VALIKKO

Stubb kommentoi ulkopolitiikan johtamista: ”Yhteistyö sujuu vähän liiankin hyvin” – ei edelleenkään vastaisi Putinin soittoon

Presidentti Alexander Stubb puhuu hänen ja Politiikan toimittajat ry:n tapaamisessa Presidentinlinnassa Helsingissä 30. tammikuuta.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vakuutti ulkopolitiikan johtamisen toimivan Suomessa saumattomasti.

Stubb kommentoi muun muassa ulkopoliittista edustamista ja presidentin valtaoikeuksia koskevia kysymyksiä politiikan toimittajien tapaamisessa Presidentinlinnassa torstaina.

Stubb tähdensi, ettei perustuslain kirjaus, jossa tasavallan presidentin todetaan johtavan Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ole presidentille mielipide.

– Se on demokratian ja toimivallan peruskivi, jota kunnioitetaan joka päivä, presidentti jatkoi.

Stubb lisäsi myös yhteistyön eduskunnan kanssa olevan ulkopolitiikassa hyvin keskeistä.

– Uskallan väittää, että yhteistoiminta on ainakin viimeisen 11 kuukauden aikana ollut saumatonta, kuten pitääkin. Se on ehkä jopa mennyt vähän liian hyvin, mutta ehkä se on osoitus siitä, että perustuslaki toimii.

Suomen ulkopolitiikankin tulee olla Stubbin mukaan saumatonta.

– Jos minusta ja perustuslaista on kiinni, niin se on sitä myös tulevaisuudessa.

KUN Stubbilta kysyttiin kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta värisuorasta, presidentti halusi heti kärkeen muistuttaa, ettei tasavallan presidentti ole minkään puolueen jäsen.

Ennen jäsenkirjasta luopumistaan Stubb teki poliittista uraansa kokoomuksessa, jota edustavat valtioneuvostossa pääministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra on kokoomuslainen, joten värisuorapuheilla voi ajatella olevan katetta.

Stubb vakuutti pitäneensä yhteistyön saumattomuutta ulko- ja turvallisuuspoliittisena ohjenuoranaan aina.

– Riippumatta siitä kuka on pääministeri, tasavallan presidentin pitää tulla toimeen sen henkilön kanssa. Voin myös ihan henkilökohtaisesti sanoa, että oman kokemukseni mukaan pääministerin tehtävä on niin vaikea, että siihen ei tarvita tasavallan presidenttiä päällepäsmäröimään.

Stubb kertoi todenneensa valtioneuvostolle, että hän pyrkii olemaan vaikeuttamatta hallituksen toimintaa nykyisessä haastavassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

JULKISUUDESSA on virinnyt keskustelua myös presidentin edustuksesta Nato-huippukokouksissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on ajateltu tuovan budjettivaltaan liittyviä kysymyksiä myös Naton huippukokouksiin, jolloin kokouksiin tarvittaisiin paikalle eduskunnan luottamuksen varassa toimivaa pääministeriä.

Stubb kuittasi budjettivallan kuuluvan yksiselitteisesti eduskunnalle. Varsinaista Nato-edustusta hän ei suoraan kommentoinut.

– Pitää kuitenkin muistaa, että Nato toisin kuin Euroopan unioni on kansainvälinen järjestö samalla tavalla kuin YK:kin. Silloin, kun YK:ssa päätetään vaikkapa kehitysavun prosenttiluvusta, päätöksen tekee valtioneuvoston esityksestä eduskunta ja delegaation johtaja presidentti seuraa sitä. Ja sama pätee tietysti myös Natoon.

Keskustelussa ei Stubbin mukaan ole aina ymmärretty Nato-kokousten toimintatapaa. Kun EU:n päämieskokouksissa päätökset tehdään paikan päällä “siltä istumalta”, Nato-kokouksissa päätökset on paitsi valmisteltu myös käytännössä tehty etukäteen.

STUBBILTA kysyttiin, olisiko pääministerin tai pääministerin sijaisen pitänyt osallistua Naton Helsingissä järjestettyyn Itämeren maiden huippukokoukseen. Orpo vieraili samaan aikaan Arabiemiraateissa.

– Valtioneuvosto voi ihan itse päättää. Itse ehdotin, totta kai Suomen ulkopolitiikan johtajana, että yhteistoiminnassa olisi hyvä jos pääministeri olisi paikalla.

Valtioneuvosto ratkaisi Stubbin mukaan itse edustuksen kokouksessaan.

– Presidentillä ei näissä kysymyksissä hirveästi ole sanottavaa.

Demokraatti kysyi Stubbin kantaa presidentti Sauli Niinistön näkemykseen, jossa Niinistö vaikutti olevan pahoillaan monien eurooppalaisten johtajien linjauksesta olla puhumatta Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

– Sitten kun liittokansleri Scholz teki sen, häntä kritisoitiin voimakkaasti. Mutta entä nyt? Trump aikoo puhua Putinin kanssa, Niinistö huomautti hiljattain ajatuspaja Chatham Housen keskustelussa Lontoossa.

Hän lisäsi, että Euroopan pitäisi olla mukana Trumpin ja Putinin mahdollisissa tulevissa Ukrainaa koskevissa keskusteluissa.

– Tavallaan meidän on pakko sanoa jotain muuta, mitä sanoimme pari kuukautta sitten, että kukaan ei puhu. He puhuvat ja meidän pitäisi olla mukana, Niinistö jatkoi.

STUBB ei ottanut suoraan kantaa Niinistön sanomisiin.

– Jos me määrittelemme tämän sodan kolmivuotiseksi, minun on henkilökohtaisesti hirveän vaikeata ottaa kantaa kahteen ensimmäiseen vuoteen. Varmasti silloinen tasavallan presidentti, jos olisi halunnut, olisi voinut soittaa presidentti Putinille mutta hän teki ymmärrettävästi sen päätöksen, että ei niin tehnyt ja olisin tehnyt itse ihan samoin, Stubb totesi.

Presidentinvaalikampanjansa aikana Stubb sanoi, ettei hän ottaisi vastaan Putinilta myöskään puhelua. Näkemys tuntuu kysyttäessä olevan edelleen voimassa.

– Ilman keskustelua, yhteistoimintaa, yhteistyötä liittolaisten kanssa, en näe tarkoituksenmukaisena, että Suomen presidentti ohi liittolaisten toiminnan soittaa Venäjän presidentille.

Pallo Ukrainan rauhanpyrkimysten edistämisessä on Stubbin mukaan Yhdysvaltain presidentillä. Kun Stubbilta kysyttiin, miten Putin saadaan neuvottelupöytään, hän vetosi Trumpiin.

– Oikeastaan juuri sillä tavalla, jolla Donald Trump tällä hetkellä toimii. Hän esittää aivan selkeän ukaasin siitä, miten pitää toimia. Hän osoittaa sormella Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja pakottaa hänet rauhanneuvotteluihin.

LÄNNESSÄ on Stubbin mukaan keskitytty pohtimaan liikaa miten Putin taivuteltaisiin neuvotteluihin.

– Kääntäisin sen toisin päin ja sanoisin, että miten voimme pakottaa Vladimir Putinin neuvotteluihin. Täytyy muistaa, että se on hän ja Venäjän federaatio, joka on rikkonut kansainvälistä oikeutta.

Ukrainan sota on ajanut Venäjän talouden huonoon jamaan. Sotataloudessa on Stubbin mukaan lopulta myös rauhan avain.

– Jossain vaiheessa, taloustilanteen näkökulmasta Putin joutuu pakotetuksi näihin rauhanneuvotteluihin. Siinä vaiheessa, kun lyödään kovasti lisää pakotteita, kuten Yhdysvallat on tehnyt ja myös Eurooppa on tehnyt, niin talouden suunta on se, joka tulee määrittelemään Putinin toiminnan. Valitettavasti ihmishengillä ei näytä olevan Putinille minkäännäköistä merkitystä.

EUROOPAN unionin suhteita presidentti Trumpin hallintoon hiertää muun muassa akuutti Grönlannin kysymys ja siihen epäsuorasti liittyvä Yhdysvaltain tuontitullien uhka.

– Meidän pitää ajaa tässä, ei kaksilla rattailla vaan kaksilla raiteilla. Joka käytännössä tarkoittaa sitä, että yhtäältä vaalimme kahdenvälistä suhdetta Yhdysvaltoihin, koska meidän asema tässä on hyvin vahva geopoliittisesti, taloudellisesti ja, myös uskallan väittää, arvopohjaisesti. Toinen raide on Euroopan unioni. Pitää muistaa, että EU:lla on yksinomainen toimivalta kauppapolitiikassa, tulleissa, rahapolitiikassa ja kilpailupolitiikassa. Se on yhtenäinen oikeushenkilö ja toimija suhteessa Yhdysvaltoihin.

Stubb painotti EU:n yhtenäisyyden tärkeyttä suhteessa Yhdysvaltoihin.

– Tässä tietty arvopohjainen realismi toimii. Eli olkaamme rehellisiä omille arvoillemme, mutta tietyissä asioissa joudutaan myös vetämään kotiinpäin.

AVAINSANAT

Vihreät uusi koko varapuheenjohtajistonsa

Vihreiden puoluekokouksessa vaihtui koko varapuheenjohtajisto.

Puheenjohtajistoon nousevat Vihreiden puoluevaltuuston entinen varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi Lahdesta, kaupunginvaltuutettu Shawn Huff Helsingistä sekä kansanedustaja Jenni Pitko Oulusta.

– Vihreiden tulee olla se puolue, jolla on kyky asettua toisten ihmisten asemaan, Pyhälammi totesi valintansa jälkeen

– Uskon Vihreisiin muutosvoimana ja koen, että meitä tarvitaan tässä ajassa enemmän kuin koskaan ennen. Erityisesti siksi, että luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemisen kanssa on kiire. Kun Vihreät eivät ole hallituksessa, luonto- ja ilmastotyö ottaa takapakkia, linjasi puolestaan Pitko.

– Meidän on oltava samaistuttava, avoin ja helposti lähestyttävä puolue. Sellainen, johon mahdollisimman moni voi nähdä itsensä kuuluvaksi, Huff totesi.

Vihreiden puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin alue- ja kaupunginvaltuutettu, sote-alan ammattilainen, Heidi Aaltonen Raisiosta.

Aiemmin Hämeenlinnassa puoluekokous valitsi jatkokaudelle puolueen puheenjohtaja Sofia Virran sekä puoluesihteeri Anna Moringin. Kumpikaan heistä ei saanut puoluekokouksessa haastajaa.

.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Tuppurainen: Oikeistohallitus rapauttaa omin toimin tulopohjaa – taustalla oikeistolainen ideologia

Talouspolitiikan sääntöihin tehdyt poikkeuslausekkeet pelastivat hallituksen, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa.

Hän sanoo Suomen välttäneen EU:n komission talouspolitiikan tarkkailuluokan vain hiuksenhienosti ja puolustusmenojen kasvavista kuluista johtuen.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että hallituksen talouspolitiikka olisi onnistunut tai saanut tunnustusta. Tosiasiallisesti julkisen talouden liikkumavara on erittäin kapea ja tulopohjaa rapautetaan hallituksen omin toimin. Tämä ei ole kestävää politiikkaa, vaan hallituksen toimet heijastavat oikeistolaista ideologiaa, Tuppurainen toteaa.

TUPPRAINEN näkee, että hallitus ja pääministeri Orpo on kuitenkin joutunut valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen tarkkailuluokalle. VM:n kansliapäällikkö joutui julkisesti vakuuttamaan, että ministeriön laskelmat ovat edelleen luotettavia ja puolueettomia.

Tuppuraisen mukaan velkaantuminen kiihtyy koska hallitus on epäonnistunut kasvun ja työllisyyden hoidossa. Nyt hallituksen olisi korkea aika tunnustaa tosiasiat.

– Hallituksen 10 miljardin euron sopeutuksesta on toteutumassa noin puolet hallituskauden aikana, ja hallituksen menolisäykset ja veronkevennykset rikkaille syövät loput valtiovarainministeriönkin laskelmienkin mukaan, Tuppurainen kertaa.

Hallituksen pitäisi kertoa, miten kasvavat puolustuksen resurssitarpeet rahoitetaan aikana, jolloin hallitus velkaantuu ennätystahtia.

TUPPURAISEN mukaan hallituksen toimille on todellinen ja vastuullinen vaihtoehto. SDP esitti kasvutoimensa vuoden 2024 vaihtoehtobudjetissa, jossa taloutta tasapainotaan.

– Pääministerillekin on viety näkemyksemme, miten kotimarkkinat ja investoinnit saadaan jälleen liikkeelle. Tämä tehdään kohdentamalla veronalennukset ja säästöt suhdannepoliittisesti viisaammin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin.

– Olemme julkaisseet esimerkiksi kasvuvoimapaketin pienille yrityksille. Meillä on esityksessämme myös investointikannustin. Varakkaimpien veronkevennykset velkarahalla eivät sen sijaan ole perusteltavissa, Tuppurainen listaa.

TUPPURAINEN perää hallitukselta ja pääministeri Orpolta myös selkeää esitystä siitä, miten puolustusmäärärahojen korotukset rahoitetaan.

Hän sanoo SDP:n kertovan kantansa puolustusmäärärahojen korotusten rahoittamisen kokonaisuuteen, kun ensi vaalikauden talouslinjaukset valmistellaan.

– Sen sijaan, että kokoomus käy taistelua kuvitteellisia olkiukkoja vastaan, niin kannattaisi keskittyä itse kertomaan, miten kasvavat puolustuksen resurssitarpeet rahoitetaan aikana, jolloin hallitus velkaantuu ennätystahtia. Ainakaan maamme kaikkein hyvätuloisimpia ja varakkaimpia ei voi toistuvasti vapauttaa vastuusta, myöskään puolustusmäärärahojen osalta.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Suhonen: Joko ps on valmis vastustamaan työntekijöiden aseman heikentämistä?

Tänään perussuomalaisen puolueen ammattiyhdistyssiipi, Peruspuurtajat ry, kertoi, että he ovat pettyneitä hallituksen tekemään politiikkaan, joka on heikentänyt työntekijöiden oikeuksia.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) ei ole yllättynyt Peruspuurtajinen ulostulosta, mutta kysyy, olisiko perussuomalaisten jo aika tehdä johtopäätöksiä.

– Peruspuurtajat ry hämmästelee, että työntekijöiden luottamus perussuomalaisiin on romahtanut. Siinä sitä riittääkin hämmästelemistä. Olisiko perussuomalaisten jo aika tehdä johtopäätöksiä, Timo Suhonen kysyy.

Hän muistuttaa, että hallitus on muun muassa tuomassa eduskuntaan esityksen, jossa pyritään heikentämään työntekijän irtisanomissuojaa ja helpottamaan määräaikaisten työsuhteiden tekemistä.

– Hallitus on tehnyt suorastaan ennätyksen työntekijöitä kurittavissa lakimuutosten määrässä. Ovatko perussuomalaisten edustajat nyt jo vihdoin valmiita torppaamaan vielä tulossa olevat esitykset työntekijöiden aseman heikentämisestä?

Hallitus on tehnyt suorastaan ennätyksen työntekijöitä kurittavissa lakimuutosten määrässä.

SUHONEN muistuttaa, että SDP on eduskunnassa jokaisen ­työntekijöitä kurittaneen hallituksen esityksen ja päätöksen kohdalla todennut, että nämä toimet eivät ole oikein.

– Vastauksena olemme saaneet salissa kuulla perussuomalaisilta ylimielistä vähättelyä ja suorastaan naureskelua.

– Jään mielenkiinnolla odottamaan, joko ylimielisyys ja naureskelu muuttuu perussuomalaisilla vakavammaksi asioiden hoitamiseksi, kun työntekijöitä koskevista lakiesityksistä päätetään syksyllä.

AVAINSANAT

Orpo: Lisävelka tai veronkorotus ei ole ratkaisu Nato-menoihin

Jos Nato-maat päättävät uudesta tavoitteesta, sen saavuttaminen vaatisi myös Suomelta mittavia panostuksia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa ymmärtää, että Naton kaavaileman uuden puolustusmenotavoitteen vaatimia rahoja ei kerätä veronkorotuksin tai valtionlainalla.

-  En halua lähteä siitä helposta ratkaisusta, että otetaan vielä enemmän velkaa, korotetaan veroja.

Orpo kommentoi asiaa toimittajille kokoomuksen puoluevaltuuston yhteydessä lauantaina.

Orpon mielestä verojen korottaminen tai velanotto ei ole oikeastaan edes mahdollista, koska veroprosentit ovat Suomessa niin suuria ja velkaa on kriittisen paljon.

Hän sanoi, että ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

-  On liian helppoa keksiä joku uusi vero ja ummistaa silmät siltä, että meidän täytyy saada useampi suomalainen töihin, enemmän kasvua ja sitä kautta lisää tuloja.

Ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina, että Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä puolustusmenotavoitteen nostamisesta.Jos Nato-maat päättävät kesäkuun lopussa puolustusmenotavoitteen nostamisesta viiteen prosenttiin kunkin maan bruttokansantuotteesta, tavoitteen saavuttaminen vaatii Suomelta pitkäaikaista ja mittavaa panostusta.

Orpon mukaan hänen hallituksensa nostaa puolustusrahoituksen tasoa ja käynnistää investointeja puolustuksen vahvistamiseksi.

-  Seuraavien hallitusten tulee siitä jatkaa, tai sitten päättää jotain muuta, sanoi Orpo.

Tällä hetkellä Nato-maiden tulisi käyttää puolustukseen summa, joka vastaa kahta prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Jäsenmaat täyttävät velvoitteen vaihtelevasti.

Puolustukseen panostaminen on saanut vauhtia Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kritiikistä ja uhkailuista. Presidentiksi palattuaan Trump sanoi vaativansa kaikkia Nato-maita käyttämään puolustukseen vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

AVAINSANAT

Kokoomus ja vihreät nokittelevat puolustusmenojen nostosta

Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän, kansanedustaja ja sotatieteiden dosentti Jarno Limnell (kok.) muistuttaa.

Vihreiden puoluekokouksessa tänään puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen arvosteli hallitusta siitä, että se linjasi Naton huippukokouksessa puolustusmenojen nostamisesta ilman, että tavoitteelle olisi haettu kaikkien puolueiden hyväksyntää.esitetti kriittisiä näkemyksiä puolustusmenojen kasvattamisesta.

Limnell pitää keskustelua tärkeänä, mutta muistuttaa, että nykyisessä turvallisuustilanteessa on katsottava tosiasioita silmiin.

Limnell muistuttaa, että turvallisuuden vahvistaminen edellyttää myös taloudellisia panostuksia. Hänen mukaansa Suomen ja koko Euroopan on nyt tehtävä strategisia valintoja, jotka rakentavat uskottavaa puolustusta ja ehkäisevät konflikteja ennalta.

– Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan perusteita. Siksi puolustusmenojen nostaminen ei ole ideologinen kysymys, vaan realismia tässä ajassa, Limnell toteaa.

Limnellin mukaan keskustelu puolustusmenojen mahdollisesta nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuten Naton sisällä on alustavasti esitetty on ymmärrettävä osana laajempaa muutosta eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa.

– Kyse ei ole yksittäisestä prosenttiluvusta, vaan uskottavuudesta ja valmiudesta. Meidän on pystyttävä puolustamaan itseämme ja toisiamme. Tähän sisältyy niin sotilaallinen suorituskyky kuin kriisinkestävyyden, huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden vahvistaminen.

Hän pitää tärkeänä, että Suomessa käydään avointa ja asiallista keskustelua puolustuspanostuksista.

– Vihreiden kokouksessa esitetty kritiikki on osa demokraattista keskustelua ja siihen on syytä suhtautua vakavasti. Mutta turvallisuus ei voi perustua toiveajatteluun. Sen on perustuttava varautumiseen.

– On tärkeää ymmärtää, että juuri nyt, kun Venäjän huomio on Ukrainassa, Euroopalla on strateginen ikkuna vahvistaa omaa puolustustaan. Näitä päätöksiä ei voi enää tehdä sitten, kun kriisi on jo ovella.

AVAINSANAT