VALIKKO

STT kävi läpi Teuvo Hakkaraisen EU-puheita -”Rasismi sanana on kokenut täyden inflaation”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen Työmiehen tuumaustunnilla Helsingissä 5. marraskuuta 2021.

Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen on kutsunut Euroopan parlamentissa Afrikasta ja Lähi-Idästä ”tunkeutuvaa” monikulttuurisuutta kuolettavaksi uhaksi, sanonut vihamielisten kulttuurien tuhoavan väistämättä nykyisen Euroopan ja pitänyt rasismisyytöksiä hyökkäyksenä kansallismielisiä vastaan.

STT kävi läpi Hakkaraisen puheet Euroopan parlamentissa vuodesta 2019 saakka sen jälkeen, kun Keskisuomalainen julkaisi Hakkaraisen nimissä keskiviikkona runsaasti huomiota herättäneen kolumnin. Siinä Hakkarainen muun muassa väitti, että RKP olisi äärivasemmistolainen puolue.

-  Epäonneksemme RKP on matemaattisesti saanut vahvan aseman hallituksessa, kolumnissa luki.

Hakkarainen syytti toimittajia kolumnissaan punaviherkaartilaisuudesta, sanoi kokoomuslaisen pormestarin Juhana Vartiaisen näyttäneen hänen mielestään Pride-kulkueessa Pelle Hermannilta ja kutsui ajankohtaisohjelmien asiantuntijoita punakhmereiksi eli diktaattori Pol Potin johtamiksi kambodzhalaisiksi kommunisteiksi.

Kolumni sisälsi useita totuuden vastaisia väitteitä, joita on sittemmin käsitelty sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.

EUROOPAN parlamentissa Hakkarainen on STT:n seuloman aineiston perusteella puhunut etenkin oikeusvaltioon, ilmastotoimiin ja maahanmuuttoon liittyvissä keskusteluissa.

Esimerkiksi Suomen puheenjohtajakauden toimintaohjelman esittelyä koskevan keskustelun yhteydessä vuonna 2019 Hakkarainen viittasi Afrikan ja Lähi-Idän kulttuureihin ”vihamielisinä”.

-  Viimeiset hetket estää Euroopan muuttuminen Afrikaksi ja Lähi-idäksi ovat käsillä. Vihamieliset kulttuurit tulevat väistämättä tuhoamaan nykyisen Euroopan. Eikä tähän välttämättä mene kuin muutama vuosikymmen, hän sanoi.

Aiemmin kesällä mediassa on käsitelty perussuomalaisten ministerien kirjoitusten seurauksena väestönvaihtoteoriaa, jonka suojelupoliisi on katsonut äärioikeistolaista terrorismia innoittaneeksi salaliittoteoriaksi. Kyseisen salaliittoteorian mukaan valkoinen väestö oltaisiin korvaamassa ei-valkoisella.

Hakkarainen on kohdistanut puhettaan maantieteellisten alueiden lisäksi myös uskontoon.

Hän esitti syrjinnän vastaisen laaja-alaisen direktiivin edistämistä koskevassa keskustelussa vuonna 2019, että perusoikeuksiin kuuluvaa yhdenvertaisuutta voidaan käyttää haitallisesti hyödyksi.

-  Jos esimerkiksi syntyy jokin väkivaltainen ääri-islam tai uskonto tai jos sellainen on jo olemassa, tuo taho tai sen edustajat voivat käyttää hyväkseen yhdenvertaisuutta monellakin tapaa – jopa siten, että heidän väkivaltaista maailmankatsomustaan ja sen toteuttamista voi olla vaikea estää, Hakkarainen lausui.

ANTISEMITISMIN, rasismin ja vihan torjuntaa Euroopassa koskevassa keskustelussa vuonna 2020 Hakkarainen puolestaan sanoi, että rasismisyytöksillä hyökätään erityisesti kaikkia kansallismielisiä kohtaan.

-  Rasismi sanana on kokenut täyden inflaation. Rasismisyytöksillä hyökätään erityisesti kaikkia kansallismielisiä kohtaan, hän sanoi.

Hakkarainen joutui toistuvasti kahnauksiin rikoslain kanssa, kun hän toimi kansanedustajana Suomessa.

Vuonna 2017 Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi hänet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan rasistisen Facebook-kirjoituksen seurauksena. Siinä hän väitti, että kaikki muslimit eivät olisi terroristeja mutta kaikki terroristit olisivat muslimeita.

SAMANA vuonna hän ahdisteli eduskunnan tiloissa seksuaalisesti toista kansanedustajaa. Hakkarainen yritti suudella päihtyneenä kokoomuslaista kollegansa ja väänsi samalla tämän päätä tavalla, joka sai oikeuden tuomitsemaan hänet seksuaalisen ahdistelun lisäksi myös pahoinpitelystä.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2019 Hakkaraisen äänisaalis kasvoi runsaasta 5  500 äänestä yli 8  000 ääneen. Tuosta vuodesta saakka hän on ollut europarlamentaarikkona.

Perussuomalaiset kuuluu Euroopan parlamentissa Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään, johon puolue siirtyi keväällä Identiteetti ja demokratia -ryhmästä.

Mikko Gustafsson/STT

AVAINSANAT

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

AVAINSANAT

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

AVAINSANAT

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

AVAINSANAT

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kiinteistökauppakielto voimaan

Itärannan ja Länsirannan varuskunnan kyltit Jyväskylän Tikkakoskella 27. toukokuuta 2025.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia koskeva kiinteistökauppakielto astui tiistaina voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Jatkossa kiinteistön hankintaan ei anneta lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio loukkaa toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden valtio muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa X:ssä, että laissa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta ja varautumisesta kaikkiin vaikuttamiskeinoihin. Häkkäsen mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta edellinen hallitus ei tarttunut asiaan.

-  Kun aloitin puolustusministeriössä, pidin tätä epäkohtana ja käynnistin kiinteistökauppakiellon valmistelun noin kaksi vuotta sitten, Häkkänen kirjoitti.

AVAINSANAT