VALIKKO

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari valittiin eduskunnan pääsihteeriksi

Suojelupoliisin (supo) päällikkö Antti Pelttari (kuvassa) on valittu eduskunnan pääsihteeriksi. Pelttari sai eduskunnan täysistunnossa umpilipuin suoritetussa vaalissa 123 ääntä.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sai 49 ääntä. Lisäksi jätettiin kolme tyhjää ääntä ja yksi ääni hylättiin.

Pelttarin on määrä aloittaa tehtävässä tammikuun alussa.

Eduskunnan kansliatoimikunnan enemmistö oli puoltanut hänen valintaansa tehtävään. Pelttari sai kansliatoimikunnan äänestyksessä neljä ääntä, ja Rauhio sai kaksi ääntä.

Virkaa haki kaikkiaan yhdeksän henkilöä, joista yksi perui myöhemmin hakemuksensa. Hakijoista ainoastaan Pelttarin ja Rauhion katsottiin täyttävän viran kelpoisuusvaatimukset ja lisäominaisuudet, ja he etenivät haastatteluihin ja soveltuvuuskokeeseen.

Paikka vapautuu, koska nykyinen pääsihteeri Maija-Leena Paavola jää eläkkeelle.

Paavolan edeltäjä oli Seppo Tiitinen, joka siirtyi pääsihteeriksi suojelupoliisin johdosta. Tiitinen tuli pääsihteeriksi vuonna 1992 ja jäi eläkkeelle vuoden 2015 lopussa.

PÄÄSIHTEERI on eduskunnan korkein virkahenkilö. Hänen johtamassaan eduskunnan kansliassa työskentelee noin 400 virkamiestä ja 80 kansanedustajan avustajaa. Lisäksi pääsihteeri toimii eduskunnan sihteerinä.

Eduskunnan pääsihteeriltä edellytetään muun muassa oikeustieteen tutkintoa ja syvällistä tuntemusta eduskuntatyöstä. Pelttari on oikeustieteen kandidaatti, ja hän on työskennellyt eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien valiokuntaneuvoksena vuosina 1998-2005.

Pelttari ja Rauhio hakivat virkaa myös vuonna 2015.

Ennen supoa Pelttari toimi kokoomuslaisen sisäministerin Anne Holmlundin (kok.) poliittisena valtiosihteerinä vuosina 2009-2011. Vuotta aiemmin hän oli kolmen kärkihakijan joukossa sisäministeriön kansliapäälliköksi.

Uutista täydennetty klo 14.52.

AVAINSANAT

Työttömyys pahenee – vuoden aikana 27 000 uutta työtöntä

Työttömyysaste oli Suomessa huhti-kesäkuussa 10,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työttömiä oli 27  000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin työttömyysaste oli 9,3 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli huhti-kesäkuussa keskimäärin 297  000. Luvun virhemarginaali on 14  000 suuntaansa.

Siinä missä työttömyys kasvoi, työllisten määrä väheni vuoden toisella neljänneksellä. Huhti-kesäkuussa työllisiä oli 14  000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Yhteensä työllisiä oli huhti-kesäkuussa keskimäärin reilut 2,6 miljoonaa. Työllisyysluvun virhemarginaali on 18  000 suuntaansa. Työllisten tekemät työtunnit vähenivät reilulla kahdella prosentilla.

Työllisten määrän lasku selittyy naisten työllisyyden vähenemisellä. Työllisiä naisia oli huhti-kesäkuussa 18  000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan työllisten miesten määrä kasvoi 5  000:lla.

Työllisten määrä väheni huhti-kesäkuussa eniten tukku- ja vähittäiskaupassa. Kasvua taas oli eniten rakentamisen toimialalla.

AVAINSANAT

Demarinuoret: Irja Vaateri Euroopan sosialidemokraattisen puolueen nuorisojärjestön pääsihteeriksi

Irja Vaateri on pitkäaikainen nuorisopolitiikan aktiivi.

Euroopan sosialidemokraattisen puolueen nuorisojärjestön 17. kongressi on valinnut yksimielisesti järjestön uudeksi pääsihteeriksi Sosialidemokraattisten Nuorten esittämän helsinkiläisen Irja Vaaterin.

Demarinuorten tiedotteen mukaan Vaateri on Sosialidemokraattisten Nuorten pitkäaikainen aktiivi, joka on aiemmin toiminut muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:in varapuheenjohtajana vuonna 2024.

– Tällaisina aikoina Eurooppa tarvitsee toivoa ja työtä reilumman tulevaisuuden eteen enemmän kuin koskaan. Meidän on muistettava suojella niitä arvoja, joiden varaan liikkeemme on rakennettu. Monet kun ovat luopuneet omistaan lyhytnäköisen laskelmoinnin vuoksi, kommentoi vastavalittu pääsihteeri Vaateri tiedotteessa.

Suomalaisia sosialidemokraattisia vaikuttajia on noussut Euroopan sosialidemokraattisen puolueen nuorisojärjestössä aiemminkin merkittäviin tehtäviin. Viimeisin samassa tehtävässä toiminut suomalainen on Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin erityisavustajana toiminut Tuulia Pitkänen, joka johti järjestöä pääsihteerinä vuosina 2017-2019.

LÄHES 300 nuorta eurooppalaista sosialidemokraattia Pariisiin 17.-20.7. koonnut kongressi valitsi Vaaterin aisapariksi järjestöä puheenjohtamaan portugalilaisen João Martins Pereiran. Kongressissa keskusteltiin monista Eurooppaa koskevista haasteista aina länsimaisen demokratian rapautumisesta arktisen alueen kiristyvään turvallisuustilanteeseen ja Ukrainan sotaan.

Poliittisten asiakirjojen lisäksi kokouksessa hyväksyttiin uusi strateginen tiekartta siivittämään nuorisojärjestön työtä 2030-luvulle.

– Uskomme, että nuoret on nähtävä Euroopassa ei vain tulevaisuuden vaikuttajina, vaan aktiivisina toimijoina jo tässä hetkessä. Yhdessä jäsenjärjestöjemme ja sidosryhmiemme kanssa olemme sitoutuneet jatkamaan vahvaa yhteistyötä sekä haastajina että liittolaisina oikeudenmukaisemman Euroopan puolesta, linjasi järjestön tuore puheenjohtaja Pereira tiedotteessa.

AVAINSANAT

Pohjois-Suomen maakunnat vastustavat esitystä uudesta vaalialuemallista

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2027. Uusi vaalialuemalli olisi käytössä ensi kertaa vuoden 2031 vaaleissa.

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntaliitot vastustavat parlamentaarisen työryhmän esitystä uudesta vaalialuemallista eduskuntavaaleissa.

Liitot kritisoivat lausunnoissaan sitä, että esityksen myötä osassa maata laskettaisiin eduskuntavaalien tulos eri tavalla kuin muualla Suomessa. Liitot peräänkuuluttavat sellaista vaalijärjestelmän uudistamista, jossa koko maa olisi samanlaisen tuloslaskennan piirissä.

Parlamentaarinen työryhmä esitti loppuraportissaan, että Oulun ja Lapin vaalipiirit muodostaisivat jatkossa yhteisen vaalialueen. Tarkoitus on madaltaa Lapin vaalipiirin korkeaa piilevää äänikynnystä.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo, että vaalialuemallin käyttöönotto vain osassa maata rikkoisi perustuslain tavoitetta vaalijärjestelmän samankaltaisesta toiminnasta koko maassa.

-  Muissa vaalipiireissä tulos laskettaisiin edelleen vaalipiirikohtaisesti, mikä voisi johtaa eriarvoiseen kohteluun äänestäjien ja ehdokasasettelijoiden kesken, liiton lausunnossa sanotaan.

Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu kuuluvat Oulun vaalipiriin. Lapin vaalipiiriin kuuluu Lapin maakunta. Uudistuksen tarkoitus on madaltaa Lapin vaalipiirin korkeaa piilevää äänikynnystä.

TYÖRYHMÄ esittää, että uudistuksessa äänestäjät äänestäisivät ehdokkaita omassa vaalipirissään kuten nytkin. Sen sijaan vaalipiirien kansanedustajapaikat jaettaisiin koko vaalialueen yhteisen tuloksen mukaan.

Jos puolue siis menestyy hyvin yhdessä vaalialueen vaalipiirissä, kannatus voi vaikuttaa myönteisesti saman puolueen tulokseen myös toisessa vaalialueen vaalipiirissä.

Vaalipiireistä valittaviin ehdokasmääriin ei tulisi muutosta. Vaalialueen vaalipiireistä valittaisiin siis edelleen kansanedustajia sen mukaan, kuinka paljon niiden alueella asuu Suomen kansalaisia. Viime vaaleissa Lapin vaalipiiristä valittiin kuusi ja Oulun vaalipiiristä 18 kansanedustajaa.

PIILEVÄLLÄ äänikynnyksellä tarkoitetaan sitä, kuinka monta prosenttia puolueen pitää vähintään saada kaikista vaalipiirin äänistä, jotta se saa yhden paikan eduskuntaan.

Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajat sen mukaan, kuinka paljon vaalipiirissä on asukkaita. Mitä enemmän väkeä on, sitä enemmän vaalipiiristä valitaan edustajia.

Esimerkiksi Uudeltamaalta valittiin viime vaaleissa 37 edustajaa, mutta Lapista vain kuusi. Vaalipiirien kokoerot johtavat siihen, että niin sanotut laskennalliset piilevät äänikynnykset vaihtelevat suuresti.

UUDELLAMAALLA yhteen paikkaan riittää laskennallisesti vajaan kolmen prosentin kannatus, kun taas Lapissa puolue tarvitsee vähintään noin 14 prosenttia annetuista äänistä, jotta ehdokas menee läpi eduskuntavaaleissa.

Tämä on johtanut siihen, että pienillä puolueilla on varsin hankalaa pärjätä pienissä vaalipiireissä. Ongelma on erityisen iso Lapin vaalipiirissä. Sieltä valitaan vähiten edustajia eduskuntaan, joten laskennallinen piilevä äänikynnys on myös suurin.

Uudistuksessa laskennallinen piilevä äänikynnys madaltuisi huomattavasti verrattuna Lapin vaalipiirin nykyiseen tilanteeseen. Piilevä äänikynnys olisi laskennallisesti noin neljä prosenttia Oulun ja Lapin vaalipiirien muodostamalla vaalialueella, jos alueelta valittaisiin yhteensä 24 kansanedustajaa.

SINÄNSÄ kaikki kolme maakuntaa, joita uudistus koskisi, pitävät ajatusta piilevän äänikynnyksen madaltamisesta hyvänä. Liittojen mielestä vaalien tulosten pitäisi kuitenkin olla suoraan vertailukelpoisia vaalipiirien kesken koko maassa. Nyt esitettävässä uudistuksessa Suomeen syntyisi eduskuntavaaleihin kaksi erilaista tulosten laskentatapaa.

Sekä Kainuun että Lapin maakuntaliitot ehdottavat, että eduskuntavaalien vaalijärjestelmän uudistamiseksi tulisi sen sijaan selvittää yhden valtakunnallisen vaalialueen perustamista.

Pohjois-Pohjanmaan liitto sanoo niin ikään, että esityksen mukainen vaalijärjestelmän epätasainen soveltaminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Lisäksi liitto pohtii, että uudistuksen toteuttaminen vaikuttaa hankalalta ilman perustuslain muutosta.

PARLAMENTAARISEN työryhmän raportin lausuntoaika päättyy maanantaina. Valtioneuvosto asetti työryhmän vuoden 2023 marraskuussa valmistelemaan esitystä eduskuntavaalien vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantamiseksi vaalialuemallin avulla.

Tähtäimessä olivat alueet, joissa piilevä äänikynnys on erityisen korkea. Hanke toteuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa.

Vaikka työryhmä esittää jatkovalmisteluun ryhtymistä nimenomaan Lapin ja Oulun vaalipiirien osalta, jatkossa myös muut vaalipiirit voisivat esityksen mukaan muodostaa vaalialueita.

Kriteerinä olisi, että vaalipiiristä valittavien kansanedustajien määrän tulisi pudota alle kahdeksaan, jolloin muodostettaisiin vaalialue, johon kyseinen vaalipiiri kuuluisi. Käytännössä tällainen tilanne syntyisi, jos jonkin vaalipiirin väkiluku laskisi riittävän matalalle.

Esityksen mukaan vaalialuemalli olisi käytössä ensimmäisen kerran vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.

Juttu päivitetty kauttaaltaan klo 13.08.

AVAINSANAT

Näin asiantuntijat arvioivat EU:n uutta pakotepakettia

Nord Stream 1 -kaasuputkeen liittyvä asema Lubminissa koillis-Saksassa vuonna 2022.

EU:n uusi pakotepaketti ei lopeta Venäjän hyökkäyssotaa, mutta on symbolisesti ja henkisesti erittäin tärkeä. Tätä mieltä ovat STT:n haastattelemat Venäjään erikoistuneet asiantuntijat, neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista ja professori Kari Liuhto Turun yliopistosta.

-  Näen, että tällä paketilla on tärkeä tehtävä siinä, että sillä pyritään maksimoimaan Venäjään kohdistuva paine. Se on myös EU:n sisäisen yhtenäisyyden ja moraalisen selkärangan kannalta äärimmäisen positiivinen liike, sanoo Solanko.

Myös Liuhdon mukaan EU:lle on tärkeää, että paketti saatiin jälleen läpi ja EU:n yhtenäisyys säilyi. Suurempi konkreettinen merkitys on hänen nähdäkseen kuitenkin todennäköisesti sillä, mitä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump 50 päivän määräajan jälkeen tekee.

-  Yhdessä niillä voi olla paljon merkitystä. Tämäkin EU:n paketti on oikeansuuntainen, tällaista henkien taistelua tämä loppuviimeksi on.

Molemmat voivat kommentoida pakettia vasta alustavien tietojen pohjalta, koska yksityiskohdista ei tuoreeltaan ollut tietoa.

TRUMP uhkasi maanantaina Venäjää ja sen kauppakumppaneita jopa sadan prosentin tulleilla, jollei Ukrainan kanssa syntyisi sotimisen lopettavaa sopimusta 50 päivän kuluessa.

Professori Liuhto pitää öljyn hintakaton pudottamista oikeana toimena. Häntä kuitenkin arveluttaa, missä määrin varjolaivaston käyttö sen myötä jälleen lisääntyy.

-  Nehän eivät kunnioita mitään kattoa.

Öljylle asetetun hintakaton tarkoituksena on rajoittaa Venäjän öljyn viennistä saamia tuloja. Yritykset eivät saa tarjota esimerkiksi vakuutuksia venäläisille kuljetusyhtiöille, jos hinta ylittää asetetun kattohinnan. Hintakattoa alennetaan nykyisestä 60 dollarista runsaaseen 47 dollariin barrelilta.

SUOMEN Pankin Solanko arvioi, että öljyn hintakaton pudottamisen vaikutusten kannalta olisi tärkeää, että EU-maiden lisäksi muut G7-maat seuraisivat esimerkkiä.

-  Jos esimerkiksi Britannia ja Norja ovat siinä mukana, se on jo hyvin vahva.

Solankokin on kuitenkin enemmän huolissaan hintakaton valvonnan toteutuksesta.

Hänen mukaansa pakotelistalle on ilmeisesti nyt nostettu yli sata uutta öljytankkeria tai öljyn kauppaan liittyvää alusta. Lisäksi mukana on joitakin toimia, joilla voidaan asettaa pakotteita myös kolmansien maiden yrityksille, jotka ovat toiminnassa mukana.

-  Itse näkisin, että nämä olisivat potentiaalisesti paljon merkityksellisempiä toimia riippumatta siitä, mikä se öljyn hintakaton taso on. Näillä nimenomaan puututaan siihen, miten helppoa tai vaikeaa näitä määräyksiä on kiertää, Solanko sanoo.

SOLANGON mukaan paketissa kohdistetaan ilmeisesti joitakin toimia Rosneftin Intiassa sijaitsevaan öljynjalostamoon. Se viittaisi hänen nähdäkseen siihen, että EU on puuttumassa myös siihen, että EU:hun tuodaan venäläisestä raakaöljystä jalostettuja tuotteita Intiasta. Tällä hetkellä Venäjä voi viedä Intiaan rajoituksetta raakaöljyä jalostettavaksi.

-  Se olisi uusi toimi ja osoittaisi aika vahvasti, että nyt ollaan valmiita viimeisiäkin tämmöisiä reikiä tukkimaan, Solanko sanoo.

-  Paitsi että sekin supistaa Venäjän, tässä tapauksessa Rosneftin, tuottoja, se olisi myös moraalisesti suoraviivaisempaa, hän jatkaa.

Liuhto ei usko, että EU pystyy kovin paljon tekemään asialle,

-  Hävettää, miksi sen on annettu jatkua näin pitkään. Yhdysvallat pystyisi tekemään enemmän. Jos se laittaa sen yhden öljyjalostamon ja öljyn vientisataman mustalle listalle, sen jälkeen se loppuu. Se on hurja pakote, koska jos ei ole rahaliikennettä, ei voi tehdä bisnestä läntisessä maailmassa.

MOLEMMAT asiantuntijat nostavat pakotelistalta esille uutena ja kiinnostavana toimena Nord Stream -kaasuputkien käyttökiellon. Se on heidän mielestään ennemminkin symbolinen ele, jolla EU viittaa siihen, että jäsenmaissa ei tulevaisuudessa käytetä venäläistä maakaasua enää ollenkaan. Se auttaa pitämään EU:n sisäiset rivit kurissa.

-  Kenenkään on vaikeampi lähteä ottamaan yksittäisiä irtiottoja ja puuhailemaan Nord Streamin uudelleen käyttöönottoa, jos se on EU-pakottein kielletty, Solanko sanoo.

Liuhdon mukaan öljy tuo rahan Venäjälle ja maakaasu on tuonut geopoliittisen vaikutusvallan.

-  Tällä katkotaan sitä tulevaa Venäjän vaikutusvaltaa pois, ja kyllähän tässä tehdään tilaa vihreälle energialle, Liuhto sanoo.

Solangon mukaan on myös hyvin tervetullutta, jos pakotepaketissa on hieman lisää tuoteryhmiä, joiden vieminen Venäjälle on kiellettyä.

-  Siellä on edelleen kummallista kyllä esimerkiksi joitakin drooneissa käytettäviä tuotteita, joita mitä ilmeisimmin edelleen on ollut mahdollista kolmansien maiden kautta kierrättää. Tulkitsen, että nyt annetaan lisää työkaluja puuttua tämmöiseen kauppaan.

Sanna Nikula/STT

 

AVAINSANAT

SDP:n Kumpula-Natri: Hallituksella ainakin kolme isoa haastetta EU-budjetissa

SDP:n kansanedustajan ja ex-mepin Miapetra Kumpula-Natrin mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksella on ratkottavanaan EU-budjettiin liittyen vaikeita ongelmia, joita sisäinen riitely ja siihen liittyvä kehno ennakkovaikuttaminen eivät helpota.

EU-komissio esitti tällä viikolla vuosille 2028-2034 monivuotisen rahoituskehyksen eli EU:n budjetin, jota esitetään kasvatettavaksi 2000 miljardiin euroon.

– Tämä on merkittävä korotus nykyisestä budjetista, joka on kooltaan 1200 miljardia, jota tosin täydensi 800 miljardin elpymispaketti. Rahoituskehyksen tulee vastata Euroopan todellisiin haasteisiin, joita ovat turvallisuus, strateginen autonomia, kilpailukyky ja ilmastonmuutos. Tärkeille tavoitteille täytyy löytää maksajat, Kumpula-Natri sanoo kannanotossaan.

Kumpula-Natrin mukaan Suomen ongelmana on heikko talous ja puuttuvat kasvunäkymät.

– Tässä tilanteessa oman maksuosuutemme hurja kasvattaminen ei onnistu. Suomen on selätettävä kolme ongelmaa, jotta EU:n ja Suomen kehitys kulkisivat kummatkin suotuisasti.

– Ensinnäkin, Suomen on jatkettava työtä Venäjän uhan torjumiseksi koko unionin voimin. Petteri Orpo on käyttänyt tähän liittyen hyviä puheenvuoroja, mutta tulos on toistaiseksi heiveröinen, hän kommentoi.

– Tarvitsemme hyvien aikomusten lisäksi konkreettisia rahoitusratkaisuja. Itäisten ulkoraja-alueiden, kuten Suomen, rahoituksen tulee olla selvemmin kirjattu rahoituskehyksiin.

MYÖS Ukrainan turvallisuutta ja rahoitusta on Kumpula-Natrin mukaan tuettava vankkumatta, eikä komission esitys saa tältä osin vesittyä.

– Toiseksi, hallitus on kertonut vastustavansa esityksiä muun muassa EU:n kilpailukykyrahastosta, esittämättä kuitenkaan keinoja EU:n ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi globaaleihin kilpailijoihin nähden.

Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto avasi keskustelun aiheesta jo vuosi sitten. Kumpula-Natri muistuttaa, että myös SDP kannusti hallitusta ajamaan rahastosta mallia, joka perustuisi teknologisen erinomaisuuden tukemiseen kilpailtuna rahana – eikä esimerkiksi perustuen alhaisempaan BKT:hen tai suurten valtioiden valtiontukien jatkeeksi.

– Suomesta nimetty komissaari Henna Virkkunen toimii teknologisesta omavaraisuudesta vastaavana komission varapuheenjohtajana, joten kilpailukykyrahasto ei tullut hallitukselle yllätyksenä, arvelee Kumpula-Natri.

HÄNEN mukaansa hallituksen ensikommentit rahaston vastustamisesta ja samalla omavaraisuuden vahvistamisesta eivät pelaa yhteen. Strategista riippumattomuutta rakentavan EU:n aseman ei voi olettaa kohenevan vain juhlapuheilla, jatkaa Kumpula-Natri.

– Kolmanneksi, ilmastonmuutos on jatkuva kriisi, ja siihen tarvittavat uudet ratkaisut ovat sovitettavissa omavaraisuuden vahvistamiseen. Komission esityksissä jopa kolmannes kaikista budjetoitavista varoista lasketaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja ympäristön edistämisen piiriin.

Kumpula-Natrin mukaan Suomen vaikuttamistyö on katastrofaalisesti myöhässä, kun hallituksen ministerit riitelevät keskenään ilmastopolitiikan perusasioista. Vaikuttamisen paikka on aina, kun Euroopan ministerit kokoontuvat ja aiheesta vastaava komissaari on mukana.

– Viimeksi tällainen kokous oli viikko sitten, mutta Suomesta osallistui ministerin sijaan vain valtiosihteeri. Hallituksen on nopeasti linjattava Suomen kanta EU:n rahoituskehyksen kokonaisuudesta sellaiseksi, että turvallisuus vahvistuu ja työpaikat lisääntyvät EU:n yhteistyön myötä Suomessa. Eduskunnan suuren valiokunnan johdolla rahoituskehys on tulevan talven suurimpia EU-vaikuttamisen työsavottoja.

 

AVAINSANAT