Suuri maakunnallinen lehtifuusio: Ilkka-Pohjalainen ja Kaleva yhdistyvät

Pohjalainen lehtitalo Ilkka ja oululainen Kaleva kertovat yhdistävänsä medialiiketoimintansa. Lehtiyhtiöt vakuuttavat, että kummankin alueen julkaisut Kaleva ja Ilkka-Pohjalainen säilyvät itsenäisinä paikallisina toimijoina.

Yhtiöiden pörssitiedotteen mukaan niillä on yhteensä 22 paikallisjulkaisua ja 350 työntekijää, jotka jatkavat uuden yhtiön palveluksessa.

Osakevaihdolla toteutettavassa yhdistymisessä Ilkka-konsernin tytäryhtiö I-mediat siirtyy kokonaan mediayhtiö Kaleva365:n omistukseen. Kaleva ja Ilkka jäävät omistamaan toisiaan ristiin. Yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa huhtikuun aikana.

Julkaisutoiminnassa molempien yhtiöiden päätuote on aiemmin ollut paperinen sanoma- tai paikallislehti, joiden kasvumahdollisuudet ovat nykyoloissa heikkoja.

Yhtiöt kiittelevät tiedotteessa, että yhdistyminen antaa niille paremmat mahdollisuudet kehittää digitaalista mediaa.

LEHTIBISNEKSEN siirron jälkeen Ilkka-konserni sanoo keskittyvänsä vastedes
markkinointi-, teknologia- ja datapalveluihin. Sillä on nyt muun muassa ohjelmisto- ja somemarkkinointiyhtiöitä.

Pörssitiedotteessa Ilkka kertoo, että sen kansainvälisen toiminnan painopiste on erityisesti Ruotsissa ja kehittyvillä markkinoilla Lähi-idässä.

Wolt uhmaa KHO:n ennakkopäätöstä: sanoo pitävänsä ruokalähetit yhä yrittäjinä

Ruokalähettiyhtiö Wolt sanoo pitävänsä lähettinsä toistaiseksi itsenäisinä ammatinharjoittajina, vaikka KHO katsoi ennakkopäätöksessään lähettien olevan työntekijöitä. Yhtiö ei halua ennakoida, miten KHO reagoi sen vastarintaan.

Korkein hallinto-oikeus teki toukokuussa linjauksen ruokalähettien oikeudellisesta asemasta Suomessa. Päätöksen mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.

Wolt ei kuitenkaan aio muuttaa käytäntöjään. Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski ja Pohjoismaiden operatiivinen johtaja Joel Järvinen kertoivat keskiviikkona mediatilaisuudessa, etteivät näe KHO:n päätöstä yksiselitteisenä, vaan tilanne on vielä monin osin epäselvä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit ovat alisteisessa asemassa yhtiöön, mutta samalla se katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia. Tähän liittyy Woltin mukaan isoja tulkinnallisia kysymyksiä, kuten sairausajan palkan määräytyminen, kun kiinteä tuntimäärä puuttuu.

-  Pidemmän päälle tähän tarvitaan lainsäädännöllisiä keinoja ja lainsäädännön uudistamista selkiyttämään uutta kategoriaa: työntekijä ilman työaikaa alustatyössä, Koski sanoo.

Yrityksen edustajat kertovat, että hankkeet asian selvittämiseksi ovat lähteneet käyntiin.

-  Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, ja se vaatii vuoropuhelua sekä viranomaisten että lähettien kanssa. Edusti heitä sitten PAM tai jokin muu taho, mutta halutaan tietää myös lähettien näkemykset siihen, kuinka järjestää alustatyö työsuhteessa, Koski kertoo.

YHTIÖN MUKAAN sen tavoitteena on luoda jatkossa läheteille kaksijakoinen malli. Lähetit olisivat joko itsenäisiä yrittäjiä tai uusia alustatyösuhdemallin työsuhteisia, jolloin heillä olisi sekä työnantajan määrittelemiä suoritusvaatimuksia että enemmän sääntöjä, kuten kielto käyttää sijaisia.

Molemmille maksettaisiin tehtäväkohtaisesti, ja kokonaisansiot olisivat molemmissa suunnilleen samat.

Työsuhteiset työntekijät ansaitsisivat noin 65 prosenttia nykyisestä tehtäväkohtaisesta palkkiosta verojen, eläkkeen, lomakorvausten ja vakuutusten jälkeen, jotka Wolt hoitaisi. Itsenäiset lähettikumppanit saisivat edelleen 100 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkkiosta ja hoitaisivat kulut itse, kuten nykyäänkin.

Yhtiön muista toimintamaista vain Saksassa kaikki lähetit ovat työsuhteisia. Suomessa yrittäjyys jatkuu toistaiseksi.

Woltin edustajat eivät halua ottaa kantaa mahdollisiin juridisiin riskeihin, joita KHO:n päätöksen tulkinnasta voi koitua.

10  000:n alustalla toimivan ja osittain aktiivisen lähetin siirtäminen työsuhteeseen ei onnistu käden käänteessä. Tilanne olisi Olli Kosken mukaan katastrofaalinen myös monille ravintoloille, jos palvelu suljettaisiin tai lähettien määrä yllättäen romahtaisi.

-  Nyt on pakko jatkaa näin, Koski sanoo.

Viikkotasolla aktiivisia lähettejä on tällä hetkellä noin 6  000, Joel Järvinen kertoo. Tuhansia halukkaita olisi yhtiön mukaan tulossa mukaan, mutta tällä hetkellä Wolt ei aio merkittävästi kasvattaa lähettien määrää.

-  Voi olla yksittäisiä kaupunkeja, missä nähdään, että lähettimäärä ei vastaa kuluttajakysyntää, Järvinen sanoo.

Teksti: STT / Laur Forsén

OP-ryhmä varoittaa: Pääjohtajaamme käytetään apuna huijauksissa

Oikea Timo Ritakallio (kuvassa) lähestyy aniharvoin suoraan pankin riviasiakkaita "hyvillä sijoitustarjouksilla".

OP-ryhmä varoittaa pääjohtajansa Timo Ritakallion nimissä tehdyistä somehuijauksista. Pankkialalla hyvin tunnetusta Ritakalliosta on tehty valeprofiili, jonka avulla pyritään kalastelemaan käyttäjiltä henkilötietoja.

Osuuspankkiväki on tehnyt huijauspostauksista ilmoituksen viranomaisille ja pyytänyt Facebookin ja Instagramin emoyhtiö Metaa poistamaan ne.

Pankkiryhmän petosasiantuntija Maija Ahonen kehottaa sosiaalisen median käyttäjiä ja OP:n asiakkaita suhtautumaan epäilyttävään sisältöön varauksella.

Tyypillisissä verkkohuijauksissa valeprofiilit suosittelevat sijoituspalvelua ja lupailevat suuria tuottoja. Sijoitusneuvojana esiintyvä huijari voi soittaa asiakkaalle.

Yhteydenotosta voi seurata sijoitushuijaus, jossa asiakkaalle näyttää syntyvän hyviä tuottoja, minkä jälkeen häntä houkutellaan tekemään lisäsijoituksia. Todellisuudessa rahat päätyvät suoraan rikollisille.

Danske Bank: Suomalaiset sijoittavat ahkerasti puolustusteollisuuteen

Saksalaisen Rheinmetallin panssaroitu ajoneuvo Keiler NG oli esillä kansainvälisillä puolustus- ja turvallisuusmessuilla Madridissa toukokuussa 2025.

Suomalaiset sijoittavat nyt ahkerasti puolustusteollisuuteen, kertoo Danske Bank. Pankin suomalaisasiakkaiden netto-ostetuin saksalaisosake alkuvuoden aikana oli puolustustarvikeyhtiö Rheinmetall.

Danske Bankin sijoituskatsauksen mukaan suomalaiset suosivat tammi-toukokuussa erityisesti Eurooppaan sijoittamista. Tähän on vaikuttanut muun muassa Yhdysvaltojen aloittama kauppasota.

-  Euroopan osakemarkkinoiden alkuvuosi on ollut vahva. Eurooppaa ovat tukeneet muun muassa toiveet Saksan talouskasvun vauhdittumisesta, investoinnit puolustusteollisuuteen ja Euroopan keskuspankin koronlaskut. Vihdoin Eurooppa on sijoitusmaailman kuuma piste, sanoo Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen tiedotteessa.

Saksaan listattujen yhtiöiden suosiossa näkyy puolustusteollisuuden kasvanut profiili sijoitusmaailmassa. Netto-ostetuin yhtiö on Rheinmetall, ja kärkinelikkoon mahtuvat puolustusteknologian valmistajista myös Renk Group ja Bae Systems.

Kemppaisen mukaan puolustusteollisuus on sijoittajien silmissä jo megatrendi.

-  Yhdysvallat on pyytänyt Eurooppaa ottamaan vastuuta puolustuksestaan ainakin 15 vuotta. Nyt puolustusinvestointien vauhdittaminen näkyy erityisesti saksalaisyhtiöiden nousukiidossa ja sijoittajien suosiossa. Lisääntyneet puolustusinvestoinnit kiinnostavat selvästi myös suomalaisia sijoittajia.

TULLIPOLITIIKASTA huolimatta Yhdysvaltoihin sijoitetaan yhä varsin aktiivisesti. Netto-ostetuimmat Yhdysvaltoihin listatut osakkeet olivat puolijohdevalmistaja TSMC, teknologiajätti Googlen emoyhtiö Alphabet sekä Warren Buffettin legendaarinen sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway. Nettomyydyimpiä olivat Palantir, Nvidia ja Tesla, jonka suosiota on mahdollisesti syönyt toimitusjohtaja Elon Muskin poliittinen toiminta.

Suomalaisyhtiöistä netto-ostetuimmat olivat Neste, Mandatum ja Nokian Renkaat. Sekä Nesteellä että Nokian Renkailla on ollut vaikeiden vuosien jatkoksi murheellinen alkuvuosi pörssissä. Suomalaissijoittajat ovat silti jaksaneet uskoa yhtiöiden uuteen nousuun.

-  Aika näyttää, onko ostettu putoavia puukkoja vai tehty onnistunutta pohjaongintaa, Kemppainen arvioi.

Nettomyydyimpiä suomalaisosakkeita taas olivat Nokia, Fortum ja Orion.

AVAINSANAT

Kemianteollisuuden johtajat eri mieltä Purran kanssa – pitävät yhteisvaluutta euroa yhtenä Suomen talouden vahvuuksista

Kemianteollisuuden yritysjohtajat pitävät yhteisvaluutta euroa yhtenä Suomen talouden vahvuutena, käy ilmi Kemianteollisuus ry:n teettämästä kyselystä.

Kyselyssä selvitettiin, mitkä ovat Suomen vahvuuksia ja heikkouksia yritystoiminnassa verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Tuloksia verrattiin Ruotsin kemianteollisuuden työnantajajärjestön (IKEM) vastaavaan toukokuussa julkaistuun kyselyyn.

Ruotsin kyselyssä roimasti arvoaan menettänyttä Ruotsin kruunua pidettiin heikkoutena.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi perussuomalaisten puoluekokouksessa sunnuntaina, että oma joustava valuutta olisi Suomen taloudelle hyväksi.

-  Mikäli meillä olisi oma joustava valuutta, niin ei muussa taloudessa ja työmarkkinoilla tarvitsisi niin paljoa kyntää, Purra totesi.

KYSELYN perusteella muita Suomen yritystoiminnan vahvuuksia ovat turvallisuus julkisilla paikoilla, sähkön toimitusvarmuus sekä oikeusturva.

Suhteessa kilpailijamaihin yritysjohtajat pitävät Suomen sijaintia selvänä heikkoutena. Tulosta selittää Suomen kaukainen sijainti viennille tärkeästä Keski-Euroopasta, logistiikan riippuvuus meriliikenteestä ja geopoliittinen sijainti Euroopan itärajalla. Myös Ruotsissa sijainti nähtiin heikkoutena, mutta ei yhtä usein kuin Suomessa.

Suomen ja Ruotsin yritysjohtajien näkemykset maidensa työmarkkinoiden tilasta erosivat huomattavasti. Suomessa työmarkkinoiden toiminta nähtiin merkittävänä heikkoutena. Sen sijaan Ruotsissa se koettiin vahvuutena.

Viimeaikaiset lakkoilut ovat heikentäneet kemianteollisuuden yritysten luottamusta Suomeen toimintaympäristönä.

Kysely toteutettiin 10.-12. kesäkuuta ja siihen vastasi 75 Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.

Trumpin tullipolitiikka iski teknologiateollisuuteen: ”Kauppapoliittinen turbulenssi rassaa yrityksiä ja on hiekoittanut orastavan kasvun”

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipolitiikka pysäytti lupaavan suhdannekäänteen Suomen tärkeimmällä vientialalla teknologiateollisuudessa, kertoo Teknologiateollisuus.

Järjestön jäsenyrityksille tehdyn tuoreen TeknoBaro-kyselyn mukaan tullivuoristorata on jarruttanut investointeja ja laittanut kysynnän kasvun tauolle.

Vielä maaliskuussa näytti siltä, että pitkän nihkeän kauden jälkeen teknologiateollisuuden suhdannesykli on viimein kääntymässä paremmaksi, kertoo Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen. Sen jälkeen kuvaan astui Trumpin kauppapolitiikka, jota Teknologiateollisuus kuvailee ”tullisekoiluksi”.

Kesäkuun TeknoBaro-kysely kertoo tulliuutisten vesittäneen toiveita nopeasta kasvusta. Kysyntää kuvaavat indikaattorit kuvastavat enää niukkaa kasvua.

-  Maaliskuussa nähtiin jo reipas piristyminen uusissa tilauksissa ja tilauskannoissa, mutta nyt näkymät ovat huomattavasti niukemmat. Uusien tilausten määrä kasvaa enää hienoisesti ja tilauskantojen kasvu on lähes tyrehtynyt. Kauppapoliittinen turbulenssi ja epävakaa maailmantilanne ovat tehneet tehtävänsä, Mikkonen kertoo tiedotteessa.

UUSIEN tilausten kasvuvauhti on hiipunut maaliskuuhun verrattuna eikä tilauskanta enää kasva. Tilaukset hiipuvat nyt erityisesti suurilla yrityksillä, vaikka tarjouspyyntöjä tehdään vielä paljon.

-  Tämä kertoo tilanteen epävarmuudesta: lopullisia ostopäätöksiä ja tilauksia tai investointeja ei uskalleta tehdä. Valitettavasti odotettavissa on, että suurten yritysten heikko kysyntä tulee näkymään pienillä yrityksillä viiveellä, todennäköisesti alkusyksyyn mennessä.

Keväällä nähty kysynnän paraneminen kannattelee tuotantoa ja työllisyyttä vielä toistaiseksi. Avointen vastausten perusteella yrityksissä ollaan huolestuneita ja näkymät ovat sumuiset.

-  Paniikkiin ei ole syytä, mutta kyllä tämä kauppapoliittinen turbulenssi rassaa yrityksiä ja on hiekoittanut orastavan talouskasvun, Mikkonen sanoo.

Hän on kuitenkin toiveikas tulevasta, jos tullien osalta päästäisiin maltilliseen sopuun.

-  Kysyntää sotkee tällä hetkellä politiikka, mutta muuten markkinoilla on paljon patoutunutta kysyntää.

TeknoBaron mukaan yritysten investoinnit digitalisaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen sekä tekoälyyn ovat kasvussa. Sen sijaan investoinnit koneisiin ja laitteisiin sekä toimitiloihin ovat laskussa.

Teknologiateollisuus selvittää jäsenyritysten suhdannetilannetta neljä kertaa vuodessa. Tuorein TeknoBaro-kysely tehtiin 9.-13. kesäkuuta. Vastaajia oli 303 ja vastausprosentti 18.