VALIKKO

Soste varoittaa: Jos korjausliikkeitä ei tehdä, pienituloisten määrä kasvaa edelleen

Ihmisiä Myllypuron elintarvikejakelun jonossa Helsingissä helmikuussa 2023.

Pienituloisten määrä olisi mahdollista kääntää selkeään laskuun sosiaaliturvaleikkauksia perumalla, kertoo Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Soste. Arvio perustuu Sosten huhtikuussa tekemiin laskelmiin. Soste on sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö.

Vastaavasti jos hallituksen sosiaaliturvaan tekemät leikkaukset pysyvät voimassa, pienituloisten määrä Suomessa jatkaa Sosten laskelmien mukaan kasvuaan vuoteen 2027 asti.

Soste laski sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttamisen vaikutukset köyhyyden kehittymiseen SISU-mikrosimulointimallilla. Näiden toimien vaikutuksia verrattiin tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset pysyvät voimassa.

Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona puoliväliriiheen sopimaan julkisen talouden suunnasta lähivuosille.

SOSIAALI- ja terveysministeriö on arvioinut tänä ja viime vuona tehtyjen leikkausten lisäävän köyhien ihmisten määrää noin 100  000:lla. Hallitus on tehnyt huomattavia leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan ja asumistukeen.

-  Sosiaaliturvaetuuksien indeksit on jäädytetty vuoteen 2027 saakka, ja toimeentulotukeen on suunnitteilla lisäleikkauksia. Jos korjausliikkeitä ei tehdä, pienituloisten ihmisten määrä kasvaa Suomessa edelleen nykyisestä useilla tuhansilla, kertoo tiedotteessa Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen.

JOS sosiaaliturvaleikkauksia peruttaisiin, pienituloisia ihmisiä olisi Sosten laskelmien mukaan vuonna 2026 noin 19  200 vähemmän ja vuonna 2027 noin 21  200 vähemmän verrattuna tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät leikkaukset pysyvät voimassa.

Pienituloisten lasten määrä vähenisi järjestön mukaan siten, että vuonna 2026 heitä olisi noin 6  000 vähemmän ja vuonna 2027 noin 6  300 vähemmän kuin ilman sosiaaliturvaleikkauksien perumisia.

Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen pitää laskelmien osoittamaa muutosta pienituloisten määrässä merkittävänä sekä määrällisesti että inhimillisesti. Hän muistuttaa tiedotteessa, että lapsiköyhyyden seuraukset voivat kantaa pitkälle lasten aikuisuuteen asti.

Järvinen nostaa myös esille, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät Suomessa tällä hetkellä muun muassa ylivelkaantumisen, häätöjen ja asunnottomuuden lisääntymisenä.

-  Indeksikorotusten, lapsikorotusten ja suojaosien palauttaminen ei kumoaisi kaikkia leikkausten vaikutuksia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan ja helpottaisi tuhansien ihmisten toimeentuloa ja arkea, Järvinen kertoo.

SOSTEN mukaan sen esittämät sosiaaliturvaleikkausten perumiset lisäisivät julkisia menoja noin 255 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Esitykset voitaisiin rahoittaa esimerkiksi kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta.

-  Suomalaiset ekonomistit ja veroasiantuntijat ovat pitäneet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä laajasti tarpeellisena. Maltillinenkin verouudistus lisäisi valtion tuloja noin 280-440 miljoonalla eurolla vuodessa, kertoo Kyyrönen tiedotteessa.

-  Viime kädessä on poliittinen päätös, kenen halutaan kantavan vastuu valtiontalouden sopeutuksista, Kyyrönen lisää.

Sosten köyhyyslaskelmissa ei huomioitu asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien indeksikorotuksia. Asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien korottaminen kansaneläkeindeksillä vähentäisi Sosten mukaan köyhyyttä vielä enemmän.

Laskelmissa pienituloiseksi on määritelty henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta.

AVAINSANAT

Väitös: Politiikan polarisoituminen ja some voivat luoda mahdollisuuksia, mutta naiset ja vähemmistöt kärsivät

Tutkimuksen mukaan somealustoilla toimiminen synnyttää esimerkiksi kuvitelmia siitä, millainen poliittinen osallistuminen on toivottua tai hyväksyttävää.

Väitöskirjatutkija, YTM Julius Hokkanen tarkastelee sosiaalisen median alustojen asemaa suomalaisten poliittisten toimijoiden arjessa.

Hokkasen tutkimuksen mukaan alustat eivät merkitse pelkästään välineellistä muutosta poliittiseen viestintään. Ne toimivat myös politiikan kontekstina ja horisonttina, joiden kautta omaa toimintaa ja käsitystä politiikasta pohditaan.

– Teknologiayhtiöiden valtaan politiikassa tulee suhtautua kriittisesti. Samalla on tärkeää huomioida alustojen tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle politiikalle, tutkija sanoo.

Hokkanen tutki väitöskirjassaan politiikan alustoitumiseksi nimettyä ilmiötä. Käsitteellä viitataan paitsi sosiaalisen median roolin kasvuun poliittisessa viestinnässä, myös alustojen tapaan muovata politiikan kaltaisia kulttuurisia käytäntöjä sisältäpäin.

Tätä varten hän tarkasteli suomalaisten kansanedustajien, nuorten poliitikkojen ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten sosiaalisen median käyttöön liittyviä kokemuksia ja käsityksiä.

HOKKASEN mukaan tunnerikkaat sosiaalisen median alustat tuottavat ymmärrystä politiikkaan sisältyvistä konflikteista ja näiden ehkäisemisestä. Alustat vaikuttavat tällöin käsityksiin ideologisista jakolinjoista, joiden on katsottu syventyneen alustojen käynnistämän kehityskulun myötä.

Väitöskirja esittää, ettei politiikan polarisoitumiseksi nimettyä ilmiötä tulisi kuitenkaan nähdä yksiselitteisesti uhkana suomalaiselle demokratialle. Alustojen voi myös katsoa tekevän poliittiset erimielisyydet näkyväksi.

Konsensushakuisessa suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa tämä ei ole ollut tyypillistä. Alustoilla tehtävä politiikka vaatii tällöin yhä enemmän sekä tunteiden hallintaa että niiden säätelyä, Hokkanen sanoo.

– Alustat toisin sanoen myös yhdistävät eri tavoin ajattelevia ja pakottavat heidät pohtimaan suhdettaan toisiinsa. Tämä on tietysti kokemuksellisesti raskasta, mutta kenties samaan aikaan tervetullutta.

TUTKIMUKSEN mukaan alustat muovaavat sekä arkista poliittista toimintaa että politiikan alaa syvemmin.

Alustoilla toimiminen synnyttää esimerkiksi kuvitelmia siitä, millainen poliittinen osallistuminen on toivottua tai hyväksyttävää. Jatkuvasti päivittyvä tietoympäristö ohjaa yhä säännöllisempään osallistumiseen ja voi samalla herättää poliittisissa toimijoissa huolta heidän omasta aktiivisuudestaan.

Monitieteinen väitöskirja täydentää alustojen ja politiikan suhdetta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, jossa huomio on suunnattu etenkin politiikan henkilöitymiseen. Henkilöitymisellä viitataan paitsi yksittäisten poliitikkojen roolin korostumiseen mediassa, myös mediahuomion tavoitteluun yksityisinä pidettyjen asioiden avulla.

– Tuomalla alustoitumisen käsitteen osaksi tutkimuskenttää, olen halunnut painottaa sitä, kuinka alustat kokonaisvaltaisesti järjestävät ihmisten arkea ja muuttavat heidän käsityksiään politiikassa toimimisesta, Hokkanen kommentoi.

ALUSTAT toimivat erilaisina toimintakenttinä eri asemassa oleville poliittisille toimijoille. Esimerkiksi verkossa tapahtuva vihapuhe – usein pelkästään sen uhka – koskettaa politiikassa toimivia naisia ja vähemmistöjä eri tavalla kuin miehiä.

Kokemus haavoittuvuudesta vaikuttaa siihen, millaisia käytäntöjä median ja politiikan parissa on mahdollista omaksua.

Hokkasen mukaan ei ole yllättävää, että moni tutkimukseen osallistuneista miespoliitikoista korosti poliittisten kuplien ylittämisen tärkeyttä.

Naiset ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat puolestaan näkivät hyötyjä myös samanmielisiin poliittisiin verkostoihin osallistumisella.

– Toisaalta nykyisessä tietoympäristössä kaikki ovat eräällä tapaa haavoittuvia. Alustoilla altistutaan muiden palautteille ja nähdään enemmän sisältöä, joka voi koskettaa ja satuttaa.

Väitöskirjan tutkimusaineisto pohjaa 52 yksilöhaastatteluun ja 28 mediapäiväkirjaan.

AVAINSANAT

Vihreät uusi koko varapuheenjohtajistonsa

Vihreiden puoluekokouksessa vaihtui koko varapuheenjohtajisto.

Puheenjohtajistoon nousevat Vihreiden puoluevaltuuston entinen varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi Lahdesta, kaupunginvaltuutettu Shawn Huff Helsingistä sekä kansanedustaja Jenni Pitko Oulusta.

– Vihreiden tulee olla se puolue, jolla on kyky asettua toisten ihmisten asemaan, Pyhälammi totesi valintansa jälkeen

– Uskon Vihreisiin muutosvoimana ja koen, että meitä tarvitaan tässä ajassa enemmän kuin koskaan ennen. Erityisesti siksi, että luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemisen kanssa on kiire. Kun Vihreät eivät ole hallituksessa, luonto- ja ilmastotyö ottaa takapakkia, linjasi puolestaan Pitko.

– Meidän on oltava samaistuttava, avoin ja helposti lähestyttävä puolue. Sellainen, johon mahdollisimman moni voi nähdä itsensä kuuluvaksi, Huff totesi.

Vihreiden puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin alue- ja kaupunginvaltuutettu, sote-alan ammattilainen, Heidi Aaltonen Raisiosta.

Aiemmin Hämeenlinnassa puoluekokous valitsi jatkokaudelle puolueen puheenjohtaja Sofia Virran sekä puoluesihteeri Anna Moringin. Kumpikaan heistä ei saanut puoluekokouksessa haastajaa.

.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Tuppurainen: Oikeistohallitus rapauttaa omin toimin tulopohjaa – taustalla oikeistolainen ideologia

Talouspolitiikan sääntöihin tehdyt poikkeuslausekkeet pelastivat hallituksen, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa.

Hän sanoo Suomen välttäneen EU:n komission talouspolitiikan tarkkailuluokan vain hiuksenhienosti ja puolustusmenojen kasvavista kuluista johtuen.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että hallituksen talouspolitiikka olisi onnistunut tai saanut tunnustusta. Tosiasiallisesti julkisen talouden liikkumavara on erittäin kapea ja tulopohjaa rapautetaan hallituksen omin toimin. Tämä ei ole kestävää politiikkaa, vaan hallituksen toimet heijastavat oikeistolaista ideologiaa, Tuppurainen toteaa.

TUPPRAINEN näkee, että hallitus ja pääministeri Orpo on kuitenkin joutunut valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen tarkkailuluokalle. VM:n kansliapäällikkö joutui julkisesti vakuuttamaan, että ministeriön laskelmat ovat edelleen luotettavia ja puolueettomia.

Tuppuraisen mukaan velkaantuminen kiihtyy koska hallitus on epäonnistunut kasvun ja työllisyyden hoidossa. Nyt hallituksen olisi korkea aika tunnustaa tosiasiat.

– Hallituksen 10 miljardin euron sopeutuksesta on toteutumassa noin puolet hallituskauden aikana, ja hallituksen menolisäykset ja veronkevennykset rikkaille syövät loput valtiovarainministeriönkin laskelmienkin mukaan, Tuppurainen kertaa.

Hallituksen pitäisi kertoa, miten kasvavat puolustuksen resurssitarpeet rahoitetaan aikana, jolloin hallitus velkaantuu ennätystahtia.

TUPPURAISEN mukaan hallituksen toimille on todellinen ja vastuullinen vaihtoehto. SDP esitti kasvutoimensa vuoden 2024 vaihtoehtobudjetissa, jossa taloutta tasapainotaan.

– Pääministerillekin on viety näkemyksemme, miten kotimarkkinat ja investoinnit saadaan jälleen liikkeelle. Tämä tehdään kohdentamalla veronalennukset ja säästöt suhdannepoliittisesti viisaammin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin.

– Olemme julkaisseet esimerkiksi kasvuvoimapaketin pienille yrityksille. Meillä on esityksessämme myös investointikannustin. Varakkaimpien veronkevennykset velkarahalla eivät sen sijaan ole perusteltavissa, Tuppurainen listaa.

TUPPURAINEN perää hallitukselta ja pääministeri Orpolta myös selkeää esitystä siitä, miten puolustusmäärärahojen korotukset rahoitetaan.

Hän sanoo SDP:n kertovan kantansa puolustusmäärärahojen korotusten rahoittamisen kokonaisuuteen, kun ensi vaalikauden talouslinjaukset valmistellaan.

– Sen sijaan, että kokoomus käy taistelua kuvitteellisia olkiukkoja vastaan, niin kannattaisi keskittyä itse kertomaan, miten kasvavat puolustuksen resurssitarpeet rahoitetaan aikana, jolloin hallitus velkaantuu ennätystahtia. Ainakaan maamme kaikkein hyvätuloisimpia ja varakkaimpia ei voi toistuvasti vapauttaa vastuusta, myöskään puolustusmäärärahojen osalta.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Suhonen: Joko ps on valmis vastustamaan työntekijöiden aseman heikentämistä?

Tänään perussuomalaisen puolueen ammattiyhdistyssiipi, Peruspuurtajat ry, kertoi, että he ovat pettyneitä hallituksen tekemään politiikkaan, joka on heikentänyt työntekijöiden oikeuksia.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) ei ole yllättynyt Peruspuurtajinen ulostulosta, mutta kysyy, olisiko perussuomalaisten jo aika tehdä johtopäätöksiä.

– Peruspuurtajat ry hämmästelee, että työntekijöiden luottamus perussuomalaisiin on romahtanut. Siinä sitä riittääkin hämmästelemistä. Olisiko perussuomalaisten jo aika tehdä johtopäätöksiä, Timo Suhonen kysyy.

Hän muistuttaa, että hallitus on muun muassa tuomassa eduskuntaan esityksen, jossa pyritään heikentämään työntekijän irtisanomissuojaa ja helpottamaan määräaikaisten työsuhteiden tekemistä.

– Hallitus on tehnyt suorastaan ennätyksen työntekijöitä kurittavissa lakimuutosten määrässä. Ovatko perussuomalaisten edustajat nyt jo vihdoin valmiita torppaamaan vielä tulossa olevat esitykset työntekijöiden aseman heikentämisestä?

Hallitus on tehnyt suorastaan ennätyksen työntekijöitä kurittavissa lakimuutosten määrässä.

SUHONEN muistuttaa, että SDP on eduskunnassa jokaisen ­työntekijöitä kurittaneen hallituksen esityksen ja päätöksen kohdalla todennut, että nämä toimet eivät ole oikein.

– Vastauksena olemme saaneet salissa kuulla perussuomalaisilta ylimielistä vähättelyä ja suorastaan naureskelua.

– Jään mielenkiinnolla odottamaan, joko ylimielisyys ja naureskelu muuttuu perussuomalaisilla vakavammaksi asioiden hoitamiseksi, kun työntekijöitä koskevista lakiesityksistä päätetään syksyllä.

AVAINSANAT

Orpo: Lisävelka tai veronkorotus ei ole ratkaisu Nato-menoihin

Jos Nato-maat päättävät uudesta tavoitteesta, sen saavuttaminen vaatisi myös Suomelta mittavia panostuksia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa ymmärtää, että Naton kaavaileman uuden puolustusmenotavoitteen vaatimia rahoja ei kerätä veronkorotuksin tai valtionlainalla.

-  En halua lähteä siitä helposta ratkaisusta, että otetaan vielä enemmän velkaa, korotetaan veroja.

Orpo kommentoi asiaa toimittajille kokoomuksen puoluevaltuuston yhteydessä lauantaina.

Orpon mielestä verojen korottaminen tai velanotto ei ole oikeastaan edes mahdollista, koska veroprosentit ovat Suomessa niin suuria ja velkaa on kriittisen paljon.

Hän sanoi, että ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

-  On liian helppoa keksiä joku uusi vero ja ummistaa silmät siltä, että meidän täytyy saada useampi suomalainen töihin, enemmän kasvua ja sitä kautta lisää tuloja.

Ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina, että Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä puolustusmenotavoitteen nostamisesta.Jos Nato-maat päättävät kesäkuun lopussa puolustusmenotavoitteen nostamisesta viiteen prosenttiin kunkin maan bruttokansantuotteesta, tavoitteen saavuttaminen vaatii Suomelta pitkäaikaista ja mittavaa panostusta.

Orpon mukaan hänen hallituksensa nostaa puolustusrahoituksen tasoa ja käynnistää investointeja puolustuksen vahvistamiseksi.

-  Seuraavien hallitusten tulee siitä jatkaa, tai sitten päättää jotain muuta, sanoi Orpo.

Tällä hetkellä Nato-maiden tulisi käyttää puolustukseen summa, joka vastaa kahta prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Jäsenmaat täyttävät velvoitteen vaihtelevasti.

Puolustukseen panostaminen on saanut vauhtia Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kritiikistä ja uhkailuista. Presidentiksi palattuaan Trump sanoi vaativansa kaikkia Nato-maita käyttämään puolustukseen vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

AVAINSANAT