VALIKKO

Suomi haastoi komission merilohen kalastuskiintiöistä

Lohta myynnissä Helsingin kauppatorilla.

Suomi on nostanut Euroopan komissiota vastaan kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa, valtioneuvosto kertoo tiedotteessa.

Suomi vaatii, että komission päätös alentaa Suomen tämän vuoden merilohen kalastuskiintiötä kumotaan. Komissio alensi kiintiötä reilulla 3  100:lla lohella vuoden 2024 liikakalastuksen perusteella.

Kanteen mukaan Suomi ei ole ylittänyt sille osoitettua kiintiötä viime vuonna. Suomella ja komissiolla on eriävä näkemys siitä, oliko maa- ja metsätalousministeriön toteuttama lohen kalastus EU-lainsäädännön mukaista tieteellistä kalastusta.

ASIAN taustalla on EU-säännös, jonka mukaan lohen kohdennettu kalastus oli viime vuonna kielletty Pohjoisella Itämerellä, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä. Kiellosta oli mahdollista poiketa muun muassa tieteellisiin tutkimustarkoituksiin tapahtuvan kalastuksen osalta.

Suomen näkemyksen mukaan kiintiöiden alentaminen ei ole mahdollista myöskään tilanteessa, jossa komission ja jäsenvaltion välillä on erimielisyyttä siitä, onko jäsenvaltiossa toteutetussa kalastuksessa ollut kyse tieteellisiin tarkoituksiin harjoitettavista kalastustoimista.

AVAINSANAT

Kansanedustaja ilahtui – kesäloma ei kulu ”lupaviidakkoa raivaten”

Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) iloitsee kesämökkiläisten ja omakotiasujien kesäprojekteja helpottavista hallituksen päätöksistä.

Kyse on vuoden alussa voimaan tulleeseen rakentamislakiin tehdyistä lisäyksistä.

– Uusi laki mahdollistaa esimerkiksi kesäkeittiön, katetun terassin tai vaikkapa liiterin rakentamisen ilman, että kesälomaa tarvitsee käyttää lupaviidakkoa raivaten kunnan virastotalolla, Sammallahti toteaa tiedotteessaan.

Jatkossa esimerkiksi alle 30m2 talousrakennuksen ja alle 50m2 katoksen saa rakentaa ilman rakennuslupaa.

MYÖS rantasaunan rakentaminen on mahdollista yhä useammalla rantatontilla.

– Useassa kunnassa jopa pienten rantasaunojen rakentaminen on ollut yksiselitteisesti kiellettyä. Jatkossa kunta ei voi kieltää rantarakentamista rakennusjärjestyksen perusteella. Aiemmin rantasauna on ollut käytännössä vain sellaisilla tonteilla, joille se on ennen ylikireää sääntelyä rakennettu. Nyt yhä useamman mökkiläisen on mahdollista saunoa rantaviivan lähellä.

Vaikka rakentamisen sääntelyä kevennetäänkin, eivät muutokset Sammallahden mukaan aiheuta rakentamiseen ”villiä länttä”.

– Tontilla pitää yhä jatkossakin olla riittävästi rakennusoikeutta, jotta lupavapaita rakennuksia saa rakentaa. Lisäksi rakennusten tulee olla mahdollisen yleis-, asema- tai rantakaavan mukaisia. Lakia pitää noudattaa myös jäte- ja hulevesien osalta. Kukaan ei halua pilata kaunista suomalaista luontoa. Lakimuutoksella lisätään kansalaisten vapautta päättää itse siitä, mitä ja mihin omalla tontilla saa rakentaa, Sammallahti sanoo tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojeluun runsas EU-rahoitus

Metsäpeuroja (Rangifer tarandus fennicus) Ähtärin eläinpuistossa.

Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitotyöhön on saatu rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta.

Seitsemän vuoden pituinen LIFEline4Fennicus-hanke alkaa ensi vuonna, ja sen tarkoitus on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,5 miljoonaa euroa, ja EU-rahoitus kattaa tästä 60 prosenttia.

-  Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus. Täydennysistutus vahvistaa nykyistä kantaa, palautusistutus tuo lajin takaisin entiselle esiintymisalueelle, kertoo metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksesta tiedotteessa.

Toimiviksi tiedettyjen suojelukeinojen lisäksi hankkeessa hyödynnetään myös uusia ratkaisuja turvaamaan metsäpeurakantaa. Hankkeessa muun muassa kehitetään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä ja taltioidaan metsäpeuran perimää biopankkiin.

Uusi hanke on suoraa jatkoa vuonna 2023 päättyneelle MetsäpeuraLIFE-hankkeelle.

METSÄPEUROJA elää vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Maailman metsäpeurakanta on arviolta viitisen tuhatta yksilöä, joista noin 3  000 elää Suomessa.

Täällä metsäpeuraa uhkaavat muun muassa maisemarakenteen muutokset, suurpetojen saalistus ja liikenne.

Suojeluhanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut.

LIFE on Euroopan unionin rahoitusinstrumentti, joka tukee ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita.

AVAINSANAT

Ulkoministeriön kansliapäällikkö: Uutisointi voi nostaa kynnystä ilmoittaa häirinnästä

Ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri Jukka Salovaara toimiessaan Suomen YK-suurlähettiläänä Yhdysvalloissa 14. maaliskuuta 2022.

Ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri Jukka Salovaara on huolissaan siitä, miten häirintäilmoitusten tuleminen julki vaikuttaa niiden tekemiseen jatkossa.

Hän sanoo näin STT:n haastattelussa, jossa hän myös vastaa kysymyksiin ministeriön henkilöstöpolitiikasta.

Eilen ministeriön henkilöstöyhdistykset tekivät julkisen vetoomuksen, jossa he pyytävät työnantajaa ottamaan häirintä- ja käytöstapaukset vakavasti.

Viime aikoina julkisuudessa on kerrottu, kuinka Lissabonin-suurlähetystön henkilökunta teki häirintäilmoituksen suurlähettiläs Titta Maja-Luodosta. Tapauksia on ollut aiemminkin, kuten viime vuonna Ottawan-suurlähettilään Jari Vilénin saama varoitus ja siirto Suomeen.

-  Olen huolestunut siitä, että jos nämä asiat ovat julkisuudessa riepoteltavina, nostaako se ihmisten kynnystä esimerkiksi tehdä työsuojeluilmoitus, Salovaara sanoo STT:lle.

Salovaaran mukaan työntekijä voi ajatella joutuvansa ottamaan riskin, että hänen arkaluontoinen asiansa on kohta julkisuudessa. Hänestä näin ei pitäisi olla.

-  Mehän haluamme, että nostetaan ikään kuin käsi pystyyn, jos on ongelmatilanne.

Salovaara ei halua arvostella asioita julki tuoneita ihmisiä. Sen sijaan hän katsoo, että häirintäasioiden tuleminen julkisuuteen on aina epäonnistuminen ja kertoo luottamuksen puutteesta.

-  Toivon, että meillä henkilöstö luottaa siihen, että asiat aina käsitellään ja seurauksia on, kun on aihetta.

SALOVAARA vakuuttaa, että kaikki ulkoministeriössä tehdyt työsuojeluilmoitukset on käsitelty ja seurauksia on tullut julkisuudesta riippumatta. Hänen mukaansa tätä on kuitenkin vaikeaa osoittaa juuri siksi, että tapauksia halutaan käsitellä luottamuksellisesti eli ei-julkisesti. Tapauksiin liittyy usein ihmisten yksityisasioita.

Jos tapausten tuleminen julki lehdistössä kertoo työntekijöiden epäluottamuksesta ministeriöön, mistä epäluottamus kumpuaa?

-  Se on tietenkin hyvä kysymys. Jos minulla olisi tähän täsmällinen ratkaisu, sehän olisi jo tehty. Mutta uskon, että tämä on pitkää työtä. Rakennetaan luottamusta siihen, että aina kun on epäasiallista käyttäytymistä, siihen puututaan ja sillä on seurauksensa.

Salovaara kiistää, että asioihin puuttuminen saisi vauhtia vasta, kun ne tulevat julkisuuteen.

Esimerkiksi Portugalin-suurlähettilään tapauksessa ministeriön sisäisesti sopima kolmen kuukauden käsittelyaika oli umpeutunut, kun Ilta-Sanomat uutisoi asiasta ennen juhannusta. Noin viikkoa myöhemmin ilmoituksen käsittely saatiin valmiiksi ja ministeriön henkilöstöjohtaja matkusti Portugaliin.

-  Tietoni on, että päätös työsuojeluilmoituksesta oli viimeistelyä vaille valmis jo ennen kuin asia tuli julkisuuteen, Salovaara vastaa.

HÄIRINTÄILMOITUKSEN käsittely valmistui viime viikolla, mutta päätöksen sisältö on salainen. Seuraavaksi ministeriön henkilöstöjohtaja harkitsee, tuleeko suurlähettiläs Maja-Luodolle seuraamuksia. Maja-Luoto myönsi STT:n haastattelussa epäasiallisen käytöksen kahdessa tilanteessa.

Salovaaran mukaan käsittelyssä aikaa menee esimerkiksi siihen, että kaikkia osapuolia on kuunneltava tarkkaan.

Ministeriö on jo pahoitellut viivästystä Portugalin tapauksen käsittelyssä. Salovaara lupaa, että mahdollisissa seuraavissa tapauksissa ulkoministeriö toimii nopeammin.

Tapausten saama julkisuus on Salovaaran mukaan ministeriölle epäonnistuminen myös ulkoministeriön ja Suomen maineen kannalta.

-  Kyllähän se mainehaittaa meille aiheuttaa. Erityisen hankalaa on, kun se aiheuttaa mainehaittaa ulkomailla, missä me Suomea edustamme.

ESIMERKIKSI Suomen Portugalin-suurlähetystön tapaus on ollut esillä myös paikallisissa tiedotusvälineissä.

Voivatko epäselvyydet lähetystöissä vaikuttaa jopa Suomen ulkopolitiikan hoitamiseen? Salovaara huomauttaa, että ulkoministeriö on suuri, noin 2  400 ihmisen organisaatio, jolla on noin 90 edustustoa ulkomailla.

-  On kysymys kuitenkin yhdestä edustustosta, jossa on kahdeksan henkilöä. En halua yhtään vähätellä tämän asian merkitystä ja sitä, kuinka tämä pitää hoitaa, mutta ei tämä Suomen ulkopolitiikan hoitokykyä tässä ole haittaamassa.

Entä jos ajattelee aiempiakin tapauksia?

-  Nämähän ovat olleet ihan yksittäistapauksia kuitenkin näin isossa kokonaisuudessa. Nämä ovat tietenkin ikäviä, nämä pitää hoitaa ja näitä ei saisi olla. Mutta kyllä me tässä toimintakykyisinä pysymme koko ajan.

Ulkoministeriötä on usein arvosteltu siitä, että häirintäilmoituksia käsittelevät ihmiset ovat suurlähettiläiden kanssa samassa urakierrossa, jossa kierretään tehtävästä toiseen. Jostakin suurlähettiläästä on voinut tulla vaikkapa seuraava henkilöstöjohtaja.

Arvostelijoiden mielestä tämä on voinut vaikuttaa häirintätapausten käsittelyyn. Esimerkiksi oikeuskansleri on nähnyt riskin erityyppisille intressiristiriidoille ja epätasapuoliselle menettelylle.

Salovaara sanoo, että muutoksia on tehty. Keväällä ministeriö palkkasi ensimmäistä kertaa henkilöstöjohtajan talon ulkopuolelta. Niina Pesosen tausta on yritysmaailmassa.

Lisäksi Salovaara huomauttaa, että työhyvinvointipäällikkö on alan erikoisosaaja, eikä osa urakiertoa.

-  Jos ajatellaan ihan konkreettisesti, että ne henkilöt, jotka kävivät nyt paikan päällä tutustumassa Lissabonin-edustuston tilanteeseen, olivat henkilöstöjohtaja ja työhyvinvointipäällikkö. Molemmat ovat urakierron ulkopuolisia ihmisiä.

KUITENKIN ulkoministeriön henkilöstöhallinnossa on edelleen urakiertolaisia. Salovaaran mukaan heidän vahvuutensa on, että he tietävät, millaista työ kentällä on.

-  Yksi tapa poistaa ristiriitoja on, että keskeisiä henkilöratkaisuja ei koskaan kukaan tee yksin, vaan niitä tehdään suuremmassa ryhmässä.

Ulkoministeriö on tehnyt muitakin korjausliikkeitä. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että häirintäilmoitusten käsittely oli usein siirretty organisaatiossa ylemmäs alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle. Nyt ministeriössä halutaan pitää tarkemmin kiinni siitä, että käsittelijä on aina henkilön suora esihenkilö.

Lisäksi ministeriö on kertonut lisänneensä johtamisen arviointia, velvoittavan työsuojelukoulutuksen kaikille työntekijöille ja velvoittavia esihenkilökoulutuksia.

AIEMMISSA tapauksissa, kun suurlähettiläät ovat saaneet varoituksia ja heidät on siirretty lähetystöstään pois, he ovat kuitenkin saaneet jatkaa ministeriössä Suomessa saman palkkaluokan tehtävissä. Tähän ei ole luvassa muutosta.

-  On hyvä muistaa se, että töissähän he meillä pysyvät, kun heitä ei ole irtisanottu, Salovaara sanoo.

Salovaara korostaa, että varoitus itsessään on jo rangaistus. Irtisanomiskynnys on Salovaaran mukaan korkea, mutta ei sen korkeampi tai matalampi kuin muuallakaan valtionhallinnossa. Ja jos virkamiestä ei irtisanota, hänelle on osoitettava tasoisiaan työtehtäviä.

Kirjallinen varoitus on ministeriössä irtisanomisen jälkeen toiseksi raskain seuraamus. Toisesta varoituksesta virkamies voidaan irtisanoa.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

Lisää rahaa valtiolle: näin paljon vape-nesteiden ja nikotiinipussien verotusta halutaan kiristää

Valtiovarainministeriö esittää sähkösavukenesteiden ja nikotiinipussien tupakkaveron korottamista keskimäärin 37 prosentilla.

Vape-nesteiden ja nikotiinipussien veronkorotus lisäisi tupakkaveron tuottoa vuositasolla noin 30 miljoonalla eurolla. Alkoholijuomien veronkorotuksen tavoitteena on lisätä valtion verotuottoa vuositasolla noin 24 miljoonalla eurolla. Lait tulisivat voimaan ensi vuoden alussa.

Esityksessä ehdotetaan myös, että toisesta EU:n jäsenvaltiosta matkustajatuontina tuotavien nuuskan ja nikotiinipussien tupakkaverottomuus rajoitettaisiin kummankin tuotteen osalta enintään tuhanteen grammaan.

SAMAAN AIKAAN myös viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien, kuten siiderien valmisteveroa korotettaisiin keskimäärin noin yhdeksällä prosentilla.

Ministeriö ehdottaa myös, että alkoholivero sidottaisiin kaikkien juomaryhmien osalta pysyvästi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin toteutuneisiin muutoksiin. Verohallinto vahvistaisi indeksitarkistetut veron määrät vuosittain.

Valtiovarainministeriö lähetti veronkorotuksia koskevat ehdotukset tiistaina lausuntokierrokselle. Tupakkaverotusta koskeva lausuntoaika päättyy 18. elokuuta ja alkoholiverotusta koskeva lausuntoaika 20. elokuuta.

AVAINSANAT

Kirja-arvio: Sienikausi tulee, mutta mikä on suhteemme tähän eliökunnan pimeään aineeseen ?

Kangashaperotkin alkavat pulpahtaa maan pintaan jo heinäkuussa.

Monet pitävät sieniä kasveina, mutta se käsitys on väärä. Tätä harhaluuloa ei kuitenkaan ole syytä hävetä, sillä sienten perimmäisestä olemuksesta tuli täysi varmuus vasta 1950-luvulla, siitäkin huolimatta, että ne kuuluvat telluksen asukkaista vanhimpiin.

Sienet eivät siis ole kasveja mutta eivät eläimiäkään Tämä epämääräisyys ja se , että monet sienet syntyvät limasta, mädästä tai puiden juurilla, sai ihmiset jo antiikin aikoina epäluuloiseksi näiden kummajaisten suhteen. Monien sienten myrkyllisyydestä oltiinkin hyvin tietoisia.

Sienten eläimistä ja kasveista erottava tunnusmerkki ovat niiden juuret, rihmasto, ja se, että juuri rihmastojen avulla ne pystyvät elämään symbioosissa muiden kasvien ja eläinten kanssa.

Sienten epämääräinen häilyminen kasvi- ja eläinkunnan välillä sai 1700-luvulla lääkäri ja kasvitieteilijä Rémi Villemetin ehdottamaan, että sieniä varten pitäisi perustaa uusi eliöluokka, pseudozoolito­fyytit.

Emeritusprofessori ja biologi Matti Vuento käy kirjassaan Hämmästyttävät sienet läpi sienten, niiden tutkimuksen ja ihmisten sieniin suhtautumisen historiaa antiikista tähän päivään.

VUENTO KÄY ruotii kirjassaan huolella myös myös jäkälien historiaa, ja päätyy siihen, että suurin osa jäkälistä muodostuu levän ja sienen symbioosista. Mutta joissain voi olla vielä bakteeriyhteisö mukana. Symbioosia ansiosta jäkälät pärjäävät ääriolosuhteissa, joissa ei juuri mikään elä ja kasva, kuten esimerkiksi Etelämantereen kuivissa laaksoissa, joissa lämpötila vaihtelee nollan ja 50 pakkasasteen välillä.

”Mikäli Marsia päätetään joskus yrittää asuttaa, ensimmäisten sinne suuntaavien avaruusmatkailijoiden olisi syytä ottaa mukaan jäkäliä. Jos näin tapahtuisi ja yritys syystä tai toisesta epäonnistuisi, kaiken kestävät jäkälät jäisivät hyvinkin mahdollisesti edustamaan elämää maapallon ulkopuolella”, Vuento kärjistää.

KIRJAT
Matti Vuento: Hämmästyttävät sienet
Eliökunnan pimeää ainetta valaisemissa
Gaudeamus 2025, 376 s.

Vuento esittelee sieniä ja niiden ominaisuuksia ja vaikutuksia ihmisiin, eläimiin, kasveihin ja koko eliökuntaan monipuolisesti. Sienet parantavat, sairastuttavat, ravitsevat, myrkyttävät… Niitä voidaan käyttää paitsi ravintona myös muun muassa lääkkeinä, käymisprosessissa, tajunnan laajentamisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja bioaseina.

Vuento pohtii, omaavatko nämä kaikkeen melkein kykenevät ihme-eliöt lisäksi älyn lahjoja.

”Sienillä on monimutkaisia vuorovaikutussuhteita ympäristönsä ja muiden eliöiden kanssa. Esimerkkejä ovat molekyylitason kaksintaistelu patogeenisen sienen ja sen isännän välillä sekä sienen ja kasvin keskinäinen viestintä sienijuurissa. Kyky näihin on kehittynyt osapuolille evoluution pitkässä juoksussa. Missä kulkevat sientenvuorovaikutuskykyjen rajat? Ovatko sienet älykkäitä ja onko niillä kenties peräti mieli, kieli ja tietoisuus?”.

Mitä miettii rikkikääpä vanhan puun kyljessä? (Kuva: Arja Jokiaho)

Älyä pidetään yleensä vain ihmisen ominaisuutena, mutta tällöin unohtuu evoluution opetus , jonka mukaan selvää rajaa ihmisten ja muiden eliöiden välillä ei löydy. Ja ihminenhän on osa eliökuntaa. Vuento käy tätä prolematiikkaa perusteellisesti läpi, ja löytää heti alkuun sieniltä aisteja, jopa tietynlaisen näköaistin. Myös käyttäytyminen on älykästä, mutta tähän joku voi huomauttaa, että kaikki oliot ja eliöt maailmassa kiviä ja muuta kuollutta ainetta myöten käyttäytyvät omalla tavallaan älykkäästi, jopa matemaattisen tarkasti. Ne eivät vain tiedä sitä.

TUTKIMUKSET OVAT osoittaneet että sienirihmastolla on ainakin muisti. 2020-luvulla keskustelu sienen mielestä sai tulta, kun huomattiin että sienten soluissa esiintyy sähköisiä ilmiöitä. Sähköiset värähtelyt kuljettavat informaatiota, eli liittävät näin rihmastot sisäiseen kommunikaatioon. Jonkinlainen tietoisuus sienillä on, mutta tietoisuus tietoisuudesta, eli itsetietoisuus sekä kieli ovat ihmisen yksityisomaisuutta, ainakin evoluution nykyisessä vaiheessa.

Summauksena voi todeta, että näiden pienten eliöiden poikkeuksellisesta suuruudesta kertoo jo se, että tähän arvioon poimitut esimerkit ovat vain pienehkö osa siitä mitä Matti Vuento kirjassaan sienistä kertoo.

Sienet ovat jo miljardeja vuosia ”kansoittaneet” maapalloa, ja niillä on ainutlaatuinen kyky muuttaa muotoaan ja sopeutua lähes millaiseen ympäristöön tahansa. Siksi on vielä pitkä matka siihen, että tämä eliökunnan pimeä aine olisi kokonaan tai edes suurimmaksi osaksi valaistu.

AVAINSANAT