VALIKKO

Tällaisia esteitä on Palestiinan tunnustamisen tiellä: hallinto, rajat ja politiikka

Pakenijoita al-Rashidin rantatiellä Gazassa 25. toukokuuta.
  • Ulkomaat
  • 28.05.2025
  • 8:12
  • (Päivitetty: 28.05. 9:07)

Palestiinan tunnustaminen ei vielä loisi valtiota, eikä tunnustamisen puute estä valtiota olemasta käytännössä olemassa.

YK:n jäsenmaista selvä enemmistö, ainakin 147 valtiota, on tunnustanut Palestiinan valtion – eli paljon useampi kuin esimerkiksi Kosovon. Näin siitä huolimatta, että Palestiinan valtio on toistaiseksi olemassa enemmän tavoitteena kuin konkreettisena valtiona. Taiwanin taas tunnustaa vain tusina pikkuvaltiota.

Euroopan unionin jäsenmaista Palestiinan on tunnustanut alle puolet, eli 11 jäsenmaata 27:stä. Pohjoismaista vain Suomi ja Tanska eivät ole tunnustaneet Palestiinaa.

Millaisia perusteita tunnustamiselle tai siitä pidättäytymiselle on esitetty?

KANSAINVÄLISESSÄ oikeudessa valtion määritelmän edellytyksenä on yleensä pidetty neljää asiaa: valtiolla on väestö, jokin maa-alue, toimiva hallitusvalta sekä kyky täyttää kansainväliset sitoumukset.

Palestiinan tunnustamista vastustavien mukaan nämä edellytykset puuttuvat palestiinalaisalueilta vähintään osittain elleivät kokonaan.

Oikeusoppineiden mukaan valtion kriteerit ovat kuitenkin hyvin tulkinnanvaraisia. Yksi tai useampi niistä on voinut kadota pitkäksikin aikaa ilman, että tunnustamista olisi peruttu. Näin oli esimerkiksi Somaliassa sisällissodan aikana.

Valtion tunnustaminen ei myöskään itsessään luo valtiota vaan on julkinen ilmaus sille, että tunnustajavaltio sitoutuu kohtelemaan tunnustamisen kohteena olevaa yhteisöä valtiona.

Toisen valtion tunnustaminen on yksipuolinen toimi, mitään velvollisuutta tunnustamiseen ei ole. Sen sijaan niin kutsutun tunnustamattomuusperiaatteen mukaan kansainvälistä oikeutta rikkomalla saavutettua tilannetta ei pitäisi tunnustaa. YK:n turvallisuusneuvosto on todennut tämän periaatteen muun muassa Turkin miehittämän ja myöhemmin itsenäiseksi tunnustaman Pohjois-Kyproksen tapauksessa.

Saman periaatteen mukaan monet maat eivät aikanaan tunnustaneet Baltian maiden liittämistä Neuvostoliittoon tai Krimin liitämistä Venäjään.

PUHEISSA Palestiinan tunnustamisesta nousee usein esiin niin kutsuttu kahden valtion malli, eli Israelin ja palestiinalaisvaltion rinnakkainen olemassaolo.

Palestiinan tunnustaneet katsovat edistävänsä päätöksellään mallin toteutumista, toiset taas – kuten Suomi – ovat sanoneet, ettei tunnustaminen juuri nyt edistäisi kahden valtion mallia.

Tavoitteen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä, sillä Israel on irtisanoutunut aiemmin kannattamastaan tavoitteesta, eikä myöskään Gazaa hallinnut Hamas tavoittele sitä – tai tunnusta Israelia.

Länsirannalla toimiva palestiinalaishallinto on virallisesti eri linjalla. Pääministeri Mohammed Mustafa toisti alkuviikosta Espanjassa haluavansa ”mahdollisimman nopeasti rauhan, jossa Israel ja Palestiina voivat elää rinnakkain”.

Esimerkiksi Norjan mielestä kahden valtion käytännön tavoitteen karkaaminen epärealistisen kauas ei ole este, vaan nimenomaan peruste Palestiinan tunnustamiselle. Tämän tulkinnan mukaan tunnustaminen lisäisi kansainvälistä painetta Israelia kohtaan ja voisi saada rauhanprosessin jälleen liikkeelle. Tunnustamispäätös on siten enemmän periaatteellinen symbolinen tuenosoitus kuin toteamus olemassa olevasta tilanteesta tai näköpiirissä olevasta tavoitteesta.

Joidenkin maiden osalta kysymys on enemmän sisäpolitiikkaa. Saksalle Israelin vastaiseksi koettu tunnustamispäätös olisi vaikea herkistä historiallisista syistä.

Toisaalta esimerkiksi Espanja on kyllä tunnustanut Palestiinan, mutta ei Kosovoa. Taustalla arvioidaan olevan Espanjalle hankalat Katalonian itsenäisyyspyrkimykset. Kosovo oli ennen itsenäisyyttä osa Serbiaa.

KAHDEN VALTION malli mainittiin ensi kertaa vuonna 1937, kun niin kutsuttu Peelin komissio ehdotti Britannian mandaattialueen jakamista juutalaisten ja arabien omiin valtioihin väkivallan hillitsemiseksi.

Ehdotus hylättiin toteuttamiskelvottomana, mutta se vaikutti Palestiinan jakamista koskevaan YK:n päätöslauselmaan 181 vuodelta 1947. Juutalaiset olisivat hyväksyneet suunnitelman, arabit eivät. Israel itsenäistyi seuraavana vuonna brittimandaatin päätyttyä.

Itsenäistymisestä nykypäivään seuranneissa sodissa Israel on useaan otteeseen laajentanut aluettaan alkuperäistä jakosuunnitelmaa paljon laajemmaksi. Suurin muutos tapahtui kuuden päivän sodassa vuonna 1967, jolloin Israel valtasi Siinain, Gazan, Länsirannan, Itä-Jerusalemin ja Golanin ylängön. Siinailta Israel vetäytyi Egyptin kanssa 1978 neuvotellun rauhansopimuksen myötä.

Kahden valtion mallia tavoiteltiin myös 1990-luvulla Oslon sopimuksissa, joiden jälkeen muodostettiin nykyinen palestiinalaishallinto. Lopullinen tavoite jäi kuitenkin väkivallan ja hallitusvaihdosten jalkoihin.

YK:n mukaan Israelin rajat ovat ne, jotka vallitsivat ennen vuotta 1967. Länsiranta, Itä-Jerusalem, Gaza ja Golanin ylänkö eivät ole näiden rajojen sisäpuolella. Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n mukaan Israelin miehitys ja siirtokunnat kyseisillä alueilla ovat laittomia ja Gaza on olennainen osa palestiinalaisalueiden kokonaisuutta.

Palestiinan valtion maantieteellinen alue muodostuisi tällä perusteella toisistaan erillään olevista Gazasta sekä Itä-Jerusalemista ja Länsirannasta, joista ensiksi mainittu rajoittuu Israelin lisäksi Egyptiin ja viimeksi mainittu Jordaniaan.

MAHDOLLINEN palestiinalaisvaltio tarvitsisi palestiinalaisten tukeman hallinnon.

Länsirannan aluetta johtava Fatah-puolue on sekä heikko että hyvin epäsuosittu. Gazan alueella Hamas on kyselyiden perusteella menettänyt suosiotaan Israelin sotatoimien kuluessa, mutta se on vaihtoehtojen puutteessa edelleen selvästi Fatahia suositumpi.

Perusta uuden yhteishallinnon valitsemiselle Palestiinalle ei ole hyvä, sillä palestiinalaisalueilla ei ole lupauksista huolimatta pidetty vaaleja sitten vuoden 2006.

Israelissa maan juutalaisväestö kannattaa kahden valtion mallia enemmän israelilaisten ja palestiinalaisten erottamista toisistaan tai alueiden liittämistä Israeliin ilman, että palestiinalaisille annettaisiin kansalaisoikeuksia. Israelin arabiväestön parissa kahden valtion mallilla on huomattava kannatus.

Mahdollisen palestiinalaisvaltion taloudelliset itsenäisyyden edellytykset ovat hyvin suuri kysymysmerkki. Yksi este talouden kehittymiselle ja itsenäisyydelle laajemmin ovat Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia täplittävät kansainvälisen oikeuden vastaiset juutalaisten siirtokunnat. Israelilaisen Peace Now -järjestön toissavuotisen arvion mukaan niissä asuu jo yli 700  000 juutalaista.

Teksti: STT / Niilo Simojoki

AVAINSANAT

Israelin puolustusministeri uhosi maan perustavan Länsirannalle ”Israelin juutalaisvaltion”

Israelin puolustusministeri Israel Katz uhosi perjantaina Israelin perustavan miehitetylle Länsirannalle ”Israelin juutalaisvaltion”. Israel ilmoitti torstaina perustavansa 22 uutta siirtokuntaa alueelle. Siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Samalla Katz hyökkäsi voimakkaasti Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia vastaan.

-  Tämä on päättäväinen vastaus terroristijärjestöille, jotka yrittävät vahingoittaa ja heikentää otettamme tästä maasta, Katz perusteli.

-  Samalla se on selvä viesti Macronille ja hänen liittolaisilleen: he tunnustavat palestiinalaisvaltion paperilla, mutta me rakennamme Israelin juutalaisvaltion tänne paikan päälle, puolustusministeri jatkoi.

Katzin mukaan palestiinalaisvaltion tunnustamista koskevat paperit tulee päätymään historian roskakoriin, kun taas Israel tulee menestymään ja kukoistamaan.

Macron sanoi perjantaina Singaporessa, että Palestiinan tunnustaminen valtioksi ei ole enää vain moraalinen tehtävä, vaan poliittinen välttämättömyys.

AVAINSANAT

Trump väittää Kiinan rikkoneen tullisopua, mutta ei avannut syytöstään tarkemmin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nostatti perjantaina jälleen kauppajännitteitä Kiinan kanssa. Trump syytti viestipalvelu Truth Socialissa Kiinaa Yhdysvaltojen kanssa solmitun tullisovun rikkomisesta.

Trump ei kirjoituksessaan tarkemmin yksilöinyt, mitä hän syytöksellään tarkoittaa.

Kiinalla ja Yhdysvalloilla ei varsinaisesti ole vielä tullisopimusta, mutta ne ovat sopineet jäädyttävänsä toisilleen määräämänsä korkeat tullit 90 päivän ajaksi, jotta neuvottelut etenisivät.

Yhdysvaltojen kauppaedustaja Jamieson Greer selitti Trumpin ulostuloa ja sanoi Kiinan hidastelevan neuvotteluissa ja rajaavan tärkeiden mineraalien saatavuutta. Greer paheksui Kiinan valtavaa kauppaylijäämää Yhdysvaltojen kanssa ja arvioi, ettei Kiinan asenne asiassa ole muuttunut.

Valtiovarainministeri Scott Bessent myönsi aiemmin tv-kanava Fox Newsin haastattelussa, että kauppaneuvottelut Kiinan kanssa ovat ”hiukan jumissa”.

EU:N kauppakomissaari Maros Sefcovic sanoo, että unioni on täysin sitoutunut tullisopimuksen saavuttamiseen Yhdysvaltojen kanssa. Sefcovic sanoo viestipalvelu X:ssä, että eteenpäin tähtäävien ratkaisujen löytäminen on EU:n tärkein prioriteetti.

Hän lisää, että yhteydenpito osapuolten välillä on jatkuvaa. Sefcovic kertoo keskustelleensa jälleen puhelimessa Yhdysvaltain kauppaministerin Howard Lutnickin kanssa.

Yhdysvaltain tuontitullit EU:lle ovat tällä hetkellä kymmenen prosenttia. Viime viikolla presidentti Trump uhkasi EU:ta 50 prosentin tuontitulleilla kesäkuusta alkaen.

Ääni muuttui kellossa sunnuntaina paikallista aikaa. Trump vahvisti tuolloin, että EU:n jyrkät tuontitullit pysyvät sittenkin tauolla 9. heinäkuuta asti.

EU on puolestaan kaavaillut Yhdysvalloille 95 miljardin euron suuruisia vastatulleja, jotka otettaisiin käyttöön tarvittaessa.

TRUMPIN tulleista on ehditty kiistellä Yhdysvalloissa jo oikeussaleissa. Viikon mittaan kahden eri oikeusasteen päätökset ovat heitelleet tullipolitiikkaa ääripäästä toiseen.

Keskiviikkona alempi oikeusistuin päätti estää tullimaksujen voimaantulon. Päätöksen mukaan Trump ylitti toimivaltansa määrätessään tuontitullit.

Trump käytti tullien asettamisessa vuoden 1977 kansallista hätätilalakia. Trumpin mukaan Yhdysvaltain suuri kauppataseen alijäämä monien maiden kanssa vaati kansallisen hätätilan julistamista, mikä puolestaan antoi hänelle laajat valtuudet päättää tulleista ilman kongressin hyväksyntää.

Liittovaltion kansainvälisen kaupan tuomioistuin kuitenkin katsoi, ettei kyseinen laki anna presidentille rajatonta oikeutta asettaa tulleja lähes kaikille maailman maille. Valkoiselle talolle annettiin kymmenen päivää aikaa keskeyttää tullimääräysten toimeenpano.

Trumpin hallinto kutsui päätöstä ”räikeän vääräksi”, valitti siitä ja ilmaisi luottamuksensa siihen, että päätös kumottaisiin.

Toive toteutui jo seuraavana päivänä. Vetoomustuomioistuin lykkäsi torstaina alemman oikeusistuimen päätöksen toimeenpanoa. Uuden päätöksen mukaan tullit jäävät voimaan toistaiseksi.

PRESIDENTIKSI palattuaan Trump on laittanut Yhdysvaltain kauppasuhteet maailman kanssa uusiksi erilaisia tullimaksuja määräämällä. Venkoileva tullipolitiikka on järisyttänyt markkinoita maailmanlaajuisesti.

Huhtikuun alussa Trump julkisti Yhdysvaltain kauppakumppaneille tullimaksuja, joita hän kutsui vastavuoroisiksi. Esimerkiksi EU:sta tuotaville tuotteille lätkäistiin 20 prosentin tullimaksu, ja joillekin maille tuli vielä korkeampia tulleja.

Muutamaa päivää myöhemmin Trump jäädytti valtaosalle maista tullit 90 päivän ajaksi niin sanotulle kymmenen prosentin yleistasolle.

Jäädytystä Trumpin hallinto perusteli sillä, että sen aikana neuvotellaan kunkin maan kanssa erilliset, Yhdysvalloille reilummat kauppasopimukset.

Trumpin tulli-ilmoitukset aiheuttivat huhtikuun alussa pörssiromahduksen, kun markkinat järkyttyivät tullien suuruudesta. Sittemmin Trumpin pakittaminen pahimmista tulleista on saanut osakekurssit elpymään.

AVAINSANAT

Ukraina valmis neuvotteluihin, jos saa nähdä rauhanehdot etukäteen – Putin ”harkitsee tapaamista”

Ukrainan presidentti Zelenskyi on toistuvasti sanonut, ettei kokous tuota tuloksia, ellei Venäjä näytä neuvotteluluonnostaan etukäteen.
  • Ulkomaat
  • 30.05.2025
  • 12:16
  • (Päivitetty: 30.05. 15:20)

Ukraina on valmis osallistumaan uusiin neuvotteluihin Venäjän kanssa Turkissa ensi viikolla, mutta haluaa yhä nähdä Venäjän ehdotukset sodan lopettamiseksi. Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo harkitsevansa tapaamista Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Turkin presidenttien kanssa vain, jos suorat neuvottelut Ukrainan kanssa tuottavat tulosta.

Venäjä on ilmoittanut, että se lähettää edustajansa Turkkiin ja on valmis neuvottelemaan Ukrainan edustajien kanssa maanantaina.

Ukraina on sanonut olevansa valmis osallistumaan uusiin neuvotteluihin Venäjän kanssa, mutta haluavansa nähdä Venäjän ehdotukset sodan lopettamiseksi etukäteen. Kreml on arvostellut Ukrainan vaatimusta.

Turkki ehdotti aiemmin tänään olevansa valmis isännöimään Putinin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin tapaamisen Istanbulin neuvottelujen jälkeen.

-  Uskomme vilpittömästi, että on mahdollista päättää Istanbulin-neuvottelut suoraan tapaamiseen Putinin, Zelenskyin ja Trumpin välillä Erdoganin johdolla, sanoi Turkin ulkoministeri Hakan Fidan.

TURKIN ulkoministeri Fidan sanoo uskovansa, että sekä Ukraina että Venäjä toivovat aselepoa. Fidan keskusteli Venäjän presidentin Putinin kanssa aiemmin tällä viikolla. Myöhemmin tänään Fidanin on määrä tavata Ukrainan presidentti Zelenskyi.

-  Huomaan, että asia alkaa saada optimistisemman käänteen neuvottelujen alkaessa. Molemmat osapuolet haluavat aselepoa. Kukaan ei sano, etteikö haluaisi sitä, sanoi Fidan tänään perjantaina ollessaan matkalla Kiovaan.

Nato-maa Turkki on ottanut aktiivisen roolin Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa sodan lopettamiseksi.

AIEMMIN torstaina Venäjä oli ilmoittanut yhä odottavansa Ukrainan vastausta sen ehdotukseen uusista neuvotteluista maanantaina Istanbulissa. Venäjä on sanonut silloin esittävänsä muistion, jossa hahmotellaan sen ehdot pitkäaikaiselle rauhanratkaisulle.

Ukraina taas on toistuvasti sanonut, ettei kokous tuota tuloksia, ellei se näe Venäjän luonnosta etukäteen. Ukraina on ilmoittanut esittäneensä oman näkemyksensä rauhasta Venäjälle ja vaatinut Venäjää tekemään samoin.

Zelenskyi kritisoi Venäjän toimintaa kovasanaisesti viestipalvelu X:ssä torstai-iltana.

-  Niin kutsuttu ”muistio”, jonka he lupasivat ja jonka valmisteluun väitettiin kuluneen yli viikko – kukaan ei ole nähnyt sitä. Sitä ei ole jaettu Ukrainan kanssa, eikä sitä ole jaettu kumppaneillemme. He eivät ole jakaneet sitä edes Turkin kanssa – maan, joka isännöi ensimmäistä tapaamista, Zelenskyi kirjoitti.

-  He tekevät kaikkensa varmistaakseen, että neuvottelut ovat merkityksettömiä.

PYRKIMYKSET yli kolme vuotta kestäneen sodan lopettamiseksi ovat kiihtyneet viime kuukausina, mutta Venäjä on jatkanut Ukrainan pommitusta ja torjunut vaatimukset välittömästä tulitauosta.

Istanbulissa 16. toukokuuta käydyt neuvottelut olivat ensimmäiset suorat neuvottelut maiden välillä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan. Neuvottelujen tuloksena oli suuri vankienvaihto sekä lupaus pitää yhteyttä.

Yhdysvaltain presidentti Trump on yrittänyt hieroa rauhaa Ukrainan ja Venäjän välille, mutta toistaiseksi tuloksetta. Viime aikoina hän on myös ilmaissut kasvavaa turhautumista Putinia kohtaan.

Keskiviikkona Trump sanoi selvittävänsä ”noin kahden viikon kuluessa”, aikooko Putin tosissaan lopettaa sodan Ukrainassa.

YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa torstaina Yhdysvaltain diplomaatti John Kelley vahvisti, että Yhdysvallat voisi vetäytyä roolistaan rauhan edistäjänä.

-  Jos Venäjä tekee väärän päätöksen jatkaa tätä katastrofaalista sotaa, Yhdysvaltojen on harkittava vetäytymistä neuvotteluista tämän konfliktin lopettamiseksi, Kelley sanoi.

Hän myös sanoi, että lisäpakotteet Venäjää vastaan ovat mahdollisia.

Juttu päivitetty kauttaaltaan pe 30.5. klo 15.20.

AVAINSANAT

Valkoinen talo väittää Israelin hyväksyneen aselepoehdotuksen, Hamas vastustaa – Macron: Palestiinan tunnustaminen on välttämättömyys

Toistaiseksi neuvottelut yli 19 kuukautta kestäneiden sotatoimien lopettamiseksi Gazassa eivät ole johtaneet pysyviin tuloksiin.

Yhdysvaltain valmistelema ehdotus aselevosta Gazassa ei täytä Hamasin vaatimuksia, äärijärjestön edustaja kertoi torstaina.

Hamasin edustajan Bassem Naimin mukaan uusi ehdotus tarkoittaisi ”tappamisen ja nälänhädän jatkumista”.

Valkoinen talo kertoi torstaina, että presidentti Donald Trump ja Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff olivat toimittaneet Hamasille aselepoehdotuksen, jota Israel tuki. Israel ei ole vahvistanut ehdotuksen hyväksymistä.

Kahden neuvotteluista tietävän lähteen mukaan uusi ehdotus koskee 60 päivän aselepoa, joka voidaan pidentää 70 päivään. Lisäksi kymmenen elävää panttivankia ja yhdeksän ruumista palautettaisiin vastineeksi palestiinalaisvangeista ensimmäisen viikon aikana.

Toistaiseksi neuvottelut yli 19 kuukautta kestäneiden sotatoimien lopettamiseksi eivät ole johtaneet pysyviin tuloksiin.

RANSKAN presidentti Emmanuel Macron vaatii Euroopan mailta jyrkempää yhteistä rintamaa Israelia vastaan, mikäli Israel ei puutu asianmukaisesti Gazan kaistan humanitaariseen tilanteeseen.

Gaza on nälänhädän partaalla, ja Macronin mukaan tilanne vaatii toimenpiteitä tuntien ja päivien sisällä. Asiantuntijoiden mukaan Gazassa nälkiintyneitä on yksi viidestä ihmisestä.

Macronin mukaan myös Palestiinan tunnustaminen valtioksi ei ole enää vain moraalinen tehtävä, vaan poliittinen välttämättömyys.

Macron sanoi toivovansa, että Palestiinan tunnustamisliike voitaisiin käynnistä tietyin ehdoin, joihin lukeutuu Hamasin demilitarisointi ja Israelin olemassaolon ja itsesuojelun oikeuden tunnustaminen.

HUMANITAARINEN tilanne Gazan kaistalla on edelleen vakava, vaikka alueelle on alkanut tihkua apua Israelin yli kaksi kuukautta kestäneen saarron jälkeen.

Suomessa tällä viikolla vieraillut YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher sanoi STT:n haastattelussa, että on yksinomaan Israelin päätettävissä, voidaanko nälänhätää helpottaa.

-  Jokainen siellä on vaarassa kuolla nälkään, ja se riski vain kasvaa, kunnes avustuskuljetuksemme sallitaan. Se on Israelin päätös, saammeko viedä apua vai emme. Kukaan muu ei tee sitä päätöstä, hän sanoi.

Viime viikkoina Israel on tehostanut hyökkäystään Gazassa ja muun muassa ilmoittanut aikovansa ottaa Gazan kokonaan haltuunsa ja siirtävänsä sen väestön kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos.

Gazan terveysministeriön mukaan alueella on kuollut lähes 4  000 ihmistä sen jälkeen, kun Israel jatkoi maaliskuussa sotatoimiaan kaksi kuukautta jatkuneen aselevon jälkeen. Yhteensä Israelin iskuissa on ministeriön mukaan kuollut lokakuun 2023 jälkeen yli 54  000 ihmistä, joista pääosa on siviilejä.

Israel alkoi pommittaa Gazaa sen jälkeen, kun Hamas ja muutamat muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät yllätyshyökkäyksen Israeliin lokakuussa 2023. Äärijärjestöjen hyökkäyksessä kuoli Israelin mukaan yli 1  200 ihmistä.

AVAINSANAT

YK säästökuurille? Tuhansien virkailijoiden työpaikat uhattuna

YK eli Yhdistyneet kansakunnat saattaa vähentää 20 prosenttia työpaikoistaan. Asia käy ilmi uutistoimisto AFP:n näkemästä, YK:n sisäisestä muistiosta.

YK työllisti vuoden 2023 lopussa noin 35  000 ihmistä, joten 20 prosentin vähennys tarkoittaisi tuhansia työpaikkoja.

Tälle viikolle päivätyssä muistiossa kaikkia osastojen päälliköitä pyydetään laatimaan kesäkuun puoliväliin mennessä luettelot poistettavista viroista.

YK:n pääsihteeri käynnisti maaliskuussa YK 80 -uudistuksen, joka tähtää maailmanjärjestön toiminnan tehostamiseen budjettirajoitusten keskellä.

YK on toisen maailmansodan jälkimainingeissa perustettu valtioiden välinen järjestö, jonka tavoitteena on muun muassa ylläpitää rauhaa, vähentää köyhyyttä ja nälkää sekä edistää ihmis- ja perusoikeuksia koko planeetalla.

AVAINSANAT