VALIKKO

Suviseuroilla puolustetaan tarraliikkeellä vähemmistöjen oikeuksia ja tasa-arvoa – ”Kyse ei ole provokaatiosta, vaan inhimillisestä hädästä”

Vanhoillislestadiolaisissa perheissä kasvaneet Tarratoimikunnan toimijat sanovat, että tavoite on tuoda keskustelu tasa-arvokysymyksistä liikkeen sisälle.

Vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä nelisen vuotta sitten lähtenyt Essi Mutanen, 28, ystävineen sai pari viikkoa ennen viime vuoden Suviseuroja idean – he halusivat jakaa tapahtumassa tarroja, joilla puolustetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

Tammikuussa Mutanen päätti yhdistää voimansa kaksi vuotta sitten liikkeen jättäneen Senja Myllymäen, 25, kanssa. Nyt toiminnasta on kasvanut Tarratoimikunta, jonka Instagram-tilillä käydään aktiivista arvokeskustelua.

-  Havahduin liikkeessä ollessani ja erityisesti sieltä lähdettyäni naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan. Ymmärsin, että tämä keskustelu on käytävä liikkeen sisällä, eikä se voi olla vain sellaista, että liikkeestä irtautuneet keskustelevat keskenään esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla, Mutanen kertoo.

VANHOILLISLESTADIOILAISTEN Suviseuroihin Lopelle odotetaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Mutanen ja Myllymäki ovat menossa yhdessä muiden aktivistien kanssa jakamaan tapahtumaan tarroja. He kertovat, että mukaan on ilmoittautunut yhteensä yli 300 aktiivia. Tarroja tapahtumaan on teetetty 20  000.

Tarrojen teemoja on tänä vuonna laajennettu koskemaan myös ehkäisyä sekä itsetyydytyksen ja omaan kehoon tutustumisen hyväksyntää.

-  Yhteisössä esiintyy edelleen koulun seksuaalikasvatuksen demonisointia. Itsetyydytyksen synnillistäminen rikkoo seksuaalioikeuksia, vaikka se on turvallinen ja luonnollinen osa elämää, Mutanen sanoo.

Liikkeessä on voimakas yhteisössä vääriksi leimattujen mielipiteiden tukahduttamisen kulttuuri, Mutanen jatkaa.

-  Kun Tarratoimikunta herätti keskustelua Päivämies-lehden kommenttikentässä, sulki lehti lopulta mahdollisuuden kommentoida kokonaan.

SUOMEN Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) pitää Tarratoimikunnan toimintaa ulkoa tulevana keskusteluna. SRK ei halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

Vanhoillislestadiolaisissa perheissä kasvaneet Mutanen ja Myllymäki sanovat, että Tarratoimikunnan tavoite on tuoda keskustelu tasa-arvokysymyksistä liikkeen sisälle niin, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöt voisivat kuulua yhteisöön ilman, että heidän tarvitsee kokea identiteettiään syntinä.

-  Kaikki yhteisön viralliseen linjaan kohdistuva kritiikki nähdään ulkopuolelta tulevana, mikä ilmentää yhteisön epätervettä rakennetta. Jos kritisoi arvokysymyksiä sisältä käsin, yhteisö sulkee ulos. Sosiaalisen kontrollin avulla varmistetaan, että liikkeen oppeja kyseenalaistavat nähdään ulkopuolisina, jolloin sisäistä kritiikkiä ei pääse syntymään, Mutanen sanoo.

-  Toiminnassamme ei ole kyse provokaatiosta, vaan toivoisimme SRK:n ymmärtävän, että kyse on inhimillisestä hädästä ja vuosikymmeniä padotusta kivusta. Toiminnassamme on mukana paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat aktiivisesti mukana rauhanyhdistysten toiminnassa. Heillä on pelko, että heidät voitaisiin savustaa yhteisöstä ulos, jos he osallistuvat meidän toimintaamme.

Mutanen ja Myllymäki toivovat, että liikkeen sisällä olisi aidosti tilaa sille, ettei ihmisiä kyseenalaistettaisi, jos he esittävät eriävän mielipiteen esimerkiksi homoseksuaalisuudesta, ehkäisystä tai transihmisistä.

AVAINSANAT

Sovittelu ei onnistunut viikonloppuna – ilmailualan lakot jatkuvat

Ilmailualan Unioni IAU:n ja Palvelualojen työnantajien Paltan työriidan sovittelussa ei päästy sunnuntaina ratkaisuun, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto viestipalvelu X:ssä. Sovittelu jatkuu jälleen maanantaina.

IAU ja Palta ovat käyneet neuvotteluja lentoliikenteen palvelujen työehtosopimuksesta tuloksetta jo useiden kuukausien ajan.

IAU on ilmoittanut useista uusista työtaistelutoimista tuleville viikoille.

Seuraavat lakot uhkaavat keskiviikkona ja perjantaina sekä maanantaina 7. heinäkuuta.

Lentoyhtiö Finnair on joutunut perumaan jo noin tuhat lentoa IAU:n aiempien lakkojen vuoksi.

AVAINSANAT

Yksityismetsien suojeluun yhä vaikeampi päästä: halua on, muttei rahaa

Ympäristöjärjestöt pettyivät uuteen Metso-ohjelmaehdotukseen: yksityismetsien suojelutavoite jää siinä liian vähäiseksi. Hakijoita ohjelmaan on yhä paljon enemmän kuin mihin valtiolla on varaa.

Valtion Metso-ohjelman kautta yksityiset metsänomistajat voivat hakea korvausta metsiensä suojeluun. Rahojen niukkuuden vuoksi vain osa suojeluun tarjottavista alueista voidaan suojella, eikä ohjelman uudistushanke lupaa suurta parannusta asiaan.

-  Yksinkertaisesti ei ole rahaa ja resursseja suojella isoja hehtaarimääriä vuosittain, ja maanomistajien jonot ely-keskuksissa kasvavat. Suojeluun siis tarjotaan paljon enemmän kuin mitä voidaan ja ehditään suojella, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) ympäristöasiantuntija Heli Siitari.

Siitarin mukaan ohjelma on tullut maanomistajille tutuksi ja he suhtautuvat siihen myönteisesti.

Ympäristöjärjestö WWF on selvittänyt, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksessa kyetään vuosittain toteuttamaan vain muutama kymmenen kohdetta, kun vireillä on jopa yli 300 hakemusta.

-  Ymmärtäisin, että tilanne on aika samanlainen kaikissa ely-keskuksissa, sanoo johtava metsäasiantuntija Mai Suominen WWF:stä.

Pohjois-Suomi ei ole kuulunut ohjelmaan.

KESKEINEN Metso-ohjelman tavoite ei ole myöskään toteutunut. Metson piti ”osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä”.

-  Metson vaikutus monimuotoisuuden suotuisaan kehitykseen on positiivinen, mutta ohjelman rahoitus ja resurssit eivät riitä pysäyttämään metsäisten luontotyyppien ja -lajien taantumista, todettiin Metso-ohjelman vaikutuksia vuosina 2008-2025 arvioineen työryhmän raportissa.

Raportin mukaan uskottavuuden ja ohjelman toimivuuden vuoksi valtion sitoutumisen Metson tavoitteeseen pitäisi näkyä riittävässä, asetettujen tavoitteiden mukaisessa budjetoinnissa.

Ohjelma on saavuttanut sille asetetut hehtaarimääräiset tavoitteet suojelupinta-alan lisäämisestä. Tavoite oli päättyvällä kaudella yhteensä 96  000 hehtaaria.

Ohjelma on osa Euroopan unionin ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on käynnissä.

KESÄKUUSSA valmistui seurantatyöryhmän valmistelumuistio Metso-ohjelman tulevalle kaudelle. Näyttää siltä, että tulevankin kauden rahoitus on toiveiden varassa.

Siinä ehdotetaan suojeltavaksi 50  000 hehtaaria yksityisessä omistuksessa olevaa metsää vuosina 2026-2030. Ohjelmaa toteutettaisiin jatkossa koko Suomessa, mutta ohjelman painopiste olisi eteläisessä Suomessa.

Ehdotuksen mukaan yksityismailla olevien luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerien mukaisten kohteiden suojelu painottuisi Pohjois-Suomeen ja kattaisi tästä 10  000 hehtaaria. Lisäksi suojeltaisiin 40  000 hehtaaria aiemmin tehdyn hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Aiempi päätös liittyy siihen, että luonnon monimuotoisuutta niin ikään edistävään Helmi-ohjelmaan kirjattiin alustava suojelutavoite 40  000 hehtaarista vuonna 2021.

Pohjois-Suomen suojelutoimien arvioidaan maksavan 50 miljoonan euroa ja muiden alueiden 300 miljoonaa euroa.

MAANOMISTAJAN korvaukset suojelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä maksetaan ympäristöhallinnon määrärahoista.

-  Meidän nykyisessä budjetissamme ja valtiontalouden kehyksissä oleva määräraha ei riitä ohjelman toteutukseen. Se on fakta. Se vaatii joustoa joko ajallisesti tai sitten se vaatii lisää rahaa, sanoo ympäristöministeriöstä ympäristöneuvos Esa Pynnönen.

Hänen mukaansa valtiontalouden tiukka tilanne asettaa haasteita myös Metso-ohjelman tulevien vuosien rahoitukselle. Rahoituspäätökset riippuvat myös kulloisestakin hallituksesta.

-  Esimerkiksi tämä hallitus on ollut niukempi luonnonsuojelurahoituksessa kuin edellinen hallitus.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo esittäneensä ensi vuodelle 12 miljoonan euron lisärahoitusta Metso-ohjelmalle.

-  Totta kai tulevat vuodet vaatisivat lisärahoitusta, ja on varmasti tiukkaa, sillä tiedetään, mikä valtiontalouden tilanne on tällä hetkellä.

SEURANTATYÖRYHMÄN uusi esitys ei ollut yksimielinen, vaan mukana työssä olleet ympäristöjärjestöt jättivät siitä eriävän mielipiteen. Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja WWF:n mielestä hehtaarimääräinen suojelutavoite ei ole lähimainkaan riittävä suhteessa Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ja hallitusohjelman tavoitteisiin luontokadon pysäyttämisestä.

-  Yksityismaille ehdotettu 50  000 hehtaaria pitäisi olla moninkertainen, WWF:n Suominen sanoo.

Hänen mukaansa tiedeperusteisesti on arvioitu, että Suomessa tulisi suojella tiukasti 10 prosenttia metsistä kaikkialla. Hän viittaa Suomen Luontopaneelin arvioon, jonka mukaan lisäsuojelun tarve olisi noin 1,5 miljoonaa hehtaaria metsämailla ja kitumailla yhteensä.

MTK SANOO haluavansa olla realistinen siinä, mihin valtion rahat todellisuudessa riittävät.

-  Jo nyt puhutaan isommista vuosihehtaarimääristä kuin ikinä aiemmin on Metsossa pystytty tekemään, ja rahatilanne on entistä tiukempi, Heli Siitari sanoo.

Myöskään ympäristöministeriön Pynnösen mukaan pelkkä hehtaaritavoitteen kirjaaminen ei riitä, vaan tarvitaan tieto myös rahoituksesta.

Ministeri Multalan mukaan 50  000 hehtaarin tavoite Metso-ohjelmassa on kunnianhimoinen. Hänestä tarvitaan muitakin keinoja metsien suojeluun. Etenkin sellaisia, joihin ei tarvittaisi valtion rahoitusta.

-  On tärkeää huomata, että meillä on myös paljon kuntia, jotka omistavat laajojakin metsä-alueita.

Multalan mukaan kuntien metsien suojelulla voisi olla isokin merkitys pinta-alatavoitteita täytettäessä.

-  Kunnilla on käsitykseni mukaan jonkin verran maita, jotka ovat vähintäänkin pois metsätalouskäytöstä ja saattavat olla arvokkaitakin, mutta eivät ole vielä suojeltuja.

WWF PETTYI muun muassa siihen, ettei rahoituksesta käyty seurantatyöryhmässä järjestön mielestä kunnollisia keskusteluja.

-  Lähtöolettamus oli, että leikkaustaloudessa eletään. Se on meistä kestämätön lähtökohta, koska täytyisi löytää uusia tapoja rahoittaa luonnonsuojelua. Luonnolle haittaa aiheuttaville toimijoille pitää tulla maksuja ja yritysmaailma pitää saada eri tavoin mukaan luonnonsuojeluun, Suominen sanoo.

Pynnönen ministeriöstä kertoo, että yksityiset toimijat rajattiin Metso-ohjelmasta syystä pois.

-  Kyse on ohjelmatyöstä, joka ei ole lainsäädäntöä. Vain lainsäädännöllä voidaan velvoittaa muita kuin valtion toimijoita. Yksityistä rahoitusta kehitetään koko ajan ympäristöministeriössä, mutta se ei liity Metsoon.

Multalan mukaan tulevaisuudessa yksityistä rahoitusta on tarpeen saada mukaan metsien ja muiden luontotyyppien suojeluun. Hän mainitsee esimerkiksi luonnonarvomarkkinat, joita kehitetään parhaillaan.

Ajatuksena luonnonarvomarkkinoissa on luoda taloudellinen kannustin luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle. Esimerkiksi puhtaalle ilmalle, vesivaroille ja luonnon monimuotoisuudelle annetaan taloudellinen arvo, jonka markkinat voivat tunnistaa ja hinnoitella.

Metso-ohjelmasta ja sen toimenpiteistä päättää hallitus. Esitys uudesta Metso-ohjelmasta on tarkoitus lähettää lausunnoille alkusyksyllä.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

AVAINSANAT

Näin opiskelijoiden asumistuki muuttuu nyt – raha vähenee monilta

Opiskelijoiden asumisen tuet muuttuvat elokuun alusta alkaen, kun suurin osa opiskelijoista siirtyy yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin. Isolle osalle opiskelijoista se tarkoittaa, että käytössä on vähemmän rahaa.

Koska yleinen asumistuki ja opintotuki ovat kaksi erillistä ja erilaista tukea, muutoksen vaikutus vaihtelee paljon opiskelijasta riippuen, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto STT:lle.

Tuomiston mukaan tyypillinen tilanne on, että pienituloisen opiskelijan kuukausittainen tuki laskee joillain kymmenillä euroilla. Suurimmillaan menetys voi olla miltei sata euroa kuussa.

-  Tässä on selkeä tulonjaollinen muutos, että pienituloisimmat opiskelijat ovat nyt läpeensä niitä häviäjiä, Tuomisto sanoo.

KAIKKIEN tilannetta asumislisään siirtyminen ei muuta kurjemmaksi.

Entiseen verrattuna lisää rahaa voi saada esimerkiksi sellainen opiskelija, joka on aiemmin ylittänyt asumistuen tulorajat, muttei ylitä opintotuen tulorajoja. Asumistuen tuloraja on kuukausittainen ja opintotuen vuosittainen.

Vuositasolla opintotuen tuloraja on korkeammalla kuin asumistuen, joten pian opiskelija voi tienata enemmän ja silti saada asumisen tukea.

Toinen tilanteesta hyötyvä ryhmä ovat ne opiskelijat, jotka jakavat ruokakunnan esimerkiksi puolison kanssa, koska opintotuki on henkilökohtainen. Opiskelija, joka aiemmin ei ole saanut asumistukea siksi, että esimerkiksi puoliso on tienannut liikaa, voi pian saada opintotuen asumislisää.

Toinen tilanteesta hyötyvä ryhmä ovat ne opiskelijat, jotka jakavat ruokakunnan esimerkiksi puolison kanssa.

Tuet eroavat toisistaan vielä siinä, että asumistukea on saanut vuoden ympäri, mutta opintotukea voi saada vain opiskelukuukausilta. Aiemmin opiskelija on siis voinut saada asumistukea kesälomallakin, mutta opintotukeen sidottua asumislisää ei saa, ellei suorita opintoja kesällä.

Opiskelijoiden yleinen asumistuki päättyy nyt heinäkuuhun, mutta useimmilla korkeakouluopiskelijoilla syksyn ensimmäinen opintotukikuukausi on syyskuu. Silloin asumisen tukea saa elokuussa nolla euroa.

VAIKKA ASUMISLISÄ on osa opintotukea, niille on kaksi erillistä hakemusta. Muutos ei tapahdu automaattisesti, muistuttaa Kelan opintotukiryhmän suunnittelija Sari Miettunen STT:n haastattelussa. Opiskelijan on itse muistettava hakea asumislisää, vaikka opintotukea jo saisikin.

Toisin kuin asumistukea, asumislisää on ruokakunnan jokaisen opiskelijan haettava itselleen.

Hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, jos syksyn asumiskuviot ovat jo selvillä. Takaraja on kuitenkin ensimmäisen tukikuukauden, eli esimerkiksi monelle korkeakouluopiskelijalle syyskuun, loppu.

Opiskelijan on itse muistettava hakea asumislisää.

Isojen opiskelijamäärien siirto tuelta toiselle voi aiheuttaa Kelaan ruuhkaa, joten hakemusten käsittelyssä saattaa olla viiveitä.

Miettusen mukaan sumaa helpottaakseen opiskelijan kannattaa tehdä hakemus hyvissä ajoin ja olla soittelematta sen perään. Ajoissa hakemuksensa tehnyt opiskelija saa kyllä hänelle kuuluvat rahat, vaikka päätös viivästyisikin.

-  Ratkaisevaa on se, että hakemus tulee Kelaan ajoissa, Miettunen sanoo.

Aloittava opiskelija voi hakea asumislisää haettuaan ensin opintotukea.

-  Ei kannata jäädä odottelemaan sitä, että tekisi kerralla molemmat, vaan opintotukihakemus kannattaa tehdä heti ja asumislisähakemus sitten myöhemmin, kun asuminen alkaa olla selvillä, Miettunen suosittelee.

ASUMISLISÄÄ voi saada sellainen opintotukeen oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa.

Asumislisän määrä riippuu asuinkunnasta ja asumismenoista. Se on enintään 80 prosenttia asumismenoista. Jos asumismenot ovat Kelan määrittämää rajaa korkeammalla, asumislisä lasketaan maksimimenoista.

Asuinkunnat on jaettu kolmeen ryhmään. Pääkaupunkiseudulla opiskelija voi saada asumislisää enintään 296 euroa kuukaudessa. Toiseen ryhmään kuuluu 24 kuntaa, joissa saa enintään 248 euroa. Näitä ovat esimerkiksi isot opiskelijakaupungit Tampere, Jyväskylä, Oulu ja Turku. Lopuissa kunnista saa maksimissaan 216 euroa kuussa.

Vanhempien omistamassa asunnossa asuva opiskelija voi jatkossa saada enintään 83 euroa asumisen tukea kuussa. Ulkomailla opiskeleva voi saada enintään 210 euroa kuussa.

Aivan kaikkien opiskelijoiden tuet eivät muutu. Yleistä asumistukea voivat edelleen saada esimerkiksi sellaiset opiskelijat, jotka eivät saa opintotukea. Näin voi olla esimerkiksi siksi, että opintotukikuukaudet ovat loppu tai opiskelija saa opintojen aikana jotakin toista etuutta.

Myös oman tai puolisonsa lapsen kanssa asuva opiskelija voi yhä saada asumistukea entiseen tapaan.

JOS OPISKELIJA saa nyt elokuusta lähtien vähemmän rahaa, on vaihtoehtona esimerkiksi ottaa lainaa, tehdä töitä tai karsia menoja.

Ylioppilaskuntien liiton Sakari Tuomiston mukaan resurssit ja mahdollisuudet tehdä töitä opintojen ohella vaihtelevat opiskelijoiden keskuudessa paljon. Kaikilla niitä ei ole. Esimerkiksi oppimisvaikeudet tai mielenterveyden haasteet voivat vaikuttaa siihen, että voimavaroja sekä työntekoon että opiskeluun on vähemmän.

-  Tällaisessa tilanteessa se on ihan varmasti se hyvinvointi, joka sitten joustaa huonompaan suuntaan, Tuomisto sanoo.

Myös valmistuminen voi venyä tavoiteajan yli, jos olemassa olevat resurssit on käytettävä opiskelun sijaan siihen, että tekee toimeentulonsa eteen töitä, Tuomisto kertoo.

Kesäopintojen suosio saattaa myös kasvaa muutoksen myötä, jotta tukia saisi kesälläkin. Sekä Tuomiston että Kelan Sari Miettusen mukaan kesäopinnot ovat usein opiskelijalle kakkosvaihtoehto, jos kesätöitä ei saa. Opintotuen nostaminen kesällä kuluttaa opintotukikuukausia normaalisti.

Opiskelijat siirtyivät opintotuen asumislisästä yleiseen asumistukeen vuonna 2017. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan silloinen muutos lisäsi yksin asumista, kun opiskelijat alkoivat saada aiempaa enemmän asumisen tukea. Miettunen arvelee, että nyt solu- ja kimppa-asumisen suosio saattaa taas kasvaa, jos moni pyrkii vaihtamaan edullisempaan asuntoon.

SUOMEN opiskelija-asunnot SOA ry:stä kerrotaan sähköpostitse STT:lle, että ainakaan vielä suurta kasvua soluhakemusten määrässä ei ole nähty. Yhdistyksen mukaan tämä voi johtua siitä, että tukien lisäksi asunnon valintaan vaikuttavat esimerkiksi haun hektisyys ja asuntojen rajallinen tarjonta.

Kuluvan kesän tilannetta on myös vielä hankala arvioida, koska moni opiskelija vielä odottaa tietoa opiskelupaikastaan.

Sakari Tuomiston mukaan asuminen on opiskelijoiden suurin kuluerä ja sieltä myös säästetään, mikäli mahdollista. Monilla paikkakunnilla edullisia opiskelija-asuntoja ei kuitenkaan riitä kaikille halukkaille. Tuomisto kertoo, että esimerkiksi soluasunnoissa on monin paikoin jo nyt melko täyttä.

-  Se, mitä ehkä poliittisella puolella tai julkisessa keskustelussa on tullut kehotuksena, että etsikää halvempi asunto, niin suurimmalle osalle opiskelijoista realiteetti on, että sitä ei ole tarjolla.

Teksti: STT / Eevi Grönlund

AVAINSANAT

Yllätys: alkoholikulutus laski, vaikka vahvempien juomien myynti vapautui

Mietoja viinejä saa nyt ruokakaupasta, mutta nekään eivät ole olleet pelätty ja toivottu asiakasmagneetti.
  • Kotimaa
  • 28.06.2025
  • 10:31
  • (Päivitetty: 28.06. 10:33)

Ennen alkoholilain viimevuotista uudistusta Suomessa pelättiin, että vahvempien juomien kauppamyynnin salliminen nostaisi alkoholin kulutusta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt – ja jopa Alkonkin myynti on vähentynyt.

Suomalaiset ovat saaneet ostaa kahdeksanprosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ruokakaupasta nyt vuoden ajan.

Ennen myynnin vapauttamista arveltiin, että alkoholin parantuva saatavuus nostaisi alkoholinkulutusta ja kansanterveydelliset vaikutukset olisivat negatiivisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisten alkoholinkulutus kuitenkin jatkoi viime vuonna miltei parikymmenvuotista laskuaan.

Uudistus ei ole vauhdittanut alkoholin myyntiä päivittäistavarakaupoissa. Samalla Alkon myynti on ollut koronavuosien jälkeen laskussa niin viinien kuin väkevienkin osalta.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos THL ei kannattanut viimevuotista uudistusta. Se oli huolissaan esimerkiksi myyntipaikkojen moninkertaistumisesta sekä siitä, että vaikutukset alkoholinkulutukseen olisivat kansanterveyden kannalta ”vääränsuuntaisia”.

Pelkän viimevuotisen uudistuksen vaikutusta kulutukseen on hankala vielä arvioida, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä STT:lle.

Tutkimustiedon pohjalta tiedetään, että alkoholin saatavuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmiset juovat. Kulutukseen vaikuttavat Mäkelän mukaan myös esimerkiksi alkoholin verotus, taloudellinen tilanne sekä erilaiset terveystrendit.

-  On aika mahdotonta erottaa, mikä on minkäkin tekijän vaikutusta.

Kulutuksen lasku on ollut keskimäärin noin kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuonna se laski noin neljä prosenttia.

Alle kahdeksanprosenttisia viinejä juodaan suhteessa enemmän, mutta montaa muuta juomaa vähemmän, Mäkelä sanoo.

Suomalaiset ovat saattaneet esimerkiksi vaihtaa Alkon viineistä helpommin saataviin ruokakauppaviineihin, mutta tutkimustietoa yksittäisten ihmisten siirtymisistä kaupasta toiseen ei ole.

Vakavien alkoholihaittojen, joista THL oli ennen muutosta huolissaan, mittarina voidaan pitää alkoholikuolleisuutta. Se on vähentynyt olennaisesti sitten vuoden 2008, josta alkoholinkulutuksen lasku alkoi, Mäkelä kertoo.

Vuonna 2018 ruokakaupoissa myytävien juomien prosenttirajaa nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Nyt alkoholikuolleisuus on Mäkelän mukaan hieman korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017.

Sitä, vauhdittiko juuri tuo uudistus kuolleisuutta, ei voida varmaksi sanoa.

-  Mutta tietenkin olisi aikamoinen sattuma, että ne osuisivat juuri samaan aikaan eikä niillä olisi mitään tekemistä toistensa kanssa.

Viimeisimmän uudistuksen vaikutusta kuolleisuuteen on niin ikään hankala tässä kohtaa arvioida. Mäkelä kertoo vuoden 2018 uudistuksen olleen kulutuksen kannalta merkittävämpi, koska se vapautti kauppoihin suositumpia juomaryhmiä, kuten lonkerot ja nelosoluet.

ALKOHOLILIIKE Alko arvioi ennen muutoksen astumista voimaan, että lain muutos vähentäisi Alkon litramyyntiä noin 6-11 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana.

Niin myös kävi, kertoo Alkon talousjohtaja Anton Westermarck STT:lle: myynti on hänen mukaansa laskenut kymmenisen prosenttia.

-  Myynnin lasku on ollut melko tasaista kaikissa juomaryhmissä.

Westermarckin mukaan myynnin heikkenemistä selittävät viimevuotinen alkoholilain uudistus, jo pidempään jatkunut alkoholinkulutuksen lasku sekä alkoholiveron korotukset.

Myös yli kahdeksanprosenttisten juomien, eli niiden, joita saa edelleen vain Alkosta, myynti on laskenut. Ainoastaan alkoholittomien juomien myynti on kasvanut Alkossa.

Niin ikään väkevien myynti laskee Alkossa, vaikka viinaa ei saa ruokakaupasta. Selitykseksi Westermarck arvioi kaupasta nyt saatavia vahvempia oluita tai erilaisten miedompien juomasekoitusten, kuten lonkeroiden ja seltzereiden, suosion kasvua.

Juomasekoitustenkin myynti on laskenut, mutta vähemmän kuin monen muun kategorian. Suomalaiset saattavat siis nykyään mieluummin ostaa valmiin juomasekoituksen kuin sekoitella itse omat drinkkinsä väkevistä.

Westermarckin mukaan juomatottumukset kehittyvät hitaasti, joten vielä ei voida sanoa, että viimevuotinen uudistus olisi muuttanut suomalaisten juomista radikaalisti suuntaan tai toiseen.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA ry puolestaan kannatti viime vuonna lakiuudistusta. Se perusteli linjaansa muun muassa sillä, ettei edes vuoden 2018 alkoholilain uudistus lisännyt alkoholinkulutusta.

Uusi muutos ei ole näkynyt ruokakaupoissa kasvaneena myyntinä, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen STT:lle. Päinvastoin: alkoholin myynti on jatkanut päivittäistavarakaupoissakin laskuaan.

Siksi alkoholinkulutuksen lasku tuskin johtuu yksin siitä, ettei Alkoon enää vaivauduta menemään.

-  Vaikka laajennettiin valikoimaa aika runsaasti, suomalaiset eivät ruvenneet juomaan yhtään sen enempää, Loikkanen sanoo.

Loikkasen mukaan alkoholin myynnin lasku johtuu eniten suomalaisten muuttuneista juomatavoista. Suomalaiset juovat vähemmän ja miedompia alkoholijuomia.

Trendin myötä ollaan Loikkasen mukaan esimerkiksi aiempaa valmiimpia siirtymään matala-alkoholisempaan viiniin: prosenttipitoisuus ei ole viinin valinnassa ratkaisevinta.

Myös ruokakaupoista ostetaan aiempaa enemmän alkoholittomia juomia. Isoin kasvava joukko on Loikkasen mukaan alkoholittomat oluet.

-  Juodaan ihan mielellään, mutta se ei välttämättä ole alkoholijuomaa, mitä juodaan.

Uusista päivittäistavarakauppojen tuotteista kuluttajia ovat kiinnostaneet eniten valko- ja kuohuviinit. Oluen ystävistä valtaosa on pysytellyt tutuissa juomissa, eikä laajaa siirtymää vahvempiin oluisiin ole nähty.

-  Kyllähän me ollaan tällainen keskiolutkansa kuitenkin, Loikkanen sanoo.

ALA HALUAA yhä vahvemmatkin viinit kauppoihin, kertoo Loikkanen. Vahvempien viinien kanssa valikoimasta saataisiin kattavampi, vaikka alkoholipitoisuudella ei olekaan enää niin paljon väliä. Moni suuntaa edelleen esimerkiksi punaviinin perässä Alkoon, koska se saa makunsa juuri alkoholista.

Loikkasen mukaan parempi viinivalikoima voisi edistää jo nähtävissä olevaa suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta humalahakuisuudesta maltillisempaan.

-  En edes sano, että ollaan muuttumassa eurooppalaisiksi, vaan muututaan ihan oikeasti suomalaiseen kulttuuriin, jossa alkoholi on enemmän seurustelujuoma, jota juodaan ruuan kanssa.

Alkon Westermarck sanoo, että kaikkien viinien vapauttamisen jälkeen olisi hyvin mahdollista, että väkevätkin päätyisivät ruokakauppaan ennemmin tai myöhemmin.

Pelkkien väkevien monopolin pyörittäminen olisi hankalaa. Se olisi todennäköisesti taloudellisesti kannattamatonta sekä EU-oikeudellisesti ongelmallista.

Westermarck kertoo, että Alkon myynnistä alle 30 prosenttia tulee väkevien myynnistä, ja siitäkin valtaosa on veroja. Muutos johtaisi Alkon tuloksen todennäköisesti tappiolle.

-  Se, mitä jää jäljelle, on kovin pieni osuus, jolla ei pyöritetä kovinkaan isoa palveluverkostoa, Westermarck sanoo.

EU-oikeus puolestaan määrittelee, että kaupan rajoittaminen, kuten alkoholin monopoli, on pystyttävä perustelemaan yleisellä edulla, esimerkiksi kansanterveydellä. Käytännössä olisi siis hankala löytää sellaisia kansanterveydellisiä syitä, joiden perusteella viinit voidaan vapauttaa, mutta väkeviä ei.

Jo viinien vapauttaminen nimittäin laajentaisi alkoholin saatavuutta huomattavasti, ja kavennetun monopolin jättäminen pystyyn voisi asettaa eri juomien valmistajat epätasa-arvoiseen asemaan markkinoilla.

THL ARVIOI, että vain 21 prosenttia suomalaisista kannattaisi kaikkien viinien vapauttamista, jos se tarkoittaisi myös väkevien siirtymistä ruokakauppoihin.

Anton Westermarck korostaa, että alkoholikeskustelussa tulisi ottaa huomioon suurempi kokonaiskuva yksittäisten pienten muutosten sijasta.

-  Alko pitää tosi hyvänä, että käytäisiin laaja pohdinta tämän ympärillä.

THL ei kannata vahvempien viinien vapauttamista. THL:n Mäkelä kertoo, että viinin suurempi saatavuus todennäköisesti lisäisi viinin kulutusta.

-  Se ei ole mitenkään toivottavaa, koska ei viini ole mikään terveysjuoma.

Myöskään väkevien vapautuminen ei olisi hyväksi kansanterveydelle, Mäkelä sanoo.

Teksti: STT / Eevi Grönlund

AVAINSANAT

Suurlähettiläs puolustautuu häirintäsyytöksiltä: Yritin muuttaa vanhoja tapoja liian nopeasti

Titta Maja-Luoto toimi aiemmin UM:n kehityspoliittisen osaston johdossa.
  • Kotimaa
  • 28.06.2025
  • 10:01
  • (Päivitetty: 28.06. 10:17)

Suomen Portugalin-suurlähettiläs Titta Maja-Luoto arvelee, että lähetystön tulehtuneiden välien taustalla ovat liian nopea töiden uudelleenjärjestely ja se, että hän puuttui lähetystön epäkohtiin.

Maja-Luoto myöntää käyttäytyneensä häiritsevästi suurlähetystön työntekijöitä kohtaan. Maja-Luoto sanoo näin STT:n haastattelussa.

-  Tunnistan kaksi tilannetta, joissa olen käyttäytynyt mielestäni epäasiallisesti, Maja-Luoto kertoo.

Hän sanoo pyytäneensä molempia tapauksia asianosaisilta anteeksi.

-  Ensimmäinen liittyy itsenäisyyspäivän tapahtumiin viime vuonna, jossa käytin liian kovaa kieltä ja ikävää sävyä keittiöhenkilökuntaa kohtaan. Olen sitä pyytänyt monesti anteeksi.

Toinen tapaus liittyy Maja-Luodon mukaan keskusteluun, jossa mietittiin tulevia edustuston tapahtumia. Hänelle selvisi, ettei sovittuja asioita ollut voitu toteuttaa.

-  En käyttäytynyt siinä tilanteessa suurlähettiläälle kuuluvalla arvokkuudella, vaan käytin sellaista ilmaisua, joka oli ikävä kollegoille. Totesin jotain sellaista, että olisin odottanut parempaa tulosta. Kun kuitenkin ympärillä istuu kollegoita, joilla on monen vuoden kokemus tästä työstä, ja nyt olisi hyvä laittaa asiantuntemus edustuston käyttöön.

HELMIKUUSSA lähettiläästä tehtiin häirintäilmoitus, jossa häntä syytettiin Ilta-Sanomien mukaan muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, rasistisesta käytöksestä ja henkisestä väkivallasta. IS:n mukaan häirintäilmoituksen allekirjoitti kahdeksan henkilöä eli koko Lissabonin-lähetystön ja lähettilään residenssin henkilöstö.

Ulkoministeriö on kertonut, että häirintäilmoitus on käsitelty, mutta ministeriö salaa päätöksen sisällön.

IS uutisoi perjantaina, että Maja-Luoto on saanut lähetystössä raivokohtauksia, joita työntekijät ovat pitäneet pelottavina. Maja-Luoto tulkitsee, että kyse on juuri näistä kahdesta tapauksesta.

-  Tunnistan täysin, että en kohdellut silloin henkilökuntaa oikein. Johtaminen on vaikea taitolaji, ja siinä ei joka päivä onnistu. Silloin on peiliin katsomisen paikka, ja silloin pyydetään anteeksi huonoa käytöstä.

Näiden tapausten ulkopuolella Maja-Luoto ei ole mielestään käyttäytynyt epäasiallisesti.

Tiedossa ei vielä ole, tuleeko Maja-Luodolle jonkinlaisia seuraamuksia käytöksestään ja saako hän jatkaa tehtävässään.

Perjantaina ulkoministeriön henkilöstöjohtaja Niina Pesonen vieraili Lissabonissa tapaamassa lähetystön henkilökuntaa.

Seuraavaksi edessä on Maja-Luodon mukaan virkamiesoikeudellinen kuuleminen, jonka jälkeen ministeriö päättää seurauksista.

Ulkoministeriö pahoitteli tiistaina sitä, että asian pitkittyminen on aiheuttanut lisätaakkaa työyhteisölle.

SUURLÄHETTILÄS Maja-Luoto haluaa STT:n haastattelussa avata kahta syytä, joiden hän uskoo tulehduttaneen välejä lähetystössä.

Maja-Luoto aloitti lähetystön päällikkönä syyskuussa. Hän sanoo ensinnäkin havainneensa edustuston toiminnassa epäkohtia ja hyvien toimintatapojen vastaisia käytäntöjä.

-  Itseäni kauhistuttivat monet asiat tai käytänteet, mihin olemme henkilöstöä käyttäneet. Olen niistä laatinutkin kirjelmän jo hyvissä ajoin ministeriöön, että tässä on asioita, joita me joudumme varmasti tarkastelemaan vähän syvemmin.

Maja-Luoto sanoo esimerkiksi, että paikan päältä palkattujen työntekijöiden työaikaa on suurlähettilään asunnolla käytetty esimerkiksi aterioiden valmistukseen, vaikka kyse ei ole ollut edustustilaisuuksista.

-  Jouduin nämä käytänteet heti kauteni alussa tyrmäämään, ja se on varmasti herättänyt hieman hämmennystä. Kun en ajatellut, että voisin työnantajan roolissa vaatia henkilökunnalta tällaista.

Maja-Luoto sanoo pyytäneensä ulkoministeriöltä edustustoon tarkastusta muun muassa hallinnollisista käytännöistä, Portugalin lainsäädännön noudattamisesta ja työaikaan liittyvistä käytänteistä. Hänestä työt pitää järjestellä niin, että ne palvelevat suomalaisten etua ja niin, ettei suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetä normien ulkopuolisiin asioihin.

”Liikkeeni ovat olleet aivan liian nopeita, ja ne ovat olleet tavallaan tällaiseen portugalilaiseen elämän rytmiin soveltumattomia”

Sen Maja-Luoto myöntää, että hän on pyytänyt kotitaloushenkilökunnan edustajaa käyttämään hänen koiraansa eläinlääkärissä. IS uutisoi asiasta perjantaina.

Syynä oli Maja-Luodon mukaan se, että hänen kätensä oli murtunut Helsingissä kotilomalla ja tämä oli rajoittanut hänen toimintakykyään. Hän sanoo, että käden jälkihoitoprosessi oli hyvin pitkä, eikä hän vieläkään pysty käyttämään kättään kunnolla.

-  Mutta asia on sinänsä korjaantunut, koska meillä on nyt koirien hoitoon keskittynyt koira- au pair.

TOISENA valitusten taustasyynä Maja-Luoto pitää sitä, että hän ryhtyi kautensa alussa nopeasti järjestelemään töitä uudelleen, ”ehkä hieman liiankin tarmokkaasti”.

Hänestä henkilöresurssit painottuivat liikaa hallintoon ja lisää käsipareja tarvittiin sisältötyöhön. Osan työkuormaa täytyi vähentää.

-  Ja sitten ryhdyin töitä sillä tavoin järjestelemään, toki henkilökuntaa kuullen. Mutta varmasti näin jälkikäteen ajateltuna vauhti oli liian nopea.

Hänestä liian nopeisiin otteisiin perustuvaa johtamista täytyy ”arvioida uudelleen”.

-  Liikkeeni ovat olleet aivan liian nopeita, ja ne ovat olleet tavallaan tällaiseen portugalilaiseen elämän rytmiin soveltumattomia.

Osa Lissabonin-lähetystön ja lähettilään residenssin henkilöstöstä on paikan päältä palkattuja eli he eivät ole suomalaisia.

Maja-Luoto myös sanoo, että työyhteisössä on esiintynyt aiemminkin haasteita, eli ennen hänen kauttaan. Hän ei voi avata asiaa julkisuudessa tarkemmin.

Maja-Luoto haluaa kuitenkin myös kehua henkilökuntaa loistavista työsuorituksista ja siitä, että he ovat hyvin innostuneita omasta työstään.

Maja-Luoto sanoo, että ulkoministeriössä hänet tunnetaan kovana feministinä.

Häirintäilmoituksen allekirjoittivat työpaikan kaikki työntekijät. Jos kyse on vain väärinkäsityksistä, miten niitä on tapahtunut näin monelle ihmiselle?

-  Se oli kyllä itsellenikin ihan hirveän kova järkytys. Totta kai siinä on kovasti peiliin katsomista, että mitä tässä on tapahtunut.

RASISTISEN KÄYTÖKSEN Maja-Luoto on kiistänyt jo aiemmin julkisuudessa. Nyt hän sanoo nimenomaan tuoneensa lähetystössä usein esiin, että kaikille kuuluvat samat oikeudet etnisestä taustasta riippumatta.

Hän arvelee, että loukkaavana tai rasistisena on koettu se, että hän on halunnut auttaa joitakin työntekijöitä saattamaan perustaitonsa EU-maassa toimimiseen tarvittavalle tasolle. Lähetystössä työskentelee myös maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta.

-  Olen tarjoutunut jopa maksamaan tarvittavaa koulutusta ihan omasta pussistani.

Maja-Luoto sanoo, että ulkoministeriössä hänet tunnetaan kovana feministinä ja siitä, että hän on halunnut edistää esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten saamista diplomaattikoulutuksen piiriin.

-  Olen yrittänyt voimaannuttaa ehkä sitten liian kovin keinoin niitä ihmisiä, jotka eivät kaikissa oloissa pysty omien oikeuksiensa puolesta puhumaan.

Tarkemmin hän ei voi tapauksesta kertoa työntekijöiden yksityisyydensuojan vuoksi.

IRTISANOMISILLA uhkaamisen, josta Ilta-Sanomatkin kertoi, hän kiistää. Hän sanoo käyneensä henkilökuntansa kanssa keskusteluja töiden uudelleenjärjestelystä.

-  Itse ajattelin, että ne on käyty hyvässä hengessä, mutta tästä ilmoituksesta huomaan, että niitä ei ole käyty hyvässä hengessä. Ja totta kai siinäkin on sitten peiliin katsomisen paikka.

Maja-Luoto kiistää myös väitteet ikäsyrjinnästä ja vastaa nyt niihin aiempaa tarkemmin. IS:n mukaan Maja-Luoto oli esimerkiksi selvittänyt työntekijöiden syntymävuosia ja sanonut, että työntekijät ”ovat tosi vanhoja”.

Maja-Luoto selittää, että hän havaitsi ulkoministeriön sisäisten keskustelujen myötä, että lähetystön moni työntekijä on niin sanotun ikäjohtamisen piirissä. Sillä tarkoitetaan, että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota työssä jaksamiseen.

Tätä varten hän sanoo pyytäneensä tiedot henkilöstön syntymäajoista.

Maja-Luodon toiminnasta on valitettu myös, kun hän toimi aiemmassa tehtävässään ulkoministeriön kehityspoliittisen toiminnan päällikkönä. Maja-Luodon mielestä tuolloin syynä olivat erilaiset näkemykset siitä, tuleeko Suomen kehitysyhteistyön olla ulkopoliittisille tavoitteille alisteista. Hän sanoo, ettei käyttäytynyt epäasiallisesti kehityspoliittisen osaston johtajana.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT