VALIKKO

Selvitysryhmä: Lapsilisät tasasuuruisiksi ja rahaa täysi-ikäisyyteen asti

Lapsilisäjärjestelmän uudistamista tutkinut selvitysryhmä ehdottaa, että tukia selkeytettäisiin eri korotustasoista luopumalla ja maksuaikaa jatkettaisiin täysi-ikäisyyteen asti.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä haluaisi, että rahanjako pohjautuisi tasasuuruiseen ja lapsikohtaiseen järjestelmään. Tämä tarkoittaisi, että lapsilisän korotusosat poistettaisiin.

Tällä hetkellä lapsilisän määrä kasvaa käytännössä lapsiluvun mukaan. Alle kolmivuotiaasta lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna, ja lisäksi lapsilisään kuuluu niin kutsuttu yksinhuoltajakorotus.

Selvitysryhmä suosittaa myös, että lapsilisän maksaminen jatkuisi 18-vuotiaaksi asti. Vaihtoehtoina on myös jatkaa nykyisen ikärajan mukaisesti 17-vuotiaaseen asti tai rajata lapsilisä alle 16-vuotiaille – näistä poliitikot voisivat aikanaan päättää.

Selvityksen ovat tehneet sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Liisa Siika-aho ja Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa.

Tammikuun lopusta Lehtosen tilalle selvityshenkilöksi nimitettiin Kelan vastaava pääjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

KOROTUSOSISTA luopumista perustellaan muun muassa sillä, ettei lapsilisä sen tavoitteista huolimatta kohdennu pelkästään korkeammassa köyhyysriskissä oleville ryhmille.

Nykyisen lapsilisäjärjestelmän tarkoituksena on ollut vähentää lapsiperheiden pienituloisuutta.

Koska lapsilisää maksetaan kaikille perheille tuloista riippumatta, kohdentuvat korotusosat myös niille, jotka eivät todellisuudessa ole korotetun tuen tarpeessa, selvityksessä sanotaan.

Yksinhuoltajakorotuksesta luopumista perustellaan sillä, että nykyisillään siihen on oikeutettu, vaikka henkilöllä olisi yhteishuoltajuus tai lapsen toinen vanhempi maksaisi elatusapua.

Selvityksen mukaan yksinhuoltajakorotusta saatetaan joskus maksaa myös väärin perustein. Esimerkkinä selvityksessä annetaan niin sanotut salatut avoliitot, jossa etuuden saaja ilmoittaa asuvansa lapsen kanssa yksin, vaikka todellisuudessa hän asuu avopuolisonsa kanssa samassa taloudessa.

Maksatusajan jatkamista puolestaan perustellaan esimerkiksi järjestelmän yksinkertaistamisella: täysi-ikäisyydenkin raja on 18 vuotta.

AVAINSANAT

Hallituksen esitys rikostiedustelulain muutoksista lausunnoille – tästä on kyse

Hallituksen esitys rikostiedustelulain muutoksista on lähetetty lausunnoille. Asiasta kertoo sisäministeriö.

Ministeriön mukaan lakimuutoksen tarkoituksena on varmistaa, että poliisi voi rikostiedustelulla puuttua muun muassa vakavaan jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen nykyistä aiemmin.

Muutoksen myötä rikostiedustelukeinoja voisi käyttää vakavan rikollisuuden torjunnassa uhkaperusteisesti eli salaista tiedonhankintaa voisi tietyissä tapauksissa tehdä jo ennen kuin rikollinen hanke on edennyt yksilöidyksi rikokseksi. Sallittuja rikostiedustelukeinoja olisivat esimerkiksi telekuuntelu ja televalvonta.

Lausuntokierros päättyy elokuun alussa.

AVAINSANAT

Grahn-Laasosen seuraaja valitaan tällä viikolla

Sanni Grahn-Laasonen (kok.) 7. toukokuuta.

Kokoomus valitsee tällä viikolla sijaisen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle, joka jää perhevapaalle.

Grahn-Laasonen kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.

Hän sanoi lääkärin suosituksesta keventäneensä jo kalenteriaan. Päivityksessään Grahn-Laasonen nosti esiin myös hallituksen esityksiä.

- Juuri perhevapaan kynnyksellä annamme vielä hallituksen esityksen yhdistelmävakuutuksesta. Myös YEL:n uudistamista ja 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun laajentamista koskevat hallituksen esitykset ovat pian valmiina etenemään lausunnoille, hän kirjoitti.

VIRALLISESTI ministeri vaihtuu ensi viikon tiistaina kesäkuun 16. päivä. Grahn-Laasonen kertoo palaavansa ministeriksi vuodenvaihteessa.

Grahn-Laasosen todennäköisimpänä sijaisehdokkaana pidetään kansanedustaja Karoliina Partasta, joka sai eniten ääniä kokoomuksen varapuheenjohtajavaalissa Jyväskylässä viikonloppuna.

AVAINSANAT

”Puoluetukeahan se on” – Tutkimus: Sote-uudistus satoi piirijärjestöjen laariin

Vaalimainoksia vuoden 2023 eduskuntavaalien alla Herttoniemessä.

Tutkija Tomi Venhon mukaan sote-uudistus loi Suomeen uuden erityisesti puolueiden piirijärjestöjä hyödyttävän julkisen tukilähteen. Venho selvitti valtuustoryhmien ja puolueiden rahoitusta hyvinvointialueilla Kunnallisalan kehittämissäätiön tilauksesta.

Vuoden 2023 alussa aloittaneet hyvinvointialueet toivat puolueiden julkiseen tukeen neljännen portaan varsinaisen valtion budjettiin sisältyvän puoluetuen, puolueiden järjestötuen ja kunnallisen puoluerahoituksen rinnalle.

Ennen hyvinvointialueiden perustamista piirijärjestöjen osuus julkisesta puoluetuesta on vaihdellut 25-50 prosentin välillä. Venhon mukaan tilanne on nyt olennaisesti muuttunut.

– Piirijärjestöt ovat aikaisemmin olleet vähemmällä julkisella tuella kuin muut keskeiset puolueorganisaation elementit. Nyt sekin on nostettu samalle tasolle eli 70-90% vuosituloista tulee julkisista varoista tavalla tai toisella, Venho toteaa Demokraatille.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli lainattiin Venhon mukaan pitkälti kunnilta.

PUOLUEIDEN piirijärjestöjen hyvinvointialueilta saamat rahat koostuvat pääosin puolueiden valtuutetuilta keräämien puolueverojen tuotoista ja valtuustoryhmätuista eli niin sanotuista ryhmärahoista.

Tukisummat ovat liikkuneet noin 7 miljoonan euron vuositasolla, kun mukaan lasketaan kaikkien puolueiden piirijärjestöt. Ryhmärahojen osuus on summasta Venhon mukaan noin 4,5 miljoonaa ja puolueverojen osuus noin 2,2 miljoonaa.

– Tämä on voinut tuoda piirijärjestöille uutta statusta ja painoarvoa, koska sote on valtavan kokoinen systeemi ja monella tavalla piirijärjestöjen hallinnassa, Venho sanoo.

Hyvinvointialueiden puolueille jakamat varat eivät ole virallista, laissa puoluetueksi määriteltyä rahaa.

– Puoluetukeahan se on ja siihen se on tarkoitettu, Venho kuitenkin toteaa.

HYVINVOINTIALUEIDEN varoilla on Venhon mukaan rahoitettu myös puolueiden vaalikampanjoita. Laki ei tätä suoranaisesti kiellä, mutta tulkinnoissa on paikallisia eroja.

– Kun seurasin vuoden 2023 eduskuntavaalien vaalimainontaa, tämä näkyi Uudenmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla laajalti. Muualta on yksittäisiä havaintoja.

Virallinen puoluetuki vaaditaan esitettäväksi julkisissa asiakirjoissa, samoin muun muassa yksityinen vaalirahoitus 2000 euron rajan ylittävistä lahjoituksista.

– Mutta rahaa tulee monista muistakin julkisista lähteistä kuin virallinen puoluetuki. Niitä ei sitten näköjään tarvitsekaan eritellä yhtä tarkasti. Siellä jää ihan huomattava määrä julkista tukea tavalla tai toisella pimentoon.

PIIRIJÄRJESTÖILLÄ ei ole velvoitetta avata hyvinvointialueiden tukimuotoja Valtiontalouden tarkastusvirastolle VTV:lle. Sen sijaan hyvinvointialueiden täytyy Venhon mukaan laittaa rahat näkyville omissa tilinpäätöksissään.

Raportoinnin tarkkuudessa on Venhon mukaan huomattavia eroja.

– Kun kävin läpi niitä piirijärjestöjen tilinpäätöksiä ym. tietoja VTV:n sivuilta, piirit olivat kertoneet vaihtelevalla tarkkuudella näistä alueiden tukirahoista. Jotkut järjestöt erittelivät niitä jopa laajalti, jotkut toiset vähemmän ja jotkut muut eivät kertoneet asiasta mitään.

– Ongelma on koko puolue- ja vaalirahoituksen avoimuuden kannalta juuri se, että keskeiset toimijat voivat yleensäkin vielä päättää liian pitkälti itse, mitä kertovat tulolähteistään julkisuuteen.

AVAINSANAT

Kansanedustaja moitii Orpon sanavalintoja: ”Hyvinvointivaltio ei ole palkinto niille, jotka pärjäävät”

SDP:n kansanedustaja Paula Werning kritisoi pääministeri Petteri Orpon puheita siitä, että kokoomus on ”tavallisen, ahkeran ja hommansa hoitavan suomalaisen puolella”. Werning muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on kantaa vastuuta kaikista ihmisistä.

Yhteiskunnan tehtävä ei voi rajoittua vain niiden tukemiseen, jotka pärjäävät omillaan, Werning kommentoi tiedotteessa Orpon puhetta kokoomuksen puoluekokousessa viikonloppuna.

– Suurin osa suomalaisista käy töissä, kasvattaa lapsiaan, huolehtii läheisistään ja kantaa vastuunsa. Se on arvokasta. Mutta elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan. Sairaus, mielenterveyden ongelmat, työttömyys, vammautuminen, uupumus tai perhettä kohtaava kriisi voivat koskettaa ketä tahansa, Werning sanoo.

Werningin mukaan ihmisen arvoa ei saa mitata työkyvyllä, tuloilla tai sillä, kuinka hyvin hän kykenee selviytymään vaikeuksista yksin.

– Suomessa on ihmisiä, jotka eivät jaksa. On vanhempia, jotka tarvitsevat apua arkeen. On nuoria, jotka kamppailevat mielenterveytensä kanssa. On ikäihmisiä, joilla ei enää ole voimia pärjätä yksin. On ihmisiä, joiden elämä on ajautunut tilanteeseen, jossa omien asioiden hoitaminen ei onnistu ilman tukea. Heidänkin ihmisarvonsa on jakamaton, hän toteaa.

WERNING muistuttaa, että arjen turvallisuus ei riipu vain taloudesta. Se tarkoittaa Werningin mukaan myös sitä, että lapsi saa koulussa tarvitsemansa tuen, sairastuessa pääsee hoitoon, ikääntynyt ihminen saa hoivaa ja vaikeuksiin joutunut saa apua ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.

SDP:n ja kokoomuksen välinen ero näkyy Werningin mielestä siinä, miten puolueet tarkastelevat yhteiskunnan vastuuta.

– SDP:lle hyvinvointivaltio ei ole palkinto niille, jotka pärjäävät. Se on turva myös silloin, kun ihminen ei pärjää. Yhteiskunnan sivistystä ei mitata sillä, miten hyvin vahvimmat menestyvät, vaan sillä, jätämmekö kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksin, Werning sanoo.

– Suomessa jokaisen ihmisen pitää voida tuntea olevansa arvokas ja turvassa. Ei vain silloin, kun voimat riittävät, vaan myös silloin, kun ne hetkellisesti loppuvat.

AVAINSANAT

Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi

YK:n turvallisuusneuvoston kokous YK:n päämajassa New Yorkissa 26. helmikuuta 20206.

Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2029-30. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) avaa Suomen kampanjan New Yorkissa maanantai-iltana paikallista aikaa.

Mutta miksi pyrkiä mukaan neuvostoon, jota on viime aikoina haukuttu aikansa eläneeksi ja halvaantuneeksi? Esimerkiksi monet Ukrainan sotaa tai Lähi-itää päätöslauselmat ovat järjestään kaatuneet milloin kenenkin pysyvän jäsenen vastustukseen.

Presidentti Alexander Stubb on useaan otteeseen toistanut tarvetta uudistaa turvaneuvostoa ja ehdottanut muun muassa edellä mainitun veto-oikeuden lakkauttamista.

Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Petri Hakkarainen myöntää, että turvallisuusneuvosto voisi toimia paremmin, mutta halvaantuneeksi hän ei sitä kutsuisi.

- Ei neuvosto missään nimessä mikään helppo toimintaympäristö ole, mutta samaan aikaan se nyt kuitenkin on YK-järjestelmän kova ydin, jossa moniin rauhaa ja turvallisuutta koskeviin asioihin on mahdollista vaikuttaa, Hakkarainen perustelee.

Ulkoministeri Valtonen sanoi viikonloppuna julkaistussa tiedotteessa Suomen hakevan turvallisuusneuvostoon puolustaakseen sääntöpohjaista järjestelmää, vahvistaakseen kansainvälistä asemaansa ja rakentaakseen kumppanuuksia.

- Meillä on osaamista ja tahtoa rakentaa kestävää rauhaa kaikille, Valtonen sanoi tiedotteessa.

SUOMI on ollut turvallisuusneuvostossa historiansa aikana kaksi kertaa, vuosina 1969-70 ja 1989-90. Edellisestä kerrasta on siis vierähtänyt jokunen vuosikymmen. Vuonna 2012 Suomi kylläkin pyrki mukaan, mutta hävisi äänestyksen Luxemburgille.

Samoin kävi viime viikolla Saksalle, joka jäi rannalle, kun länsimaille avoinna olleet kaksi paikkaa menivät Portugalille ja Itävallalle.

Tällä kertaa tilanne on toistaiseksi hyvä, sillä länsimaiden kahteen paikkaan on kaksi ehdokasta: Suomen lisäksi Australia. Pohjoismaat ovat sopineet keskenään, että ne asettavat aina vain yhden ehdokkaan.

Valituksi tullakseen ehdokkaan on saatava vähintään kahden kolmasosa tuki YK:n yleiskokouksessa. Jäsenyydestä äänestetään, vaikka muita ehdokkaita ei olisi.

Turvallisuusneuvostossa on viisi pysyvää jäsenmaata (Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Ranska ja Britannia) sekä kymmenen vaihtuvaa jäsentä, joista puolet vaihtuu aina vuorovuosittain.

Vaihtuvien jäsenten joukossa on epävirallisen säännön mukaan kolme Afrikan maata, kaksi Aasian maata, kaksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian maata, yksi Itä-Euroopan maa ja kaksi Länsi-Euroopan maata. Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti lasketaan Länsi-Euroopan ryhmään.

Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Petri Hakkarainen. (Lehtikuva / Vilja Sirviö)

HAKKARAISEN mukaan Suomen motiivina jäseneksi hakeutumiselle on globaalin vastuunkannon lisäksi tietysti myös oman ulkopolitiikan tavoitteiden edistäminen. Siksi jäsenyyden varmistamiseksi ei aiota hänen mukaansa tehdä mitään taikatemppuja, vaan korostaa Suomen oman ulkopolitiikan painotuksia.

- Luulen, että se on lopulta myös kaikkein tehokkain ja uskottavin keino vaalissa pärjäämiseksi. Sitten jäsenenä turvallisuusneuvosto on meille yksi alusta lisää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tekemiseen, Hakkarainen sanoo.

Joka tapauksessa on selvää, että turvallisuusneuvoston jäsenmaan täytyy olla perillä ja ottaa kantaa moniin sellaisiin kysymyksiin, joista YK:n rivijäsenen ei ehkä niin tarvitse välittää. Turvallisuusneuvosto kokoustaa tätä nykyä käytännössä päivittäin.

Jäsenyys tuo myös lisää näkyvyyttä, mutta myös lisää töitä ulkoasiainhallinnolle ja poliittiselle johdolle, varsinkin ulkoministerille ja presidentille.

Presidentti Stubbin ensimmäinen toimikausi päättyisi kesken turvaneuvostojäsenyyden, mutta hallitus vaihtuu jo ennen jäsenyyden alkamista. Turvaneuvostoon pyrkiminen vaatii siten sitoutumista yli puoluerajojen ja hallituskausien.

Joidenkin mielipidekyselyiden perusteella suomalaisten käsitys YK:n merkityksestä on laskenut tasaisesti vuodesta toiseen. Hakkaraisen mukaan voisi toivoa, että Suomen jäsenyys turvallisuusneuvostossa korjaisi jossain määrin myös käsitystä koko laajasta YK-järjestelmästä.

- Tässä kampanjassa keskitytään nimenomaan turvallisuusneuvostoon hakeutumiseen, mutta samaan hengenvetoon on tärkeää sanoa, että YK on tosi paljon muutakin. Turvallisuusneuvoston ulkopuolellakin YK-järjestelmä toimii kaiken aikaa, myös sen työn arvolle olisi hyvä saada näkyvyyttä, Hakkarainen muistuttaa.

Niilo Simojoki / STT

AVAINSANAT