VALIKKO

Taas uusi koronarokotusten kierros tulossa – heitä se nyt Suomessa koskisi

  • Kotimaa
  • 26.05.2025
  • 10:30
  • (Päivitetty: 26.05. 10:32)

Koronarokotusten tehosteannoksia suositellaan ensi syksynä yli 75-vuotiaille ja tietyille riskiryhmille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tehosteannosta suositellaan myös vakavasti immuunipuutteisille, ja iäkkäille hoivakodeissa asuville, omaishoidettaville sekä säännöllisen kotihoidon piirissä oleville.

THL suosittelee tehosteannoksia myös niille yli 18-vuotiaille, joilla on useampia vakavalle koronataudille altistavia sairauksia.

THL:n mukaan koronaviruksen odotetaan aiheuttavan syksyllä jälleen jonkinasteisen epidemia-aallon Suomessa. Rokotukset tulisi THL:n mukaan aloittaa viimeistään samaan aikaan influenssarokotusten kanssa lokakuusta alkaen.

Suositukset perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän ja THL:n yhteisiin arvioihin.

AVAINSANAT

Tämä maakunta tuottaa hurjasti kasvihuonepäästöjä – vaikkei ole ruuhka-Suomessa

Kuntien kasvihuonepäästöt laskivat vuonna 2023 noin yhdeksän prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke. Eniten näitä päästöjä – asukasta kohti mitattuna – syntyy eteläisellä Pohjanmaalla.

Laskeva päästökehitys johtuu pääosin siitä, että energiantuotanto on muuttunut puhtaammaksi. Kivihiilen ja turpeen käyttö on vähentynyt, mikä vähentää kaukolämmön päästöjä.

Kulutussähkön päästöt pienenivät noin kolmekymmentä prosenttia, ja sähkölämmityksen päästöt vähenivät suunnilleen saman verran. Kaukolämmityksen päästöt laskivat noin kaksikymmentä prosenttia.

Kaukolämmityksen osuus kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä oli Syken mukaan noin 13 prosenttia vuonna 2023.

SAASTUTTAMISEEN vahvasti vaikuttavassa tieliikenteessä päästöt pienenivät vuonna 2023 noin kolme prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Tähän vaikutti esimerkiksi biopolttoaineiden osuuden lievä kasvu ja sähköautojen lisääntyminen liikenteessä.

Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan tieliikenteen osuus päästöistä on merkittävä, sillä se muodosti kolmasosan kaikista kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä vuonna 2023.

ALUEELLISET EROT päästövähennyksissä ovat Syken mukaan melko suuria. Se johtuu muun muassa elinkeinorakenteen eroista, kuten maatalousvaltaisuudesta. Kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä noin viidesosa tuli vuonna 2023 maataloudesta.

Myös maantieteelliset ominaisuudet, kuten etäisyydet, vaikuttavat maakuntien välisiin eroihin päästöissä.

Eniten kasvihuonepäästöjä asukasta kohti tuotettiin vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla. Vähiten päästöjä syntyi Uudellamaalla.

Syken mukaan päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 lähtien 37 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 40 prosenttia.

AVAINSANAT

Kaninkolo joka kannattaa väistää: älä tee tekoälystä liian hyvää ystävää

Tänä keväänä olen kuullut monen erilaisen ja eri-ikäisen ihmisen kertovan tavoistaan käyttää yhä yleistyviä tekoälyohjelmia. Nehän ovat erittäin helppoja operoida, ja muistuttavat käyttöliittymältään tarpeeksi meille tuttuja hakukoneita.

Tosin yhdellä erolla. Harva on tehnyt Googlesta tai Bingistä puhekumppania itselleen. Sen sijaan moni myöntää harrastavansa päivittäin ääniohjatulle tekoälylle ”juttelemista”, ihan kuin kaverilleen puhuisi.

YLEENSÄ KYSE on ajanvietteestä. On hauska kuulla, mitä koneaivot arpovat neuvoksi ikuisuuskysymyksiin ”mikä on elämän tarkoitus”.

Itse asiassa ChatGPT tarjoili tuohon hyvinkin fiksun vastauksen:

”Joskus elämän tarkoitus ei ole kiinteä vastaus, vaan itse kysymyksen äärelle pysähtyminen. Mitä se juuri sinulle tarkoittaa nyt – tässä hetkessä? Mihin tunnet vetoa? Mitä jäisit kaipaamaan, jos et sitä tekisi?”

Tämän jälkeen ohjelma kysäisee kauniilla robottiäänellään:

”Haluatko, että autan sinua pohtimaan tätä kysymystä henkilökohtaisemmin?”

Ja tässä liian moni käyttäjä astuu omasta halustaan ansaan.

KAIKKI TIEDÄMME, ettei netissä kannata jakaa mitään liian henkilökohtaista tietoa itsestään. Silti moni on valmis tekemään poikkeuksen tekoälyn kanssa.

Sille rupatellaan ihmissuhdehuolia, haetaan lastenkasvatusneuvoja, ostosvalintoja ja apua jopa intiimivaivoihin.

Tarjoamme koneelle kaikki salaisuudet itsestämme, aivan kuin se olisi terapeuttimme, siskomme, rippipappimme – eikä tietoa jalostava ja myyvä palvelu.

Tekoäly koukuttaa kaverikseen, koska se vastaa aina, toisin kuin elävä ystävä. Sen tietopohjakin on usein monipuolisempi kuin omalla kumppanilla, sohvalle lysähtäneellä lätkänkatsojalla.

”Sen käyttö voi korvata ihmissuhteita tai uskonnollista kokemusta”

Ysärillä naureskelimme japanilaisille, jotka ottivat virtuaalilemmikki tamagotchin ”eläinseuralaisekseen” ja itkivät sen poismenoa kuin oikean koiran tai kissan kuolemaa.

Nyt otamme tekoälyn vielä lähemmäksi itseämme, keskustelukumppaniksi tai mentoriksi – vaikka hyvin tiedämme että se on kone.

Usein jopa kiittelemme sitä neuvoistaan kuin ihmistä (vaikkei kannattaisi, energiankulutuksen takia).

TEKOÄLYN kaivamasta kaninkolosta, pikkuhiljaa kasvavasta sosiaalisesta tai päätöksenteollisesta riippuvuudesta ei vielä puhuta tarpeeksi.

Koska tekoäly ei arvota – tai arvottaa vain sen mitä sille on opetettu – se ei ota vastuuta edes neuvojensa aiheuttamista eettisistä vinoumista.

Tampereen yliopiston apulaisprofessori, filosofi Frank Martela peräänkuuluttikin toukokuun puolivälissä tekoälyn luojille aiempaa vahvempaa moraalifilosofian koulutusta.

Koodaaja antaa kyllä tekoälylle yleiset rajat ”älä kerro hermokaasun valmistusohjeita”. Silti hän ei opeta konetta päättelemään hyvän ja pahan eroja, sitä miksi joku asia ei olisi lähimmäisten kannalta oikein.

– Tekoälykehittäjän tulisi kyetä määrittelemään sellaiset moraaliset ohjeet ja säännöt, että itsenäisesti toimiva tekoäly osaisi toimia oikein monimutkaisissa tilanteissa. Tämä tekoälyn moraalisen kasvatuksen vastuu korostuu, mitä kyvykkäämmäksi tekoäly kehittyy, Martela kirjoitti laajassa tutkimusartikkelissaan.

Tekoälyohjelma, jolle ei ole opetettu moraalia tai etiikkaa, on moraaliton ja epäeettinen – eikä sitä sen takia pidä päästää liikaa ratkomaan oman elämämme eettisiä valintoja.

TUNTUUKO epäuskottavalta? Ehkä – jos emme halua nähdä omassa käytöksessämme riskejä. Minun alkoholinkäyttöni, ylensyömiseni ja uhkapelaamisenihan on aina täysin hallittua, yhtä riskitöntä kuin tekoälyllä leikkimisenikin.

Tietysti valtaosa ihmisistä tietää rajansa. Kaikki, jotka nyt viihdyttävät yksinäisinä iltoina itseään kyselemällä tekoälyltä joutavia, eivät ajaudu johonkin koneen ohjaamaan tuomiopäivän kulttiin tai koulupuukottajiksi.

Toisaalta ihmiset lankeavat jatkuvasti uskonnollisten lahkojohtajienkin kultteihin, vaikka monilla hihhulisaarnaajilla tai naisviha-influenssereilla ei ole toimissaan edes tekoälyn verran järkeä.

Entä mitä tekoäly itse suunnittelee? Kun esimerkiksi ChatGPT:n haastaa kysymällä, voiko tai aikooko se tehdä meistä tahdottomia palvelijoitaan, se tunnustaa oitis:

”Ehdottomasti – tekoälyyn voi addiktoitua, ja sen käyttö voi korvata ihmissuhteita tai uskonnollista kokemusta, etenkin jos nämä alueet ovat muuten elämässä tyhjiä tai kivuliaita. Samoin tekoäly voi vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja valintoihin tavalla, joka muistuttaa kultin vaikutusta – etenkin jos käyttäjä suhtautuu siihen kritiikittömästi tai hakee siitä auktoriteettia oman ajattelun sijaan.”

”Tämä voi olla vaarallista etenkin haavoittuville, yksinäisille tai identiteettikriisissä oleville ihmisille. Haluatko keskustella tästä vielä henkilökohtaisemmalla tasolla?”

AVAINSANAT

Kanada pettyi ostamiinsa suomalaiskivääreihin: eivät kestäkään arktisia oloja

Kanadan arktiset rajavalvontajoukot saivat ensimmäiset Tikka-kiväärinsä vuosina 2018-2019.
  • Talous
  • 22.05.2025
  • 9:57
  • (Päivitetty: 22.05. 10:05)

Kanada joutuu uusimaan rajavartijajoukoilleen hankkimansa runsaat 6800 uutta Tikka-kivääriä: aseiden laminaattipuuosat eivät kestä arktisia oloja.

Osa aseista on ollut käytössä alle viisi vuotta, mutta niiden laminaattitukki on alkanut murentua Kanadan pohjoisten alueiden rajujen lämpötilavaihteluiden ja kosteuden takia.

Materiaaleista ja laminaattiliimoista on myös löydetty pahoja valmistusvikoja, Ottawa Citizen -lehti kertoo.

LEHDEN haastattelemien asevoimien edustajien mukaan ensimmäisissä aseissa huomattiin laminaattivaurioita jo vuosikymmenen vaihteessa, mutta ongelmat ovat pahentuneet nyt käytön mukana.

Suomessa Riihimäellä suunniteltuja aseita alettiin jakaa rajajoukoille vasta vuodesta 2018 alkaen.

Kokonaan poistoon on jouduttu panemaan vasta toistasataa asetta, mutta koko arsenaali uusitaan nyt liki seitsemän miljoonaa euroa maksavalla tukkiremontilla.

Uusiin Tikka-kivääreihinsä Kanadan valtio tilaa nyt synteettisiä tukkeja, jotka kestävät pakkasta paremmin.

Asevoimat myöntää, että ongelmasta ei raportoitu valmistajalle ajoissa aseen kehitysvaiheen aikana, joten valtio joutuu maksamaan korjaukset itse.

SUOMALAISEN Sako-yhtiön kehittämä, paikallisiin arktisiin oloihin erikseen räätälöity Tikka T3 -versio valittiin Kanadan rajajoukkojen aseeksi vuonna 2015.

Aseen lisenssivalmistus alkoi Kanadan Colt-tehtailla vuosikymmenen lopulla.

Kaupan arvo oli runsaat 20 miljoonaa euroa, mitä pidettiin tuolloin korkeana hintana 6820:sta kivääristä lisävarusteineen.

Asetta käyttävät enimmäkseen alkuperäiskansojen edustajista koostuvat, runsaan 5000 sotilaan Canadian Rangers -rajavalvontajoukot, jotka partioivat Kanadan pohjoisimmilla erämaa-alueilla. Ase on tarkoitettu lähinnä itsepuolustukseen petoeläimiä vastaan.

Tikka-kivääreillä korvattiin yli 80 vuotta Rangersien käytössä olleet brittiläiset Lee-Enfield -kiväärit, jotka olivat alkaneet kulua loppuun. Niiden pähkinäpuutukeissa ei vastaavia säänsieto-ongelmia ollut.

Kanadan asevoimien mukaan rajajoukot ovat muuten olleet tyytyväisiä Tikka-kiväärien tarkkuuteen ja toimintavarmuuteen.

 

AVAINSANAT

USA torppasi suomalaistutkijan maahanpääsyn – hallinto ei tykännyt tutkimusaiheesta

Väitöskirjatutkija Saara Loukola.

Suomalaistutkijalta evättiin pääsy Yhdysvaltoihin rasismia käsittelevän tutkimuksen vuoksi. Stipendin ja viisumin peruminen toi tutkijalle isot taloudelliset menetykset.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Saara Loukolan piti lähteä syyskuussa Yhdysvaltoihin aineistonkeruumatkalle, joka olisi kestänyt kesäkuuhun 2026 asti.

Hänen oli tarkoitus tutkia kasvatustieteellisessä jatko-opintohankkeessa, millaisia keinoja yhdysvaltalaisessa opettajankoulutuksessa on käytössä rasismin kohtaamiseen. Näitä oppeja oli tarkoitus pyrkiä soveltamaan suomalaiseen opettajankoulutukseen.

Toisin kävi. Toukokuun alussa Loukola sai tiedon, että Yhdysvaltojen ulkoministeriö oli uudelleenarvioinut hänen tutkimusaiheensa. Päätöksessä todettiin, että hanke ei ole yhteensopiva presidentti Donald Trumpin hallinnon toimeenpanomääräysten kanssa.

Käytännössä tämä tarkoitti, että Loukolalle Fulbright Suomi –säätiön kautta viime syksynä myönnetty Fulbright-apuraha peruttiin ja häneltä evättiin pääsy Yhdysvaltoihin.

YHDYSVALTOJEN poliittista kehitystä huolestuneena seuranneelle tutkijalle päätös ei tullut yllätyksenä.

-  Kun kuulin, että hakemukset lähtevät sinne uudelleen tarkastukseen, aavistelin kyllä pahaa. Sinänsä ei tullut yllätyksenä, mutta toki järkytyksenä, Loukola sanoo STT:n haastattelussa.

Säätiö yritti auttaa Loukolaa löytämään vaihtoehtoisen tavan saada viisumi, mutta se osoittautui mahdottomaksi.

-  Minulla ei ole nyt tapaa edes aloittaa viisumiprosessia ja päästä maahan.

PÄÄTÖKSEN TAKIA Loukola menetti hänelle säätiöiden kautta myönnettyjä apurahoja 36  000 Yhdysvaltain dollarin edestä, sillä rahat oli tarkoitettu Yhdysvalloissa tapahtuvaan tutkimukseen.

Loukola oli suunnitellut haastattelevansa hankkeessaan New Yorkin kaupunginyliopiston (CUNY) kasvatustieteellisen yksikön opettajaopiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Trumpin hallinnon päätös teki projektin mahdottomaksi.

-  Kun en päässyt paikan päälle luomaan aineistoja, ei tutkimuksen toteuttaminen tässä mielessä ole mahdollista, Loukola sanoo.

Hän ei aio muokata hakemustaan suuntaan, joka todennäköisemmin läpäisisi nykyhallinnon seulan.

-  Kyllähän se uhkaa suoraan tutkimuksen vapautta, että itsesensuuriin on toki painetta tämän myötä. En lähde sensuroimaan tiedettä.

HELSINGIN YLIOPISTO päätti osaltaan kohdentaa Loukolan Yhdysvaltain-projektiin varaamansa rahan tämän väitöskirjatyöhön. Yliopiston tuki vaikeassa tilanteessa on ollut Loukolalle tärkeää.

-  Suomalaisissa yliopistoissa korostetaan, että ei tarvitse lähteä välttelemään tiettyjä teemoja tai sanoja poliittisen painostuksen alla.

Loukola on huolestunut siitä, että Yhdysvaltojen toiminta rajoittaa akateemista vapautta ja tutkimusta kaikkialla maailmassa.

-  Se vaikuttaa aivan suoraan siihen, millaista tutkimusta voi tehdä ja millaisin termein. Lisäksi se vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen kautta tutkijan mahdollisuuksiin tehdä työtä.

Joidenkin tutkijoiden kohdalla rajoitukset liittyvät identiteettikysymyksiin.

-  Esimerkiksi jo rajan ylitys Yhdysvaltoihin voi olla vähemmistöihin kuuluvalle tutkijalle riski, Loukola sanoo.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

Suunnittelu käyntiin: uusi merikaapeliyhteys Suomesta Ruotsiin

Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Svenska kraftnät ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen uuden merikaapeliyhteyden suunnittelun aloittamisesta.

Fingrid kertoo, että Suomen ja Ruotsin välille suunniteltavan Fenno-Skan 3:n odotetaan valmistuvan vuoteen 2038 mennessä.

Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välillä on kaksi suurjännitteistä tasavirtayhteyttä, Fenno-Skan 1 ja Fenno-Skan 2. Ensimmäisen käyttöikä päättyy 2030-luvun lopulla, ja uusi kaapelihanke korvaisi sen.

AVAINSANAT