VALIKKO

Suomen ja USA:n välinen DCA-sopimus on nyt allekirjoitettu

Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja USA:n ulkoministeri Antony Blinken (oikealla) kädessään allekirjoitettu DCA-sopimus. Vasemmalla Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus on allekirjoitettu Washingtonissa.

Sopimuksen allekirjoittivat Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken.

DCA-sopimus eli Defense Cooperation Agreement täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja määrittelee ehdot Suomen sekä Yhdysvaltojen yhteistoiminnalle kriisitilanteissa.

Sopimuksen myötä Suomi muun muassa avaa Yhdysvaltojen mahdolliseen käyttöön 15 sotilasaluettaan.

Hallitus esitti sopimuksen hyväksymistä torstaina. Se on määrä antaa eduskunnan käsittelyyn ratifiointia varten kevättalvella.

AVAINSANAT

HS: Elina Valtonen arvostelee Israelia – ”Ja sen takia tämä tilanne on todella vakava”

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi keskiviikkona Helsingin Sanomille kaikkien viitteiden olevan sen mukaisia, että Israel käyttää nälkää ja humanitaarisen avun estämistä sodankäynnin aseena.

-  Ja sen takia tämä tilanne on todella vakava. Me olemme vedonneet Israeliin pitkän aikaa, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti näin ei voi toimia. Nälkää, ihmisten hätää ei missään nimessä voi käyttää sodankäynnin välineenä tai myöskään poliittisiin tarkoitusperiin, Valtonen vastasi lehden esittämään kysymykseen.

HS kysyi Valtoselta myös, onko Gazassa käynnissä väestön pakkosiirto tai etninen puhdistus. Esimerkiksi Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ehdottanut, että gazalaiset voisivat muuttaa muille alueille.

-  Kaikki tuollaiset puheet viittaa väestön pakkosiirtoon. Ne ovat täysin tuomittavia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia.

AVAINSANAT

Oppositio moukaroi rahapeliuudistusta – ”Sanavalinta ei ole viaton yksityiskohta”

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo rahapelilakia koskevassa lausunnossaan, että esitys lisäisi pelihaittoja ja siinä on useita muutostarpeita. Valiokunta ehdottaa muun muassa arvioitavaksi kaikkien rahapelien ikärajan nostamista 20 vuoteen.

Hallituksen esityksen mukaan rahapelijärjestelmä oltaisiin avaamassa kilpailulle ensi vuoden alusta. Valiokunta korostaa, että pelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen pitäisi olla lainsäädännön tärkein tavoit​​e. Se painottaa myös, etteivät rahapelit ole normaali kulutushyödyke, vaan haittoja ja vakavaa riippuvuutta aiheuttava tuote, jonka kulutus on erittäin kasautunutta.

Valiokunnan lausuntoon sisältyi kaksi eriävää mielipidettä. Oppositio arvostelee hallituksen esitystä myös tiedotteessaan.

– Esityksen keskeisenä ongelmana on, että se on laadittu rahapelialan kaupallisten tavoitteiden ohjaamana, ilman että pelihaittojen torjuntaa ja ehkäisyä olisi huomioitu riittävästi, valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kommentoi tiedotteessa.

Sosialidemokraatit arvostelevat muun muassa sitä, että valiokunnan lausuntoluonnoksessa esitettiin useita vahvoja kirjauksia pelihaittojen torjumiseksi, mutta hallituspuolueet lievensivät näitä järjestelmällisesti.

– Sanavalinta ei ole viaton yksityiskohta. Kun puhumme peliriippuvuuden torjunnasta, emme voi tyytyä pitämään tällaisia vaatimuksia ’tärkeinä’ – meidän on pidettävä niitä välttämättöminä. Nyt valiokunnan kanta vesitettiin juuri ratkaisevassa kohdassa, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg (sd.) sanoo tiedotteessa.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton jäsenet valiokunnassa katsovat, että lakiesitys tulisi valmistella uudelleen ja siinä tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ja järjestöjen esittämät huolet.

Heidän mukaansa pelihaittojen ehkäisy, erityisesti nuorten suojeleminen, ikärajan korottaminen 20 vuoteen, markkinoinnin rajoittaminen ja riittävän rahoituksen turvaaminen ovat hallituksen esityksessä sivuutettu.

Hallituksen esityksestä laatii myöhemmin mietinnön eduskunnan hallintovaliokunta.

AVAINSANAT

EU:lta uusi pakotepaketti – kohteena muun muassa Venäjän varjolaivasto

EU-maiden suurlähettiläät ovat sopineet Venäjään kohdistuvasta 17:nnestä pakotepaketista.

Pakotepakettiin sisältyy muun muassa lisää Venäjän varjolaivastoon kohdistuvia toimia. Listalle on lisätty muun muassa 189 Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa uutta alusta, joukossa esimerkiksi öljytankkereita. Päätöksen myötä EU:n pakotteiden piirissä on reilut 350 varjolaivaston alusta.

Listalle on lisätty myös 75 yritystä tai ihmistä, jotka linkittyvät Venäjän sotateollisuuteen.

LISÄKSI EU laajentaa myös mahdollisuuksiaan kohdistaa oikeudellisia toimia propagandakanaviin, Ukrainan sotaa rahoittaviin tahoihin ja aluksiin, jotka tuhoavat vedenalaista infrastruktuuria.

EU:n ulkoministereiden on hyväksyttävä päätös vielä ensi viikon ulkoministerikokouksessa.

Näiden pakotteiden lisäksi Euroopan johtajat ovat uhanneet Venäjää uusilla, ”massiivisilla” pakotteilla, jollei se suostu Ukrainaan ehdotettuun aselepoon.

AVAINSANAT

EU-tuomioistuin: Komissio rikkoi säädöksiä salatessaan von der Leyenin Pfizer-tekstiviestit

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen 7. toukokuuta Strasbourgissa.

Euroopan unionin tuomioistuin katsoo komission rikkoneen läpinäkyvyyssäädöksiä, kun se ei luovuttanut medialle puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Pfizer-lääkeyhtiön johtajan kanssa vaihtamia tekstiviestejä koronarokotehankinnoista.

Tuomioistuimen mukaan komissio ei kyennyt uskottavasti perustelemaan viestejä tietopyynnöllä pyytäneelle New York Timesille, miksi viestit eivät sisältäneet tärkeää tietoa.

New York Timesin mukaan von der Leyenin harjoittamalla henkilökohtaisella diplomatialla oli suuri rooli siinä, että EU sai solmittua Pfizerin kanssa sopimuksen 1,8 miljardin rokoteannoksen tilaamisesta vuonna 2021.

AVAINSANAT

Häkkänen haluaa reserviläisten ikärajaksi 65 vuotta – esitys lähtee lausuntokierrokselle

Yläikärajan nosto koskisi kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia.

Puolustusministeriön ehdotus reserviläisiän nostamisesta 65 ikävuoteen lähtee lausuntokierrokselle. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan reservi-ikää nostamalla vahvistetaan Suomen puolustusta ja turvallisuutta.

Ministeriön tavoitteena on nostaa reservin kokonaislaajuus miljoonaan sotilaaseen vuonna 2031.

Yläikärajan nosto koskisi kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia. Nykyisin reservin yläikäraja on miehistöllä 50 vuotta ja upseereilla sekä aliupseereilla 60 vuotta.

-  Johdonmukaisesti tämän esitettävän muutoksen kanssa myös asevelvollisuusikä nousee 65 vuoteen, Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

RESERVIN koko kasvaisi viiden vuoden siirtymäajan aikana 125  000 asevelvollisella, kun 60 vuotta täyttänyt ikäluokka jatkaisi asevelvollisena viisi vuotta pidempään. Vuonna 2031 reservin koko olisi noin miljoona henkilöä.

-  Kun nykyään yli 60-vuotiaat ovat entistä toimintakykyisempiä, voidaan 60 vuoden yläikärajaa pitää tarpeettoman matalana, 50 vuoden ikärajasta puhumattakaan, Häkkänen sanoi.

Lausuntokierros kestää 26. kesäkuuta asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden alussa. Muutoksien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

AVAINSANAT