VALIKKO

STTK: Hallituksen lakihankkeet kiristävät neuvotteluilmapiiriä

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola STTK:n työmarkkinasyksyn avauksessa Helsingissä 23. syyskuuta.

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan edessä on haastava työehtosopimuskierros, johon oman mausteensa tuo poikkeuksellisen pitkä neuvotteluikkuna.

STTK:laisilla aloilla ensimmäiset sopimukset päättyvät marraskuussa ja viimeiset – kunta- ja hyvinvointialan sopimukset – huhtikuussa. Palola uumoilee, että niiden ratkaisua leivottaneen vielä pitkälle toukokuulle.

– Palkankorotustavoitteet ovat aiempaa korkeammat, kun muun muassa palkansaajien ostovoiman romahtaminen huomioidaan. Myös verrokkimaiden palkkaratkaisut vaikuttavat, Palola sanoo viitaten esimerkiksi Saksan kuuden prosentin korotukseen.

Palola arvioi, että keväällä vaaleissa hyvinvointialueiden henkilöstön asema ja julkisen sektorin palkat nousevat keskusteluun. Esille noussee myös suojelutyötä koskeva lainsäädäntöhanke, joka toteutuessaan iskee henkilöstön työtaistelumahdollisuuksiin.

Palola kertoi keskusjärjestön syksyn kuulumisista toimittajille STTK:n tilaisuudessa maanantaina. Palkansaajakeskusjärjestö SAK on kertonut liittojen välisestä koordinaatiosta tes-kierroksella. Miten on STTK:n laita?

– Koordinointiin pyritään, mutta mitään yhtenäistä palkankorotuksiin liittyvää lukua tuskin tulee, koska eri toimialojen välillä on erilaiset tavoitteet. Koordinaatio liittyy ehkä enemmän muihin, laadullisiin asioihin.

NEUVOTTELUKIERROKSEN ilmapiiriä kiristävät ja neuvottelupöytiin heijastuvat hallituksen toimet. Palola arvioi, että tes-neuvotteluissa pyritään todennäköisesti kompensoimaan työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan kohdistettuja heikennyksiä.

Neuvottelukierroksen aikana vireillä olevista lainsäädäntömuutoksista ennakoidaan tulevan voimaan ainakin vientivetoinen työmarkkinamalli, paikallisen sopimisen uudistus, yhteistoimintalain muutokset sekä suojelutyötä koskeva sääntely.

Palola arvioi, että tes-neuvotteluissa haetaan esimerkiksi turvaa yt-lain muutosten varalle. Muutosten myötä vähimmäisneuvotteluajat lyhenevät, mikä tarkoittaa heikennystä työsuhdeturvaan.

AVAINSANAT

Ilmarinen: Työntekijämäärän lasku jatkuu etenkin naisvaltaisilla aloilla

Eniten työntekijämäärä väheni majoitus- ja ravitsemisalalla, jolla naisten osuus on yli 60 prosenttia..

Työntekijämäärä väheni kesäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä kaikilla Suomen alueilla 2,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Työttömyys uhkaa etenkin naisvaltaisilla aloilla.

Tiedotteen mukaan seuratuista toimialoista eniten laskivat majoitus- ja ravitsemisala, henkilöstövuokraus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Maantieteellisesti tarkasteltuna työntekijämäärät vähenivät kaikilla alueilla Suomessa.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa muutosta yhteensä yli 60 000 yrityksen ja noin 500 000 työntekijän joukossa. Suhdanneindeksiin mukaan laskettavat 10 toimialaa kattavat valtaosan yksityisestä sektorista.

Indeksin jo vuoden ja 11 kuukautta kestänyt negatiivinen kehitys jatkuu edelleen. Kesäkuussa työntekijämäärä väheni 2,1 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan.

SEURATUISTA toimialoista vain asiantuntijapalveluiden työntekijämäärä kasvoi hieman eli 0,2 prosentilla, kun taas kaikki muut alat olivat laskussa.

Suurinta väheneminen oli majoitus- ja ravitsemisalalla (-6,6 prosenttia), henkilöstövuokrauksessa (-5,7) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (-5,2).

– Valitettavasti työntekijämäärän lasku jatkuu edelleen talouden heikon kehityksen takia. Huomionarvoista on, että vaikka pitkäaikaistyöttömistä enemmistö on ollut miehiä, nyt työntekijämäärä on vähentynyt erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja työttömyyden uhka on niillä kasvanut.

– Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat yli 80-prosenttisesti naisvaltainen ala, ja majoitus- ja ravitsemisalallakin naisten osuus on yli 60 prosenttia, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen tiedotteessa.

MYÖS rakentamisen heikko kehitys jatkuu. Alan työntekijämäärä laski kesäkuussa 3,8 prosenttia.

– Rakentamisen työntekijämäärä on kuluvana vuonna laskenut indeksissämme 3,7 prosenttia, kun laskua tuli viime vuonna 7,1 prosenttia. Huhtikuussa myönnettiin Tilastokeskuksen mukaan noin prosentin vähemmän rakentamislupia asuinnoille kuin vuotta aiemmin. Rakennustuotanto onkin ollut historiallisen matalalla tasolla, Vatanen kommentoi.

Rakennusteollisuuden mukaan asuntokauppa on kuitenkin piristynyt alkuvuoden aikana, ja kauppamäärät lähestyvät jo pitkän aikavälin keskiarvotasoja.

– Piristyvä rakentaminen vaatii jatkossakin osaavia tekijöitä, joten toivottavaa on, että alalta työttömäksi jääneet eivät ole poistuneet sieltä pysyvästi.

TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT vähenivät kesäkuussa kaikilla alueilla. Itä-Suomessa lasku oli suurin (-2,5 prosenttia) ja Länsi-Suomessa pienin (-0,3).

Vuodesta 2013 lähtien julkaistun suhdanneindeksin seurantaryhmä koostuu yli 60 000:sta eri toimialoilla toimivasta Ilmarisen asiakasyrityksestä, jotka ilmoittavat palkkatietonsa tulorekisteriin. Indeksi kuvaa yritysten työntekijämäärän muutosta edellisvuoteen verrattuna.

AVAINSANAT

”Olemme iloisia” – Lentoliikennettä pitkään jumittanut työriita ratkesi

Lentoliikenteen palvelujen työriidassa on syntynyt sopimus, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto viestipalvelu X:ssä.

Ilmailualan Unioni IAU ja Palvelualojen työantajat Palta ovat hyväksyneet sovintoehdotuksen, jonka valtakunnansovittelija antoi myöhään lauantai-iltana. Läpi mennyt sovintoehdotus oli kolmas, jonka valtakunnansovittelija antoi kuukausia kestäneessä työriidassa.

Sopu merkitsee sitä, että lentoliikennettä ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla uhanneet lakot peruuntuvat.

PALTA kertoo, että IAU:n kanssa tehty sopimus työehdoista on 1,5 vuoden mittainen ja päättyy tammikuussa 2027. Sopimuksen palkkaratkaisu on yleisen työmarkkinalinjan raameissa.

IAU kertoo tiedotteessaan, että lyhyen sopimuskauden aikana osapuolet tarkastelevat säästösopimusten vaikutuksia työntekijöiden ansiokehitykseen ja edellytyksiä huomioida ne tulevissa neuvotteluratkaisuissa.

Lentoyhtiö Finnair totesi ratkaisun merkitsevän, että Finnairin lennot voidaan jatkossa operoida normaalin liikenneohjelman mukaisesti. Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt kiitti samalla yhtiön asiakkaita kärsivällisyydestä työtaistelujen keskellä.

-  Olemme iloisia, että Finnairin Tekniikkaa, Kitcheniä, Cargoa, lentoaseman asiakaspalvelua ja laajasti monia muita lentokenttäalueen yrityksiä koskevissa neuvotteluissa on viimein saavutettu sopu. Nyt voimme keskittyä operoimaan kesän tärkeän matkustuskauden lennot sillä luotettavuudella, jota asiakkaamme meiltä odottavat, Schildt sanoi tiedotteessa.

TYÖNANTAJAA edustava Palta ja työntekijöitä edustava IAU väänsivät lentoliikenteen palveluiden uudesta työehtosopimuksesta kuukausien ajan. Neuvottelut alkoivat jo tammikuun lopulla, ja työtaistelupäiviä oli lopulta 13.

-  On hyvä, että pitkittyneiden neuvotteluiden jälkeen viimeinkin löydettiin molemmille osapuolille hyväksyttävissä oleva ulospääsytie riidasta. Tämä on huojentava uutinen myös kaikille lentomatkustajille näin kesälomakauden keskellä, sanoi Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri tiedotteessa.

Äärin mukaan Palta olisi kuitenkin halunnut nähdä ratkaisun, joka palkkaratkaisun ohella kehittää alan työehtoja ja sopimuksen sisältöä. Tekstikysymyksiin ei tässä ratkaisussa kuitenkaan tehty muutoksia.

IAU kertoi esittäneensä, että työriidan ytimessä ollut erimielisyys vuoden 2020 säästösopimuksista olisi jätetty työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Paltalle tämä ei sopinut.

Ääri sanoi STT:lle, että Palta piti parempana toista sovintoehdotukseen sisältynyttä vaihtoehtoa, että kysymys ansiokehityksestä siirretään työryhmän käsiteltäväksi.

-  Lopputulemaa tässä ei ole sovittu, Ääri korosti.

Lentoyhtiö Finnair on perunut kevään ja kesän aikana yli 1  200 lentoa IAU:n työtaistelutoimien vuoksi. Paltan mukaan perumiset ovat vaikuttaneet noin 100  000 asiakkaan matkoihin.

Seuraava IAU:n lakko uhkasi keskiviikkona. IAU oli varoittanut työtaisteluista myös 18., 21., 23. ja 25. heinäkuuta.

AVAINSANAT

Joko nyt ilmailualan lakkojumitus aukeaisi? Palta teki uuden tarjouksen

Palvelualojen työnantajat Palta kertoo antaneensa työntekijäpuolta edustavalle Ilmailualan Unioni IAU:lle uuden esityksen alan työehtosopimukseksi.

Työnantajan mukaan siinä luvattavat palkankorotukset ehtisivät maksuun jo kuukauden sisällä, jos työntekijäpuoli hyväksyy esityksen. Palta ei kuitenkaan kerro, millaisia korotusprosentteja se tarjoaa.

Alan pitkäaikaisen työriidan ja lakkokierteen sovittelu jatkuu lauantaina, ja IAU:n odotetaan vastaavan tarjoukseen silloin.

Työntekijät haluavat yhä palkkaratkaisun, joka kompensoisi heidän koronapandemian aikana kärsimiä ansionmenetyksiään.

Palta pitää vaatimuksia liian kalliina ilmailualan kehnon markkinatilanteen takia. Toisaalta huonosta suhdanteesta huolimatta muun muassa alan suurin työnantaja Finnair on tänä aikana maksanut johtajistolleen miljoonabonuksia.

KEVÄÄN työtaisteluiden aikana Finnair on joutunut perumaan yli 1200 lentoa.

Seuraavat IAU:n ilmoittamat lakkojaksot alkaisivat ensi viikon keskiviikkona, ellei sovittelu onnistu.

AVAINSANAT

Etla: Näin kehnoja ovat nelipäiväistä työviikkoa ylistävät tutkimukset

Valtaosa julkisuudessa siteeratuista tutkimuksista, joissa kehutaan nelipäiväisen työviikon etuja, on lobbarien tekemiä ja kehnosti vertaisarvioituja – suorastaan onnettomia, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Etlan tutkimusjohtaja ja työelämäprofessori Antti Kauhanen ihmettelee blogitekstissään, miksi mediassa julkaistaan yhä kritiikittömästi juttuja työajan lyhentämistä ylistävistä kansainvälisistä tutkimuksista.

– Kirjoituksissa toistetaan väite siitä, että työaikaa voidaan lyhentää neljään päivään ilman että tuottavuus laskee tai että ansioita täytyy laskea. Toisin sanoen tuntipalkkaa voidaan kasvattaa, tehdä vähemmän töitä ja saada työtuntia kohti enemmän aikaan, Kauhanen luettelee.

Hänen mukaansa näin suureen – käytännössä 25 prosentin tuottavuusharppaukseen – ei ole vakavassa akateemisessa tuottavuuskirjallisuudessa löytynyt keinoja. Tai jos olisi, niitä käytettäisiin jo yleisesti vahvan tuottavuuden maissa.

Silti asiaa koskevissa uutisissa annetaan ymmärtää, että työviikon lyhentäminen olisi maailmalla tulossa jo tavaksi, ja meillä vain ei tajuta muutoksen etuja.

ETENKIN ISLANNIN ja Britannian työaikakokeiluihin viitataan Suomessakin usein positiivisina esimerkkeinä.

Kauhanen kertoo käyneensä näistä kokeiluista tehdyt tutkimukset läpi, ja huomanneensa näissä yhteisen piirteen: kaikista puuttuu tieteellisesti kestävä vertailuryhmä.

Jos tutkimukseen kootun, yhden tiukasti rajatun ammattiryhmän tuottavuus nousee työajan lyhentämisellä, mutta vieressä ei mitata samanlaista ryhmää vanhoilla työajoilla, lopputuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia työntekijöitä, saati eri aloja.

Tutkimuksissa ei ole myöskään määritelty tarkasti, mitä tarkoitetaan työelämän laadun parantumisella ja miten sitä mitataan.

Uutisjutuissa kerrotaan usein ”onnellisuuden lisääntyneen” työpaikoilla, mutta sitäkään käsitettä ei avata tarkemmin.

NELIPÄIVÄISESTÄ työviikosta puhuminen on lisäksi harhaanjohtavaa: Kauhasen lukemissa tutkimuksissa todellinen työajan lyhennys jäi kokeiluissa lopulta paljon pienemmäksi.

Brittiläisessä yritysten tekemässä kokeilussa viikkotyöaika lyheni keskimäärin 4,3 tuntia, ja Islannissa julkisella sektorilla lyhennys oli tunnista neljään tuntiin, Kauhanen kirjoittaa.

Syyt johtopäätösten liioittelulle voivat johtua siitä, että kyseiset tutkijat haluavat saada työajan lyhentämisen näyttämään hyvältä ratkaisulta – koska se liittyy heidän elinkeinoonsa.

– Monista raporteista vastaava The Autonomy Institute on ajatuspaja ja konsulttitoimisto, joka myy nelipäiväiseen työviikkoon liittyviä palveluita, Antti Kauhanen huomauttaa.

Optimaalisen työajan suhdetta tuottavuuteen pitää hänen mielestään silti tutkia edelleen. Siinä on monilla työpaikoilla paljon parannettavaa, kuten töiden huonosta organisoinnista johtuvaa tyhjäkäyntiä.

Se sijaan pelkkää mekaanista työajan lyhentämistä ylistäviä tutkimuksia ei Kauhasen mukaan pidä niellä lähdekritiikittä.

– Menetelmällisistä puutteista johtuen niistä ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin, hän kirjoittaa.

AVAINSANAT

IAU:lta uusi työnseisaus – valtakunnansovittelijan mukaan tilanne on vaikea

Ilmailualan Unioni IAU on ilmoittanut uudesta työnseisauksesta. Sen ajankohta on perjantai 25. heinäkuuta, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto viestipalvelu X:ssä.

Uusi työnseisaus on jatkoa IAU:n aiemmin heinäkuulle ilmoittamille työnseisauksille. Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan uusi ilmoitus koskee useita yhtiöitä.

Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisen työriidan sovittelu jatkuu tämän viikon lauantaina. Tilanne on valtakunnansovittelijan toimiston mukaan vaikea.

Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan uusi ilmoitus koskee ”useita yhtiöitä”.

IAU:N liittosihteerin Sami Rajalan mukaan tieto siitä, että ilmoitus koskee useita yhtiöitä ei tarkoita sitä, että työtaistelu olisi laajenemassa. Nyt ilmoitettu uusi työnseisaus ei Rajalan mukaan eroa IAU:n aikaisemmista työnseisauksista.

-  Tässä on usean eri yhtiön työntekijöitä osallisena ja tämä kohdistuu ihan yhtä lailla samoihin lentoyhtiöihin kuin aikaisemminkin. Ei tämä uusi ilmoitus ole sen kummoisempi kuin ne aiemmatkaan, Rajala sanoi STT:lle.

AVAINSANAT