VALIKKO

Seulonnat lisäsivät havaittujen suolistosyöpien määrää

Havaittujen suolistosyöpien määrä kasvoi voimakkaasti sen jälkeen kun niiden seulonta aloitettiin, kertoo Syöpäjärjestöt tiedotteessaan.

Suolistosyövän seulonta alkoi koko maassa vuonna 2022. Havaittujen syöpien määrä kasvoi vuonna 2023 jopa 17 prosenttia verrattuna seulontaa edeltävään aikaan. Vuonna 2023 suolistosyöpiä todettiin seulonnassa vajaat 800 ja kaikkiaan runsaat 4  500 tapausta.

-  Syöpätapausten kasvu johtuu oireettomien syöpien löytymisestä, mihin seulonnassa myös pyritään. Jatkossa ilmaantuvuus kääntyy laskuun, sillä suolistoseulonnassa poistetaan myös syöpien esiasteita ja näin estetään syöpien kehittyminen, toteaa Syöpärekisterin kehittämispäällikkö Aapeli Nevala tiedotteessa.

Nevalan mukaan uuden seulontaohjelman alkuvuodet ovat aina haastavia, kun positiivisia testituloksia tulee paljon, oireettomia syöpiä löytyy enemmän ja jatkotutkimuksiin syntyy ruuhkaa.

-  Seuraavina vuosina jatkotutkimusjonot lyhenevät, ja muutaman vuoden päästä myös suolistosyöpäilmaantuvuus alkaa pudota, Nevala sanoo.

SUOMEN Syöpärekisteri julkaisi maanantaina vuosien 2022 ja 2023 vuosiraportit valtakunnallisista kohdunkaulan syövän, rintasyövän ja suolistosyövän seulontaohjelmista. Vuosiraporteissa käy ilmi eri väestöryhmien osallistumisaste seulontoihin.

Vuosiraporttien mukaan matalammin koulutetut sekä äidinkielenään ei-kotimaista kieltä puhuvat osallistuvat seulontoihin selvästi muita harvemmin. Ainoastaan peruskoulutuksen saaneista suolistosyövän seulontaan osallistui runsaat 60 prosenttia, kun korkeasti koulutetuilla osallistumisaste oli 80 prosenttia. Kotimaista äidinkieltä puhuvilla osallistumisaste oli 75 prosenttia, kun muun äidinkielen puhujilla se oli vain runsaat 50 prosenttia.

Vastaavanlaiset erot osallistumisessa näkyivät myös rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulontaohjelmissa.

AVAINSANAT

Lentomatkustajilla taas peruutuspäivä, lakot jatkuvat

Edellinen ilmailualan työtaistelupäivä nähtiin keskiviikkona.

Ilmailualan Unionin IAU:n lakko haittaa lentoliikennettä perjantaina – Finnair peruu noin 80 lentoa.

Yhtiön mukaan peruutukset vaikuttavat noin 8  000 asiakkaan matkasuunnitelmiin.

IAU:n ja Palvelualojen työnantajien Paltan välistä työriitaa soviteltiin eilen, mutta riitaan ei saatu ratkaisua.

Työriitaan haetaan seuraavan kerran ratkaisua sovittelupöydässä maanantaina. IAU on jättänyt lakkovaroituksen myös maanantaille. IAU on ilmoittanut työtaistelutoimien jatkuvan tarvittaessa useina päivinä tulevilla viikoilla.

AVAINSANAT

EU antaa liikennerahaa: jäänmurtajaan ja Kilpisjärven tielle miljoona-avustukset

Kesäisin Suomen jäänmurtajia on laiturissa Helsingin Katajanokalla.
  • Kotimaa
  • 03.07.2025
  • 15:35
  • (Päivitetty: 03.07. 19:11)

EU-komissio on myöntänyt Suomelle rahoitusta yhdeksään liikennehankkeeseen yhteensä 91 miljoonan euron edestä, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö.

Eniten EU-rahoitusta sai uuden jäänmurtajan hankinta, jota komissio rahoittaa yli 42 miljoonalla eurolla.

Murtajan rakentamisen arvioidaan alkavan ensi vuoden alussa. Uusi Aino-murtaja on tarkoitus saada käyttöön syksyllä 2029. Jäänmurtajan rakennuttaa Väylävirasto.

Valtatie 21:n parantaminen Käsivarren Lapissa välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi sai EU-rahoitusta vajaat 12 miljoonaa euroa.

Helsingin Satama sai komissiolta noin 12 miljoonaa euroa Helsingin ja Lyypekin satamien välisen meriliikenneyhteyden kehittämiseen. Hangon Satama puolestaan sai vajaat kahdeksan miljoonaa euroa Hangon ja Rostockin välisen meriyhteyden kehittämiseen.

EU-komissio myönsi Verkkojen Eurooppa -rahoitusta yhteensä 2,7 miljardia euroa. Rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon investointeja.

Komissio edellyttää, että kansallinen rahoitus kattaa 50-70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

AVAINSANAT

Evp-upseeri: Nyt ryhtiä henkilöstöasioiden hoitoon, UPI ja ulkoministeriö

Ulkopoliittisella instituutilla ja ulkoministeriöllä on Suomessa paljon vastuuta ja luottamuspääomaa. Siksi niiden pitää toimia henkilöstöasioissaan mieluummin liian tiukkapipoisesti kuin fiilis- ja kaveripohjalta näyttäen.

Kerrataanpa tämän kesän ehkä kohutuimman kesätyöntekijän tapausta:

Eduskunnan alainen UPI haki keväällä tutkimusavustajaa (korkeakouluharjoittelijaa). Haluttuun tehtävään oli 59 hakijaa, joista viisi haastateltiin ja valituksi tuli ulkomailla opiskeleva, lahjakas nuori mies.

Tässä vaiheessa kaikki oli hyvin. Mutta asiastahan nousi haloo, kun julkisuudessa verrattiin hakukriteerejä ja UPI:n aiempien vastaavien harjoittelupaikkojen ratkaisuja nyt valitun Oliver Stubbin sisäänpääsyyn.

Muun muassa työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen esittämässä kritiikissä on pointti: 21-vuotias, ensimmäisen vuoden opiskelija saa olla melkoinen poikkeusyksilö, täyttääkseen sopivuus- ja pätevyyskriteerit. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

Samoin olisi suoranaista syrjintää, jollei tätä yhtä Oliveria voitaisi valita vain siksi, että hän sattuu olemaan tasavallan presidentin poika.

Pöydän puhdistamiseksi UPI julkaisi johtajansa Hiski Haukkalan tiedotteen, jossa valintaa avattiin, selitettiin ja perusteltiin asiallisilla ja hyväksyttävillä kommenteilla.

TÄSSÄ VAIHEESSA vaikutti siltä, että tapaus on käsitelty pois päiväjärjestyksestä. Eipä ollutkaan, ei lähimainkaan.

Sitten selvisikin, että Oliver Stubb oli ollut suoraan yhteydessä myös Haukkalaan, juuri ennen kuin UPI oli muuttanut valintakäytäntöjään.

Haukkala kertoi Iltalehdelle unohtaneensa tämän sähköpostittelun ja pyysi erehdystään anteeksi. Luulisi, että harva unohtaa, jos presidentin poika lähettää meiliä – mutta toki mahdotonta sekään ei ole.

Valinnasta on tehty nyt ainakin kuusi kantelua, ja hiljaisena uutiskesänä aihe pysyy pitkään pinnalla.

UPI:n hallitus kuuli keskiviikkona Haukkalaa ja sai häneltä uuden yhteenvedon tapahtumista. Hallitus aikoo tiedotteensa mukaan vastedeskin tukea johtoa laitoksen harjoittelu- ja muiden prosessien kehittämisessä. Millaista käsiohjausta tämä tarkoittaa, emme tiedä.

VIRHEITÄ TEHDÄÄN kaikissa instituutioissa. Tehokkain keino niiden korjaamiseksi on selvittää asiat kerralla reilusti, ilman että niitä joudutaan setvimään ja selittämään viikkokausia.

Ulkoministeriönkin uusin henkilöstökriisi, jo talvella valitettu Portugalin suurlähettilään työtapajupakka sai vauhtia vasta kun media alkoi kertoa asiasta.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi keskiviikkona medialle kantanaan, että tällaisiin tapauksiin pitää reagoida välittömästi eikä vasta kuukausien jälkeen.

Nyt lähettiläs on kutsuttu kotimaahan jatkotoimia varten.

Suurlähettiläs-case olisi voitu taputella pakettiin huomattavasti tyylikkäämminkin, varsinkin kun samantapaisia yhteentörmäyksiä on ulkomaanedustustoissa ja lähetystöissä sattunut varsin usein.

EDELLÄKUVATUT tämän kesän kohut ovat inhimillisesti pieniä, mutta instituutioidensa imagon kannalta äkkiä harmillisen isoksi paisuvia episodeja.

Sekä ulkopoliittisessa instituutissa että ulkoministeriössä tehdään Suomelle olennaisen tärkeää työtä. Molemmissa on erittäin pätevää henkilökuntaa ja johtajiakin. Siksi näiden pitää joissain asioissa olla paavillisempia kuin paavi itse, ja puuttua epäselvyyksiin mieluummin vaikka liiankin tiukasti.

On todella harmi, jos toimintaa hankaloitetaan itse aiheutetuilla tai täysin turhilla, vältettävissä ja korjattavissa olevilla lapsuksilla.

AVAINSANAT

Selvitys: Suojele ilmastoa – juo oluesi tölkistä tai tuopista

  • Kotimaa
  • 03.07.2025
  • 9:00
  • (Päivitetty: 03.07. 9:06)

Tölkeissä myytävä olut on ilmastoystävällisempi valinta kaupassa kuin lasipullokalja, todetaan Finnwatchin selvityksessä. Ravintolassa olut kannattaa puolestaan tilata irtopullojen sijaan hanasta, jos luontoarvoja miettii.

Oluen valmistuksessa käytetään usein vain neljää raaka-ainetta: vettä, ohramallasta, humalaa ja hiivaa. Juoman päästöt ulottuvat kuitenkin raaka-aineiden viljelystä valmiin oluen viilennykseen ja pakkaamiseen.

Pakkaus on selvityksen perusteella oluen suurin yksittäinen päästöjen lähde.

Päästöjen näkökulmasta pakkauksista paras on muovipullo, jos sellainen on saatavilla. Finnwatch suosittelee kysymään panimoilta PET-muovipulloihin pakattuja pulloja.

SUOMESSA OLUTTA ei juuri myydä muovipakkauksissa säilyvyyssyiden takia, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Lasse Pipinen kertoo STT:lle.

Muoviin pullotettu olut ei pysy juomakelpoisena yhtä hyvin kuin tölkkiin tai lasipulloon pakattu.

Pipisen mukaan oluen pakkausmateriaalin valinnassa tärkeintä on kuitenkin turvallisuus ja se, että pakkaukset kierrätetään.

PET-muovipulloihin pakatun oluen myyntiä on aiemmin kokeiltu Suomessa, mutta Pipisen mukaan ostajatkaan eivät innostuneet niistä.

Hän arvelee, että tölkkiä suositaan myös materiaalin keveyden ja kierrätettävyyden vuoksi. Alumiinitölkki suojaa olutta hyvin ilmalta ja hapelta.

-  Ilman ja hapen lisäksi olut on myös arka valolle, Pipinen sanoo.

Kierrätettävää PET:iä eli polyetyleenitereftalaattia käytetään pakkausmateriaalina sen sijaan virvoitusjuomissa.

SELVITYKSESSÄ Finnwatch vertaili kolmen suuren suomalaisen panimoyhtiön ja niiden oluiden päästöjä.

Päästövähennystavoitteiltaan tiukin Hartwall voitti tässä vertailussa Olvin ja Sinebrychoffin.

Tuloksista selvisi muun muassa, että kaikki tarkastellut panimoyhtiöt kutsuvat suurimpia tuotantolaitoksiaan hiilineutraaleiksi huomioimatta kuitenkaan esimerkiksi käytettävien raaka-aineiden päästöjä.

Finnwatchin mukaan hiilineutraaliusväitteitä tulisi käyttää markkinoinnissa vain silloin, kun kaikki oluen tuotannon aiheuttamat päästöt on huomioitu.

Finnwatch suosittelee yhtiöitä kehittämään julkista raportointiaan kattavammaksi ja läpinäkyvämmäksi.

Tutkimuksen mukaan yhtiöiden Suomessa panemassa oluessa ei käytetä lainkaan turvepelloilta tulevaa viljaa.

-  On hienoa, että päästöt panimolta on saatu kuriin. Hiilineutraaliudesta puhuminen antaa kuitenkin väärän kuvan siitä, ettei oluella olisi lainkaan päästöjä, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo tiedotteessa.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa on arvioitu, että noin kolme prosenttia ruotsalaisten ruokavaliopäästöistä syntyy alkoholinkäytöstä.

Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin suuria, koska miesten alkoholinkulutuksen päästöt arvioitiin 90 prosenttia suuremmiksi kuin naisten.

Teksti: STT / Saimi Juutinen

AVAINSANAT

Tuulivoiman rakentamisen kasvu jatkui Suomessa

Tänä vuonna Suomeen on alan yhdistyksen mukaan rakennettu yhteensä 85 uutta tuulivoimalaa. Niiden teho on yhteensä runsaat 540 megawattia.

Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti nousi kesäkuun loppuun mennessä yli 8  900 megawattiin, kertoo etujärjestö Suomen uusiutuvat ry tiedotteessaan. Tuulivoima onkin edelleen suurin uusiutuvan sähkön tuotantomuotomme, yhdistys mainostaa.

Nyt tuulivoimaloita oli Suomessa kesäkuun alussa yhteensä 1920.

Tämän vuoden loppuun mennessä tuulivoimakapasiteetin odotetaan nousevan jo noin 9  400 megawattiin.

VALTAOSA Suomen maatuulivoimaloista, 75 prosenttia, löytyy Pohjanmaan lakeuksilta. Uusia voimalatyömaita on keväällä ollut Satakunnassa ja Etelä-Savossa.

Tänä vuonna uusia voimaloita odotetaan valmistuvaksi muun muassa Vöyrissä, Kristiinankaupungissa ja Lestijärvellä.

AVAINSANAT