”Sosialidemokraateilla on nyt tuhannen taalan paikka” – Satakunnan demarit valmiina puoluekokoukseen

Satakunnan demarien puoluekokousryhmän puheenjohtaja Neea Kähkönen ja Satakunnan Sosialidemokraattien puheenjohtaja Harri Lehtonen.
Satakunnan demarien puoluekokousryhmän puheenjohtaja Neea Kähkönen ja Satakunnan Sosialidemokraattien puheenjohtaja Harri Lehtonen.

– Hallituksen epäoikeudenmukaiset tavoitteet on torpattava ja tuotava esiin oma rakentava vaihtoehto, Satakunnan demarien puoluekokousryhmän puheenjohtaja Neea Kähkönen ja piirin puheenjohtaja Harri Lehtonen vaativat.

Satakunnan sosialidemokraatit ovat huolellisesti valmistautuneet loppukevään ja kesän aikana Jyväskylän puoluekokoukseen. Koko ryhmä ja sen vetäjät lähtevät positiivisin mielin kokoukseen. Tärkeiden henkilövalintojen lisäksi kokouksessa on linjattava tulevaa oppositiopolitiikkaa.

– Menemme kokoukseen vakain mielin. Tavoitteemme on saada kaksi paikkaa puoluehallituksen pöydän ympärille. Oppositiopolitiikkaa varten tarvitsemme vahvoja linjauksia. Näihin poliittinen ohjelma antaa hyvät mahdollisuudet. On hyvä, että päivitämme ohjelmamme ajan haasteiden mukaisiksi. Tärkeää on nyt perusturvaan ja toimeentuloon liittyvät asiat. On huolehdittava, että kaikki voivat elää turvallista arkea. Tähän liittyy myös oikeudenmukainen koulutuspolitiikka, Harri Lehtonen kertoo.

Neea Kähkönen nostaa esiin myös työelämän kysymykset. Ammattiliitto PAM:in työntekijänä ne ovat hänelle läheisiä.

– Hallitus esittää lakko-oikeuden rajaamista ja puutuu näin työelämän peruskysymyksiin. Lakko-oikeuteen puuttuminen on ehdottomasti torjuttava. Pidän tärkeänä, että myös aloite ammattiliittojen kanneoikeudesta menee eteenpäin. Kaiken kaikkiaan on hienoa, että puoluekokoukselle on tehty runsaasti aloitteita. On hyvä, että meillä puolueessa on laaja mahdollisuus tehdä aloitteita. Tämä on erinomainen tapa saada esiin jäsenistön ääni politiikan sisältöön.

SOSIALIDEMOKRAATTIEN kesänaikaista oppositiopolitiikka on moitittu. Esimerkiksi Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen kirjoitti jokin aika sitten, että ”popkorninsyönti saa nyt loppua. Jos SDP haluaa olla uskottava oppositiorintaman vetäjä, puolueen on lopetettava taktinen vaikenemisensa.”

– On totta, että ei olla päästy tekemään kunnollista oppositiopolitiikkaa, myös työnsä päättäneessä puoluehallituksessa toiminut Harri Lehtonen myöntää.

Osasyynä on ollut myös hallituksen sekasortoinen tilanne. Hallitus ei ole tehnyt vielä juurikaan esityksiä, kun siltä on ollut fokus hukassa. On varmaa, että vastataan, kun hallituksen esityksiä alkaa tulla. Näinhän tapahtui jo valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjettiesityksen tultua julkisuuteen.

SDP:lle on nyt tarvetta. Tällainen viesti on tullut vahvasti esiin.

Neea Kähkönen ja Harri Lehtonen ovat yhtä mieltä siitä, että on torpattava kaikki hallituksen epäoikeudenmukaiset tavoitteet ja tuotava esiin oma rakentava vaihtoehto, josta on selkeästi viestittävä kansalaisille ja puhuttava kentällä. Heidän mielestään pelkkäarvostelu ei riitä, vaan on kerrottava, miten sosialidemokraatit hoitaisivat maan asioita. Selvää on myös, että politiikassa tarvitaan aina myös kompromisseja, joihin on oltava valmiutta.

– Kevään aikana on nähty selvästi, että nyt SDP:lle on tarvetta. Tällainen viesti on tullut vahvasti esiin ihmisten kanssa keskustellessani. Kansalaiset kyselevät ja pelkäävät, mitä ongelmia nykyhallituksen politiikka tuo tullessaan, Lehtonen kertoo.

– Sosialidemokraateilla on nyt tuhannen taalan paikka aktivoida ihmisiä. On kuunneltava heidän huoliaan ja kutsuttava mukaan toimintaamme. Vaikuttamisen paikkoja puolueessamme pitää juuri nyt olla kaikille, Neea Kähkönen vaatii.

Satakunnan hyvinvointialueelle synkkä yt-uutinen: 123 ihmistä irtisanomisvaarassa

Hyvinvointialue ei ole vielä yksilöinyt, mistä sotepalveluista ihmisiä irtisanotaan eniten.

Satakunnan hyvinvointialue aikoo karsia enintään 283 työtehtävää yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena. Suuri osa leikkauksista toteutetaan työntekijöiden irtisanomisina.

Aluehallitus hyväksyi esityksen tiistaina.

Irtisanomisuhan alla on enintään 123 ihmistä. 112 voi joutua siirtymään toisiin tehtäviin tai heidän toimenkuvansa muuttuvat.

Lisäksi aluehallituksen mukaan mahdollisia määräaikaisia lomautuksia voidaan käyttää rajatusti.

Neuvottelut päättyivät erimielisinä, kerrotaan hyvinvointialueen tiedotteessa.

TAVOITTEENA yt-prosessissa oli vähentää henkilöstökuluja 10 miljoonalla eurolla hyvinvointialueen talouden alijäämän kattamiseksi. Kumulatiivinen alijäämä on alustavien tietojen mukaan silti yhä 110 miljoonaa euroa.

Neuvottelut koskivat koko hyvinvointialueen henkilöstöä. Yt-neuvottelut alkoivat helmikuun puolivälissä ja päättyivät maaliskuun lopussa.

Kansanedustaja vaatii selvittämään keinot sähköverkkojen julkisen omistuksen varmistamiseen – ”Suojaudutaan myös mahdollisilta hybridiuhilta”

Kansanedustaja Juha Viitala (sd.) haluaa tietää, miten hallitus selvittää sähkönjakeluverkkojen julkisen omistuksen varmistamisen tarpeellisuutta ja keinoja.

Aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt Viitala muistuttaa, että tämän vuoden alussa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ilmoitti hallituksen kieltävän kokonaan kunnallisten vesilaitosyhtiöiden myynnin.

– On tärkeää, että kriittinen infrastruktuuri pidetään täysin julkisessa omistuksessa. Vesihuollon lisäksi meidän on syytä pohtia myös sähkönjakeluverkkojen omistajuutta. Sähköverkkojen merkitys huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kannalta korostuu entisestään maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä, hän sanoo.

Viitalan mielestä nykyisessä turvalllisuustilanteessa on tärkeää vakaasti harkita sähköverkkojen omistuksen muutoksia. Nykyinen lainsäädäntö ei sääntele omistusta, hn huomauttaa.

– Sähköverkkojen yksityisen omistuksen lisääntyminen herättää huolta. Julkinen omistus varmistaa parhaiten, että sähköverkkojen ylläpito ja kehittäminen palvelevat kansallisia etuja, erityisesti kriisitilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa ja tehokasta reagointia. Näin suojaudutaan paremmin myös mahdollisilta hybridiuhilta.

Viitala katsoo, että kyse on ihmisten perustarpeiden turvaamisesta kaikissa tilanteissa. Siksi hallituksen olisi hänen mukaansa syytä selvittää sähköjakeluverkon julkisen omistuksen varmistamisen tarpeellisuus ja keinot.

– Sähköverkkojen omistusmuodoista huolimatta on pystyttävä pitämään huolta Suomen ja suomalaisten energiahuoltovarmuudesta ja sähköverkon turvallisuudesta myös tulevaisuudessa.

Satakunnan aluehallitus vahvisti Varhilan eron hyvinvointialueen johdosta

Kirsi Varhila kuvattuna tiedotustilaisuudessa vuonna 2020.

Satakunnassa aluehallitus on vahvistanut hyvinvointialueen johtajan Kirsi Varhilan eron tehtävästään.

Varhila sanoi tiedotustilaisuudessa, että ratkaiseva tekijä hänen eronsa taustalla oli aluehallituksen asettaman poliittisen ohjausryhmän toiminnan jatkaminen.

Varhila sanoi kokeneensa, että ryhmästä tulee hyvinvointialueen johtajalle päällystakki.

-  Johtamisen edellytykset siinä kohtaa aivan selkeästi vähenivät, hän sanoi.

Varhila kiisti mediassa esiintyneet tiedot, joiden mukaan hänen eropäätöksensä taustalla olisi ollut hyvinvointialueen muutosjohtamista kriittisesti arvioinut konsulttiraportti.

Varhila sanoi, että raportin sisällössä ei ollut mitään, mikä ei olisi ollut aiemmin tiedossa ja totesi, että sen johdosta on jo tartuttu toimenpiteisiin.

Lisäksi erimielisyyttä syntyi Varhilan mukaan esityksistä muuttaa hyvinvointialueen johtoryhmän kokoonpanoa.

Ennen nimitystään Satakunnan hyvinvointialueen johtoon vuonna 2022 Varhila toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä. Hän oli koronapandemian aikana usein julkisuudessa kertomassa pandemian torjuntatoimista.

Varhila kertoi, ettei hänellä ole tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia, mutta että hän ryhtyy nyt etsimään uutta työtä eikä suunnittele eläköitymistä.

-  Olen työnarkomaani kuten monet täällä tietävät, hän sanoi.

Uutista täydennetty klo 16.06.

Kansanedustaja Aki Lindén Porissa: Äärioikeisto torjutaan ratkaisemalla asiat, joista ihmisten huolet kumpuavat

Porin Työväenyhdistyksen perinteisessä vuodenvaihteen juhlassa oltiin huolissaan äärioikeiston noususta. Juhlapuheessaan kansanedustaja Aki Lindén vaati, että julkisen terveydenhuollon puolesta sosialidemokraattien on jatkuvasti taisteltava.

Juhlapuhuja, kansanedustaja Aki Lindén aloitti puheensa pohtimalla suuria asioita, joita vuosi 2025 voi tuoda tullessaan.

– Onko edessä rauha Lähi-itään ja Ukrainaan? Mitä Trumpin valinta merkitsee koko maailmalle? Tuoko uusi vuosi käänteen Suomen talouteen, paraneeko työttömyys, kasvaako ostovoima? Miten ilmastonmuutos etenee?

Lindénin mielestä autoritaarisuus ja valheet ruokkivat vastakkainasettelua, jota näemme ympärillämme.

– Eikö ihmiskunta opi mitään? Mistä saamme toivon, ”ikuisen taistelun ihmisyyden puolesta sortoa vastaan”. On kuitenkin käytävä taistelua inhimillisyyden puolesta, Linden valoi uskoa.

Aki Lindén oli juuri lukenut entisen liittokansleri Angela Merkelin elämäkertakirjaa Vapaus ja palannut matkaltaan Berliinistä. Nämä saivat hänet muistelemaan Hitlerin valtaannousua 33 prosentin vaalikannatuksella 1930-luvulla. Tätä hän vertasi nykyiseen äärioikeiston nousuun Saksassa. Pelottavasti silläkin on noin 30 prosentin kannatus joissakin osavaltioissa.

Lindén pohti myös, miten äärioikeisto voidaan tänä päivänä torjua.

– On puututtava syihin, jotka kasvattavat äärioikeistoa. On ratkaistava ne asiat, joista ihmisten huolet kumpuavat. Näitä ovat muiden muassa globalisaation vaikutukset, kuten esimerkkisi työpaikkojen siirtyminen kehittyviin maihin, turvallisuus, maahanmuuttajien kotoutuminen ja yhdenvertaisuus. Olen todella huolissani, mitä monessa Euroopan maassa nyt tapahtuu, Linden puhui.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON asiantuntijana Aki Linden nosti esiin nykyisen palvelujärjestelmämme haasteita.

– Julkinen terveydenhuolto on sellainen, jonka puolesta me sosiaalidemokraatit toimimme. Maksuton lääkärin apu todettiin jo Forssan ohjemassamme vuonna 1903. Sen puolesta meidän edelleen taisteltava.

– Tärkein asia on hoitotakuu ja hoitoon pääsy. Siihen liittyy omalääkäri-järjestelmä. On näyttöä siitä, että se vähentää päivystys- ja sairaalakäyntejä. Tarvitsemme perustason mielenterveystyötä. Vanhusten huoltoa, niin laitoshoitoa kuin avohuoltoa, on kehitettävä tasa-arvoisesti, Linden vaati.

Puheensa Aki Linden päätti Arvo Turtiaisen vuonna 1953 julkaisemaan runoon Minulla on ystävä.

Juhlassa luovutettiin puoleen kultainen ansiomerkki Porin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön pitkäaikaiselle sihteerille Esko Aholalle.

Satakunnan Demarinuoret vastustavat Porin Energian vähemmistöosuuden myyntiä – Rosalia Breider uudeksi puheenjohtajaksi

Kuvassa vasemmalta demarinuoret Valtteri Kankaristo, Aija Heinola, Kasper Sihvo, Kalle Kurtti, piirin puheenjohtaja Heidi Viljanen, demarinuoret Riku-Petteri Vainio ja Salli Nummelin.

Satakunnan Demarinuoret tekivät syyskokouksessaan sääntömuutoksen, valitsivat uuden puheenjohtajan ja antoivat tiukan julkilausuman suunnitellusta Porin Energian vähemmistöosuuden myynnistä.

Kokous valitsi Satakunnan Demarinuorten uudeksi puheenjohtajaksi Rosalia Breiderin Porista.

– Halusin antaa nuijan eteenpäin, koska en ole käytettävissä ensivuoden aluevaaleissa ja itse koen, että Satakunnan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n puheenjohtajan on oltava myös aluevaaleissa ehdolla, Satakunnan Demarinuorten väistyvä puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio kertoo.

Kokouksessa hyväksyttiin sääntömuutos, jonka mukaan Satakunnan Demarinuorilla on jatkossa vain yksi vuosikokous kevät- ja syyskokouksen sijasta.

– Halusimme tehdä tämän muutoksen, koska koimme kevätkokouksen lähes tarpeettomaksi, sillä samat asiat voidaan käsitellä samassa kokouksessa, Vainio kertoo.

Kokouksessa myönnettiin myös kunniakirja väistyvälle varapuheenjohtajalle Susanna Grönlundille. Kunniakirja myönnettiin, koska hän on yksi perustajajäsenistä ja hän ikänsä puolesta joutuu jättämään toiminnan.

Porin Energian myynti – lyhytnäköinen laastari Porin vaikeaan taloustilanteeseen.

SYYSKOKOUKSEN julkilausumassa Satakunnan Demarinuoret ottavat kantaa Pori Energian mahdolliseen vähemmistöosuuden myyntiin.

– Satakunnan Demarinuorten syyskokous suhtautuu kielteisesti Pori Energian vähemmistöosuuden myyntiin. Vaikka aihe on ollut kuntapäättäjille hyvin vaikea, Satakunnan Demarinuoret ovat päätyneet syyskokouksessaan kielteiselle kannalle yksimielisesti. Sen lisäksi, että yhteisen omaisuuden myyminen on liikkeellemme arvokysymys, näemme ratkaisun lyhytnäköisenä laastarina Porin vaikeaan taloustilanteeseen, julkilausuma korostaa.

Satakunnan Demarinuoret ymmärtävät, että Porin vaikea taloustilanne vaatii kuntapäättäjiltä toimia. Tosin heidän mielestään kurja taloustilanne on ennen kaikkea istuvan hallituksen ja heikon kansallisen talouskasvun syytä.

– Lyhytnäköinen pikavoittojen tavoittelu kansalaisten perustarpeiden kustannuksella on kuitenkin väärin. Vaikka myyntiä valmistelevat tahot ovatkin kertoneet, että myynnistä saadut varat kaupunki sijoittaisi matalariskisiin rahastoihin, ei ratkaisu ole kuntalaisen kannalta edullinen. On kuntalaisen kannalta aivan sama, maksaako hän lisäeuronsa korkeamman sähkönhinnan vai veronkorotusten muodossa, julkilausumassa todetaan.

DEMARINUORET tuovat esiin, että julkiseen keskusteluun on syötetty nimenomaisesti narratiivia, jossa Pori Energian vähemmistöosuuden myynti olisi kuin taikalääke, jolla Porin kaupunki pystyisi välttämään veronkorotukset ja muut ikävät säästötoimet.

– Raaka totuus on, että näitä toimia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa silti. Vielä suuremmissa määrin, jos talous ei kasva. Pahin skenaario olisi, jos Pori Energian vähemmistöosuuden myynti johtaisikin vastoin kaupunginjohtajan ylioptimistista visiota sähkön kuluttajahintojen kasvuun ja samalla Porin kaupunki joutuisi turvautumaan edellä mainittuihin säästötoimiin. Kaikkia skenaarioita yhdistää se, että maksajana on tavallinen kuntalainen, julkilausumassa painotetaan.

Demarinuorten mukaan 49 prosentin vähemmistöosuuden pystyy myymään vain kerran.

– Mikäli tähän ratkaisuun päädytään nyt, on Porin kaupungilla tulevaisuudessa jälleen yksi työkalu vähemmän tulevaisuuden talouskriiseissä käytettävissään. Vaikka peräänkuulutammekin talouskasvua, se ei ole itsestäänselvyys. Globaalit ja geopoliittiset kriisit ilmastonmuutoksesta suursodan uhkaan eivät anna taloudesta millään tavalla hyvin ennustettavaa kuvaa. Kriisit jo itsessään ovat syy olla myymättä välttämätöntä perushyödykettä voittoa tavoitteleville tahoille.

KOKOUKSESSA valittiin Satakunnan Demarinuorten johtokunnan jäseniksi Veera Orre (Säkylä), Kasper Sihvo (Pori), Aija Heinola (Ulvila), Henri Laitila (Pori), Salli Nummelin (Eura) ja Kalle Kurtti (Siikainen). Varajäseniksi valittiin Valtteri Kankaristo (Pori) ja Riku-Petteri Vainio (Pori).

Kokouksen puheenjohtajana toimi vuonna 2025 Satakunnan Sosialidemokraattien puheenjohtajana aloittava Heidi Viljanen.