VALIKKO

Tällaisia ovat Suomen uudet suuret ikäluokat – ysärin lapsia jotka antavat muiden ratkaista kevään vaalit

1990-luvulla syntyneet olivat viimeisiä lankapuhelimeen tottuneita ikäluokkia.

Vanhat sotien jälkeiset suomalaisten suuret ikäluokat ovat alkaneet kuolla – nyt kärkeä pitävät 1990-luvun lapset. Heidän osuutensa kevään vaalien ehdokkaista on hämmentävän pieni.

Suomen suurimpien ikäluokkien valtikka on siirtynyt 1980-luvulta 1990-luvulle. Kun ikäluokkien kokoa verrataan syntymävuosittain, kaksi kärkipaikkaa on nyt lama-ajan lapsilla: vuosina 1990 ja 1992 syntyneillä.

Kumpanakin vuonna syntyneitä oli elossa vuoden 2023 lopussa hieman alle 77  000, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Aiemmin ykkösenä ollut vuoden 1983 ikäluokka sysättiin näin kolmossijalle.

Sotien jälkeisten suurten ikäluokkien kuolleisuus on edennyt siinä määrin, että ne eivät sijoitu enää ikäluokkien koossa kärkeen.

Tämän hetken kolmekymppisillä olisi siis mahdollisuus vaikuttaa keskeisesti edessä olevien alue- ja kuntavaalien tulokseen.

Aikovatko suurimmat ikäluokat valtaansa käyttää? Entä saapuvatko näiden ikäluokkien maahanmuuttajat vaaliuurnille?

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että 30-39-vuotiaiden ikäryhmässä on näissä kuntavaaleissa noin 4  400 ehdokasta. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on vajaat 15 prosenttia.

-  Jos ja kun Suomen suurimmat ikäluokat ovat nyt 90-luvun alussa syntyneitä, niin voi sanoa, että heidän vaikutuksensa voisi näkyä edessä olevissa vaaleissa vahvemminkin. He tuskin ratkaisevat huhtikuun vaaleja, Pekola-Sjöblom puntaroi.

Äänestysprosentti on tavannut olla hieman yli 30-vuotiailla parempi kuin alle 30-vuotiailla, mutta huonompi kuin iäkkäämmillä. Vallan ottamiseen ei viittaa sekään, että 30-39-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on nyt parisen prosenttiyksikköä pienempi kuin se oli edellisissä kuntavaaleissa.

KOKONAISUUTENA voi Pekola-Sjöblomin mukaan sanoa, että eri ikäryhmien äänestysprosentti kohoaa korkeammaksi kuin nuoremmilla aina noin 70-vuotiaiksi asti.

-  Heti sen jälkeen kun on päästy ensi kertaa äänestämään noin parikymppisenä, äänestysvilkkaus on korkeampi kuin jokusen vuoden vanhemmilla. Mutta iän noustessa noin 22:sta ylöspäin äänestysprosentti kohoaa tasaisesti vähän yli 70 ikävuoteen.

Yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta varoittaa kuitenkin yleistämästä: sukupolvien välillä on eroja poliittisessa aktiivisuudessa.

-  On vanhentunut käsitys, että nuoret olisivat sukupolvesta toiseen passiivisempia kuin keski-ikäiset tai vähän ikääntyneemmät. Pystymme seuraamaan yhtä ikäluokkaa vaaleista toiseen esimerkiksi sähköisen äänioikeusrekisterin pohjalta. Oleellista tässä on se, miten sukupolvet eroavat toisistaan.

Suomen on vaikeaa tehdä pitkäkestoisia tai tulevaisuuteen kurottavia ratkaisuja, koska tulppana ovat aktiiviset vanhemmat ikäluokat.

Wass suosittelee katsomaan sitä, millaisia nuoruuden avainkokemuksia kullakin sukupolvella on ollut.

-  1990-luvulla syntyneet ovat tietoteknologian, kansainvälisyyden, terrorismikokemusten ja kouluampumisten sukupolvea. Voisi sanoa, että heillä tietty turvallisuus on rakoillut.

Tuo sukupolvi on ollut Wassin mukaan Suomessa lisäksi vahvasti monikulttuurinen.

-  Jos katsotaan koko väestöä, niin vuonna 2023 lukeutui 30-34-vuotiaisiin 13 prosenttia Suomen kaikista ulkomaalaistaustaisista. Se on aika paljon, painottuminen osuu juuri tuohon sukupolveen.

KUNTALIITON Pekola-Sjöblom lisää, että 1990-luvun taitteen tienoilla syntyneissä näiden vaalien ehdokkaissa näkyy sukupuoliero.

-  Naisehdokkaita on heissä suhteellisesti enemmän kuin miesehdokkaita.

Naisia myös tulee valituiksi yhä enemmän, lasikaton vaikutus heikentyy. Naisten osuus sekä ehdokkaista että valituista on pääosin noussut vaali vaalilta, mutta silti miesten osuus valituista on yhä suurempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista.

Entä miten paljon äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa se, paljonko ikäluokassa on maahanmuuttajia?

-  Ylipäänsä on tiedossa, että maahanmuuttajat eivät ole aktiivisia äänestäjiä. Samoin heitä on ehdokkaissa vähän.

Pekola-Sjöblomin mukaan ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuuden välillä oli viime kuntavaaleissa noin 30 prosenttiyksikköä. Suomalaistaustaisista äänesti runsas 53 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 23 prosenttia.

VAIKKA maahanmuuttajien (poliittisen) osallistumisen taso on Suomessa matalampaa kuin kantaväestöllä, siinä on runsaasti hajontaa.

-  Paljon vaikuttaa, mistä taustasta he ovat lähtöisin. Samoin aktiivisuus pitää suhteuttaa siihen, mikä on heidän oman etnisen ryhmänsä aktiivisuuden kokonaistaso. Pitää katsoa, miten esimerkiksi 70-vuotiaat somalit täällä toimivat, ja miten sitten toimivat Suomen 35-vuotiaat somalit, Hanna Wass sanoo.

Wass kertoo, että Suomen maahanmuuttajaryhmistä nuoremmat somalit ovat yhteiskunnallisesti varsin aktiivisia.

-  Tässä koko teemassa on kiinnostavaa se, että meillä on vahvasti oletus, että äänestäminen on jotenkin eläkeläisten puuhaa tai aluetta. Se on osittain aikansa elänyt käsite.

Taustalla on Wassin mukaan ajatus, että Suomen on vaikeaa tehdä pitkäkestoisia tai tulevaisuuteen kurottavia ratkaisuja, koska tulppana ovat aktiiviset vanhemmat ikäluokat.

-  Eihän se niin voi loputtomasti olla. Näemme, että väestörakenne muuttaa koko ajan muotoaan. Siellä on paljon muutosvoimaa. Nuoremmat ikäryhmät eivät itsekään hahmota, että heillä on vastaava mahdollisuus kuin suurilla ikäluokilla oli aikanaan, apulaisprofessori sanoo.

Teksti: STT / Pertti Mattila

AVAINSANAT

Petteri Orpo: Näin Venäjä ei voita sotaa Ukrainassa

Petteri Orpo ja Denys Shmyhal.

Kyynelenkevyt sade kasteli maisemaa ja varikset raakkuivat käheästi harmaalla taivaalla, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) nousi autosta ukrainalaisen murhenäytelmän mutaiselle estradille.

Keskiviikkona Ukrainaan vierailulle tullut Orpo tutustui Kiovassa sijaitsevaan asuinrakennuksen raunioon. Siihen osui 24. huhtikuuta Venäjän ohjusisku, jossa surmansa sai 12 ihmistä ja noin 90 haavoittui.

Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko otti suomalaisvieraan vastaan ja esitteli aluetta. Tämän jälkeen Orpo laski kukkia iskussa kuolleiden muistoksi.

Suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Orpo kertoi iskupaikan näkemisen koskettaneen häntä. Pääministerin mukaan mikään ei viittaa siihen, että Ukraina olisi vaipumassa epätoivoon.

-  Minusta täällä ei ole toivottomuutta. Ukrainalaiset pärjäävät sodassa, mutta he tarvitsevat jatkuvan tuen ja avun. Jos pidämme Ukrainan resursoinnista huolen, he pystyvät jatkamaan sotaansa eikä Venäjä pysty sitä voittamaan, Orpo sanoi.

ORPO tapasi keskiviikkona Kiovassa myös Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin, ja pääministerit allekirjoittivat julkilausuman Ukrainan ja Suomen johtaman väestönsuojelukoalition perustamisesta. Hankkeeseen toivotaan myös muita maita.

Orpo kertoi suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Kiovassa, että Suomella on väestönsuoja-asioissa korkea asiantuntemus ja tietotaito, joilla tukea Ukrainaa. Ukrainan tavoitteena on rakentaa vuosikymmenen aikana yli 10  000 uutta väestönsuojaa.

ALKUILLASTA pidetyssä yhteisessä lehdistötilaisuudessa Smyhalin kanssa suomalaistoimittajat kysyivät Orpolta Ukrainan tiedustelujohtajan mediakommenteista, joiden mukaan Venäjän Suomen lähelle rakentamat uudet rautatiet ovat valmistautumista hyökkäyssotaan Eurooppaa vastaan.

-  Kun liityimme Natoon, Venäjä kertoi lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan rajoillaan. Ei ole välitöntä vaaraa Suomelle, mutta on ymmärrettävä, että Venäjä on pysyvä uhka. Raja on meidän vastuullamme, sillä se on meidän, EU:n ja Naton raja, Orpo vastasi.

Päivällä Orpo korosti suomalaistoimittajille, että Venäjän painostamiseksi rauhaan tarvitaan sekä Eurooppa että Yhdysvallat.

-  Vain sillä, että Yhdysvallat ja Eurooppa toimivat yhteen suuntaan, saadaan niin kova paine, että sillä on varmasti vaikutusta (Vladimir) Putiniin. Transatlanttinen suhde on äärettömän tärkeä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti keskiviikkona julkaistussa lausunnossa kolmenvälistä huipputapaamista hänen, Trumpin ja Putinin kesken.

AAMUPÄIVÄLLÄ Orpo vieraili myös Kiovan lähellä sijaitsevassa suomalaisyhtiö Hesburgerin tehtaassa Boryspilissa.

Vuodesta 2015 lähtien Ukrainassa toimineella Hesburgerilla on Kiovan alueella seitsemän ravintolaa. Boryspilin pihvitehdas avattiin maaliskuussa.Tehdasvierailulle päästettiin paikalle vain valokuvaajat, eli toimittajilla ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä.

Kiova on ollut Venäjän kiivaiden iskujen kohteena viime aikoina, ja viime viikonloppuna nähtiin sodan toistaiseksi suurimmat droonihyökkäykset pääkaupunkiin. Isäntien turvallisuusolosuhteet ovat vaikeat, ja Orpon keskiviikkoista vierailua salailtiin etukäteen. Vierailun järjestelyjen yhteydessä sovittu julkaisukielto raukesi vasta illalla vierailuohjelman jo päätyttyä.

Orpon Kiovan-vierailulla olivat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sekä useat suomalaisyritykset.

Lassi Lapintie/STT

AVAINSANAT

Liki miljardin verran lisävelkaa valtiolle – työttömyyden kasvu näkyy lainanotossa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi. Siinä hallitus esittää, että valtio ottaa tänä vuonna lähes miljardi euroa enemmän velkaa kuin aiemmin piti.

Yhteensä valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 13,2 miljardia euroa.

Taustalla ovat esimerkiksi määrärahojen lisääminen turvallisuuteen ja liikennehankkeisiin sekä huonontunut työllisyystilanne.

Hallituksen täytyy lisätä sata miljoonaa euroa valtion rahoitusosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja perusturvasta. Myös esimerkiksi aiemmin budjetoitujen määrärahojen käyttöajan pidennys ja muut ajoitusmuutokset lisäävät määrärahatarvetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Toisaalta myös verotuloja arvioidaan kertyvän valtiolle ennakoitua vähemmän. Arvio perustuu pitkälti valtiovarainministeriön huhtikuiseen talousennusteeseen. Valtion velanhoitomenojen arvioidaan vähenevän aiemmin arvioidusta 197 miljoonalla eurolla.

Yhteensä lisävelaksi arvioidaan nyt 944 miljoonaa euroa. Siitä 757 miljoonaa euroa johtuu määrärahojen kasvusta ja 187 miljoonaa euroa varsinaisten tulojen vähennyksestä.

PUOLUSTUKSEN ja turvallisuuden sektorilla hallitus päätti esittää lisärahaa useisiin kohteisiin. Puolustusvoimat saa esimerkiksi 35 miljoonaa euroa materiaalien kunnossapidon ja ylläpidon ”tason nostoon”.

Puolustusmateriaalin tilausvaltuuksiin tulee lisäyksiä esimerkiksi räjähdysaineiden hankkimiseen, laivojen rakentamisen viivästymisen vuoksi ja Ukrainaan toimitetun materiaaliavun korvaamiseen.

Hallitus esittää lisää rahaa myös esimerkiksi väestönsuojeluun, vaaratiedottamisen kehittämiseen ja Rajavartiolaitokselle.

Liikennehankkeisiin hallitus esittää erisuuruisia valtuuksia ja määrärahoja osana niin sanottua investointiohjelmaansa. Joukossa on esimerkiksi jo kerrottu 20 miljoonan euron valtuus ja miljoonan määräraha eurooppalaisen raideleveyden suunnittelemiseen Haaparannan, Tornion ja Kemin välille.

AVAINSANAT

Sinimustat jälleen puoluerekisterissä

Avoimen rasistinen ja fasistinen Sinimusta liike on päässyt jälleen puoluerekisteriin. Puolue poistettiin puoluerekisteristä viime vuoden huhtikuussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

KHO katsoi, että puolueen yleisohjelman tavoitteet eivät olleet yhteensopivia ihmis- ja perusoikeuksien kanssa.

SINIMUSTA liike on sittemmin saanut kerättyä puoluerekisteröintiä varten tarvittavat 5  000 kannatusilmoitusta.

Liikkeen paluusta puoluerekisteriin kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Ainakin kolme demariedustajaa vastustaa yhä rajalakia

SDP:n kansanedustajat Matias Mäkynen ja Johan Kvarnström kertovat STT:lle aikovansa jälleen äänestää käännytyslakia vastaan.

Molemmat perustelivat päätöstään sillä, että laki on heidän näkemyksensä mukaan vastaan Suomen perustuslakia, kansainvälisiä velvoitteita ja EU-oikeutta.

-  Hallintovaliokunnan asiantuntijalausuntojen mukaan kynnys lain säätämiselle on vain noussut ja sen hyväksyttävyys on jopa kauempana kuin vuosi sitten, Mäkynen sanoi.

Kvarnström on samoilla linjoilla.

-  Näen, että oikeusoppineet antavat nyt vähintään yhtä kriittisiä arvioita kuin viime vuonna. Jo silloin lakia pidettiin perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden vastaisena, Kvarnström sanoi.

Mäkysen mukaan dramaattisin asia, joka asian suhteen on vuoden sisään tapahtunut, on se, että Yhdysvalloissa on Donald Trumpin myötä presidentti, joka kyseenalaistaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää aiempaa voimakkaammin.

-  Nyt kun kansainvälistä järjestelmää kyseenalaistetaan monesta suunnasta, Suomen kaltaiselle pienelle maalle olisi entistä tärkeämpää pitää siitä kiinni ja puolustaa kansainvälistä oikeusjärjestelmää. Se olisi Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä asia, Mäkynen sanoi.

Hän kertoi aikovansa pyytää eduskuntaryhmältä lupaa äänestää lakia vastaan.

Myös SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar aikoo äänestää niin sanotun käännytyslain jatkamista vastaan eduskunnassa, kertoo Helsingin Sanomat.

– Minun täytyy olla johdonmukainen itseni kanssa. Esityksessä juuri mikään ei ole muuttunut vuoden aikana. On varmasti hyvin luonnollista, että pyydän eduskuntaryhmässä vapaat kädet, Razmyar sanoo Helsingin Sanomille.

KOLMIKKO oli viime vuonna niiden kuuden demarikansanedustajan joukossa, jotka äänestivät lakia vastaan. Heidän lisäkseen lakia vastustivat Krista Kiuru, Timo Harakka ja Elisa Gebhard.

Harakka kertoi tiistaina STT:lle lukevansa hallintovaliokunnan mietinnön aiheesta ennen äänestyspäätöstään. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi STT:lle keskiviikkoiltapäivänä, ettei ollut saanut edustajilta pyyntöjä saada äänestä ryhmän kannan vastaisesti. Ryhmänä SDP on käännytyslain puolella.

Eduskunta äänestää lain jatkosta ensi keskiviikkona. Käännytyslain virallinen nimi on laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Lain perusteella turvapaikkahakemusten vastaanottamista voitaisiin rajoittaa tilanteessa, jossa Venäjä toisi turvapaikanhakijoita itärajalle painostaakseen Suomea.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

Juttua päivitetty tiedolla Nasima Razmyarin äänestysaikomuksesta 28.5. kello 18.59.

AVAINSANAT

Ottawa-sopimuksesta irtautuminen lähti eduskunnan käsittelyyn

Hallituksen esitys jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisesta on annettu eduskunnalle. Irtisanominen vaatii vielä eduskunnan suostumuksen, presidentin vahvistuksen sekä irtisanomiskirjan luovuttamisen YK:n pääsihteerille.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi irtisanoo jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä Oslossa 18. päivänä syyskuuta 1997 tehdyn yleissopimuksen eli Ottawan sopimuksen.

Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.

Hallitus ilmoitti huhtikuun alussa, että Suomi alkaa valmistella vetäytymistä Ottawan sopimuksesta. Linjaus perustui Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun.

EDUSKUNTA hyväksyi Suomen liittymisen Ottawan sopimukseen loppuvuonna 2011, ja liittyminen tuli voimaan vuonna 2012. Sopimukseen liittymistä edelsi Suomessa pitkä prosessi, sillä Ottawan sopimus solmittiin vuonna 1997 ja valtaosa muista EU-maista oli liittynyt sopimukseen jo tuolloin.

Suomen liityttyä sopimukseen Puolustusvoimat tuhosi noin miljoona miinaa.

Hallituksen esityksessä sanotaan, että liittymispäätöstä tehtäessä Suomen puolustuksen toimintaympäristö poikkesi huomattavasti nykyisestä. Laajamittaisen sodan todennäköisyyttä pidettiin pienenä, kun taas nyt ajatellaan, että Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin.

AVAINSANAT