VALIKKO

Stubb: Seuraava Trumpin ja Putinin puhelinkeskustelu ratkaisee paljon

Alexander Stubb puhui sunnuntaina Tallinnassa Lennart Meri -konferenssissa.

Presidentti Alexander Stubb pitää mahdollisena, että Yhdysvallat ryhtyisi käsittelemään uusien sanktioiden toimeenpanoa, jos Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin seuraava puhelinkeskustelu ei maanantaina suju hyvin.

Mutta kovin epävarmaa se tuntuu vielä olevan.

-  Itse pelkään pahoin, että Putin löytää jälleen kerran jonkinlaisen ulospääsytien eli selityksen sille, minkä takia sanktioita ei kannata pistää pöydälle, Stubb sanoi sunnuntaina Tallinnassa.

Presidentin kuvan siitä, missä juuri nyt mennään, pitäisi ainakin olla tuore. Hän kertoi keskustelleensa lauantaina pitkään puhelimitse presidentti Trumpin kanssa ja sen jälkeen sunnuntaina aamulla Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

-  Zelenskyi on kärsivällinen ja presidentti Trump alkaa olla kärsimätön, mutta oikeaan suuntaan eli Venäjän suuntaan, Stubb kiteytti.

KANSAINVÄLINEN diplomatia on Stubbin mukaan tyypilliseen tapaansa heiluriliikettä, jossa asiat menevät välillä hyvään ja välillä huonoon suuntaan.

-  Uskallan väittää, että viimeksi kuluneet pari viikkoa ovat menneet hitaasti mutta varmasti Ukrainan kannalta parempaan suuntaan, Stubb kuvaili.

Hänen mukaansa Zelenskyi on selvästi osoittanut neuvotteluhalua, joten pallo on nyt Venäjän puolella. Turkin neuvotteluissa sovittu vankienvaihto oli Stubbin mielestä myönteinen esimerkki luottamusta herättävästä toimesta osapuolten välillä.

-  Huomenna (maanantaina Trumpin ja Putinin puhelun jälkeen) ollaan taas viisaampia, tässä mennään vähän päivä kerrallaan, Stubb kuvaili.

Venäjä-pakotteista lakiesityksen laatineen republikaanisenaattori Lindsey Grahamin kanssa Stubb kertoi keskustelevansa päivittäin, joskus useammankin kerran.

Grahamilla on senaatin enemmistön tuki, ja lisäksi hän on Trumpin luotettu.

-  Lindsey Graham on oikeastaan se lukko, joka sanktiopakettinsa kautta pystyy ehkä edesauttamaan sitä, että Putin tulee neuvottelupöytään, Stubb kuvaili.

STUBBIN MUKAAN Ukrainan tukijat pyrkivät koko ajan viemään Trumpille viestiä siitä, että Ukrainan kyky käydä puolustussotaa on vahva ja Venäjän tilanne puolestaan oletettua huonompi.

Asia oli esillä myös Tallinnan Lennart Meri -konferenssin paneelikeskustelussa.

-  Olen yrittänyt viestiä keskusteluissa presidentille (Trumpille), että Venäjä ei ole enää suurvalta, Stubb kertoi.

Konferenssissa puhuttivat viikonlopun aikana myös huhut, joiden mukaan Zelenskyiä ei oltaisi kutsumassa Haagin Nato-huippukokoukseen kesäkuussa. Tällä haluttaisiin lepytellä presidentti Trumpia.

-  Suomen kanta on, että olisi ilman muuta hyvä, että Ukrainan presidentti Zelenskyi olisi läsnä huippukokouksessa, Stubb sanoi.

Hän lisäsi, että olisi myös hyvä pitää kiinni sanamuodoista, joista sovittiin viime kesänä Naton huippukokouksessa Washingtonissa. Tuolloin todettiin Ukrainan olevan ”peruuttamattomasti” tiellä kohti Nato-jäsenyyttä ja Venäjän olevan puolustusliiton pääuhka. Näiden molempien kirjausten on arvioitu olevan Trumpin takia vaarassa hävitä Haagin Nato-kokouksen loppupäätelmistä.

 

Teksti: STT / Hannu Aaltonen, Niilo Simojoki

AVAINSANAT

EU arvioi yhteistyösopimustaan Israelin kanssa – jatkotoimia ei ole sovittu

EU käynnistää Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Asiasta kertoi unionin ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas.

Hänen mukaansa Hollannin aloite asiasta sai selkeän enemmistön kannatuksen EU:n ulkoministerikokouksessa.

Kallas vaati myös Israelia sallimaan kaikkien avustusrekkojen pääsyn Gazaan.

Sopimuksen arviointi ei vielä tarkoita sopimuksen jäädyttämistä. EU ei ole myöskään kertonut, mitä se arvioinnin jälkeen tekee seuraavaksi.

EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimuksen tavoitteena on ollut luoda puitteet EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.

AVAINSANAT

EU mätki lisää pakotteita Venäjän varjolaivastolle

Venäjä saa suurimmat vientitulonsa öljykaupasta, jota hoidetaan etenkin tankkereilla.
  • Talous
  • 20.05.2025
  • 15:02
  • (Päivitetty: 20.05. 14:56)

EU:n ulkoministerit vahvistivat tiistain kokouksessaan Venäjään kohdistuvan 17. talouspakotepakettinsa.

Pakotelistalle lisättiin lähes 200 uutta Venäjän varjolaivaston alusta. Tämän myötä pakotteiden piirissä olevien alusten määrä nousee 342:een.

Myös venäläinen öljyjätti Surgutneftegaz joutui pakotetoimien kohteeksi. Tämän lisäksi EU lisäsi listalle kymmeniä henkilöitä, yrityksiä tai yhteisöjä.

Ministereiden hyväksymää pakotepakettia on valmisteltu viikkoja EU:n sisällä.

EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Kaja Kallaksen mukaan EU valmistelee jo seuraaviakin pakotteita Venäjälle.

-  Työstämme uusia pakotteita. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä tiukempi on vastauksemme, Kallas sanoi viestipalvelu X:ssä.

AVAINSANAT

Syyrian uuden hallinnon onnenpäivä: EU alkaa purkaa pakotteitaan

YK::n arvion mukaan puoli miljoonaa syyrialaista on palannut tänä keväänä kotimaahansa.
  • Ulkomaat
  • 20.05.2025
  • 14:02
  • (Päivitetty: 20.05. 20:31)

EU seuraa Yhdysvaltojen esimerkkiä: jäsenmaat pääsivät sopuun Syyrialle asetettujen talouspakotteiden poistamisesta.

Toimien tarkoituksena on tukea sodan runtelemaa maata, jossa valtiota itsevaltaisesti hallinnut presidentti Bashar al-Assad syrjäytettiin vallasta viime vuoden lopulla.

Asiasta kertoivat ensin diplomaattilähteet uutistoimisto AFP:lle, ja sopimus julkistettiin tiistai-iltana Suomen aikaa.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vetosi viime viikolla Syyrian vastaisista pakotteista luopumisen puolesta, jotta yhä useammat Syyriasta sotaa paenneet ihmiset voisivat palata Syyriaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti jo aiemmin tässä kuussa, että Yhdysvallat poistaa vuosikymmeniä voimassa olleet Syyriaan kohdistetut pakotteet.

PAKOLAISJÄRJESTÖ UNHCR kertoi viime viikolla, että Syyriaan on palannut ulkomailta puoli miljoonaa ihmistä sen jälkeen, kun al-Assadin hallinto kaatui joulukuussa.

UNHCR:n mukaan monet syyrialaiset ovat edelleen varovaisia kotiin palaamisessa, sillä Syyrian taloudellinen tilanne on huono. Syyriassa humanitaarinen kriisi on yli vuosikymmenen kestäneen sodan jäljiltä edelleen yksi maailman suurimmista. YK:n mukaan lähes 17 miljoonaa ihmistä eli noin 90 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Myös turvallisuustilanne vaikuttaa pakolaisten paluusuunnitelmiin. Maassa on puhjennut aika ajoin väkivaltaisuuksia uutta hallintoa tukevien joukkojen ja eri ryhmien välillä, ja myös Israel on tehnyt ainakin satoja iskuja Syyriaan.

Lähi-idässä jihadistiliikkeitä tukahduttamaan pyrkinyt Israel pitää Syyrian väliaikaishallintoa ääri-islamilaisena ja on tuhonnut Syyriassa maassa muun muassa al-Assadin kaudelta jääneitä asevarastoja.

Juttua muokattu klo 20:31. Muutettu aikamuoto, kun pakotepäätös varmistui.

AVAINSANAT

Tutkija: Israelia olisi helppo painostaa, mutta näistä syistä Gazaa ei ehditä auttaa

  • Ulkomaat
  • 20.05.2025
  • 13:45
  • (Päivitetty: 20.05. 13:43)

Kansainvälinen yhteisö ei todennäköisesti pysty pysäyttämään Israelin aikeita vallata Gazan kaistale. Tutkijan mielestä syitä tälle puuttumattomuudelle on paljon.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart huomauttaa, että Israelia olisi periaatteessa varsin helppo painostaa, mutta siihen ei ole ollut riittävää valmiutta.

-  Israel on pieni maa, joka on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta. Gazan operaatiossa se on riippuvainen Yhdysvaltain antamasta sotilaallisesta tuesta, Stewart sanoo.

-  Lisäksi Israelille merkitsee paljon, että se on osa läntisten demokratioiden yhteisöä. Sitä siis kiinnostaa, mitä läntisessä maailmassa sanotaan, sillä on materiaalinen intressi ulkomaankaupan suhteen ja se tarvitsee sotilasapua.

VOIMAKKAAMPAA vastustusta ei silti ole Israelille tulossa.

-  On ensinnäkin suuri ymmärrys ylipäänsä Israelin tilanteelle Lähi-idässä ja sen turvallisuusuhille. Monissa Euroopan maissa painaa holokaustin varjo edelleen, eikä haluta painostaa Israelia, joka on ollut juutalaisille turvasatama.

-  Lisäksi monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, vaikuttaa kristillinen sionismi. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpia kannattavat evankelikaalikristityt katsovat, että Israelin tukeminen on Jumalan tahto.

-  Euroopassa maahanmuuttoa vastustavat etnonationalistit ja oikeistoradikaalipuolueet ovat ryhmittyneet Israelin tueksi, koska ne näkevät Israelin käyvän taistelua islamia, islamismia tai terrorismia vastaan.

YHDYSVALTAIN vastatoimilla olisi Stewartin mielestä nopein vaikutus.

-  Euroopan unionin vahva keino olisi jäädyttää EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus, jonka perustana ovat ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen.

-  Vielä järeämpi keino olisi asettaa Israel kauppasaartoon. EU on Israelin suurin kauppakumppani.

-  Mutta nämä asiat ovat EU:n yksimielisen päätöksenteon takana, eikä näytä todennäköiseltä, että kumpaakaan saataisiin tehtyä. On tiettyjä EU-maita, Unkari etunenässä, mutta myös Itävalta ja Tshekki, ja ne todennäköisesti estäisivät boikotit, kauppasaarrot tai assosiaatiosopimuksen jäädyttämisen.

SUOMI voisi Stewartin mielestä tukea tai ajaa sopimusjäädytystä, ja reagoida diplomaattisin keinoin.

-  Suomi voisi esimerkiksi kutsua suurlähettiläänsä Tel Avivista kotiin konsultaatiota varten tai kutsua Israelin suurlähettilään Helsingissä puhutteluun.

-  Palestiinan valtion tunnustamista voisi harkita. Se ei ole ratkaisu Gazan tilanteeseen, mutta osoittaa horisonttia kahden valtion malliin, joka on ollut Suomen politiikkana vuosikymmeniä.

-  Nämä olisivat osa tätä politiikan tekemisen skaalaa, jossa lähetetään viestejä.

Suomen valtiojohto vaati maanantaina loppua Gazan siviilien kärsimyksille.

KANSAINVÄLINEN rikostuomioistuin (ICC) on antanut pidätysmääräykset Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta ja maan entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista. Heitä epäillään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Gazan sodan aikana.

-  Jotta oikeudenkäynti etenisi, vaatisi se, että Netanjahu ja entinen ministeri luovutettaisiin oikeuden eteen. Sitä ei ole mahdollista tehdä, elleivät he mene sellaiseen maahan, joka suostuu sen tekemään.

-  Yksi tapa painottaa oikeudellisen tien merkitystä olisi osoittaa tukea kansainväliselle rikostuomioistuimelle tai esimerkiksi tukea sitä rahallisesti.

STEWART ARVIOI, ettei kansainvälinen yhteisö ehdi auttaa Gazaa sen asukkaiden kannalta ajoissa.

-  Tätä on tosi vaikea pysäyttää, ellei Israelia ei saada muuttamaan politiikkaansa uhkaamalla voimakkailla vastatoimilla.

-  Tämä on se pakki, mitä on. Yksi kansainvälisen järjestelmän ongelmista on, että ihmisten kärsimyksen pysäyttäminen reaaliaikaisesti on hyvin vaikeaa.

-  Herätään aivan liian myöhään ja odotettavissa olevat toimet ovat aivan liian vähäisiä. Toivon, että olen väärässä, mutta siltä se nyt näyttää.

Stewart huomauttaa, että Gazan tilanteen päätyminen nykytilanteeseen on seurausta länsimaiden kyvyttömyydestä ratkaista palestiinalaisten valtiotonta asemaa ja Israelin sotilasmiehityksen jatkumisesta palestiinalaisalueella.

Gazan sota on seurausta äärijärjestö Hamasin terrorihyökkäyksestä Israeliin lokakuussa 2023. Hyökkäyksessä kuoli yli 1  200 ihmistä, etupäässä Israelin kansalaisia. Hamas otti iskussa yli 240 panttivankia.

Teksti: STT / Mimma Lehtovaara

AVAINSANAT

Unkarin ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta etenee

Pääministeri Viktor Orban ei ole tähän asti antanut ICC:n päätösten häiritä toimiaan.
  • Ulkomaat
  • 20.05.2025
  • 12:01
  • (Päivitetty: 20.05. 12:03)

Unkarin parlamentti on hyväksynyt lain, joka käynnistää maan eroamisen Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ICC:stä, kertovat uutistoimisto Reuters sekä puolalainen TVP.

Pääministeri Viktor Orbanin mielestä tuomioistuimesta on erottava, sillä siitä on tullut poliittinen. Irtautumisprosessi kestää Reutersin mukaan vuoden.

Orbanin hallitus ilmoitti eroamisesaikeistaan huhtikuussa sen jälkeen, kun Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu oli saapunut vierailulle Unkariin. Sotarikoksista Gazassa epäilty Netanjahu sai kutsun, vaikka hänestä on annettu ICC:n pidätysmääräys. Netanjahua syytetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Orbanin hallinnon kannalta merkittävämpää on, että myös Venäjän presidentistä Vladimir Putinista on ICC:n pidätysmääräys.

KANSAINVÄLINEN rikostuomioistuin perustettiin yli kaksikymmentä vuotta sitten asettamaan edesvastuuseen maiden johtajia tai henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ​​tai kansanmurhaan.

Israel, Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole ratifioineet tuomioistuimen perustamissopimusta.

Unkari kuuluu ICC:n perustajajäseniin. Vetäytyessään Unkarista tulisi ensimmäinen EU:n jäsenvaltio, joka on irtautunut tuomioistuimesta. ICC:hen kuuluu kaikkiaan 125 maata, eikä Unkarin vetäytyminen sinällään vaikuta tuomioistuimen toimintaan.

Putinista ICC antoi maaliskuussa 2023 pidätysmääräyksen, joka liittyi ukrainalaisten lasten pakkosiirtoihin miehitetyiltä Ukrainan alueilta Venäjälle. Viktor Orbanin ja Putinin välit ovat tunnetusti lämpimät.

Orban on myötäillyt Venäjän kantoja ja myös vieraillut Venäjällä tapaamassa Putinia huolimatta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

AVAINSANAT