• Kotimaa
• 28.06.2025
• 10:01
• (Päivitetty: 28.06. 10:17)

Suomen Portugalin-suurlähettiläs Titta Maja-Luoto arvelee, että lähetystön tulehtuneiden välien taustalla ovat liian nopea töiden uudelleenjärjestely ja se, että hän puuttui lähetystön epäkohtiin.

Maja-Luoto myöntää käyttäytyneensä häiritsevästi suurlähetystön työntekijöitä kohtaan. Maja-Luoto sanoo näin STT:n haastattelussa.

-  Tunnistan kaksi tilannetta, joissa olen käyttäytynyt mielestäni epäasiallisesti, Maja-Luoto kertoo.

Hän sanoo pyytäneensä molempia tapauksia asianosaisilta anteeksi.

-  Ensimmäinen liittyy itsenäisyyspäivän tapahtumiin viime vuonna, jossa käytin liian kovaa kieltä ja ikävää sävyä keittiöhenkilökuntaa kohtaan. Olen sitä pyytänyt monesti anteeksi.

Toinen tapaus liittyy Maja-Luodon mukaan keskusteluun, jossa mietittiin tulevia edustuston tapahtumia. Hänelle selvisi, ettei sovittuja asioita ollut voitu toteuttaa.

-  En käyttäytynyt siinä tilanteessa suurlähettiläälle kuuluvalla arvokkuudella, vaan käytin sellaista ilmaisua, joka oli ikävä kollegoille. Totesin jotain sellaista, että olisin odottanut parempaa tulosta. Kun kuitenkin ympärillä istuu kollegoita, joilla on monen vuoden kokemus tästä työstä, ja nyt olisi hyvä laittaa asiantuntemus edustuston käyttöön.

HELMIKUUSSA lähettiläästä tehtiin häirintäilmoitus, jossa häntä syytettiin Ilta-Sanomien mukaan muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, rasistisesta käytöksestä ja henkisestä väkivallasta. IS:n mukaan häirintäilmoituksen allekirjoitti kahdeksan henkilöä eli koko Lissabonin-lähetystön ja lähettilään residenssin henkilöstö.

Ulkoministeriö on kertonut, että häirintäilmoitus on käsitelty, mutta ministeriö salaa päätöksen sisällön.

IS uutisoi perjantaina, että Maja-Luoto on saanut lähetystössä raivokohtauksia, joita työntekijät ovat pitäneet pelottavina. Maja-Luoto tulkitsee, että kyse on juuri näistä kahdesta tapauksesta.

-  Tunnistan täysin, että en kohdellut silloin henkilökuntaa oikein. Johtaminen on vaikea taitolaji, ja siinä ei joka päivä onnistu. Silloin on peiliin katsomisen paikka, ja silloin pyydetään anteeksi huonoa käytöstä.

Näiden tapausten ulkopuolella Maja-Luoto ei ole mielestään käyttäytynyt epäasiallisesti.

Tiedossa ei vielä ole, tuleeko Maja-Luodolle jonkinlaisia seuraamuksia käytöksestään ja saako hän jatkaa tehtävässään.

Perjantaina ulkoministeriön henkilöstöjohtaja Niina Pesonen vieraili Lissabonissa tapaamassa lähetystön henkilökuntaa.

Seuraavaksi edessä on Maja-Luodon mukaan virkamiesoikeudellinen kuuleminen, jonka jälkeen ministeriö päättää seurauksista.

Ulkoministeriö pahoitteli tiistaina sitä, että asian pitkittyminen on aiheuttanut lisätaakkaa työyhteisölle.

SUURLÄHETTILÄS Maja-Luoto haluaa STT:n haastattelussa avata kahta syytä, joiden hän uskoo tulehduttaneen välejä lähetystössä.

Maja-Luoto aloitti lähetystön päällikkönä syyskuussa. Hän sanoo ensinnäkin havainneensa edustuston toiminnassa epäkohtia ja hyvien toimintatapojen vastaisia käytäntöjä.

-  Itseäni kauhistuttivat monet asiat tai käytänteet, mihin olemme henkilöstöä käyttäneet. Olen niistä laatinutkin kirjelmän jo hyvissä ajoin ministeriöön, että tässä on asioita, joita me joudumme varmasti tarkastelemaan vähän syvemmin.

Maja-Luoto sanoo esimerkiksi, että paikan päältä palkattujen työntekijöiden työaikaa on suurlähettilään asunnolla käytetty esimerkiksi aterioiden valmistukseen, vaikka kyse ei ole ollut edustustilaisuuksista.

-  Jouduin nämä käytänteet heti kauteni alussa tyrmäämään, ja se on varmasti herättänyt hieman hämmennystä. Kun en ajatellut, että voisin työnantajan roolissa vaatia henkilökunnalta tällaista.

Maja-Luoto sanoo pyytäneensä ulkoministeriöltä edustustoon tarkastusta muun muassa hallinnollisista käytännöistä, Portugalin lainsäädännön noudattamisesta ja työaikaan liittyvistä käytänteistä. Hänestä työt pitää järjestellä niin, että ne palvelevat suomalaisten etua ja niin, ettei suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetä normien ulkopuolisiin asioihin.

”Liikkeeni ovat olleet aivan liian nopeita, ja ne ovat olleet tavallaan tällaiseen portugalilaiseen elämän rytmiin soveltumattomia”

Sen Maja-Luoto myöntää, että hän on pyytänyt kotitaloushenkilökunnan edustajaa käyttämään hänen koiraansa eläinlääkärissä. IS uutisoi asiasta perjantaina.

Syynä oli Maja-Luodon mukaan se, että hänen kätensä oli murtunut Helsingissä kotilomalla ja tämä oli rajoittanut hänen toimintakykyään. Hän sanoo, että käden jälkihoitoprosessi oli hyvin pitkä, eikä hän vieläkään pysty käyttämään kättään kunnolla.

-  Mutta asia on sinänsä korjaantunut, koska meillä on nyt koirien hoitoon keskittynyt koira- au pair.

TOISENA valitusten taustasyynä Maja-Luoto pitää sitä, että hän ryhtyi kautensa alussa nopeasti järjestelemään töitä uudelleen, ”ehkä hieman liiankin tarmokkaasti”.

Hänestä henkilöresurssit painottuivat liikaa hallintoon ja lisää käsipareja tarvittiin sisältötyöhön. Osan työkuormaa täytyi vähentää.

-  Ja sitten ryhdyin töitä sillä tavoin järjestelemään, toki henkilökuntaa kuullen. Mutta varmasti näin jälkikäteen ajateltuna vauhti oli liian nopea.

Hänestä liian nopeisiin otteisiin perustuvaa johtamista täytyy ”arvioida uudelleen”.

-  Liikkeeni ovat olleet aivan liian nopeita, ja ne ovat olleet tavallaan tällaiseen portugalilaiseen elämän rytmiin soveltumattomia.

Osa Lissabonin-lähetystön ja lähettilään residenssin henkilöstöstä on paikan päältä palkattuja eli he eivät ole suomalaisia.

Maja-Luoto myös sanoo, että työyhteisössä on esiintynyt aiemminkin haasteita, eli ennen hänen kauttaan. Hän ei voi avata asiaa julkisuudessa tarkemmin.

Maja-Luoto haluaa kuitenkin myös kehua henkilökuntaa loistavista työsuorituksista ja siitä, että he ovat hyvin innostuneita omasta työstään.

Maja-Luoto sanoo, että ulkoministeriössä hänet tunnetaan kovana feministinä.

Häirintäilmoituksen allekirjoittivat työpaikan kaikki työntekijät. Jos kyse on vain väärinkäsityksistä, miten niitä on tapahtunut näin monelle ihmiselle?

-  Se oli kyllä itsellenikin ihan hirveän kova järkytys. Totta kai siinä on kovasti peiliin katsomista, että mitä tässä on tapahtunut.

RASISTISEN KÄYTÖKSEN Maja-Luoto on kiistänyt jo aiemmin julkisuudessa. Nyt hän sanoo nimenomaan tuoneensa lähetystössä usein esiin, että kaikille kuuluvat samat oikeudet etnisestä taustasta riippumatta.

Hän arvelee, että loukkaavana tai rasistisena on koettu se, että hän on halunnut auttaa joitakin työntekijöitä saattamaan perustaitonsa EU-maassa toimimiseen tarvittavalle tasolle. Lähetystössä työskentelee myös maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta.

-  Olen tarjoutunut jopa maksamaan tarvittavaa koulutusta ihan omasta pussistani.

Maja-Luoto sanoo, että ulkoministeriössä hänet tunnetaan kovana feministinä ja siitä, että hän on halunnut edistää esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten saamista diplomaattikoulutuksen piiriin.

-  Olen yrittänyt voimaannuttaa ehkä sitten liian kovin keinoin niitä ihmisiä, jotka eivät kaikissa oloissa pysty omien oikeuksiensa puolesta puhumaan.

Tarkemmin hän ei voi tapauksesta kertoa työntekijöiden yksityisyydensuojan vuoksi.

IRTISANOMISILLA uhkaamisen, josta Ilta-Sanomatkin kertoi, hän kiistää. Hän sanoo käyneensä henkilökuntansa kanssa keskusteluja töiden uudelleenjärjestelystä.

-  Itse ajattelin, että ne on käyty hyvässä hengessä, mutta tästä ilmoituksesta huomaan, että niitä ei ole käyty hyvässä hengessä. Ja totta kai siinäkin on sitten peiliin katsomisen paikka.

Maja-Luoto kiistää myös väitteet ikäsyrjinnästä ja vastaa nyt niihin aiempaa tarkemmin. IS:n mukaan Maja-Luoto oli esimerkiksi selvittänyt työntekijöiden syntymävuosia ja sanonut, että työntekijät ”ovat tosi vanhoja”.

Maja-Luoto selittää, että hän havaitsi ulkoministeriön sisäisten keskustelujen myötä, että lähetystön moni työntekijä on niin sanotun ikäjohtamisen piirissä. Sillä tarkoitetaan, että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota työssä jaksamiseen.

Tätä varten hän sanoo pyytäneensä tiedot henkilöstön syntymäajoista.

Maja-Luodon toiminnasta on valitettu myös, kun hän toimi aiemmassa tehtävässään ulkoministeriön kehityspoliittisen toiminnan päällikkönä. Maja-Luodon mielestä tuolloin syynä olivat erilaiset näkemykset siitä, tuleeko Suomen kehitysyhteistyön olla ulkopoliittisille tavoitteille alisteista. Hän sanoo, ettei käyttäytynyt epäasiallisesti kehityspoliittisen osaston johtajana.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä