VALIKKO

SPD nousemassa sittenkin voittoon Brandenburgin vaaleissa

SPD:n Dietmar Woidke vaimonsa Susannen kanssa pian ennusteen kuulemisen jälkeen.

Saksassa liittokansleri Olaf Scholzin sosialidemokraatit (SPD) olivat sunnuntai-illan ennusteiden mukaan täpärästi voittamassa äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) Brandenburgin osavaltion maapäivävaaleissa.

Julkisen palvelun televisiokanavan ZDF:n myöhäisillan ennusteen mukaan SPD:n ääniosuus oli noin 31 prosenttia ja AfD:n hieman alle 30 prosenttia. Yleisradioyhtiöiden yhteistyöorganisaation ARD:n illan ennusteen mukaan SPD:n äänisaalis olisi niin ikään noin 31 prosenttia ja AfD:n hieman alle 30, kertoo Tagesschau.

Jos lopullinen vaalitulos on ennusteiden mukainen, tulos olisi helpotus Scholzin hallituskoalitiolle, joka on viime aikoina saanut tukkapöllyä kannatuskyselyissä. Saksan liittopäivävaalit siintävät jo horisontissa syksyllä 2025.

Maan pääkaupunkia Berliiniä joka suunnalta ympäröivä Brandenburg on perinteisesti ollut sosialidemokraattien vahvaa kannatusaluetta, mutta äärioikeistolainen AfD on ollut viime aikoina nousussa alueella. Saksalaismedian mukaan AfD:lle keskeinen maahanmuuton teema on ollut brandenburgilaisten äänestäjien keskuudessa tärkeä vaaliteema.

TAPPIO Brandenburgissa olisi ollut erityisen nöyryyttävä hallituspuolueelle, sillä sosialidemokraatit ovat hallinneet osavaltiota katkeamatta aina Saksojen jälleenyhdistymisestä lähtien vuonna 1990. Lisäksi liittokansleri Scholzin oma vaalipiiri on Brandenburgin hallinnollisessa pääkaupungissa Potsdamissa.

AfD:n kannatus on ollut viime aikoina vahvaa entisen Itä-Saksan alueilla. AfD teki aiemmin syyskuussa hyvän tuloksen maapäivävaaleissa Thüringenissä ja Saksissa. Thüringenissä puolue nousi ensimmäistä kertaa historiassaan osavaltion suosituimmaksi, ja Saksissa se tuli vahvaksi kakkoseksi.

Vaalimenestyksestään huolimatta AfD tuskin pääsee valtaan missään osavaltiossa, sillä kaikki valtavirran puolueet ovat kieltäytyneet tekemästä sen kanssa yhteistyötä.

AFD:N populistinen ja maahanmuuttajavastainen retoriikka sai tuulta purjeisiinsa viime kuussa Solingenissa tapahtuneesta veitsihyökkäyksestä. Poliisi pidätti syyrialaisen turvapaikanhakijan epäiltynä kolmen ihmisen surmasta ja kahdeksan haavoittamisesta. AfD on onnistunut vetoamaan muun muassa nuoriin äänestäjiin.

Populismilla on Saksassa ratsastanut myös laitavasemmistolaisen Sahra Wagenknechtin BSW-puolue, joka sai Brandenburgissa ennusteiden mukaan noin 12 prosenttia äänistä. BSW ajaa yhtäältä vasemmistolaista talouspolitiikkaa ja toisaalta konservatiivista arvopolitiikkaa, kuten maahanmuuton rajoittamista.

AVAINSANAT

Venäjä ja Ukraina vaihtoivat yli 300 sotavankia – Zelenskyi: ”Tavoitteenamme on tuoda takaisin joka ainoa ihminen”

Volodymyr Zelenskyi 19. toukokuuta Kiovassa.

Venäjän ja Ukrainan välinen suuri sotavankienvaihto sai tänään jatkoa, kun osapuolet kertoivat vaihtaneensa yli 300 sotavankia.

Venäjän puolustusministeriön lausunnon mukaan 307 Venäjän armeijan jäsentä palautettiin sille Ukrainasta ja vaihdossa saman verran ukrainalaisvankeja kuljetettiin rajan yli.

Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti tapahtuneen viestipalvelu X:ssä kuvien kera julkaisemassaan viestissä. Presidentin mukaan kahden päivän aikana lähes 697 ihmistä on saatu kotiin ja kolmipäiväisen prosessin odotetaan jatkuvan huomenna.

-  Kiitän kaikkia, jotka ovat työskennelleet kellon ympäri mahdollistaakseen vaihtoprosessin. Tavoitteenamme on tuoda takaisin joka ainoa ihminen Venäjän vankeudesta, hän sanoi.

KOLMIPÄIVÄISEN vankienvaihdon aikana osapuolten on tarkoitus vaihtaa keskenään tuhat vankia. Kumpikin osapuoli vaihtoi perjantaina ensimmäisessä vaiheessa 390 vankia.

Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan Venäjä lähettää Ukrainalle rauhansopimuksen ehdot, kun osapuolten välinen vankienvaihto on saatu päätökseen. Hän ei ole sanonut, millaisia ehtoja sopimus sisältää.

Ukrainassa ainakin 15 ihmistä haavoittui Venäjän iskuissa maan pääkaupunkiin Kiovaan lauantain vastaisena yönä.

Ukrainan ilmavoimat sanoi Venäjän laukaisseen yöllisessä hyökkäyksessä 14 ballistista ohjusta ja 250 lennokkia. Suurin osa iskuista kohdistui Kiovaan.

Presidentti Zelenskyi vaati hyökkäyksen jälkeen viestipalvelu X:ssä kovempia pakotteita Venäjää vastaan.

-  On selvää, että Venäjää vastaan täytyy luoda paljon kovempaa painetta, jotta saadaan aikaiseksi tuloksia ja todellista diplomatiaa.

ZELENSKYI sanoi odottavansa toimia Yhdysvalloilta, Euroopalta ja kaikilta Ukrainan kumppaneilta. Presidentin mukaan syy sodan pitkittymiseen on Moskovassa.

-  Vain Venäjän talouden keskeisille sektoreille kohdistetut lisäpakotteet voivat pakottaa maan aselepoon, hän jatkoi.

Myös Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha sanoi viestipalvelu X:ssä hyökkäyksen olevan selkeä todiste siitä, että Venäjää vastaan tarvitaan lisää pakotteita rauhanprosessin vauhdittamiseksi.

Kyiv Independentin mukaan ensimmäisistä räjähdyksistä Kiovassa raportoitiin myöhään perjantai-iltana, minkä jälkeen räjähdyksiä oli myös yöllä.

Venäjän asevoimat puolestaan sanoi, että Ukraina on iskenyt lähes 800 lennokilla ja ohjuksella tiistaista lähtien. Venäjä sanoi ampuneensa niistä alas suurimman osan.

AVAINSANAT

EU:n kauppakomissaari vaatii Trumpilta molemminpuolista kunnioitusta – ei uhkauksia

EU:n kauppakomissaari Maros Sefcovic Luxemburgissa 7. huhtikuuta.

EU:n kauppakomissaarin mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välistä kauppaa on ohjattava molemminpuolisella kunnioituksella, ei uhkauksin.

Kauppakomissaari Maros Sefcovic esitti kommenttinsa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli uhannut EU:ta 50 prosentin tuontitulleilla kesäkuun alusta alkaen.

Sefcovic kertoi puhuneensa puhelimessa Yhdysvaltain kauppaedustaja Jamieson Greerin ja kauppaministeri Howard Lutnickin kanssa.

Kauppakomissaarin mukaan EU on yhä valmis tekemään työtä sopimuksen saavuttamiseksi.

-  EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppa on vertaansa vailla, ja sitä on ohjattava keskinäisellä kunnioituksella, ei uhkailulla. Olemme valmiita puolustamaan etujamme, Sefcovic sanoi.

TRUMP perusteli uutta tulliuhkaustaan sanoen, että neuvottelut EU:n kanssa eivät etene.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kaupan ja kauppapolitiikan vaikuttamisen johtaja Timo Vuori kirjoitti perjantaina uskovansa, että kyseessä on Trumpin vedätys neuvottelujen kiirehtimiseksi.

-  Omat sisäpiiritietoni kertovat, että diilin teko etenee, Vuori sanoi viestipalvelu X:ssä.

”Tariffit eivät auta ketään”

Trump ilmoitti keväällä asettavansa jyrkkiä tuontitulleja valtaosalle maailman maista. EU:sta tuotaville tuotteille Trumpin hallinto soveltaa tällä hetkellä 10 prosentin suuruista niin sanottua yleistason tullimaksua. Tuontitullit nousisivat dramaattisesti, jos uudet 50 prosentin tullit astuisivat voimaan.

SAKSAN ulkoministeri Johann Wadephul kommentoi perjantaina, ettei usko korkeampien tullien auttavan ketään.

-  Tällaiset tariffit eivät auta ketään ja johtavat vain siihen, että taloudellinen kehitys kärsii molemmilla markkinoilla, Wadephul sanoi toimittajille Berliinissä.

EU on kaavaillut Yhdysvalloille 95 miljardin euron suuruisia vastatulleja, jotka otettaisiin käyttöön tarvittaessa.

VÄLITYSLIIKE XTB:n tutkimusjohtaja Kathleen Brooks ennakoi pitkittynyttä kauppasotaa Yhdysvaltain ja EU:n välille.

-  EU on yksi Trumpin vähiten suosimista alueista, eikä hänellä näytä olevan hyviä suhteita sen johtajiin, mikä lisää pitkittyneen kauppasodan mahdollisuutta näiden kahden välillä, Brooks sanoo.

Trump uhkaili perjantaina myös laitevalmistaja Applea, jota hän vaati siirtämään iPhone-puhelimiensa valmistuksen Yhdysvaltoihin 25 prosentin tuontitullin uhalla.

Trump sanoi aluksi, että kyseinen tulli koskisi vain Applea, mutta laajensi myöhemmin uhkauksensa koskemaan kaikkia älypuhelinvalmistajia.

Trumpin uhkauksen myötä pörssikurssit lähtivät Euroopassa ja Yhdysvalloissa laskuun, mutta reaktio lieveni hieman alkupudotuksesta. Frankfurtin pörssin DAX-indeksi päätyi perjantaina noin 1,5 prosentin laskuun. Helsingin pörssissä yleisindeksi päätyi prosentin laskuun.

Yhdysvalloissa New Yorkin pörssit sulkeutuivat niin ikään laskussa perjantaina. Teollisuusindeksi Dow Jones oli pörssiviikon päätteeksi 0,6 prosenttia ja laaja-alainen S&P  500 -indeksi 0,7 prosenttia pakkasella. Teknologiapainotteinen Nasdaq vuorostaan sulkeutui 1,0 prosentin laskussa.

AVAINSANAT

Trumpilta kova uhkaus EU:lle – pörssikurssit laskuun

  • Talous
  • 23.05.2025
  • 15:28
  • (Päivitetty: 23.05. 16:11)

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa Euroopan unionia jättimäisillä 50 prosentin tuontitulleilla kesäkuusta alkaen.

Trumpin mukaan neuvottelut EU:n kanssa eivät etene. Trump kertoi asiasta Truth Social -viestipalvelussa.

JOS 50 prosentin tullit tulisivat voimaan, ne nostaisivat dramaattisesti Yhdysvaltojen tämänhetkistä 10 prosentin yleistariffia EU:sta tuleville tuotteille.

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi viestipalvelu X:ssä, että on sanomattakin selvää, että 50 prosentin tullien toteutuessa näkymät olisivat aiemmin ennakoitua huonommat.

-  Haluaisin kuitenkin uskoa, että todennäköisyys tälle on pieni, Heiskanen kirjoittaa.

EU on aiemmin kertonut suunnittelemistaan 95 miljardin euron suuruisista vastatulleista, jotka otettaisiin tarvittaessa käyttöön.

Trumpin uhkauksen myötä pörssikurssit lähtivät Euroopassa laskuun. Esimerkiksi Frankfurtin pörssin DAX-indeksi on vajaan kolmen prosentin pudotuksessa.

AVAINSANAT

Pohjoismaisten ex-ministerien joukko vetoaa: Pysäyttäkää Israelin sotakone ja tunnustakaa Palestiina

Joukko entisiä pohjoismaisia ministereitä vetoaa Euroopan unioniin ja Euroopan maiden hallituksiin Israelin sotatoimien pysäyttämiseksi ja Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Perjantaina julkistetun vetoomuksen mukaan Israelilla oli täysi oikeus puolustautua Hamas-järjestön terroritekoja vastaan, mutta maan viimeaikaiset sotatoimet Gazassa siviilien näännyttämisineen ovat ylittäneet sotarikosten rajan. Vetoajat pitävät Israelin esittämiä väestönsiirtoaikeita etnisen puhdistamisen kaltaisina.

Vetoomuksessa vaaditaan sekä EU:ta että yksittäisiä Euroopan maita päättäväisiin toimiin Israelin painostamiseksi tulitaukoon muun muassa talouspakotteiden avulla. Samalla Palestiinan valtio olisi tunnustettava ja kaikkien osapuolten sotarikolliset saatettava tuomiolle.

VETOOMUKSESSA on erikoinen yksityiskohta.

Ellei Israelin ja palestiinalaisten keskelle saada toimivaa ja kaikille asukkailleen oikeudenmukaista kahden valtion järjestelmää, allekirjoittajien mielestä seuraava vaihtoehto on ryhtyä luomaan alueelle yhtenäistä, sekulaaria ja demokraattista valtiota jossa kaikki väestöryhmät voivat elää rauhassa keskenään.

Apartheid-tyylinen valtio ei ole kestävä ratkaisu, vetoomuksessa todetaan, yksilöimättä tarkoitetaanko tällä nykyistä Israelia vai palestiinalaisalueiden hallintoja.

Vetoomuksen allekirjoittajina on liuta pohjoismaiden entisiä ministereitä ja konkaripoliitikkoja eri puolueista.

Suomesta vetoomuksessa ovat mukana entinen puolustusministeri Elisabet Rehn (rkp), ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok), oikeusministeri Per Stenbäck (rkp), kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala (vihr) sekä pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd).

AVAINSANAT

Viron asevoimien komentaja: Jos Venäjä hyökkää länteen, se pysähtyy vain näillä keinoilla

  • Kotimaa
  • 23.05.2025
  • 14:22
  • (Päivitetty: 23.05. 14:17)

Virolaiskomentajan mukaan lännen pitää heti pystyä iskemään syvälle Venäjän sisäosiin, jos maa aloittaa sodan Natoa vastaan. Tätä ainoaa tehokasta pysäyttämistapaa ei hänen mielestään siviiliyhteiskunnissa ymmärretä.

Ukraina on runsaan kolmen sotavuoden aikana kehittänyt kykyään iskeä syvälle Venäjän alueelle, koska länsimaista ei ole saatu siihen sopivia aseita tai lupaa niiden käyttöön. Viron asevoimien komentajan Andrus Merilon mukaan Euroopassa on syytä sopeutua samaan todellisuuteen.

-  Kun nähdään, kuinka Venäjä valmistautuu eskaloimaan (laajentamaan sotaa), on selvää, että eskalaatio tulee. Missä, milloin ja millaisena, se nähtäneen lähitulevaisuudessa, Merilo sanoi Lennart Meri -konferenssissa viime viikonloppuna.

Hänen mukaansa ajatukset pitää viedä pelkkää sotaan valmistautumista pidemmälle.

-  Yksi tärkeimmistä opetuksista Ukrainasta on ollut, että jos Venäjä hyökkää, niin on voitettava ensimmäinen taistelu. Juuri näin tapahtui Ukrainassa, ja siksi he pitävät yhä puoliaan neljättä vuotta ja torjuvat Venäjän hyökkäyksiä, Merilo perusteli Tallinnassa.

Voittamisen yksi edellytys on hänen mukaansa juuri iskut syvälle Venäjän alueelle. Tämä ymmärretään hyvin eri maiden asevoimissa, mutta ei kaikkialla läntisissä yhteiskunnissa.

MERILON MIELESTÄ vastustajaa pitää ajatella järjestelmänä, joka on riippuvainen kriittisistä solmukohdista.

-  Ei riitä, että selvitään tankeista, tykistöstä ja jalkaväestä, vaan meidän täytyy kyetä käyttämään tappavaa voimaa myös solmukohtiin ja kriittisiin järjestelmiin, Merilo perustelee.

Virolla ei ole varaa siihen, että taistelut käytäisiin sen maaperällä.

-  Me emme aloita sotaa, mutta puolustaudumme vaikuttamalla takaisin Venäjän alueelle.

Merilon mukaan Virolla ei ole varaa siihen, että taistelut käytäisiin sen maaperällä. Tarvittavaa strategista syvyyttä ei omasta selustasta löydy.

Näkemyksen jakaa kollega huomattavasti lännempää, Hollannin asevoimien komentaja Onno Eichelsheim.

-  Meidän strateginen syvyytemme on Venäjällä, hän tiivisti Tallinnassa.

Merilon mukaan koulutettava upseeri ei missään asevoimissa läpäisisi koulutusta, jos hän ei yhdistäisi puolustussuunnitelmiin myös iskuja syvälle vihollisen alueelle.

Hänen mukaansa näiden mahdollisten iskujen kohteet ovat siksi jo ennalta hyvin tiedossa, mitä ei myöskään pidä arkailla viestittää Venäjälle.

-  Muuten venäläiset voivat kuvitella voittavansa, ja se olisi kaikkein vaarallisinta, Merilo perustelee.

YHDYSVALTAIN sotilaallisen läsnäolon väheneminen voi heikentää Euroopan puolustuskykyä. Toisaalta arvioissa pitää muistaa, että myös Ukraina on kokeneine joukkoineen tärkeä osa Euroopan puolustusta.

-  Meidän ensimmäinen puolustuslinjamme kulkee Ukrainassa, tiivisti Viron pääministeri Kristen Michal Lennart Meri -konferenssissa.

Tämän vuoksi Euroopan on oman etunsa nimissä varmistettava, ettei sota pääty Ukrainalle saneltuihin epäedullisiin rauhanehtoihin.

Naton entisen apulaispääsihteerin, ECFR-ajatuspajan tutkijan Camille Grandin mielestä Euroopan puolustuksen kannalta olisi suorastaan absurdi ajatus rajoittaa Ukrainan asevoimien kokoa.

-  Kukapa haluaisi luopua 900  000 sotilaasta, joista huomattava osa on taisteluissa kovettuneita? He ovat osa Euroopan puolustusta, kuuluipa Ukraina Natoon tai ei, Grand sanoi.

Merilon mukaan sodassa on edessä on kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisessä Venäjä voittaa ja miehittää Ukrainan, jonka Eurooppa samalla menettää.

-  Tai sitten integroimme Ukrainan Euroopan eteentyönnettyyn puolustukseen ilman Nato-jäsenyyttä, koska se (Naton jäsenyyden toteutuminen) vie aikaa, Merilo sanoo.

Teksti: STT / Niilo Simojoki

AVAINSANAT