Suomeen merkittävä uusi luonnonsuojelualue

Kuvituskuvaa, kuva ei ole Lempaatsuolta.

Keski-Suomeen perustetaan merkittävä yksityinen luonnonsuojelualue metsäpääomayhtiö Finsilvan maille. Lempaatsuon luonnonsuojelualue sijaitsee Keuruun ja Jämsän rajalla ja on kooltaan 172 hehtaaria.

Finsilvan maankäyttöasiantuntija Antti Hiltusen mukaan alue on poikkeuksellisen suuri yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi.

- Alueen suojelemisesta on keskusteltu jo aiemmin, ja nyt aika oli kypsä luonnonsuojelualueen perustamiselle, Hiltunen sanoo tiedotteessa.

Keski-Suomen ely-keskus hyväksyi alueen osaksi Helmi-ohjelmaa. Se on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja.

- Kyse on keskisuomalaisittain ja myös valtakunnallisesti merkittävästä suojelupäätöksestä. On harvinaista, että yhdellä päätöksellä saadaan näin iso suokokonaisuus suojeltua. Nyt se oli mahdollista, kun Finsilva omistaa yksin lähes koko Lempaatsuon alueen, Keski-Suomen ely-keskuksen ostoneuvottelija Jouni Leminen sanoo tiedotteessa.

UUSI luonnonsuojelualue on monipuolinen ja yhtenäinen suoalue ja siitä jopa kolmannes on luonnontilassa, Keski-Suomen ely-keskuksen biologi Johanna Hallman kertoo tiedotteessa ja jatkaa:

- Alueella on noin 20 eri suotyyppiä, joista moni on uhanalaisia. Esimerkiksi lettoräme on äärimmäisen uhanalainen suotyyppi, ja Lempaatsuolla on Keski-Suomen parhaimpia lettoja. Alueen lajisto on muutenkin poikkeuksellisen monipuolinen, ja siellä tavataan monia harvinaisia sammallajeja, kuten pelkästään letoilla kasvavaa matosammalta.

Finsilvan omistamilta mailta suojellaan lisäksi Viitasaarella sijaitseva 140-vuotias havupuumetsikkö. Sen koko on kahdeksan hehtaaria.

Nyt suojeltavilla alueilla saa myös jatkossa retkeillä, sienestää ja marjastaa sekä lupien puitteissa myös metsästää. Suojelun jälkeen alueet on kuitenkin rauhoitettu metsätalouden toimenpiteiltä, kuten puiden hakkuilta ja teiden rakentamiselta.

Asenteet muuttuivat: aiempaa useampi pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä

Suomalaiset suhtautuvat kehitysyhteistyöhön selvästi myönteisemmin kuin viime vuonna, selviää Taloustutkimuksen ulkoministeriölle tekemästä kyselystä. Ukraina-avun vastustus sen sijaan kasvoi.

Mielipidemittauksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Määrä on noussut viime vuodesta lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Trendi on aiemmin ollut laskeva usean vuoden ajan.

Myös humanitaarista apua tärkeänä pitävien osuus on kyselyssä kasvanut hieman viime vuodesta.

Noin kuudennes suomalaisista ei näe perusteita tehdä kehitysyhteistyötä ollenkaan. Osuus on jonkin verran pienempi kuin viime vuonna.

Tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa toukokuussa. Kyselyyn vastasi hieman alle 1  100 yli 15-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali on tutkimuksessa suurimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

VASTAAJIEN mielestä ennen kaikkea kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarpeeseen vaikuttaa tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssota, humanitaariset kriisit maailmalla sekä luonnon tuhoutumien.

Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti humanitaarisen avun lähettämiseen Ukrainalle. Kielteisesti Ukrainan tukemiseen suhtautuvien määrä on noussut muutamalla prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Heitä on nyt lähes viidennes vastaajista.

Tutkimuksen mukaan naiset pitävät kehitysyhteistyötä selvästi tärkeämpänä kuin miehet. Myös koulutustausta vaikuttaa suhtautumiseen merkittävästi. Kehitysyhteistyötä pidetään sitä merkityksettömämpänä mitä matalampi koulutus vastaajalla on.

Puoluetaustoissa korostuu samankaltainen jako kuin aiempinakin vuosina. Kielteisintä suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on perussuomalaisia äänestävien joukossa.

Eniten kannatusta kehitysyhteistyö kerää vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Mihin Ano Turtiaisen luoma VKK-puolue käytti rahansa? Poliisitutkinta valmistui

Ano Turtiainen eduskunnan täysistunnossa kesällä 2022.

Keskusrikospoliisi (KRP) on saanut valmiiksi esitutkinnan, joka koskee eduskunnasta pudonnutta Valta kuuluu kansalle -puoluetta.

Puolueen toiminnassa epäillään rahankeräysrikosta ja kavallusta. Asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan.

Poliisi kertoo, että neljää ihmistä epäillään rahankeräysrikoksesta, viittä kavalluksesta ja yhtä molemmista rikosnimikkeistä.

Rikoksesta epäillyt ovat poliisin mukaan työskennelleet epäiltyjen rikosten tekoaikaan vastuutehtävissä puolueessa tai toimineet puolueen taustalla.

-  Esitutkinnan aikana kuultiin suuri määrä todistajia ja tehtiin useita selvityksiä. Tutkinta sujui hyvin, tosin mielipiteitä asioiden kulusta oli ymmärrettävästi monia, sanoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Kamppuri.

Tutkinnanjohtajan sijainen, rikosylikomisario Jarkko Timonen sanoo STT:lle, että poliisi ei ota kantaa siihen, miten epäillyt ovat vastanneet rikosepäilyyn. Myöskään sitä ei kommentoida, millaisista rahasummista on kyse.

Timonen sanoo, että epäillyn rahankeräysrikoksen tekoaika on vuoden 2021 elokuusta vuoden 2022 helmikuuhun. Kavalluksen epäillään tapahtuneen helmikuun 2023 ja huhtikuun 2024 välillä.

VKK oli perussuomalaisista erotetun kansanedustaja Ano Turtiaisen luomus. Puolue perustettiin vuonna 2021. Turtiainen putosi eduskunnasta kevään 2023 vaaleissa ja syrjäytettiin riitaisesti puoluejohdosta vajaata vuotta myöhemmin.

MYÖS VKK-PUOLUEEN nykyinen puoluehallitus tiedotti tutkintajupakan vaiheista maanantaina.

-  Valta kuuluu kansalle r.p. nykyinen puoluehallitus on tehnyt rikosilmoituksen puolueen entisen puheenjohtajan ja entisen jäsenen Ano Turtiaisen ja hänen 6.2.2023-22.3.2024 ilman lainvoimaa vaikuttaneen puoluehallituksen toimista, tiedotteessa sanotaan.

Kyse on tiedotteen mukaan puolueen rahankäytöstä, kirjapidon puutteista sekä puolueen materiaalien ja muun varallisuuden luvattomasta käytöstä.

-  Tapauksessa epäillään useiden entisen hallituksen jäsenten syyllistyneen kavallukseen tai rahankeräysrikokseen. Jäsenet eivät ole mukana nykyisen puolueen toiminnassa.

Tiedotteen mukaan nykyinen puoluejohto jatkaa toimintaansa alkuperäisen puolueohjelman pohjalta.

STT ei maanantaina tavoittanut Ano Turtiaista kommentoimaan asiaa.

EDUSKUNTAKIN karhuaa Turtiaiselta paraikaa yli 30000 euron saatavia. Iltalehden mukaan VKK-puolue ei ole antanut eduskunnalle riittävää selvitystä edellisellä kaudella saamistaan ryhmäavustusrahoista.

Kevään 2025 aluevaaleissa puolue ei saanut valtuustoihin ainuttakaan edustajaansa.

Teksti: STT / Jecaterina Mantsinen

Mieli ry: Taloushuolet lisääntyneet vuoden aikana – ajavat jopa itsemurhayrityksiin

Joidenkin Mieli ry:n asiakkaiden mukaan itsemurhayrityksen laukaiseva tekijä oli ollut tieto kielteisestä päätöksestä tukihakemukseen.

Mieli ry:n kriisikeskusverkoston asiakkaiden talouteen ja toimeentuloon liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. Taloushuolet ja hallituksen leikkaukset aiheuttavat ahdistusta, turvattomuutta, toivottomuutta ja pahimmillaan itsetuhoisuutta.

Tiedot selviävät Kriisikeskusbarometrista, johon vastasi 108 kriisikeskusten työntekijää ja johtajaa.

– Kriisikeskusbarometrin vastaajien mukaan taloushuolia on aiempaa enemmän erityisesti yksinhuoltajilla, pitkäaikaistyöttömillä, opiskelijoilla, maahanmuuttajilla ja osalla ikääntyneistä, Suomen mielenterveys eli Mieli ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa sanoo tiedotteessa.

Yleisimpinä syinä talousvaikeuksiin mainittiin hintojen nousu, sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotukset ja työllistymisen vaikeudet.

ITSEMURHAA yrittäneet kriisikeskusten asiakkaat kertoivat, että yksi merkittävä itsetuhoisten ajatusten taustalla vaikuttava tekijä on ollut talousvaikeudet.

Joidenkin asiakkaiden mukaan itsemurhayrityksen laukaiseva tekijä oli ollut tieto kielteisestä päätöksestä tukihakemukseen.

– Köyhyyden vähentäminen on keskeinen keino mielenterveyden haasteiden ja itsetuhoisuuden vähentämisessä. Myös itsetuhoisuuden ottaminen puheeksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja itsemurhien ehkäisytyöryhmän toiminta hyvinvointialueella ovat tässä olennaisia, Vesikansa painottaa.

BAROMETRISTÄ selviää, että huoli toimeentulosta ja pelko tulevaisuudesta lisäsivät turvattomuutta ja vääryyden kokemuksia. Hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan lisäsivät asiakkaiden ahdistusta ja toivottomuutta tulevaisuudesta.

– Esimerkiksi asumistukileikkauksista seuranneet Kelan määräykset muuttaa edullisempaan asuntoon koettiin haastaviksi ja osin mahdottomiksi, Sanna Vesikansa sanoo.

Myös työllistyminen koettiin vaikeaksi. Osa asiakkaista koki työttömiin kohdistetut toimet ja julkisen keskustelun syyllistävänä ja kuormittavana. Talousvaikeudet heijastuivat myös mahdollisuuksiin tehdä hyvinvointia lisääviä elämänmuutoksia.

S-pankki: Nuoria värvätään rahamuuleiksi – eivät välttämättä ymmärrä, että kyseessä on rikos

Nuoria ja nuoria aikuisia houkutellaan palkkiota vastaan ottamaan vastaan rahaa ja välittämään sitä eteenpäin. Värvääjillä on usein kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen..

Rahan muulaus on lisääntynyt nuorten keskuudessa viime vuosina, kertoo S-Pankki tiedotteessaan. Pankki selvitti poliisilta tietoja eri tavoista, joilla nuoria houkutellaan toimimaan rahamuuleina ja siitä, miten yleisestä ilmiöstä on kyse.

Poliisin havaintojen mukaan muun muassa tietoverkkoavusteisten petosten tekijät pyrkivät aktiivisesti rekrytoimaan nuoria rahamuuleiksi. Kysymys on usein järjestäytyneistä rikollisryhmistä, jotka värväävät nuoria sosiaalisen median alustoilla.

Nuoria ja nuoria aikuisia houkutellaan palkkiota vastaan ottamaan vastaan rahaa ja välittämään sitä eteenpäin, antamaan tilinsä käyttöoikeuden toiselle henkilölle tai esimerkiksi hakemaan lainoja ja välittämään rahat edelleen.

Muuleja saatetaan värvätä myös työpaikkailmoituksilla. Ilmoitusten osaamisvaatimukset ovat olemattomat, ja rahaa luvataan hyvin pienellä vaivalla. Yhteydenpito tapahtuu ainoastaan verkossa, ja tehtävänkuvaan kuuluu oman pankkitilin käyttö rahan siirtoon.

POLIISIN mukaan nuoret eivät välttämättä ymmärrä, että kyse on laittomasta toiminnasta.

-  Rikolliset pyrkivät eri tarinoin vakuuttamaan nuorille, että kyseessä on laillinen tai ”harmaan alueen” rahasiirto, ja siitä luvataan yleensä pieni palkkio. Tosiasiallisesti rikoksella saatujen varojen vastaanottaminen ja välittäminen on rikos, jonka poliisi tiedon saatuaan pyrkii selvittämään. Seuraamukset rahamuulille ovat rikostuomion lisäksi mahdolliset vahingonkorvausvelvollisuudet, kertoo tiedotteessa rikoskomisario Jussi Larvanto keskusrikospoliisin tiedusteluosastolta.

S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä korostaa, että laillisesti hankittua rahaa ei tarvitse siirrellä välikäsien kautta, toimintaan osallistuminen voi olla vaarallista ja johtaa uhkaaviin tilanteisiin.

S-Pankin mukaan pankeilla on erilaisia keinoja suitsia rahanpesua. Jos pankki havaitsee poikkeavaa rahaliikennettä, siitä pyydetään selvitystä tilin haltijalta. Jos selvitys ei ole riittävä, tili voidaan joutua sulkemaan. Rahanpesuepäilyistä tehdään ilmoitus poliisille.

Jos epäilee joutuneensa rahamuuliksi, rahansiirrot kannattaa lopettaa välittömästi ja ilmoittaa asiasta omalle pankille ja poliisille.

Stora Enso hyvittelee tekojaan: tukee raakkujen suojelua yli miljoonalla eurolla

Metsäyhtiö Stora Enso lupaa rahoittaa harvinaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen suojelua tämän vuosikymmenen aikana 1,1 miljoonalla eurolla.

Stora Enso ja Metsähallituksen luontopalvelut kertovat tehneensä tukihankkeesta yhteistyösopimuksen.

Vuoden 2030 loppuun mennessä yhtiö tukee raakkujen elinympäristöjen ennallistamista ja esiintymien kartoitusta 1,1 miljoonalla euroa.

– Osallistumisemme on osa yhtiön ympäristövastuullisuutta tehostavaa toimenpideohjelmaa, joka käynnistyi Hukkajoen 2024 elokuisen ympäristövahingon jälkeen, sanoo Stora Enson Suomen puunhankintayksikön johtaja Tuomas Tiilikainen tiedotteessa.

Viime kesänä yhtiön kainuulaisella hakkuutyömaalla kuoli runsaasti raakkuja, kun urakoitsija ajoi puunkorjuualueen laidalla olleen joen yli metsätyökoneella moneen kertaan.

Yliajon vastuita ja teon syitä koskeva poliisitutkinta on edelleen kesken.

METSÄHALLITUS kiittelee, että rahoituksen ansiosta se pystyy tutkimaan raakkuesiintymiä ja parantamaan jokihelmisimpukoiden selviytymismahdollisuuksia huomattavasti aiempaa paremmin.

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu raakku voi elää yli 200-vuotiaaksi. Virtaavien vesien nilviäislaji rauhoitettiin Suomessa jo vuonna 1955. Valtaosa jäljellä olevista raakkuesiintymistä on Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa.

Raakku on muille lajeille hyvin hyödyllinen, koska yksikin simpukka voi puhdistaa jopa 50 litraa jokivettä vuorokaudessa.