VALIKKO

Synnytyssairaaloiden määrä lähes puolittunut Suomessa – Osastot ruuhkautuvat ajoittain

THL:n mukaan matkasynnytysten ja suunnittelemattomien kotisynnytysten määrä alkaa kasvaa, jos sairaalaan on yli 35 kilometrin tai puolen tunnin matka.

Suomen synnytyssairaaloiden määrä on vähentynyt jyrkästi. Siinä missä uusia suomalaisia syntyi vuosituhannen vaihteessa yhteensä 41 sairaalassa ja terveyskeskuksessa, määrä on nyt huvennut 21:een. Viimeksi kuultiin kosolti soraääniä, kun joukosta putosivat Lohjan ja Kemin sairaalat.

Osassa sairaaloista synnytysosastot ruuhkautuvat nykyisin ajoittain.

-  Sitä, milloin synnytys alkaa käynnistyä, ei voi ennakoida kovin hyvin. Siksi tulee joillekin päiville ruuhkahuippuja. Kyllä ruuhkapäivät ovat varmaankin lisääntyneet meillä Lohjan seudun synnyttäjien tultua tänne, myöntää ylihoitaja Teija Kättö Husin Naistenklinikalta Helsingistä.

Hus-yhtymä järjestää erikoissairaanhoidon Uudenmaan alueella.

Helsingin Sanomat uutisoi tällä viikolla, että äiti synnytti hiljattain Husin Espoon Jorvin sairaalan parkkihalliin, kun pääsy synnytysosastolle lykkäytyi.

-  Yksittäistä Jorvin tapausta en lähde tässä kommentoimaan. Yleisellä tasolla voin sanoa, että tätä varten meillä on puhelinpalvelu, jonka kautta synnyttäjä voi keskustella kätilön kanssa siitä, miten se synnytys on edistymässä, Kättö lisää.

Sairaalaverkon harventuminen ei ole aivan riskitöntä.

-  Jos kotoa on yli 35 kilometriä tai yli puolen tunnin matka synnytyssairaalaan, matkasynnytysten ja suunnittelemattomien kotisynnytysten määrä alkaa kasvaa, sanoo tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

VAIKKA synnyttäjän matka lähimpään sairaalaan on voinut kasvaa, Suomi on edelleen erittäin turvallinen maa, kun katsotaan vauvakuolleisuutta.

-  Suomi lukeutuu pienimmän lapsikuolleisuuden maihin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Nyt joukkoon on noussut myös Viro, jonka luvut alkavat olla yhtä hyvät kuin Suomella, Gissler kertoo.

Suomessa kuolee noin neljä vauvaa kustakin tuhannesta syntyneestä lapsesta. Suurimmat kuolinsyyt ovat runsaasti ennenaikainen syntymä ja epämuodostumat eli jokin synnynnäinen vika tai vamma.

MAAILMAAN tulevien turvallisuutta on osaltaan lisännyt Suomessa se, että niin äidit kuin isät ovat entistä paremmin perehtyneet siihen, miten synnytykseen on syytä varautua ja mitä sen aikana tapahtuu.

-  Tietoisuus näistä asioista on kehittynyt varsin hyvin. Paitsi äidit, myös isäksi tulevat ovat nykyisin hyvin kartalla ja hankkivat tietoa esimerkiksi netin kautta. Silti yleensä jää jotain kysyttävääkin, varsinkin jos tulossa on ensimmäinen lapsi, arvioi apulaisylilääkäri Heli Backman Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Onko silti joitain synnyttämiseen liittyviä asioita, joista suomalaisilla voi olla nykyäänkin vääriä käsityksiä?

-  Ehkä synnytyksen kesto ja keston arvaamattomuus voivat yllättää. Se saattaa viedä yli vuorokauden. Lyhyimmillään synnytys kestää alle 2-3 tuntia, jolloin puhutaan syöksysynnytyksestä.

SUOMI on ainakin puoliksi kiinni kesälomien aikaan. Synnytyssairaaloissa ei kuitenkaan tingitä työtiimin koosta.

-  Ei synnytysosastolle tule henkilökunnan kapeikkoja kesäaikaan. Synnytykset hoituvat kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä, ei siinä voi olla vajetta henkilöstössä. Synnytyspuolelle myös siirtyy kesällä resursseja muilta osastoilta. Voi siis sanoa, että synnytysosastoja priorisoidaan (asetetaan etusijalle), Backman vakuuttaa.

Hyvä valmius kesällä onkin tarpeen: nykyisin Suomessa syntyy eniten lapsia heinä- ja elokuussa.

-  Enää ei sen sijaan ole havaittavissa lasten syntymissä piikkiä ylöspäin maaliskuussa. Lapsia siis ehditään pistää alulle yhtä lailla muulloinkin kuin juhannuksena, täydentää osastonhoitaja Marjo Lyyra Husin Naistenklinikalta.

PALJONKO Suomessa on ollut viime vuosina keskimäärin matkasynnytyksiä? Entä paljonko meillä on tahattomia kotisynnytyksiä ja tarkoituksella kotona synnytettyjä vauvoja?

-  Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli viime vuonna noin 150. Lisäksi oli yhteensä parisataa muuta sairaalan ulkopuolella tapahtunutta synnytystä. Näistä noin puolet oli matkasynnytyksiä ja puolet suunnittelemattomia kotisynnytyksiä, joissa ei ole edes ehditty lähteä kotoa matkalle sairaalaan, THL:n tutkimusprofessori Gissler ynnää.

Suunniteltujen kotisynnytysten määrä on kasvanut, vaikka se pieni edelleen onkin.

-  Niitä oli 1990-luvulla noin kymmenen vuodessa. Sen jälkeen on tullut saataville kotisynnytyksiä hoitavia kätilöitä.

Vertailukohdaksi voi ottaa sen, että Suomessa syntyy nykyisin vuosittain yhteensä noin 45  000 lasta.

Koska lähin sairaala voi olla synnyttäjälle melko kaukana, joillakin paikkakunnilla on otettu käyttöön potilashotelli. Sinne vauvaa odottava voi tulla hyvissä ajoin lähelle sairaalaa odottamaan synnytyksen käynnistymistä.

Esimerkiksi Oulussa pitkät etäisyydet näkyvät siinä, että kaupunkiin on toivottu potilashotellia, kertoo osastonhoitaja Marja Nevalainen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta (Pohde). Muun muassa Helsingissä on potilashotelli, joskin pääkaupungissa sitä käyttävät pääosin muut sairaalan asiakkaat kuin synnyttäjät.

AVAINSANAT

MLL:n asiantuntija: ”Kaikki yhteiskunnan turvaverkon heikennykset vähentävät syntyvyyttä”

Tutkimuksien mukaan perhe-etuuksien heikentäminen näkyy lapsensaantihaluissa, mutta etuuksien kehittäminen yleisenä turvallisuudentunteena.

Rahaan liittyvät asiat nousevat harvoin esille, kun lapsen saamista pohtivat ottavat yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon (MLL). Sen sijaan epävarmuutta aiheuttaa esimerkiksi oma mielenterveys, kertoo MLL:n asiantuntija Heini Björk STT:lle.

-  Se on ihan valtava huoli, mikä mielenterveyden osalta on. Luulen, että se linkittyy myös siihen, että jaksaminen on valmiiksi jo vähän huonoa tai pelottaa, että lapsen saaminen katkaisee kamelin selän, Björk sanoo.

MLL:n Haluanko vanhemmaksi -nettikirjepalveluun ottavat useimmiten yhteyttä 25-40-vuotiaat naiset, vaikka osa yhteydenottajista on miehiä. Lapsenhankintapäätöstä empiville on myös keskustelupalsta.

Yhteydenotoissa on noussut monta kertaa esille myös oma menneisyys koulukiusattuna. Nämä asiat eivät usein nouse Björkin mukaan julkiseen keskusteluun.

-  Ei ole keinoja suojella lasta kiusaamiselta, ja pelätään, että lapsi joutuu kokemaan saman, Björk kertoo.

USEIN poliitikkojen ratkaisu matalaan syntyvyyteen ovat kuitenkin taloudelliset kannustimet. Sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdotti viime viikolla Helsingin Sanomissa, että ensimmäisestä lapsesta voisi saada eniten lapsilisää. Ehdotus liittyy hallituksen aikeisiin uudistaa lapsilisäjärjestelmä.

Lisää rahoitusta ministeri ei kuitenkaan haastattelussa etuuksiin luvannut.

Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen oli Ylen haastattelussa samoilla linjoilla. Lisäksi hän ehdotti, että lapsilisää maksettaisiin ensimmäisestä lapsesta sitä enemmän, mitä nuorempana lapsen saisi.

Lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta tällä hetkellä 94,88 euroa kuukaudessa. Lapsilisä nousee asteittain niin, että viidennestä ja sitä seuraavista lapsista maksetaan lapsilisää 192,69 euroa.

BJÖRKIN mukaan taloushuolet näkyvät lopulta lasta harkitsevien yhteydenottajien viesteissä vähemmän kuin voisi olettaa. Rahaan liittyvät pohdinnat koskevat useimmiten omaa taloudellista tilannetta ja urakehityksen tyssäämistä, Björk kertoo.

-  Ajatellaan, että sitten se lakkaa, että sitten ei voi enää edetä uralla.

Järjestön sivuilla olleessa kyselyssä reilusta 1  500:sta sivuilla kävijästä yli puolet nimesi tärkeäksi tekijäksi lasten hankkimisessa varmuuden siitä, että saa apua lasten hoitoon. Yli 20 prosenttia mainitsi talousasiat.

Toisaalta moni kokee painetta selviytyä yksin.

-  Pelätään, että joudutaan turvautumaan tukiin. Yleisen keskustelun sävy on vähän sellainen, että jos joutuu hakemaan tukia, on epäonnistunut.

Yhteydenottojen perusteella Björkille on tullut kuva, että perhe-etuuksien heikentäminen näkyy lapsensaantihaluissa, mutta etuuksien kehittäminen näkyy yleisenä turvallisuudentunteena.

-  Kaikki tukien heikentämiset, jotka eivät osu suoraan lapsiperheisiin, heikentävät kuitenkin luottamusta yhteiskunnan turvaverkkoon ja sitä kautta vaikeuttavat päätöksentekoa lapsen saamisen suhteen.

ERITYISESTI syntyvien esikoisten määrän lasku perustelisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan sitä, että ensimmäisestä lapsesta saisi korkeimman lapsilisän.

Tutkimusten mukaan tuet eivät kuitenkaan vaikuta suuresti lapsenhankintapäätöksiin. Myöskään esimerkiksi kuntien maksamilla vauvakymppitonneilla ei ole ollut juuri merkitystä.

-  Rahalla ei vauvoja tehdä, Gissler sanoo STT:lle.

Virossa, Unkarissa ja Venäjällä lapsista saatavia tukia nostettiin, ja lapsiluvut nousivat hetken aikaa, mutta ovat taas laskeneet tällä vuosikymmenellä.

-  Viiden viimeisen vuoden aikana on ollut korona, sota ja huono taloustilanne. Siinä on monta hyvää selitystä sille, miksi lapsia ei hankita.

GISSLER luettelee muita lapsenhankintaa jarruttavia tekijöitä: vaikeus saada koulutuspaikka ja töitä valmistumisen jälkeen, nuorten naisten pätkätyöt, asuntojen kalleus kasvukeskuksissa ja sopivan puolison löytäminen.

-  Käytännössä yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, että halutaan hankkia lapsia. Ja Suomen kohdalla se tarkoittaa sitä, että nuorilla on hyvä olla.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti lisäksi keväällä nuorten ja aikuisten hedelmällisyystiedon lisäämistä ja hedelmällisyyspalveluiden parantamista. Gissler oli mukana työryhmässä, joka julkaisi muistion syntyvyyttä nostavista toimenpiteistä.

KANSAINVÄLISTEN tutkimusten perusteella valtion ja julkisen hallinnon päätöksillä on tärkeä rooli lasta harkitseville, Gissler kertoo. Lähiympäristön palveluilla on merkitystä.

-  Kun karsitaan sairaalaverkkoja, neuvoloita ja kouluja, sillä voi olla vaikutusta henkilökohtaisella tasolla.

Gisslerin mukaan synnytyspelko on kasvanut Suomessa erityisesti jo yhden lapsen saaneilla. Sen perusteella vaikuttaa, että osalla synnytyksessä on mennyt jotakin pieleen. Gissler sanoo, että olisi tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti loppuraskauden ja synnytyksen hoitoon.

-  Meillä on yhä suurempia synnytyssairaaloita, ja jotkut voivat kokea, että se on sellaista liukuhihnaa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikannut sosiaali- ja terveyspalveluista ja erilaisista etuuksista. Gissler sanoo, että leikkaukset voivat aiheuttaa negatiivisen kierteen.

-  Kun julkiset menot ovat suuremmat kuin julkiset tulot, olemme sellaisessa leikkauskierteessä, joka ei edistä lainkaan lastenhankintaa.

Gisslerin mukaan neljän vuoden hallituskausi on liian lyhyt aikaväli tarkastella syntyvyyttä. Asiaa pitäisi katsoa pidemmällä tähtäimellä.

-  Menee 25 vuotta ennen kuin lapsesta tulee muu kuin kustannusten aiheuttaja. Pitää kuitenkin miettiä, mitä tapahtuu, jos matalat syntyvyysluvut jatkuvat Suomessa. Vaihtoehtoja meillä on, mutta ne eivät ole halpoja.

AVAINSANAT

Koronarajoitusten vuodet heijastuvat yhä myös lasten uimataitoon – Jopa 11-12-vuotiaissa paljon uimataidottomia

Helteet tai niiden puute näkyvät selvästi rantojen vaaratilanteiden määrissä. Yhtenä päivänä vedestä pelastettiin ja saatiin elvytettyä kolme elotonta lasta eri uimapaikoissa.

Koronapandemia toi sairastumisten ohella ikäviä vaikutuksia yllättäviinkin asioihin. Suomessa yksi niistä oli ja on edelleen lasten uimataito.

-  Maassamme on edelleen uimataitovelkaa korona-ajan seurauksena. Pandemian jälkeen vuonna 2022 kymmenvuotiaista 45 prosentilla oli selvitysten mukaan heikko uimataito, kertoo vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta (SUH).

Muutos huonompaan oli varsin jyrkkä. Vielä viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen liki 80 prosenttia Suomen kymmenvuotiaista oli uimataitoisia.

Mistä näin iso pudotus johtui?

-  Ensinnäkin syynä oli se, että uimahallit olivat silloin pitkään kiinni. Eivätkä lapset ole enää koronan jälkeenkään hakeutuneet uimahalleihin siinä määrin kuin aiemmin. Tässä on tapahtunut jonkinlainen murros vapaa-ajan harrastamisessa.

Hiltunen harmittelee sitä, että jopa koulujen vitos-kutosluokkalaisissa on täällä erää paljon uimataidottomia.

-  Uimataitovelka etenee näin lapsissa vanhempiin ikäluokkiin.

Uimataidon rajaksi on määritelty, että pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

ENTÄ miten yleisiä lasten vaaratilanteet ovat nykyisin Suomessa vesistöjen rannoilla?

-  Läheltä piti -tilanteita on usein, eivätkä ne kaikki tule tietoon. Voisi sanoa, että kunakin kesänä sattuu lasten hukkumiskuolemia yhdestä viiteen, Hiltunen sanoo.

Kuten arvata saattaa, helteet tai niiden puute näkyvät selvästi rantojen vaaratilanteiden määrissä.

-  Kolea alkukesä ja viileät uimavedet näkyivät vähältä piti -tilanteiden pienempänä määränä. Nyt kun helteet näyttävät todella alkaneen, riskitapauksia on tullut tietoon kymmeniä päivittäin, SUH:n asiantuntija vertaa.

VARAA herpaantumiseen rannalla ei aikuisella ole, jos huono tuuri iskee.

-  Pahimmillaan puoli minuuttia saattaa riittää siihen, että lapsi päätyy pinnan alle. Hukkuminen voi tapahtua todella nopeasti, eikä siihen aina ehdi liittyä edes huutamista.

Hiltusen mukaan hätätilanteesta saattaa kertoa se, että lapsi läpsäisee käsillään voimakkaasti veden pintaa.

Mitään yleisohjetta siitä, milloin tai missä iässä lapsen voi päästää turvallisesti uimaan, ei valitettavasti ole.

-  Se riippuu uimataidon lisäksi esimerkiksi lapsen temperamentista ja kaveriporukasta.

NEUVOKSI siinä, mitä tilanteelle voisi ja tulisi tehdä, asiantuntija antaa ensiksi vinkin Pysy pinnalla -hankkeesta.

-  Sen tavoitteena on saada nostetuksi lasten uimataitoa ylöspäin. On myös syytä mainita, että vanhemmilla on iso rooli siinä, että käydään yhdessä uimassa ja viedään lasta uimaan. Tavoitteena on harjoitella uimataitoa vanhempien kanssa ja totuttaa lasta siihen veteen.

Hiltunen niin ikään muistuttaa, että kunnat ja kaupungit järjestävät uimakouluja.

-  Nekin ovat hyvä vaihtoehto lähteä viemään lasta veden pariin.

JOS ja kun vanhempi on sitten lähtenyt lapsensa kanssa rannalle, pelkkä mukaan meno ei riitä.

-  On puhuttu siitä, että pitää olla kädenmitan päässä. Lasta on valvottava ja oltava hänen kanssaan siellä vedessä.

Somen tai työasioiden selaaminen rannalla matkapuhelimesta on vanhemmalta huono valinta, jos pitäisi valvoa jälkikasvun temmellystä rantavedessä.

-  Kännykkäkulttuuri on riski tässä. Uimarantojen valvojat ovat kertoneet, että nykyisin vanhemmat tulevat helposti ottaneeksi matkapuhelimen esiin myös tuossa tilanteessa.

AVAINSANAT

KRP mukana kansainvälisessä operaatiossa – kohteena Venäjä-mieliset hakkerit

  • Kotimaa
  • 16.07.2025
  • 16:05
  • (Päivitetty: 16.07. 16:52)

Suomen poliisi on osallistunut kansainväliseen yhteisoperaatioon, jonka kohteena oli Venäjä-mielinen NoName057(16) -hakkeriryhmä. Asiasta kertoo keskusrikospoliisi (KRP).

Tiistaina suoritetussa operaatiossa pyrittiin poliisin mukaan keskeyttämään kyberrikosverkoston rikollinen toiminta ja ottamaan haltuun ryhmän rikoksissa käyttämää it-infrastruktuuria useissa eri maissa.

Eastwood-nimisessä operaatiossa tehtiin myös pidätysmääräyksiä, etsintöjä ja takavarikoita sekä suljettiin hakkeriryhmän rikollista it-infrastruktuuria.

Kansainväliseen yhteisoperaatioon osallistui yhteensä 15 maata.

KRP:N mukaan hakkeriryhmä on rekrytoinut verkon välityksellä tekijöitä toteuttamaan laajoja palvelunestohyökkäyksiä, joissa bottiverkon eli rikollisen it-infrastruktuurin avulla hyökätään valittuun kohteeseen useasta lähteestä samanaikaisesti.

Palvelunestohyökkäyksessä kohdesivustolle ohjataan niin paljon verkkoliikennettä, että sivusto hidastuu tai lakkaa toimimasta hetkellisesti kokonaan.

Hakkeriryhmän it-infrastruktuuri koostui poliisin mukaan yli 600 palvelimesta, joita käytettiin palvelunestohyökkäyksien tekemiseen eri verkkosivustoille maailmanlaajuisesti.

Asiassa on Suomessa käynnissä laaja esitutkintakokonaisuus. Kokonaisuuteen on kirjattu yhteensä 74 rikosilmoitusta, joita tutkitaan osana kansainvälistä operaatiota. Esitutkinnan tässä vaiheessa rikoksia tutkitaan nimikkeellä törkeä tietojärjestelmän häirintä.

Poliisi sanoo, ettei se tiedota asiasta enempää esitutkinnan ollessa kesken.

SUOMESSA NoName057(16) -hakkeriryhmän tekemät palvelunestohyökkäykset alkoivat vuonna 2022. Suomen eduskunnan verkkosivuihin kohdistui elokuussa 2022 palvelunestohyökkäys, jonka takana hakkeriryhmä sanoi viestipalvelu Telegramissa olevansa.

Tämän vuoden huhtikuussa ryhmä teki palvelunestohyökkäyksiä muun muassa suomalaisten eduskuntapuolueiden sekä suomalaisyritysten verkkosivuille sekä vaaleihin liittyville vaalit.fi- sekä äänestyspaikat.fi-sivustoille.

Huhtikuun hyökkäysten ryhmä sanoi viestipalvelu X:ssä liittyvän siihen, että presidentti Alexander Stubb oli ehdottanut aselepoa Ukrainaan. Ryhmä syytti päivityksessä Suomen viranomaisia russofobisiksi eli venäläisvastaisiksi.

Ryhmä vannoo X:ssä kunniaa Venäjälle. Tällä viikolla se on kertonut iskeneensä muun muassa eri organisaatioihin Saksassa. Hyökkäyksiä se on perustellut muun muassa Saksan tuella Ukrainalle.

AVAINSANAT

Kysely: Yli puolet suomalaisista miettii liikenteen ympäristövaikutuksia, mutta käytännön valinnoissa se ei juuri näy

Tulosten mukaan ympäristöystävällisempään liikkumiseen siirtymistä hidastavat etenkin joukkoliikenteen saavutettavuus, lippujen hinnat ja monimutkaiset yhteydet.

Fintrafficin liikennekyselyn mukaan yli puolet suomalaisista kertoo ottavansa liikenteen ympäristövaikutukset huomioon ainakin jossain määrin, kun he valitsevat säännöllisesti käyttämäänsä kulkumuotoa.

Käytännön valinnoissa ympäristövaikutukset näkyvät kuitenkin monilla vain vähän. Kyselyn mukaan vain noin viidennes autoilevista suomalaisista on vähentänyt yksityisautoilua ympäristösyistä.

Liikkumisvalinnoissa korostuvat edelleen joustavuus, turvallisuus ja kustannukset.

Kyselyssä selvisi, että ympäristöystävällisempään liikkumiseen siirtymistä hidastavat etenkin joukkoliikenteen saavutettavuus, lippujen hinnat sekä monimutkaiset yhteydet.

-  On ymmärrettävää, että henkilöautoilu on monelle suomalaiselle arjen tai loman kannalta välttämätön kulkumuoto ja se näkyy myös kyselyn tuloksissa. Auton ratissa voi tehdä kuitenkin ympäristön kannalta parempia valintoja.

– Esimerkiksi taloudellista ajotapaa noudattamalla, jakamalla kyytejä, suunnittelemalla reitit hyvin etukäteen ja välttämällä turhia ajoja, kertoo Fintrafficin tieliikennekeskuksen yksikönpäällikkö Eero Sauramäki tiedotteessa.

VAIKKA henkilöauto on edelleen keskeinen kulkuneuvo erityisesti kesälomamatkoilla, kyselyn mukaan vastaajista 48 prosenttia aikoo käyttää kesälomamatkoihin junaa ja 37 prosenttia bussia.

Lisäksi 42 prosenttia kertoo aikovansa pyöräillä kesälomansa aikana.

Fintrafficin suuren liikennekyselyn toteutti Taloustutkimus. Siihen vastasi 1  253 henkilöä, ikähaarukassa 18-79 vuotta.

Kysely toteutettiin valtakunnallisesti 16.-21.5.2025. Otos on painotettu vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

AVAINSANAT

Finnair: Työtaistelutoimien vaikutus huhti-kesäkuun liiketulokseen oli noin 29 miljoonaa euroa – Matkustajamäärä ja liikevaihto kasvussa

Finnairin johdon mukaan työtaistelutoimien aiheuttama epävarmuus näkyi myös lentojen kysynnässä ja asiakastyytyväisyydessä. Mainehaitta on tuntuva.
  • Kotimaa
  • 16.07.2025
  • 10:07
  • (Päivitetty: 16.07. 13:32)

Lentoyhtiö Finnairin huhti-kesäkuun vertailukelpoinen liiketulos oli 10,3 miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan työtaistelutoimien vaikutus tulokseen oli jaksolla noin 29 miljoonaa euroa.

Lentäjien ja maapalveluhenkilökunnan työtaistelujen vaikutus näkyy myös ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen luvuissa.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla työtaistelut painoivat liikevaihtoa noin 72 miljoonaa euroa ja vertailukelpoista liiketulosta noin 51 miljoonaa euroa.

Heinäkuun puolelle osuneiden kolmen työtaistelupäivän ennakoidaan heikentävän kolmannen neljänneksen liikevaihtoa noin 25 miljoonaa euroa ja vertailukelpoista liiketulosta noin 20 miljoonaa euroa.

FINNAIR pystyi työtaisteluista huolimatta operoimaan 94 prosenttia lennoistaan suunnitellusti. Matkustajamäärä nousi 3,1 prosentilla 3,1 miljoonaan ja liikevaihto nousi 2,8 prosenttia 788 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Turkka Kuusisto summasi, että Finnair joutui työtaistelujen takia perumaan yli 1  300 lentoa. Kustannuksia syntyi muun muassa asiakkaiden uudelleenreitityksistä ja huolenpidosta sekä viivästymiskorvauksista.

-  Työtaistelutoimien aiheuttama epävarmuus näkyi myös lentojemme kysynnässä ja asiakastyytyväisyydessä, Kuusisto myönsi.

YHTIÖ pitää kuluvan vuoden ohjeistuksensa ennallaan ja ennakoi, että kansainvälinen lentoliikenne jatkaa kasvuaan.

Liikevaihdon ennakoidaan olevan 3,3-3,4 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen 100-200 miljoonaa euroa.

Työtaistelujen ja Pohjois-Amerikan liikenteen ennakoitua heikomman kysynnän vuoksi Finnair ennakoi tuloksen jäävän lähemmäksi vaihteluvälin alareunaa.

-  Pohjois-Amerikan-liikenteemme kasvoi selvästi, mutta kasvuvauhti oli aiemmin suunniteltua maltillisempaa, ja keskimääräiset lentolippuhinnat alueella laskivat, Kuusisto totesi.

Kannattavuutta rasittavat myös EU:ssa käyttöön otetun uusiutuvan lentopolttoaineen jakeluvelvoitteen aiheuttamat lisäkustannukset sekä kasvavat navigointi- ja laskeutumishinnat.

Juttua muokattu klo 13.32: korjattu kirjoitusvirhe.

AVAINSANAT