VALIKKO

Tällaista superihmistä MTK hakee uudeksi puheenjohtajaksi: vaatimukset kuin yritysmaailman huipulta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, alan suurin edunvalvoja MTK kertoo saaneensa neljä hakemusta uudeksi johtokuntansa puheenjohtajaksi. Ilmoittautumisaikaa on jäljellä tasan kolme kuukautta.

Tehtävää vuodesta 2009 asti hoitanut agronomi ja tohtori Juha Marttila kertoi huhtikuussa luopuvansa pestistä tämän vuoden lopulla. Seuraajan valintaa valmisteleva MTK:n työryhmä ilmoitti tänään, että kisaan on ilmoittautunut vasta neljä ehdokasta.

Julkisuudessa heistä tunnetuin on keskustan toisen kauden kansanedustaja ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen. Vihtiläinen Viljanen on aiemmin toiminut muun muassa keskustan eduskuntaryhmän maatalouspoliittisena sihteerinä.

Puheenjohtajaksi hakee myös MTK:n johtokunnan ja kansainvälisen maataloustuottajajärjestön WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen Iisalmesta. Hänkin on ollut mukana keskustapolitiikassa.

Kaksi muuta hakijaa haluaa valintatyöryhmän mukaan pysyä vielä anonyymeinä.

Työryhmä pyytää tiedotteessa kaikkia puheenjohtajuutta tavoittelevia ilmoittautumaan heille elokuun puoleenväliin mennessä, että johtajakandidaatit ehtivät esittäytyä jäsenistölle hyvissä ajoin ennen valintaa.

Puheenjohtajuudesta päättää MTK:n valtuuskunta marraskuun lopun syyskokouksessaan.

MTK:N TYÖRYHMÄ kertoi nyt puheenjohtajalta odotetuista sopivuus- ja pätevyystoiveista. Lista on pitkä, vaikka muodollisia kelpoisuusvaatimuksia kuten opinto- tai tutkintotasoa ei erikseen korosteta.

Omakohtainen maa- ja metsätalouselinkeinojen tuntemus on lähtökohta, samoin mielellään yritysjohtajatasoinen talous- ja järjestöosaaminen.

Puheenjohtajalla pitää olla hyvä kielitaito ja kyky toimia etenkin eurooppalaisissa EU:n edunvalvontatehtävissä. Kotimaisia lainsäätäjiä eli eduskuntaa sekä keskeisiä ministeriöitä on osattava lobata omien valmiiden verkostojen kautta.

Erinomaiset esiintymis- ja viestintätaidotkin ovat olennaisia, työryhmä muistuttaa.

Nykyisen puheenjohtajan Juha Marttilan aikana MTK nykyaikaisti voimakkaasti omaa viestintäänsä ja toimintatapojaan. Järjestö on onnistunut markkinoimaan etenkin kotimaisen ruuantuotannon merkitystä, mikä helpottaa maataloustuottajien edunvalvontaa.

AVAINSANAT

Finnair peruu reittilentoja, palkkakiista ja lakot jatkuvat

Ilmailualan Unioni IAU järjestää perjantaina työtaistelun, joka tulee vaikuttamaan lentoliikenteeseen. Finnair on ilmoittanut peruvansa lakon takia noin 60 lentoa.

Peruutusten arvioidaan yhtiön mukaan vaikuttavan noin 6  000 lentomatkustajaan.

Työtaistelulla IAU pyrkii vauhdittamaan neuvotteluja Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa lentoliikenteen palvelujen työehtosopimuksesta.

Neuvottelut ovat jatkuneet tammikuulta asti, mutta toistaiseksi valmista ei ole tullut. Työriitaa soviteltiin viimeksi tiistaina, mutta sovittelija Nina Pärssinen totesi tuolloin, että sovintoehdotukselle ei ollut edellytyksiä.

Ellei sopua synny sitä ennen, uhkaa seuraava lakko jo maanantaina.

IAU järjesti lakon myös viime viikolla. Finnair perui tuolloin noin sata lentoa työnseisausten vuoksi.

AVAINSANAT

Verkot eivät pimene – Digitan työntekijöille työehtosopu

Ammattiliitto Pro ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat päässeet neuvottelutulokseen verkkoyhtiö Digitaa koskevassa työriidassa. Alaa uhannut lakko voi nyt peruuntua.

Asiasta kertoi valtakunnansovittelijan toimisto torstaina.

Neuvottelutulosta käsitellään seuraavaksi liittojen hallinnoissa. Jos osapuolet hyväksyvät ratkaisun, peruuntuu Pron lakko, joka olisi ollut 26.-29. toukokuuta. Ammattiliiton mukaan yhteiskunnalle kriittiset toiminnot olisi rajattu lakon ulkopuolelle.

Lakon piirissä olevissa työtehtävissä työskentelee noin 70 ihmistä, kerrottiin Prosta aiemmin. Työehtosopimuksesta ehdittiin neuvotella jo helmikuusta lähtien.

Digita ylläpitää tietoverkkoja ja vastaa muun muassa tv- ja radioverkoista sekä viranomaisten viestintäkanavista.

AVAINSANAT

Tuore työministeri kutsui STTK:laiset vuoropuheluun – ”Kauniistihan hän puhui – jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa”

Työministeri Matias Marttinen (kok.) vieraili STTK:n edustajiston kevätkokouksessa 15. toukokuuta.

STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina puhunut tuore työministeri Matias Marttinen (kok.) kutsui keskusjärjestön väen kanssaan vuoropuheluun kanssaan. Demokraatti kysyi kokousväeltä, miten kutsu otettiin vastaan.

Marttinen kuvaili puheenvuorossaan työskentelevänsä siten, että istutaan samaan pöytään, kuullaan näkemykset ja pyritään löytämään tasapainoinen ratkaisu, jonka kanssa osapuolet pystyvät elämään.

– Toivon, että pääsen laajasti vierailemaan eri tilaisuuksissa, kuulemaan teidän terveisiänne ja tutustumaan teihin. Mitä paremmin teidät tunnen ja tiedän eri liittojen keskeiset kysymykset, sitä paremmin pystyn myös toivottavasti omassa virassani teitä auttamaan ja viemään eteenpäin niitä asioita, joista olemme samaa ja yhteistä mieltä, Marttinen sanoi.

Helsingin Pasilaan kokoontunut STTK:n edustajiston väki otti kutsun vastaan tyytyväisenä, mutta hieman varauksella.

– Sehän oli ihan tervetullut kutsu ja sitä sopii toivoa, että ollaan oikeasti niin vastaanottavaisia sille dialogille, kuin mitä annettiin ymmärtää. Kauniistihan hän puhui – jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa, helsinkiläinen Tehyn jäsen Nemo Eriksson arvioi.

Pirkanmaan Luopioisista saapunut superilainen Sini Nurmi huomauttaa, että on toisaalta ministerin tehtäväkin kuunnella, mutta kysymys kuuluu, kuunteleeko hän todella.

– Hänhän sanoi, että jos olemme yhteisymmärryksessä, hän vie asiaa eteenpäin. Ehkä hän ei halua kuulla, jos ollaan vastaan? Ehkä hän ei voi rakentavasti lähteä muuttamaan omaa taustakantaansa, Nurmi puntaroi.

– Mutta kiitos kutsusta, kyllä osallistutaan, hän jatkaa.

Vuoropuhelua nähtiin jo kokouksessa, kun työministeri jäi puheenvuoronsa jälkeen STTK:laisten tentattavaksi. Ammattiliitto Pron hallituksessa vaikuttava turkulainen Osmo Salo ja STTK:n hallituksen jäsen Tiia Tuomi arvioivat ministerin olleen kuitenkin hieman varovainen puheissaan, vaikka grillattavaksi antautuikin.

– Ehkä hän oli vähän varovainen, koska hän on uusi tehtävässään. Hän vaikutti helposti lähestyttävältä ja hän oli aika avoin, että haluaa antaa mahdollisuuden keskustella ja tavata häntä. Se on mielestäni positiivinen lähestymistapa, Tuomi sanoo.

– Ymmärrän, että hänen on oltava hyvin tarkka, miten hän vastaa, koska hän on kuitenkin niin sanottu riviministeri ja yleensä pääministeri antaa nuotit, miten mennään. Ministerin keskustelu meni odotusten mukaan, Salo arvioi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nemo Erikssonin ammattiliitto on Tehy ja hän työskentelee Meilahden päivystyksessä.

TYÖMINISTERI Matias Marttinen nosti puheessaan esiin ajankohtaisia ja ay-liikkeessä keskustelua herättäneitä aiheita. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistoa ja hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä hän kommentoi painottamalla, että kokonaisuuden tavoitteena on parantaa palkansaajan ostovoimaa.

– Ajattelen itse niin, että kun ostovoima kehittyy, ihminen saa enemmän rahaa omasta työstään – niin uskon, että valtaosa haluaa myös maksaa edelleen liittojen jäsenmaksut. En usko, että tällä ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia liittojen jäsenmääriin.

– Meidän tavoitteenamme on tukea kaikkien palkansaajien ostovoiman vahvistumista. Se tavoitteemme, mutta ymmärrän hyvin, että asia jakaa mielipiteitä ja tästä olemme jo käyneet monien liittojen kanssa keskustelua, hän sanoi.

Edustajiston puheenvuoroissa vedottiin Marttiseen, että päätöksestä luovutaan. Eriksson toteaa, että tätä hallituksen päätöstä olisi ehkä pitänyt osata odottaa.

– Se on jotenkin looginen jatkumo sille, että hallitus on selvästi osoittanut olevansa ay-vihamielinen. Kannan huolta siitä, miten se etenkin nuoriin vaikuttaa – miten nuoret ymmärtävät ay-liikkeen tärkeyden ja miten mielekkääksi he kokevat osallistua ay-toimintaan, Eriksson sanoo.

Voisihan sitä kannustaa sitten autoilijoita luopumaan kaskosta.

Itse 34-vuotias Eriksson kertoo, että hänelle ay-toiminta on ollut lapsesta saakka tuttua. Hänen äitinsä on terveydenhoitaja ja lapsesta saakka Tehyn lehti on kolahtanut postiluukusta.

– Olen kyllä tunnistanut sen arvon ja koen järjestäytymisen tärkeänä. Yhdessä voi vaatia asioita, mitä yksin ei voi, hän sanoo.

Osmo Salo toteaa, että hallituksen viesti tuli kyllä selväksi – ja sitä vielä vahvistettiin kokoomuksen viime viikolla kuohuttaneella viestintäkampanjalla. Hän pohtii, että Eteläranta 10 – työnantajaleiri – haluaa pitää asiaa tapetilla, jotta ihmiset ymmärtäisivät tehdä elinkeinoelämän edustajien mielestä oikean johtopäätöksen.

– Toisaalta voisihan sitä kannustaa sitten autoilijoita luopumaan kaskosta. Säästät hyvässä lykyssä jonkin aikaa, mutta sitten kun se auto on metsässä… Ihmiset eivät näe yhtäläisyyttä, että jos ostat työttömyysturvan tavallaan firmalta – YTK:lta – niin et sinä sieltä käytännössä mitään muuta turvaa saa. Lämmintä kättä sitten ehkä, jos tulee jokin hätä. Kukaan ei tule auttamaan toisin kuin liitoista, Salo sanoo.

MARTTINEN nosti ajankohtaisista päätöksistä esiin myös henkilöstön hallintoedustuksen. Hallitus on päättänyt laajentaa henkilöstön hallintoedustusta aiempaa pienempiin yrityksiin. Tällä hetkellä laki vaatii henkilöstön edustuksen joko yrityksen johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa vähintään 150 työntekijän yrityksissä. Raja lasketaan sataan.

– Kun paikallista sopimista on nyt laajennettu koskemaan koko suomalaista yrityskenttää, niin näen, että palkansaajan vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on erottamaton osa tätä yhtälöä. Uskon, että tämä lainmuutos tulee nauttimaan laajaakin kannatusta eduskunnassa läpi hallitus- ja oppositiorajojen. On hienoa, että löytyy niitäkin kokonaisuuksia, minkä taakse voidaan rakentaa hyvin laaja parlamentaarinen konsensus, Marttinen sanoi.

Tiia Tuomen mukaan oikeaan suuntaan ollaan menossa, kun henkilöstön hallintoedustusta laajennetaan koskemaan aiempaa pienempiä yrityksiä.

– Henkilöstön osallistaminen on tärkeä asia toiminnan kehittämisessä. On tärkeää kuulla kaikkia osapuolia ja huomioida kaikkien odotukset, Tuomi kiteyttää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sini Nurmen ammattiliitto on Super ja hän toimii Pirkanmaan hyvinvointialueella työsuojeluvaltuutettuna.

Edustajiston väki nosti puheenvuoroissaan esille myös sen, kuinka huono päätös heidän mielestään aikuiskoulutustuen poistaminen oli. He peräänkuuluttivat Marttiselta tilanteeseen pikaista parannusta.

Sini Nurmi opiskelee parhaillaan ammattikorkeakoulututkintoa. Hän opiskelee geronomiksi. Aikuiskoulutustuki ehdittiin lakkauttaa ennen kuin Nurmi aloitti opiskelunsa. Hän kertoo, että nyt hänen ainoa vaihtoehtonsa on hakea opintotukea, jolloin hän saisi myös opintolainaa. Nurmen tulot ovat kuitenkin liian suuret, eikä hän ole oikeutettu opintotukeen, eikä siten myöskään opintolainaan.

– Aikuiskoulutustuella en söisi valtion rahaa, koska minun ei tarvitsisi hakea Kelalta opintotukea. Saisin aikuiskoulutustukea, joka rahoitettiin työntekijöiden ja työnantajien pussista. Kyllähän tämä tulee kalliimmaksi valtiolle, kun ne, jotka pystyvät hakemaan sitä opintotukea, hakevat sitä, Nurmi sanoo.

Nyt Nurmi kertoo elävänsä itsellensä velaksi silloin, kun hänellä on opintoihin liittyviä palkattomia harjoitteluita.

– Joudun ottamaan kulutusluottolainaa, että voin mennä työharjoitteluihin. Toinen vaihtoehto on, että olisin säästänyt tähän tilanteeseen, mutta yksinhuoltajaäitinä säästöni ovat aika minimissä. Ajattelin Marttiselle ihan laittaa sähköpostia ja piirtää tämän kuvion, hän sanoo.

DEMOKRAATTI kysyi Nemo Erikssonilta, Sini Nurmelta, Osmo Salolta ja Tiia Tuomelta myös kuulumiset heidän työpaikoiltaan. Millaiset asiat nyt puhuttavat, huolettavat tai ovat muuten pinnalla? Millä mielin he katsovat tätä tes-kevättä?

Eriksson työskentelee Meilahden päivystyksessä. Häntä huolettaa se, että perusterveydenhuolto ei selviydy tehtävistään ja kykene ottamaan vastaan sitä painetta, jonka ikääntyvä väestö tuottaa.

– Ihmiset eivät pääse hoitoon terveyskeskuksiin, jolloin asiat kroonistuvat ja oireet vakavoituvat, hän sanoo.

– Koen, että meillä päivystyksessä on hyvä lähijohto ja homma pelaa, mutta kyllä aika usein poden toivottomuutta, kun katson sitä isompaa kuvaa. Olen huolissani siitä, että päivystykseen päätyvät potilaat sellaisten vaivojen kanssa, jotka olisivat kuuluneet terveyskeskukseen tai jotka olisi pitänyt jo aiemmin saada hoidon piiriin.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin jäsen Sini Nurmi työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) työsuojeluvaltuutettuna, vastuualueenaan Kangasala-Pälkäne. Hän nostaa tapetille Pirhan työntekijöiden työhyvinvoinnin. Sairaslomapoissaoloja on paljon.

– Siihen pitäisi keksiä ratkaisuja, koska osaasyynä niihin on aina se jaksaminen ja psyykkinen kuormitus. Miten pystyisimme sitä keventämään. Jatkuvat yt-muutokset eivät ole ratkaisu siihen. Nyt pitää rauhoittaa toiminta ja rauhoittaa työntekijöiden arki.

Tärkeää on Nurmen mukaan pitää myös esihenkilöt lähellä. Hän kritisoi ajatusmallia, että esihenkilöt viedään kauemmas työntekijöistä.

– Jos yhdistellään kaksikin asumisyksikköä yhden esihenkilön alle, siitä tulee 50-60 työntekijää yhdelle esihenkilölle. Sitten on vuorottelu kenen yksikössä hän on ja ketä hän auttaa – se on arpapeliä silloin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Osmo Salo toimii toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Turun telakalla.

 

OSMO SALO vaikuttaa Ammattiliitto Pron hallituksessa ja toimii Turun telakan – Meyer Turku Oy:n – toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä. Päällimmäisenä työmaata koskettavista asioista Salolla on mielessä koulutukseen panostamisen tärkeys.

– Ei ainakaan pidä heikentää mahdollisuuksia eri väyliä pitkin kouluttautua alalle. Aikuiskoulutustukiasia on semmoinen, mikä ei mennyt oikeaan suuntaan. Se on kuitenkin ollut monelle ihmiselle sellainen, että se on mahdollistanut kouluttautumisen uudelle alalle, Salo sanoo.

Tiia Tuomi työskentelee kouluttajana ja konsulttina Dekralla. Työssään hän auttaa yrityksiä kehittämään niiden johtamisjärjestelmiä. Dekran toiminta keskittyy muun muassa teknisiin tarkastuksiin, testauksiin, arviointeihin ja sertifiointeihin teollisuuden eri alueilla.
Tuomen ammattiliitto on Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry RIA. Tuomen mukaan hänen alallaan olennaista on saada palkkatasa-arvo kuntoon.

– Ei pelkästään naisten ja miesten välillä, vaan myös eri tehtävien välillä. Meillä on hyvin isot erot palkoissa – samasta tehtävästä ei saada välttämättä ollenkaan samaa palkkaa. Tämä palkkakehittymä lähtee jo sieltä ihan uran alusta asti, hän sanoo.

Rakennusalalla on paljon maahanmuuttajataustaista työvoimaa ja Tuomen mukaan on tärkeää saada heidät omaksumaan suomen kieli, kulttuuri ja työskentelytavat.

– Me tarvitsemme työvoimaa, meillä on työvoimapula rakennusalalla. Alan suhdanne on ollut pitkään aika heikko ja työttömyysprosentit ovat nousseet. Tilanne ei ole hyvä tällä hetkellä.

Olen omaan liittooni hyvin tyytyväinen.

TES-KEVÄT on edennyt eri aloilla eri tahtiin. Erikssonin ja Nurmen alalla kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimukset saatiin maaliin, samoin Salon alalla teknologiateollisuuden toimihenkilöiden tes on taputeltu. Myös suunnittelu- ja konsulttialan tes, joka koskee Tuomea, on valmis.

– Tällä hetkellä ollaan arkkitehtitoimistojen puolella käynnistämässä toimenpiteitä – lakkovaroitus on annettu. Arkkitehdit eivät ole koskaan aikaisemmin lakkoilleet, Tuomi huomauttaa.

Eriksson luonnehtii, että tes-kausi on ollut poikkeuksellinen monella tapaa – tähän on mahtunut kaikenlaista, hän sanoo. Hän on huolissaan siitä, kuinka hallitus pyrkii rapauttamaan neuvottelujärjestelmää raskaalla kädellä.

– Koen, että ay-liikkeen merkitys on ollut todella tärkeä ja varmasti sen tärkeys korostuu vielä entisestään jatkossa. Koen kyllä, että hyvää työtä on tehty. Olen omaan liittooni hyvin tyytyväinen.

Nurmi kommentoi hyvinvointialueille syntynyttä neuvottelutulosta selkeästi raharatkaisuksi. Ratkaisu oli todella tärkeä, hän sanoo. Erityisen tyytyväinen hän on palkkaohjelmaan – siihen, että ohjelmat pysyivät ja yhdenmukaistuivat.

– Pettynyt olen siihen, että meillä on vielä työtä luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen määrässä – keitä he edustavat ja kuinka isoja määriä. Superin tavoite oli saada edustettavien määrää luottamusedustajille matalemmaksi, jotta heidän työaikansa riittää jäsenille. Nyt työaikaa menee kokouksiin, yt-ryhmiin – kaikkiin tällaisiin – ja se on jäseniltä pois, kun he eivät ehdi tapaamaan jäseniä työpaikoille.

Sama asia vaivaa myös työsuojeluvaltuutettuja, jollainen Nurmi itsekin on. Häntä mietityttää, millaiseksi hänen alueensa Pirhassa mahdollisesti muuttuu seuraavalla kaudella. Hän on aikeissa asettua tehtävään jälleen ehdolle syksyllä.

– Voiko olla vaikka ääripään tilanne, että yksiköiden välillä on vaikkapa 160 kilometriä. Miten työaikani riittää työntekijöille ja heidän työturvallisuutensa tarkkailuun, jos kulutan sen ajan ajamiseen?

AVAINSANAT

Tulli aloittaa yt-neuvottelut – irtisanomisuhka koskee enintään 500 ihmistä

Tulli aloittaa koko henkilöstöään eli yli kahtatuhatta ihmistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Tullin mukaan mahdollinen irtisanomisuhka koskee enintään noin viittäsataa ihmistä.

Neuvotteluilla ei Tullin mukaan pyritä ensisijaisesti henkilöstövähennyksiin, mutta ne käydään irtisanomisperusteisesti. Tämä johtuu Tullin mukaan siitä, että suunnitteilla on muutoksia organisaatioon, tehtäviin ja virkapaikkojen alueelliseen sijoittumiseen.

Tullin mukaan yt-neuvottelujen tarve perustuu suunnitteilla olevaan organisaatiouudistukseen, johtamisrakenne- ja resurssimuutokseen. Neuvottelut kestävät arviolta kuusi viikkoa.

Helsingin Sanomien mukaan suljettu itäraja aiheuttaa Tullille tällä hetkellä noin 150  000-200  000 euron lisäkustannukset kuukaudessa, kun itärajan henkilöstöä on siirretty muualle Suomeen.

TULLIN hallintojohtajan Pekka Pylkkäsen mukaan yt-neuvottelujen taustalla ei ole ollut nimenomaan itärajan tilanne, mutta hän myöntää senkin osaltaan vaikuttaneen tilanteeseen.

-  Neuvottelujen taustana on se, että Tullissa on käynnissä organisaatiouudistus. Korostan, että Tullin tavoitteena ei ole vähentää henkilökunnan määrää, mutta sitäkin voi tapahtua, jos työntekijät eivät ota vastaan uusia tehtäviä. Tämä koskee kaikkia tehtäviä, myös itärajaa, Pylkkänen kommentoi STT:lle.

Tullin työntekijöitä on Helsingin Sanomien mukaan siirretty itärajan sulkemisen jälkeen esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, satamiin ja Lapin lentokentille. Kuluja syntyy muun muassa matkustamisesta, yöpymisistä ja päivärahoista. Lehden mukaan henkilöstöä on ollut komennuksilla noin 250.

Suomen itäraja suljettiin vuonna 2023 sen jälkeen, kun Venäjän epäiltiin lähettäneen turvapaikanhakijoita rajalle osana hybridivaikuttamista. Hallitus uusi viime kuussa päätöksensä pitää itärajan rajanylityspaikat suljettuina.

AVAINSANAT

”Palkansaajalle on käännetty selkä” – STTK:n Antti Palolalta tiukkaa kritiikkiä hallitukselle

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ryöpytti hallitusta sen puoliväliriihen päätöksistä keskusjärjestön edustajiston kokouksessa torstaina pitämässään puheessa.

Palolan mukaan puoliväliriihessä tapahtui omituinen rytminvaihdos sen jälkeen, kun kansalaisille oli kaksi vuotta perusteltu työmarkkinauudistuksia, säästöjä, palveluiden leikkauksia ja etuuksien heikennyksiä ehdottoman välttämättöminä velkaantumisen hidastamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.

– Riihessä hallitus yhtäkkiä linjasi satojen miljoonien eurojen veroalennukset ansiotuloihin suurituloisia painottaen. Yhteisöverotusta hallitus päätti alentaa niin, että valtion talous heikkenee lähes miljardin – tavoite on lapioida yrityksille investointirahaa, Palola summasi.

Palola huomautti, että veronalennukset tehtiin samaan aikaan, kun tiedetään, että Suomen on panostettava tulevina vuosina merkittävästi nykyistä enemmän varoja puolustukseen ja turvallisuuteen.

Palola muistutti hallituksen luvanneen olla ”vahva ja välittävä”.

– Hallitusohjelman uusi nimi voisi olla ”Kokeillaanpa tätä”. Niin omituinen on suunnanmuutos, joka puoliväliriihessä tapahtui.

Palola kritisoi myös hallituksen päätöstä ”vipata valtion eläkerahastosta” miljardi euroa.

– Liikumme todella vaarallisilla vesillä, kun kajotaan eläkerahastoihin, hän sanoi.

– Lisäksi lainan panttina ovat niin sanotut dynaamiset vaikutukset, joilla laina uskotaan aikanaan tulevan kuitatuksi. Dynaamiset vaikutukset, joilla verokevennyksiä usein perustellaan. Voi sanoa, että ne ovat pitkälti tuulen tupia, hän sanoi.

Palola muistutti aiemmista yhteisöveroalennuksista, työnantajan Kela-maksujen poistosta ja kiky-sopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisesta.

– Ne eivät juurikaan lisänneet yritysten investointeja, vaan niistä säästynyt kohdennettiin osinkoihin. Suurimmat hyötyjät ovat olleet suurituloiset, joilla on eniten osakevarallisuutta.

Ajojahti meitä kohtaan on ollut erittäin ideologinen.

PALOLAN mukaan hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet unelmien täyttymys työnantajille, elinkeinoelämälle ja yrittäjille.

– Samalla nykyistä hallitusta voi luonnehtia ay-vihamielisimmäksi mies- ja naismuistiin. Ajojahti meitä kohtaan on ollut erittäin ideologinen ja palkansaajalle on käännetty selkä. Työelämää on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu nopeasti erittäin heikolla valmistelulla – puhumattakaan uudistusten todellisista vaikutusarvioinneista. Kolmikantainen valmistelu on ollut lähinnä irvokasta näytelmää, hän sanoi.

Palola nosti puheessaan esiin myös hallituksen puoliväliriihessään tekemän päätöksen poistaa ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Palola kuvasi hallituksen näin jatkaneen ”ideologista jahtiaan ay-liikettä kohtaan”.

– Tämä on ollut pitkään oikeiston ja eräiden työnantaja-, yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen tavoite, sillä siellä arvioidaan poiston heikentävän ay-liikettä. STTK:n mielestä ay-jäsenmaksut ovat työntekijälle tulonhankkimismeno. Siksi maksut on edelleen voitava vähentää verotuksessa.

– Kaiken tämän jälkeen en omalta ay-uraltani muista, että suomalaiset työmarkkinat ja sopimusjärjestelmä olisivat milloinkaan olleet niin sekaisin kuin ne tänään ovat, Palola sanoi ja laski ay-uransa pituudeksi 28 vuotta.

Palola muistutti myös, että verovähennysoikeuden poisto on myös isku työehtosopimusten yleissitovuudelle.

AVAINSANAT