Suomalaistutkija: Voi olla hyvin merkittävä käänne sodassa

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen.

Palkkasotilasryhmä Wagnerin kapinan onnistuminen on epätodennäköistä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Jyri Lavikainen STT:lle.

– Vaikea nähdä, että se voisi onnistua. Ainoa mahdollisuus onnistua olisi se, että Venäjän turvallisuuskoneisto hylkäisi (presidentti) Vladimir Putinin ja sopisi vallanjaosta (palkkasotilasryhmän johtajan) Jevgeni Prigozhinin kanssa, Lavikainen sanoo.

Lavikaisen mukaan Venäjän kansalliskaartia mobilisoidaan todennäköisesti jo tällä hetkellä ja joukkoja viedään suojaamaan Moskovaa.

- Moskova on ainoa realistinen mahdollisuus Prigozhinille, ja sinne Wagner-joukot ovatkin ilmeisesti pyrkimässä.

Lavikainen sanoo, ettei osannut odottaa Wagner-joukkojen kapinaa, mutta ei toisaalta yllättynyt, kun se lopulta tapahtui.

- Jo viime kesästä lähtien Prigozhin on haastanut riitaa Venäjän asevoimien kanssa, ja se on vain jatkunut ja jatkunut. Retoriikka on koventunut ja alkanut kohdistua myös Putiniin. Tavallaan tarina on nyt saavuttanut kulminaatiopisteensä, hän kuvailee.

Lavikainen arvioi, että kapinaan johtaneet tapahtumat käynnisti se, kun Venäjän puolustusministeriö yritti ottaa Wagnerin hallintaansa.

- Prigozhin on varmaankin arvioinut, ettei hän selviydy, ellei hän iske itse ensin. Mikä olisi ollut hänen asemansa Venäjällä, jos hän olisi joutunut luopumaan Wagnerista?

VAIKKA kapina ei onnistuisikaan, se voi Lavikaisen mukaan olla Venäjän ja Ukrainan välisen sodan kokonaiskuvassa hyvinkin merkittävä käänne.

– Ensimmäistä kertaa sodan aikana Venäjän asevoimien huomio on Venäjän sisällä eikä Ukrainassa, ja sen lisäksi Ukraina vielä käynnistelee vastahyökkäystään.

Lavikaisen mukaan kapina on paljon isompi käänne kuin mitä Ukrainan vastahyökkäys yksinään olisi ollut.

- Se (kuinka suuri käänne kapina on) riippuu siitä, miten nopeasti asia ratkeaa ja kykeneekö Ukraina käyttämään tilanteen hyödykseen. Tämä saattaa olla jopa sodan merkittävin käänne sitten sen, kun Venäjän joukot vetäytyivät Kiovan ympäriltä (maalis-huhtikuussa 2022). Tämä voi tarjota Ukrainalle loistavan mahdollisuuden saada isoja voittoja rintamalla, hän sanoo.

Lavikainen pitää käytännössä varmana, että Ukraina pyrkii hyödyntämään tilanteen jollain tavalla.

- Jos tässä käy niin, että Venäjän asevoimat ja Wagner joutuvat käymään kovia taisteluita, niin kyllä se vähän mietityttää, että miten Venäjän asevoimat voi samaan aikaan huoltaa Ukrainassa taistelevia joukkojaan. Siitä tulisi varmasti monimutkaisempaa, mikä tarkoittaa sitä, että silloin Ukraina pystyy iskemään.

Kallas: Putin ei uskalla tavata Zelenskyia

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas uskoo, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin uskalla tavata Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyia tällä viikolla Turkissa.

Kallaksen mukaan on hyvä, että Zelenskyi on valmis neuvottelemaan Putinin kanssa henkilökohtaisesti Istanbulissa.

Venäjä on ehdottanut aselevon sijaan suoria neuvotteluja Ukrainan kanssa, ja Turkki tarjoutui isännöimään niitä ylihuomenna. Venäjä ei ole toistaiseksi ilmoittanut, suostuuko Putin neuvotteluihin.

AVAINSANAT

Zelenskyi suostuu tapaamaan venäläisistä vain Putinin – Venäjä vaitonainen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi suostuu tapaamaan venäläisistä vain presidentti Vladimir Putinin. Asiasta kertoo Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak Kyiv Independent -lehden mukaan.

Venäjä ehdotti aiemmin aselevon sijaan suoria neuvotteluja Ukrainan kanssa, ja Turkki tarjoutui isännöimään niitä torstaina. Zelenskyi ilmoitti pian tämän jälkeen olevansa valmis tapaamaan Putinin henkilökohtaisesti Istanbulissa.

Venäjän ei kuitenkaan halua kommentoida tarkemmin Putinin ja Zelenskyin mahdollista tapaamista Turkissa.

Kremlin edustajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjä jatkaa valmistautumista tapaamiseen, eikä muuta kommentoitavaa ole.

Ukrainan presidentinkanslian mukaan Putinin kieltäytyminen neuvotteluista olisi lopullinen osoitus siitä, ettei Venäjä halua lopettaa sotaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti maanantaina Ukrainaa tarttumaan välittömästi Venäjän ehdotukseen suorista neuvotteluista. Myöhemmin hän vihjasi harkitsevansa itsekin matkustamista Turkkiin.

Trumpin lausunto viittaisi siihen, että myös hän oletti tapaamisen toteutuvan presidenttien tasolla.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau arvioi STT:lle maanantaina, että Ukrainan ja Venäjän mahdollinen tapaaminen toteutuu alemmalla tasolla. Nizhnikaun mukaan Zelenskyi saattaa kuitenkin matkustaa Istanbuliin alleviivatakseen sitä, että hän on valmis suoriin neuvotteluihin, mutta Putin ei ole.

AVAINSANAT

Xiltä miljardilupaus Latinalaiseen Amerikkaan

Xi Jinping puhui Latinalaisen Amerikan maiden johtajille Pekingissä 13. toukokuuta.

Kiina lupasi Latinalaisen Amerikan ja Karibian maille miljardiluottoja Kiinan ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden (CELAC) ministerikokouksen avauspäivänä Pekingissä tiistaina.

Presidentti Xi Jinpingin mukaan tarjolla on luottoja noin 9,2 miljardin dollarin arvosta.

Luottojen tarkoituksena on samalla edistää kiinalaisyritysten hankkeita alueella. Kiinan ja Latinalaisen Amerikan maiden kaupan arvo on jatkuvasti kasvanut 2000-luvulla. Viime vuonna se oli jo yli 500 miljardia dollaria.

XI kommentoi kokouksen avaussanoissaan epäsuorasti myös Yhdysvaltojen kanssa käynnissä olevaa kauppasotaa.

– Tulli- tai kauppasodissa ei ole voittajia. Uhittelu ja hegemonia johtavat vain eristäytymiseen, presidentti sanoi.

Ministerikokouksessa mukana olevien johtajien joukossa on muun muassa Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva, joka saapui Kiinaan jo lauantaina viisipäiväiselle valtiovierailulle.

Siviili-ilmailujärjestö ratkaisi: Vuoden 2014 matkustajakoneturma oli Venäjän tekosia

MH17-lennon konehylyn jäänteitä itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014.

YK:n kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n mukaan Venäjä on vastuussa vuonna 2014 tapahtuneesta Malaysia Airlinesin matkustajakoneen alasampumisesta. Korvausvelvollisuudesta ei vielä tullut ratkaisua.

Kanadan Montrealissa päämajaansa pitävän ICAO:n neuvosto äänesti asiasta maanantaina.

Neuvosto totesi, että Venäjää vastaan osoitetut syytökset olivat lain ja faktojen valossa perusteltuja.

Syytösten mukaan Venäjä rikkoi MH17-lennon pudottamisella kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen kolmatta artiklaa, jossa vaaditaan valtioita ”pidättäytymään aseiden käyttämisestä lentäviä siviilikoneita kohtaan”.

Neuvoston käsiteltäväksi asian olivat tuoneet Australia ja Hollanti. Valtaosa turmassa kuolleista 298 ihmisestä oli hollantilaisia.

KYSEESSÄ oli ensimmäinen kerta, kun ICAO:n riidanratkaisumekanismia hyödynnettiin päätöksessä jäsenmaiden välisessä kiistassa.

Hollannin ja Australian hallinnot kiittelivät ICAO:n päätöstä. Australian ulkoministeri Penny Wong toivoi lausunnossaan järjestön määräävän, minkälaisia korvauksia Venäjän on annettava.

-  Vaadimme Venäjää viimein ottamaan vastuun tästä kamalasta väkivallanteosta ja korvaamaan kauhean tekonsa niin kuin kansainvälinen oikeus edellyttää, Wong sanoi.

Hollannin hallinnon lausunnossa toivottiin, että ICAO määräisi Venäjän neuvottelemaan Hollannin ja Australian kanssa korvauksista. Hollanti toivoi ICAO:n olevan myös mukana neuvotteluprosessissa, jotta ne toteutuisivat tietyssä aikataulussa ja tuottaisivat todellisia tuloksia.

KONE AMMUTTIIN alas Venäjän asevoimien tuomalla BUK-ilmatorjuntaohjuksella Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014. Alueella taistelleet Venäjä-mieliset joukot sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin syyttivät pitkään koneen pudottamisesta Ukrainaa.

Yhdysvaltain tuolloinen presidentti Barack Obama sanoi, että ohjus laukaistiin Venäjä-mielisten kapinallisten hallitsemalta alueelta eivätkä kapinalliset olisi pystyneet ampumaan konetta alas ilman Venäjän tukea.

Venäjä on toistuvasti kieltänyt olevansa vastuussa koneen putoamisesta.

-  Vaikka Venäjä käytti paljon rahaa ja vaivaa valheisiin rikostensa peittämiseksi, totuus ja oikeus voittaa, Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha sanoi X-viestipalvelussa ICAO:n päätöksestä.

Ukrainan ulkoministeri: Venäjä on sivuuttanut täysin vaatimukset tulitauosta

Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiga kertoo Venäjän jatkaneen hyökkäyksiään.

Venäjä on sivuuttanut täysin vaatimukset tulitauosta, kertoo Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiga. Ministeri kertoi viestipalvelu X:ssä, että hyökkäykset ovat jatkuneet kaikkialla rintamalla.

Sybiga on keskustellut videolinkin välityksellä Ukrainan läntisten liittolaisten kanssa.

Jo aikaisemmin tänään Ukrainan viranomaiset kertoivat Venäjän lähettäneen viime yönä toistasataa taistelulennokkia Ukrainaan.