VALIKKO

Soste varoittaa: Jos korjausliikkeitä ei tehdä, pienituloisten määrä kasvaa edelleen

Ihmisiä Myllypuron elintarvikejakelun jonossa Helsingissä helmikuussa 2023.

Pienituloisten määrä olisi mahdollista kääntää selkeään laskuun sosiaaliturvaleikkauksia perumalla, kertoo Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Soste. Arvio perustuu Sosten huhtikuussa tekemiin laskelmiin. Soste on sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö.

Vastaavasti jos hallituksen sosiaaliturvaan tekemät leikkaukset pysyvät voimassa, pienituloisten määrä Suomessa jatkaa Sosten laskelmien mukaan kasvuaan vuoteen 2027 asti.

Soste laski sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttamisen vaikutukset köyhyyden kehittymiseen SISU-mikrosimulointimallilla. Näiden toimien vaikutuksia verrattiin tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset pysyvät voimassa.

Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona puoliväliriiheen sopimaan julkisen talouden suunnasta lähivuosille.

SOSIAALI- ja terveysministeriö on arvioinut tänä ja viime vuona tehtyjen leikkausten lisäävän köyhien ihmisten määrää noin 100  000:lla. Hallitus on tehnyt huomattavia leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan ja asumistukeen.

-  Sosiaaliturvaetuuksien indeksit on jäädytetty vuoteen 2027 saakka, ja toimeentulotukeen on suunnitteilla lisäleikkauksia. Jos korjausliikkeitä ei tehdä, pienituloisten ihmisten määrä kasvaa Suomessa edelleen nykyisestä useilla tuhansilla, kertoo tiedotteessa Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen.

JOS sosiaaliturvaleikkauksia peruttaisiin, pienituloisia ihmisiä olisi Sosten laskelmien mukaan vuonna 2026 noin 19  200 vähemmän ja vuonna 2027 noin 21  200 vähemmän verrattuna tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät leikkaukset pysyvät voimassa.

Pienituloisten lasten määrä vähenisi järjestön mukaan siten, että vuonna 2026 heitä olisi noin 6  000 vähemmän ja vuonna 2027 noin 6  300 vähemmän kuin ilman sosiaaliturvaleikkauksien perumisia.

Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen pitää laskelmien osoittamaa muutosta pienituloisten määrässä merkittävänä sekä määrällisesti että inhimillisesti. Hän muistuttaa tiedotteessa, että lapsiköyhyyden seuraukset voivat kantaa pitkälle lasten aikuisuuteen asti.

Järvinen nostaa myös esille, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät Suomessa tällä hetkellä muun muassa ylivelkaantumisen, häätöjen ja asunnottomuuden lisääntymisenä.

-  Indeksikorotusten, lapsikorotusten ja suojaosien palauttaminen ei kumoaisi kaikkia leikkausten vaikutuksia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan ja helpottaisi tuhansien ihmisten toimeentuloa ja arkea, Järvinen kertoo.

SOSTEN mukaan sen esittämät sosiaaliturvaleikkausten perumiset lisäisivät julkisia menoja noin 255 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Esitykset voitaisiin rahoittaa esimerkiksi kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta.

-  Suomalaiset ekonomistit ja veroasiantuntijat ovat pitäneet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä laajasti tarpeellisena. Maltillinenkin verouudistus lisäisi valtion tuloja noin 280-440 miljoonalla eurolla vuodessa, kertoo Kyyrönen tiedotteessa.

-  Viime kädessä on poliittinen päätös, kenen halutaan kantavan vastuu valtiontalouden sopeutuksista, Kyyrönen lisää.

Sosten köyhyyslaskelmissa ei huomioitu asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien indeksikorotuksia. Asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien korottaminen kansaneläkeindeksillä vähentäisi Sosten mukaan köyhyyttä vielä enemmän.

Laskelmissa pienituloiseksi on määritelty henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta.

AVAINSANAT

Purran ja Essayahin Gaza-näkemykset hämärän peitossa

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puheenjohtajien näkemykset Gazan ajankohtaisesta tilanteesta ovat tällä viikolla jääneet pitkälti hämärän peittoon.

Perussuomalaisten Riikka Purran kabinetista STT:n haastattelupyynnöt on torpattu ministerin kiireisiin vedoten. Kristillisdemokraattien Sari Essayah on niin ikään vedonnut kiireisiin.

Keskiviikkona Essayah kieltäytyi eduskunnassa vastaamasta toimittajille ja kiirehti pois. STT olisi halunnut kuulla, allekirjoittavatko puheenjohtajat täysin valtionjohdon kannanoton.

Tiistaina Essayah viestitti vain lyhyesti, että nyt ei ole aika keskustella Palestiinan tunnustamisesta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi tiistaina, ettei täysin allekirjoita kannanottoa.

PRESIDENTTI Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ottivat maanantaina kantaa Gazan tilanteeseen ja Israelin toimintaan alueella. He muun muassa vaativat Gazan siviilien kärsimyksen loppumista ja sanoivat, että väestön pakkosiirrot ovat sotarikos.

-  Sieltä saatava tieto on varsin hajanaista ja voi olla paikoitellen puolueellistakin, Mäkelä sanoi.

Pääosin hän kuitenkin kuvaili kannanottoa Suomen perinteisen ulkopoliittisen linjan mukaiseksi.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi, että olisi kaivannut lisäyksiä kannanottoon.

KANNANOTON mukaan Suomi vaatii Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja takaamaan humanitaarisen avun pääsyn perille. Östman sanoi, että tässä kohdassa olisi voinut mainita myös Hamasin.

Orpo korosti, että kannanotto tuotiin koko hallituksen keskeisten ministerien tietoon ja että se on hallituksen Lähi-itä-linjausten ja Suomen ulkopoliittisten linjausten mukainen

Saila Kiuttu, Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Stubb: Suomi tunnustaa Palestiinan ”jossain vaiheessa”

Presidentti Alexander Stubb Helsingissä 23. huhtikuuta.

Presidentti Alexander Stubb kommentoi kysymystä Palestiinan tunnustamisesta keskiviikkona tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa Suomi tunnustaa Palestiinan ”jossain vaiheessa”.

-  Mielestäni olemme tilanteessa, jossa on liikettä. Maailmassa 147 maata on tunnustanut Palestiinan, Euroopan unionissa 11 (maata) 27:stä. Siinä vaiheessa, jos lähtee suurempi liike, Britannia, Ranska tai muutama muu maa, on Suomenkin hyvä olla historian oikealla puolella, Stubb sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

STUBBIN mukaan Palestiinan tunnustamisella on vaikutusta, jos isompi ryhmä tekee sen yhdessä.

Presidentti kertoi myös olleensa yhteydessä Israelin presidenttiin Isaac Herzogiin useamman kerran pelkästään kuluvan viikon aikana ja tuoneensa esiin suoraan oman mielipiteensä Gazan väestönsiirroista.

-  Tuomitsemme kaikki kansainvälisen oikeuden rikkomukset, humanitaarisen avun estämisen ja nostamme esille asioita, jotka ovat sotarikoksia, Stubb sanoi.

AVAINSANAT

Päivi Räsänen holokaustikiellosta: Tällaisena laki on uhka sananvapaudelle

Päivi Räsänen on ollut epäiltynä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan kolmessa tapauksessa.
Susanna Luikku

Eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään lähetekeskustelu holokaustin kiellon kriminalisoimisesta. Hallituspuolueiden edustajista Päivi Räsänen (kd.) ilmoitti vastustavansa esitystä sen tämänhetkisessä muodossaan.

Ehdotettu lakimuutos perustuu Euroopan unionin neuvoston rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevaan puitepäätökseen ja Euroopan komission Suomea vastaan aloittamaan rikkomusmenettelyyn.

Muutoksen ydin on, että sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevaan lukuun tulee lisätä vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämistä koskeva rangaistussäännös. Sen mukaan ”rikokseen syyllistyisi se, joka vakavasti vähättelee joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan kiihottamista kansanryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä.”

Kristillisten ex-puheenjohtaja Päivi Räsänen kuitenkin tulkitsi puheenvuorossaan asian niin, että lakiesitys nykymuodossaan mahdollistaisi ”vääristä mielipiteistä ja vakaumuksista rankaisun, tuomitsemisen ja vuosia jatkuvat oikeudenkäynnit, joista minullakin on kokemusta”.

RÄSÄNEN on ollut epäiltynä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan kolmessa tapauksessa. Arkkipiispa Tapio Luomalle vuonna 2019 osoitettu twiitti, jossa Räsäsen mukaan kirkon osallistumisella sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen Pride-tapahtumaan ”häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheiksi” ei ensin edennyt oikeuteen, mutta Räsäsen homoseksuaalisuutta käsitelleet pamflettikirjoitukset sekä muut julkiset kommentit johtivat valtakunnansyyttäjän aloitteesta uuteen tutkintaan ja oikeudenkäyntiin vuonna 2022.

Syytteet hylättiin alemmissa oikeusasteissa, mutta syyttäjä sai valitusluvan korkeimmalta oikeudelta huhtikuussa 2024.

– Siksi en voi kannattaa esitystä tällaisena vaan toivon, että se rajataan vielä selvemmin koskemaan vain holokaustin kiellon kriminalisointia, Räsänen sanoi salissa.

Muutama muukin hallituspuolueiden, lähinnä perussuomalaisten, edustaja esitti lähetekeskustelussa periaatteellisen huolensa sananvapauden mahdollisesta kaventumisesta, EU:n liiasta vaikutusvallasta ja siitä, että ”eriäviä ja tyhmiäkin mielipiteitä ei enää pian saa esittää”. Kukaan heistä ei kuitenkaan vastustanut esitystä.

OIKEUSMINISTERI Leena Meri (ps.) vastasi ymmärtävänsä sananvapaushuolet, mutta korosti huolellista valmistelua sekä EU-tasolta tulevaa ja velvoittavaa puitepäätöstä.

– Ja sekin täytyy sanoa, että kyllä kansanmurhan sisältö, niin holokaustissa kuin vaikka ex-Jugoslaviassa tai Ruandassa, on jokaiselle ihmiselle tänä päivänä niin selvä, ettei siitä tarvitse voida sanoa mitä tahansa, Meri kommentoi.

Koskettavimman puheenvuoron salissa piti odotetusti kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz, joka muistutti holokaustin konkreettisesta ja henkilökohtaisesta todellisuudesta. Zyskowiczin puolanjuutalainen isä Abram jäi suvusta ainoana henkiin natsien keskitysleiriltä.

Seuraavaksi lakiesitys lähtee lakivaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan arvioitaviksi.

AVAINSANAT

Valtonen STT:lle: Suomi avoin Israelin ministereille asetettaville EU-pakotteille

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Suomi lähtökohtaisesti tukee sitä, että EU voisi asettaa pakotteita joitakin Israelin hallituksen ministereitä kohtaan. Näin sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) STT:lle.

Ruotsi kertoi tiistaina ajavansa pakotteita yksittäisiä ministereitä kohtaan. Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard kommentoi tiistaina uutistoimisto AFP:lle, että EU:n on kiristettävä toimiaan, koska siviilien tilanne Gazassa ei ole parantunut.

Valtosen mukaan Suomi on hyvin avoin ajatukselle.

-  Mielestäni on todella tärkeää, että katsotaan, mitä pystytään henkilöpakoteregiimin puitteissa tekemään. Olemme alustavasti olleet tukemassa sitä, että kaikkia näitä ministereiden lausuntoja, joista osa on todella kylmääviä, selvitetään ja katsotaan, olisiko henkilöpakotejärjestelmä oikea keino puuttua. Että lähtökohtaisesti tuetaan, Valtonen sanoo.

SUOMI on lisäksi vaatinut henkilöpakotelistan täydentämistä uusilla nimillä väkivaltaisista Israelin siirtokuntalaisista ja toisaalta Hamasista.

Tiistaina kerrottiin, että EU aloittaa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Sopimus on muun muassa helpottanut kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä. Valtosen mukaan kyse on tärkeästä askeleesta eteenpäin.

Valtonen, presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton Gazan tilanteesta. Hallituspuolueiden kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten riveistä on kommentoitu, että kannanotossa olisi voinut vielä enemmän korostaa Hamasin roolia.

Valtonen sanoo, että hallituksen sisällä on ”totta kai jonkin verran eri näkemyksiä siitä, että miten pitäisi toimia, miten pitäisi edetä”. Itse kannanottoa hän sanoo Suomen pitkän linjan mukaiseksi. Painotuseroja voi olla hänen mukaansa esimerkiksi siinä, nostetaanko ensin esiin Hamasin terroristinen hyökkäys ja panttivankien vapauttaminen vai tämän hetken erittäin katastrofaalinen humanitaarinen tilanne.

-  Mitään linjaeroja sen suhteen, mitä siinä lukee, ei kyllä ole, Valtonen sanoo.

OPETUSMINISTERI Anders Adlercreutz (r.) on vaatinut keskustelua Palestiinan valtion tunnustamisesta.

-  Keskusteluahan sinänsä käydään kaiken aikaa, mutta ennen muuta tämähän ei ole Suomen askeleista kiinni. Jos Suomi jonain päivänä lähtee tunnustamaan, niin sen pitää aidosti viedä prosessia eteenpäin, Valtonen sanoo.

Valtonen nostaa esiin, että konkreettisia keinoja kahden valtion mallin edistämiseksi haetaan kesäkuussa YK-kokouksessa Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla. Valtosen mukaan Suomi tekee ratkaisuja joka tapauksessa kumppanimaiden kanssa, jos tekee.

-  Mutta nyt ei olla siinä tilanteessa, että meillä olisi kotimaista kannanmuodostusta missään vaiheessa edes aloitettu.

Valtonen kehottaa katsomaan tunnustamiseen liittyen asian kahta puolta. Hänen mukaansa jos olisi maita, jotka tunnustavat Palestiinan, tarvitaan myös erityisesti läheltä maita, jotka tunnustaisivat Israelin.

-  Pitää saada turvallisuustasapaino sinne molemmin puolin luotua, koska muuten ollaan jatkuvasti sitten tällaisessa vastaavassa tilanteessa, että epäluulo vain kasvaa ja samalla ikävä kyllä epätoivo.

AVAINSANAT

Erottamisuhan alla oleva kansanedustaja toivoo puolueelta sovittelevaa linjaa

Johannes Yrttiaho (vas.).

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho kaipaa puoluejohdolta sovittelevaa linjaa suhteessa kolmeen kapinoivaan paikallisyhdistykseen. Yrttiaho on itse vaarassa tulla erotetuksi puolueesta.

Vasemmistoliiton puoluehallitus kertoi tänään, että se saattaa erottaa kolme turkulaista paikallisyhdistystä jäsenineen puolueesta mikäli yhdistykset eivät erota kilpailevilta listoilta alue- ja kuntavaaleissa ehdolla olleita jäseniään. Yksi ulkopuolisen listan ehdokkaista oli Yrttiaho itse.

– Kokouksessa tehdyn muutosesityksen mukaan asiassa tulisi sovitella turkulaisyhdistysten ja paikallisjohdon välillä. Puoluejohdon tarjoamat sovittelijat voisivat olla tässä apuna, Yrttiaho sanoo tiedotteessaan.

Puolueeseen kuulutaan paikallisyhdistysten kautta. Vasemmistoliiton sääntöjen mukaan puoluetta vastaan kilpailevan listan ehdokkaana oleminen on erottamisperuste puolueesta. Jos puolueyhdistys ei erota jäsentään, voidaan yhdistys erottaa puolueesta.

YRTTIAHO toivoo, että kolme paikallisyhdistystä saisi vain vakavan varoituksen. Kyse on Itä-Turun Vasemmistoliitosta, Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistyksestä ja Kaerlan Naisista.

– Puoluehallituksen piirissä viime viikkoina vahvistunut yhtenäisyyttä tavoitteleva linja on ehdottoman kannattava, Yrttiaho jatkaa.

Erottamisuhan alle nyt asetetut turkulaisyhdistykset ovat Yrttiahon mukaan syksystä saakka esittäneet keskusteluja ja sovittelua, kun näkyvien puoluetoimijoiden ehdokkuudet vaaleissa estettiin.

– Rakentava ratkaisu on mahdollinen ja toivon puoluejohdon sitä nyt huolellisesti harkitsevan.

– Maassa on kovaa oikeistopolitiikkaa tekevä hallitus, jonka leikkaukset ajavat ihmisiä pahoihin vaikeuksiin. Pieni- ja keskituloisten paremman arjen puolustaminen edellyttää, että vasemmisto käy hallitusta vastaan yhtenäisenä ja kaikin voimin.

VASEMMISTOLIITON puoluesihteerin Anna Mäkipään mukaan jupakassa on kyse siitä, että puolueen jäseniä kohdellaan sääntöjen suhteen yhdenvertaisesti. Siksi prosessia joudutaan viemään eteenpäin. Mäkipään mukaan mukaan kilpaileville listoille loikanneiden osalta kyse on enää 12 jäsenestä.

– Sijaiskärsijäksi joutuu noin 140 näiden yhdistysten jäsentä. He voivat olla yhteydessä vasemmistoliiton jäsenpalveluihin, Mäkipää sanoo vasemmistoliiton tiedotteessa.

Vasemmistoliiton puoluehallituksen odotetaan ratkaisevan asian kokouksessaan kesäkuussa.

AVAINSANAT