-
Politiikka
- 13.06.2025
- 16:15
- (Päivitetty: 13.06. 16:19)
Eduskunnan ulkoasianvaliokunta (UaV) puoltaa Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Vain vasemmistoliitto oli eri mieltä valiokunnan mietinnöstä.
UaV sai tänään valmiiksi hallituksen esitystä koskevan mietintönsä, jossa saavutettiin valiokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan lähes täydellinen konsensus.
Mietintöön jätti vastalauseensa vasemmistoliiton Veronika Honkasalo, joka totesi UaV:n tiedotustilaisuudessa miinasopimuksesta irtautumisen olevan vastoin Suomen pitkäaikaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.
– Irtautumalla tästä sopimuksesta me itse heikennämme sääntöpohjaista järjestelmää, joka myös turvaa Suomen aseman globaalisti, Honkasalo sanoi.
Jalkaväkimiinoja on vasemmistoliiton mukaan haastavaa käyttää tavalla, joka ei riko Suomea velvoittavia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjä. Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteensä myös aiempaan puolustusvaliokunnan miinalausuntoon.
ULKOASIANVALIOKUNNAN enemmistön mukaan sopimuksesta irtautuminen päinvastoin vahvistaa Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä.
Miinat halutaan takaisin runsaan kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen Ukrainan sodasta saatujen oppien vuoksi ja Puolustusvoimien suosituksesta. Taustalla on kasvanut Venäjän uhka ja maan massamainen, omien sotilaiden hengestä piittaamaton jalkaväen käyttö Ukrainan rintamalla.
Keskustaa UaV:ssa edustava Annika Saarikko luonnehti Ottawasta irtautumista vakavien aikojen esitykseksi.
OMASSA arvioissaan UaV keskittyi myös Suomen rooliin kansainvälisessä asevalvonnassa, jonka osana on muun muassa humanitaarinen miinanraivaus. UaV:n mukaan Suomen pitää jatkossakin puolustaa ja vahvistaa kansainvälistä monenkeskistä, sääntöpohjaista järjestelmää. Myös työtä aseriisunnan saralla on valiokunnan mukaan jatkettava.
Ottawasta irtaudutaan sopimuksen omia ehtoja noudattaen. Kansainvälisiä sopimuksia ei siis rikota.
Vasemmistoliiton Honkasalo arvosteli sopimuksesta irtautumista ja myös valiokuntakäsittelyä kiireelliseksi. Toisaalta vihreiden Pekka Haavisto sanoi saaneensa kuultavaksi kaikki toivomansa asiantuntijat.
Johannes Koskisen mukaan kiire on perusteltua Ottawan sopimuksen ehtojen vuoksi.
KUN eduskunta irtautumisen ensi viikolla todennäköisesti hyväksyy ja presidentti sen vahvistaa, päätöksestä kerrotaan YK:lle. Seuraa puolen vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen Suomi voi hankkia uudelleen jalkaväkimiinoja eli käytännössä valmistaa niitä itse. Myös koulutus Puolustusvoimissa ottaa oman aikansa, joten ennen ensi vuotta tuskin tapahtuu käytännössä mitään.
– Kuten näemme tämä kansainvälinen turvallisuustilanne on heikko, ja esimerkiksi Ukrainan rintamalta ei paljon valoa ole näkyvissä. Eli kun se vie kuitenkin aikaa, on parempi toimia ennemmin kuin liian myöhään, Koskinen sanoi.
Miinoja ei kylvetä itärajan metsiin kuin vasta tositilanteessa, mikäli Venäjä olisi Suomeen hyökkäämässä.
Haavisto huomautti sodankuvan muuttumisesta. Droonisodankäynti on vähentänyt panssaroitujen ajoneuvojen käyttöä rintamalla, jolloin jalkaväen ja sen etenemistä torjuvien miinoitteiden rooli korostuu.
– Ukrainan sota on muuttanut sodankuvaa ehkä jopa vähän perinteisemmäksi kuin mitä ajateltiin, Haavisto sanoi.
Vasemmistoliiton Honkasalo olisi toivonut UaV:n vaativan miinojen viennin kategorista kieltämistä ulkomaille sen jälkeen, kun Suomi niitä ryhtyy uudelleen valmistamaan. UaV toteaa mietinnössään, ettei Suomen päätöksellä irtautua Ottawan sopimuksesta ole tarkoituksena edistää laajamittaisesti jalkaväkimiinojen globaalia kauppaa.
Koskinen huomautti, ettei miinoille olisi nykytilanteessa edes markkinoita. Tosin tilanne voi muuttua, kun Suomen Nato-liittolaismaat Baltiassa ja Puola irtautuvat Ottawan sopimuksesta.
UAV:N tiedotustilaisuuden osanottajista Johannes Koskinen ja Pekka Haavisto myönsivät muuttaneensa kantaansa Ottawan sopimuksesta hiljattain.
Molemmat olivat viime vuosikymmenellä eduskunnassa hyväksymässä Ottawan sopimukseen liittymistä. Mielipiteen vaihtumiseen vaikuttivat asiantuntijoiden näkemykset sodankäynnin muutoksesta.
– Muistan kysyneeni aikoinaan puolustusvaliokunnassa, kauanko jalkaväkimiinojen valmistaminen kriisin tullen kestäisi. Silloin puolustusvoimat vastasi, että päivän. Ajattelin, että jos sellainen päivä koittaa, niin niitä valmistettaisiin. Ymmärrän, että puolustusvoimat toimii lainsäädännön mukaan eikä edes valmistaisi silloin, kun se on kiellettyä.
– Kun täytyy harkita myös äärimmäisiä tilanteita eurooppalaisen turvallisuuden kannalta, niin siinä jalkaväkimiinat on yksi sellainen keino, jota voidaan käyttää, Haavisto perusteli.
Koskinen kertasi omaa ajatteluaan miinoista 25 vuoden ajalta.
– Lipposen toisen hallituksen ja Vanhasen hallituksen aikana käynnistyi tämä sopimuskeskustelu. Ehdin olla siinä useamman vuoden hyvin epäilevällä kannalla, että kannattaako Suomen lähteä mukaan.
– Viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtunut on totaalisesti muuttanut tehokkaan puolustuksen kuvaa siitä, mitä Suomen olosuhteissa tarvitaan. Sen takia Ottawan sopimukselle myönteinen kanta noin kymmenen vuoden ajalta on kääntynyt sen puoleen, että siitä on syytä irtautua, Koskinen sanoi.
UaV on todennut, että Suomi voi varata itselleen mahdollisuuden myös harkita Ottawan miinasopimuksen allekirjoittajaksi palaamista, jos kansainvälinen turvallisuustilanne muuttuu.