä havaittavissa, vaan pikemminkin aika moni kertoo, että tästä avautuu uusia mahdollisuuksia.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle kiteytti tiedotustilaisuudessa, että nyt ei parane jäädä voivottelemaan tai seuraamaan tilannetta sivusta. Helteen mukaan nyt on syytä toimia sen eteen, että vientiyritykset pärjäävät.

– Meneillään on isompi ja pysyvämpi muutos, jossa geopolitiikka ja kotiinpäin vetäminen, protektionismi, on arkipäivää maailmantaloudessa. Jokuhan tässäkin tilanteessa maailmanmarkkinoilla pärjää, joku pystyy kotiuttamaan investointeja. Meidän Suomessa pitää pitää huoli siitä, että Suomi ja suomalaiset yritykset ovat pärjääjien joukossa, Helle sanoi.

Helteen mukaan hallituksen veropaketti on tehokas työkalu, jolla voidaan tukea Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta. Hän sanoi kuitenkin olevansa huolissaan pienten ja keskisuurten yritysten kannustimista.

– Investointikannustin, jota nyt jatketaan, oli erinomainen päätös, mutta se raja, kuinka iso investoinnin täytyy olla kannustimen piiriin päästäkseen, on todella suuri. Siinä puhutaan kymmenien miljoonien investoinnista ja tämä raja on liian korkea pk-yrityksille. Jos Suomen talous halutaan kasvuun, pk-yritysten kasvuhakuisuus on aivan keskeinen ajuri, jotta kasvuun päästään.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS esitteli tänään tuloksia tuoreesta tilauskanta- ja henkilöstötiedustelusta sekä huhti-toukokuun vaihteessa tehdystä TeknoBaro-kyselystä.

Tulosten mukaan uusien tilausten arvo oli tammi-maaliskuussa 25 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Rautaportaan mukaan tilausten merkittävää laskua selittää viime vuoden loppuun kohdistunut arvoltaan erittäin suuri laivatilaus.

Teknologiateollisuuden mukaan ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskertymää voi kuitenkin kuvata kohtalaisen hyväksi, verrattuna viime vuoden aiempien vuosineljännesten tilauskertymiin.

Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa prosentin pienempi kuin joulukuun lopussa mutta seitsemän prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 maaliskuussa.

Vuodenvaihteen aikaisen tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kääntyvän vähitellen nousuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna toimialan yritysten liikevaihto laski Suomessa noin prosentin verrattuna vuoteen 2023, ja se oli kaikkiaan noin 98 miljardia euroa. Liikevaihtoa painoi tuotantomäärien supistuminen sekä tuottajahintojen lasku.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa sama kuin joulukuun lopussa eli noin 328 000. Lomautusjärjestelyiden piirissä oli maaliskuun lopulla noin 16 000 henkilöä. Uuden henkilöstön rekrytoinnit olivat maltillisella tasolla tammi-maaliskuussa.

Etla: Tuliko nyt se odotettu käänne – näillä aloilla talousnäkymät alkavat parantua

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa, että rakennusala kääntyy selvään kasvuun Suomessa tänä vuonna. Tuoreen ennusteen mukaan alan arvonlisäys kasvaa tänä vuonna liki neljä prosenttia ja ensi vuonna jo yli viisi prosenttia.

-  Ennustevuosinamme 2025-2027 rakentamisen lama jää taakse ja rakennusala kasvaa taas selvästi. Kasvua tukee korkojen lasku, rakennuskustannusten kasvun maltillistuminen ja ostovoiman elpyminen, sanoo tutkija Sakari Lähdemäki Etlasta tiedotteessa.

Jos ennuste pitää kutinsa, rakennusalalta kuuluisi pitkästä aikaa myönteisiä uutisia Suomessa. Alan arvonlisäys supistui vuosina 2023 ja 2024 reippaasti, mikä johtui Etlan mukaan erityisesti alavireisestä uudisasuntojen rakentamisesta.

Etla kertoo, että rakennusyritysten liikevaihto kääntyi kuitenkin nousuun jo viime vuoden aikana, jos liikevaihdosta puhdistetaan hintojen muutokset pois. Etlan mukaan liikevaihdon nousujohteinen kehitys on jatkunut tänä vuonna.

ETLAN ENNUSTE povaa arvonlisäyksen kasvua myös muille keskeisille toimialoille Suomessa. Teollisuuden suurimmalle päätoimialalle eli metalliteollisuudelle ennustetaan täksi vuodeksi 1,5 prosentin kasvua. Ensi vuonna kasvua olisi puolisen prosenttia.

Metsäteollisuuden kasvuvauhti on Etlan mukaan nopeampaa: alalle ennustetaan 2,8 prosentin kasvua tälle vuodelle ja 2,1 prosentin kasvua ensi vuodelle.

Veturina toimii rakentamisen piristyminen niin kotimaassa kuin muualla Euroopassa, mikä tukee puutuoteteollisuuden kääntymistä nousuun. Sen sijaan paperiteollisuudessa ei ole luvassa yhtä terhakkaa piristymistä.

Kasvua on Etlan mukaan luvassa myös kemianteollisuuteen, jonka arvonlisäys kasvaa ennusteessa neljä prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna.

TOISIN kuin rakennusalalla ja teollisuudessa, palvelualoilla arvonlisäys kasvoi hiuksenhienosti kahtena edellisvuotena. Tänä vuonna palvelualojen kasvu jää vajaaseen prosenttiin, mutta ensi vuonna ennuste povaa jo noin puolentoista prosentin kasvuvauhtia.

Koko kansantalouden arvonlisäyksen tasolla Etla ennustaa tälle vuodelle reilun prosentin kasvua. Ensi vuonna kasvua olisi 1,5 prosenttia.

Vanhojen asuntojen hintaluisu jatkui alkuvuonna

Vanhojen osakeasuntojen hinnat jatkoivat alkuvuonna luisuaan, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Tammi-maaliskuussa hinnat olivat koko maassa 1,3 prosenttia alemmat kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla ja 0,7 prosenttia alemmat kuin viime vuoden lopulla.

Viime vuoden alkuneljännekseen verrattuna hinnat laskivat eniten suurissa kaupungeissa. Turussa ne laskivat kaksi prosenttia ja Helsingissä 1,8.

Maakuntakeskuksissa nähtiin paikoin hintojen nousua, paikoin laskua. Kajaanissa hinnat nousivat 6,7, Kokkolassa 5,5 ja Porissa 5,1 prosenttia. Eniten laskua oli Mikkelissä, jossa hinnoista hupeni 14,3 prosenttia. Joensuussa asunnot halpenivat 7,7 prosenttia.

Asuntokaupan määrä oli sitä vastoin kasvussa. Kiinteistönvälittäjien kautta myytiin alkuvuonna 31 prosenttia enemmän vanhoja osakeasuntoja kuin vuoden 2024 alussa.

SUOMEN Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom huomautti, että asuntokauppojen määrä on silti edelleen selvästi alle koronaa edeltäneen tason.

-  Vaisut kauppalukemat tarkoittavat, että hinnat eivät vielä nouse, vaikka vähäinen uudistuotanto rajoittaa tarjontaa, Ohlsbom sanoi tiedotteessa.

Uusien osakeasuntojen hinnat ylsivät pääkaupunkiseudulla nousuun alkuvuonna. Hinnat kipusivat 3,4 prosenttia viime vuoden alusta, samalla kun ne muualla maassa laskivat 0,7 prosenttia.

Uusien asuntojen kauppamäärä laski kuitenkin kahdeksan prosenttia viime vuodesta.

-  Asuntokaupan piristyminen on välttämätön ehto myös rakentamisen haasteiden helpottamiselle: rakennusyhtiöt eivät voi aloittaa kannattaviakaan uusia hankkeita, kun pääomat ovat sitoutuneena myymättömiin kohteisiin, Ohlsbom totesi.

OHLSBOM arvioi, että jähmeän asuntomarkkinan taustalla on kuluttajien epävarmuus. Asuntokaupoille ei hevin lähdetä, jos oma taloustilanne huolettaa.

-  Kotitaloudet pysyvät varovaisina, kun tullisota ja työpaikan menettämisen pelko horjuttaa perusturvallisuutta. Kuluttajien näkemykset oman taloutensa nykytilasta ovat edelleen heikolla tasolla ja omakohtainen työttömyyden uhka koetaan suureksi.

Lisäksi asuntomarkkinoita jarruttaa myyjien ja ostajien näkemyserot hinnoista, kun myyjät katsovat asuntojensa arvoa vielä vanhan markkinatilanteen kautta.

-  Heikossa markkinassa on vaikeampi löytää yhteisymmärrystä asuntojen hinnoista, ja kauppamäärät toipuvat hitaasti, kun ostajat ja myyjät pitävät tiukasti kiinni omista näkemyksistään, Ohlsbom arvioi.

AVAINSANAT

Uskomaton yrityskuplajuttu viimein oikeuteen – näin kohufirma Uros hurmasi yritystukien jakajia

Oulun käräjäoikeudessa alkaa tiistaina pääkäsittely poikkeuksellisessa yrityshuijausjutussa. Kohuyhtiö Uroksen perustajia syytetään miljoonien eurojen avustuspetoksesta, mutta yleisöä ihmetyttää myös yritystukien jakajien leväperäisyys.

Syytteessä kuvatut tapahtumat saivat alkunsa keväällä 2011, kun syytetyt Jyrki Hallikainen ja Tommi Uhari perustivat Uroksen. Oulun seudulla tärkeä työllistäjä Nokia oli ajautunut kriisiin.

Hallikaisen mukaan työ- ja elinkeinoministeriöstä otettiin häneen yhteyttä, jotta hän perustaisi teknologiayhtiön, joka voisi työllistää Nokiasta irtisanottuja.

-  Minut on kutsuttu Suomeen helmikuussa 2011 pelastamaan Suomen työttömät insinöörit perustamalla Uros Oy:n ja olen sen toteuttanut, Hallikainen sanoi esitutkinnassa.

Uros sai 2010-luvun aikana silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta (BF) yhteensä yli kuuden miljoonan euron tuotekehityslainat ja avustuksen toimintaansa.

”Minut on kutsuttu Suomeen helmikuussa 2011 pelastamaan Suomen työttömät insinöörit”

Petossyytteen mukaan Hallikainen ja Uhari salasivat tietoja sekä antoivat vääriä tietoja rahat saadakseen.

KESKEISENÄ osana oikeusjupakkaa on BF:n väite, että syytetyt salasivat sopimukset, joilla kaikki rahoitetuissa projekteissa syntyvät immateriaalioikeudet myytiin Uroksen luxemburgilaiselle tytäryhtiölle.

BF:n mukaan rahoitusta ei koskaan olisi myönnetty, jos tämä olisi ollut tiedossa.

Syyttäjän mukaan Hallikainen ja Uhari olivat myös antaneet Tekesille ”ilmeisen harhaanjohtavan” kuvan Uroksen projekteihin liittyneistä tulo-odotuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Tekes-hakemuksissa Uroksen tulo-odotukseksi vuonna 2015 oli kerrottu 300 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo 500 miljoonaa euroa. Hakemuksissa kerrottiin myös, että vuonna 2016 Uros työllistäisi 400 ihmistä. Syyttäjän mukaan todellisuudessa Uroksen liikevaihdoksi vuosina 2012-2016 muodostui enimmillään vajaat 3,3 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vuonna 2016 oli 27.

Tekes ei kysynyt Urokselta kertaakaan vuosien aikana mitään lisätietoja patenteista tai niiden lisensioinnista

Hallikainen ja Uhari ovat kiistäneet syytteen. Heidän mukaansa Tekes tiesi järjestelystä, jossa Uroksen patentit olivat yhtiön luxemburgilaisen tytäryhtiön omistuksessa. He ovat myös sitä mieltä, ettei konsernin sisällä tehty immateriaalioikeuksien luovutus rikkonut Tekesin rahoitusehtoja.

Uroksen vuonna 2018 jättäneen Uharin mukaan Tekes ei kysynyt Urokselta kertaakaan vuosien aikana mitään lisätietoja patenteista tai niiden lisensioinnista.

-  On ilmeistä, että BF on päätynyt tutkintapyynnön tekemiseen vain, koska Uros on saanut negatiivista julkisuutta, jolloin BF:nkin omaa toimintaa voitaisiin arvioida kriittisesti, Uhari kirjoitti ennakkovastauksessaan käräjäoikeudelle.

SUUREN YLEISÖN tietoisuuteen Uros nousi alkuvuodesta 2020, kun kerrottiin, että Tampereen uuden monitoimiareenan nimeksi tulee Uros Live. Tuolloin Uros-konsernin toimitusjohtajana toiminut Jerry Raatikainen sanoi, että areenan nimeäminen Uros Liveksi sopi konsernin brändiin.

-  Jaamme heidän kanssaan samanlaisen, kunnianhimoisen vision ja halun tehdä uutta.

Hälytyskellot BF:ssä alkoivat kuitenkin soida, ja loppuvuodesta 2020 se määräsi Uroksen lainat ja avustukset välittömästi takaisinmaksettavaksi. Esitutkinnan mukaan Uros ei ollut siihen mennessä lyhentänyt lainoja ollenkaan.

Vuonna 2021 poliisi aloitti esitutkinnan törkeästä avustuspetoksesta. Nykyisin Nokia Arenana tunnetun areenan hallitus irtisanoi sen jälkeen sponsorisopimuksen Uroksen kanssa.

Alkuvuodesta 2022 Uros asetettiin konkurssiin. Tuolloin yhtiöllä oli velkoja ainakin lähes 13,5 miljoonaa euroa ja kassavaroja vain noin 14  000 euroa.

BF vaatii nyt rahoja Hallikaiselta ja Uharilta petoskäräjillä. Jo rikostutkinnan aikana Oulun käräjäoikeus määräsi Hallikaisen, Uharin ja Uroksen omaisuutta yhteisvastuullisesti vakuustakavarikkoon yli kuuden miljoonan euron arvosta.

Esitutkinnasta tosin selviää, että tosiasiallisesti takavarikko kohdistui ainoastaan Uhariin, koska vain hänellä oli henkilökohtaista omaisuutta, johon takavarikko voitiin kohdistaa.

Hallikainen on sanonut, että kaikki saatu rahoitus kului Uroksen liiketoimintaan. Hallikaisen käräjäoikeudelle antaman kirjallisen ennakkovastuksen mukaan hän itse rahoitti Uros-konsernia vuoden 2021 loppuun mennessä yli 30 miljoonalla eurolla eikä hänellä ole nykyään tuloja lainkaan.

Eräästä toisesta Hallikaisen käräjäoikeudelle aiemmin tänä vuonna toimittamasta asiakirjasta ilmenee, että hän hakee puolustukseensa oikeusapua ilman omavastuuta. Sitä voidaan myöntää, jos hakijan käyttövarat kuukaudessa ovat enintään 600 euroa.

MONET TOIMIJAT ovat vuosien aikana selvitelleet Hallikaisen ja Uroksen varallisuuksien liikkeitä. Loppuvuodesta 2022 Uroksen konkurssipesän pesänhoitaja teki rikosilmoituksen, koska hänen mukaansa Uroksen luxemburgilaisia tytäryhtiöitä oli käytetty Uroksen omaisuuden siirtämiseksi pois velkojien ulottuvilta.

Keskusrikospoliisi aloitti asiassa esitutkinnan törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja velkojainsuosinnasta. Epäiltyinä ovat Hallikainen sekä Uroksen entinen toimitusjohtaja Jerry Raatikainen.

Lisäksi kahta Hallikaisen lähipiiriin kuuluvaa henkilöä on epäilty avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen. He ovat kiistäneet rikosepäilyt.

Keväällä 2022 STT uutisoi, että Hallikainen oli eronnut vaimostaan ja siirtänyt valtaosan omaisuudestaan Suomessa tämän nimiin vuoden 2021 alussa. Asia selvisi asiakirjoista Hallikaisten ja Nordean ulosottokiistassa.

Nordean mukaan Jyrki Hallikaisen tarkoituksena oli siirtää omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin. Hallikaisten mukaan omaisuuden siirrossa oli kyse avioeron yhteydessä Sveitsissä tehdystä osituksesta. Asia on parhaillaan korkeimman oikeuden harkittavana.

Avustuspetoksen esitutkinnasta selviää, että pariskunnan välit olivat sittemmin jälleen lämmenneet. Lokakuussa 2021 tehdyssä kuulustelussa Jyrki Hallikainen kutsuu ex-puolisoaan ”entiseksi vaimokseen ja nykyiseksi kihlatukseen”.

SAMAAN AIKAAN Jyrki Hallikaisesta on ollut jo vuosia käynnissä rikostutkinta myös Sveitsissä. Schwyzin kantonin syyttäjäviranomainen Patrick Bischoff kertoi STT:lle aiemmin keväällä, että tutkinta on edelleen käynnissä, muttei kommentoinut asiaa tarkemmin.

STT:n tietojen mukaan Hallikainen myi pieniä palasia Uroksesta miljoonilla euroilla ennen yhtiön kulissien romahtamista. STT:n tietojen mukaan Sveitsissä Hallikaisesta teki aikanaan rikosilmoituksen sijoittaja, jolle Hallikainen kauppasi kesällä 2020 pienen osuuden Uroksesta miljoonahintaan.

Sijoittaja asui samalla Zürichinjärven rannalla sijaitsevalla arvoalueella, mistä Hallikainen omisti miljoona-asunnon. STT:n Sveitsin viranomaisilta saaman tiedon mukaan Hallikainen ei enää omista kyseistä asuntoa.

Hallikainen on pitkään asunut ulkomailla, ensin Belgiassa ja sittemmin Sveitsissä. Nykyisin hänen kotipaikkansa on Liechtensteinissa.

Syyttäjä vaatii Hallikaiselle sekä Uharille käräjillä ehdotonta vankeutta. Törkeästä avustuspetoksesta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.

PETOSJUTUN esitutkinta herättää myös kysymyksiä siitä, kuinka perusteellisesti Tekesissä arvioitiin Uroksen liiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä.

Esitutkinnan perusteella Uroksen ydintuote Tekes-hakemusten aikaan oli useita sim-kortteja sisältävä laite, jonka avulla matkapuhelimen käyttö ulkomailla olisi ollut halvempaa.

Monet esitutkinnassa kuullut todistajat kertoivat epäilyksistään, jotka liittyivät jo tiedossa olleisiin EU-suunnitelmiin roaming-maksujen laskemisesta tai poistamisesta kokonaan.

Eräs todistajista kertoi osallistuneensa tilaisuuteen, jossa Uroksen edustaja oli esitellyt ”hurjalta kuulostaneita myynti- ja kasvulukuja”.

-  Muistan, että otin itse esille sen, että oli odotettavissa, että operaattorit tulevaisuudessa tulisivat muuttamaan tätä roaming-hinnoittelua asiakkaiden hyväksi ja siitä johtuen Uroksen liiketoiminnalla olisi jalansijaa vain seuraavien 5-6 vuoden ajan, todistaja sanoi.

-  Tilaisuudessa oltiin sitä mieltä, että jos Uros pystyy työllistämään ideallaan ihmisiä seuraavan viiden vuoden ajan ja toiminnan tulokset olisivat kasvavia, se olisi kokonaisuutena parempi kuin ei tehtäisi mitään.

Sama todistaja muisteli yllättyneensä siitä, miten nopeasti Tekes päätti rahoituksen antamisesta Urokselle.

-  Mietin itse tuolloin, että ovatko he ehtineet tehdä tarpeellisia tarkastustoimia liittyen Hallikaisen ja Uharin yritykseen, koska päätös rahoituksen myöntämisestä tuli niin nopealla aikataululla hakemuksen jättämisen jälkeen.

Teksti: STT / Maria Rosvall