VALIKKO

Selvitys Aamulehden entisen toimittajan Matti Kuuselen jutuista valmistui – varmuudella noin 30 jutussa on sepitettä

  • Kotimaa
  • 18.06.2024
  • 11:34
  • (Päivitetty: 18.06. 15:02)

Aamulehden entisen toimittajan Matti Kuuselan jutuista tehdyssä selvityksessä tunnistettiin noin 30 juttua, joissa on varmuudella sepitettä, Aamulehti kertoo. Selvityksen toteutti mediatutkija Maria Lassila-Merisalo.

Selvityksen tulosten perusteella osa Kuuselan jutuista sisältää muitakin eettisiä ongelmia, esimerkiksi puuttuvaa lähteytystä. Eettisiä ongelmia oli varmuudella noin viidessä prosentissa selvityksessä mukana olleista jutuista.

Aamulehti kertoo palauttavansa kaikki Kuuselan aiemmin poistetut jutut verkkosivuilleen juhannusviikon aikana erityismerkinnöin. Aamulehti julkaisi myös tiivistelmän selvityksestä sivuillaan tiistaina.

Selvityksen taustalla on Matti Kuuselan keväällä julkaisema kirja Journalisti – Toisenlainen toimittaja, jossa hän kolmessa kohtaa kertoo keksineensä sepitettä kirjoittamiinsa juttuihin.

Aamulehti poisti aiemmin tänä vuonna verkkosivuiltaan 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua.

Kuusela työskenteli Aamulehden vakituisena toimittajana 1983-2020 ja toimi sen jälkeen lehden satunnaisena avustajana. Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen kertoo STT:lle, että yhteistyö Kuuselan kanssa loppui maaliskuussa.

”Selvitys ei ole aukoton”

MEDIATUTKIJA Lassila-Merisalon mukaan valtaosassa Kuuselan jutuista käytetään värikästä, monimerkityksistä, epäsananmukaista kieltä, joka sisältää esimerkiksi sarkastisia tai liioittelevia elementtejä.

Aamulehti kertoo, että osa sepitteestä on helposti lukijan tunnistettavissa ja osassa jutuista Kuusela on paljastanut sepitteen heti. Osassa sepite on kuitenkin muodossa, jota lukijan ei voi kohtuudella odottaa tunnistavan sepitteeksi. Tällaisia juttuja aineistosta löytyi kymmenkunta.

Aamulehden tilaama selvitys ei kuitenkaan ole millään tavalla aukoton, Keskinen toteaa STT:lle puhelimitse.

-  Siellä on hyvin paljon kysymysmerkkejä. Edelleen on paljon esimerkiksi haastateltavia, jotka ovat kuolleita tai muuten sellaisessa tilanteessa, että heiltä ei pysty saamaan mitään varmistusta siitä, miten asiat ovat haastatteluhetkellä tapahtuneet ja minkälaisia sitaatteja on lausuttu, Keskinen sanoo.

Lassila-Merisalo toteaa, että tapauksessa on nähtävissä myös toimituskäytäntöjen ja eri toimittajasukupolvien muutos. Kuusela aloitti uransa 1980-luvun alussa, jolloin journalistinen kerronta oli Lassila-Merisalon mukaan nykyistä kirjavampaa.

Aamulehden entinen päätoimittaja ja nykyinen liikkeenjohdon konsultti Jussi Tuulensuu korostaa STT:lle, että Kuuselan tapaus on modernin journalismin aikana hyvin poikkeuksellinen.

-  Monen toimittajan ura on kaatunut aikaisemmin pelkästään yhteen juttuun, jossa on havaittu sepitteellistä sisältöä. Kuuselan tapauksessa pelkästään hänen uransa viimeisten 8-9 vuoden aikana on löydetty 10 juttua, jossa on ollut harhaanjohtavaa sepitteellistä sisältöä.

KESKINEN kertoo, että Lassila-Merisalon selvityksen ohella Aamulehti on tehnyt myös omaa selvitystään toimituskulttuurista, johtamisesta sekä Kuuselan erityisasemasta toimituksen sisällä. Keskisen mukaan Kuuselan asemalla toimituksen ”sankaritoimittajana” on pitkä historia.

-  Matti on ollut tosi hyvä kirjoittaja. Hän on aika nopeasti saanut yleisön suosiota ja sitä myötä sitten pikkuhiljaa kasvanut tällaiseen erityisrooliin täällä toimituksessa.

Käytännössä Kuuselan työprosessi on Keskisen mukaan poikennut muusta toimituksesta. Hän on esimerkiksi ollut muita toimittajia useammin suoraan yhteydessä toimituksen johtoon ja päätoimittajiin, mikä on Keskisen mukaan vaikeuttanut hänen juttujensa sisältöjen kyseenalaistamista.

-  Kyllähän siellä on sellaisia asioita, joista näin jälkiviisaana voi sanoa, että olisi pitänyt hälytyskellojen soida esimerkiksi näiden puutteellisten lähdeviittausten kohdalla, mutta syystä tai toisesta näin ei ole käynyt.

KESKISEN mukaan toimituksen sen aikainen johto ei ole ollut tietoinen Kuuselan jutuissa olevista epäselvyyksistä.

Aamulehden entinen päätoimittaja Jussi Tuulensuu oli selvityksen mukaan ensimmäisiä päätoimittajia, joka alkoi kyseenalaistaa Kuuselan toimintatapoja. Tuulensuu toteaa STT:lle puhelimitse, että tämä saattoi johtua hänen omasta tavastaan suhtautua journalistisiin prosesseihin.

-  Suhtaudun siihen aika juridisen tarkasti, ja tämä taipumus on saattanut johtaa siihen, että olen kiinnittänyt muutamissa erityistapauksissa Kuuselan juttuihin enemmän huomiota.

Tuulensuu kuitenkin sanoo, ettei hänen aikanaan päätoimittajana toimituksen johdon tietoon tullut selvityksessä esille tulleita ongelmallisuuksia.

-  Omasta puolestani voin sanoa, että ajatus sepitejutuista oli pöyristyttävä. Jos Kuuselan työsuhteen aikana tällaista olisi tullut tietoon, on selvää, että työsuhde ei olisi jatkunut.

Keskisen sanoin vastuu Kuuselan sisällöistä on viime kädessä ollut niillä vastaavilla päätoimittajilla, jotka kulloinkin ovat olleet toimituksessa.

-  On todettava, että Matti Kuusela on toiminut journalistina väärin ja vastoin sääntöjä. Mutta näen, että se suurin vastuu on Aamulehden toimituksella ja varmasti toimitusprosesseissa, johtamisessa osittain sekä juuri tässä Kuuselan erityisasemassa.

Selvityksen tehnyt tutkija Maria Lassila-Merisalo toteaa, ettei löytänyt merkkejä siitä, että Kuusela olisi tahallaan valehdellut jutuissaan. Sen sijaan Kuusela on kokenut juttujen sepitteelliset sisällöt leikiksi lukijan kanssa.

STT yritti tavoitella Kuuselaa kommentoimaan selvitystä puhelimitse mutta ei tavoittanut häntä.

Aamulehti kuuluu Sanoma-konserniin, joka on STT:n suurin omistaja.

Frida Ahonen, Aliisa Uusitalo / STT

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 15.01.

AVAINSANAT

Huijarit kalastelevat nyt mobiilivarmenteita, poliisi varoittaa

Huijarit ovat nyt mobiilivarmenteiden perässä, poliisi varoittaa. Mobiilivarmenteiden tunnuslukuja käytetään uhrien tietojen tarkasteluun ja lainojen hakemiseen.

Helsingin poliisilla on tiedotteen mukaan esitutkinnassa tapauksia, joissa epäillyt ovat nostaneet yli 10 000 euroa luottoa mobiilivarmenteilla.

Huijarit lähestyvät poliisin mukaan uhria viestillä, jossa väitetään tämän mobiilivarmenteen vaativat jonkinlaisia toimenpiteitä esimerkiksi tulossa olevan päivityksen vuoksi.

Varoitusmerkit ovat poliisin mukaan samat kuin muissakin pankki- ja verkkohuijauksissa. Huijauksesta saattaa olla kyse, jos esimerkiksi tekstiviestissä pyydetään toimimaan nopeasti, klikkaamaan linkkejä tai syöttämään pin-koodi.

– Mobiilivarmennekalastelu on melko tuore ilmiö. Mobiilivarmennetta on pidetty turvallisempana vaihtoehtona kuin tunnuslukusovellusta, koska varmenteella ei pääse suoraan pankkitilille, tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jukkapekka Risu kertoo tiedotteessa.

Mobiilivarmennetta on mahdollista käyttää luoton hakemiseen, viranomaistietojen tarkastelemiseen ja palvelujen tilaamiseen verkossa. Varmenteella pääsee kirjautumaan muun muassa verohallinnon sivuille.

– Huijarit voivat onkia uhrin henkilötietoja erilaisista järjestelmistä ja käyttää tietoja hyödyksi uusissa huijauksissa. Joissakin tapauksissa on yhdistelty eri asianomistajien tietoja, joilla epäilty on hankkinut uuden liittymän, Risu kertoo.

Poliisi muistuttaa, että pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta ei pidä antaa ulkopuolisten henkilöiden tietoon. Poliisi neuvoo huijausyrityksen tai huijauksen kohteeksi joutuneita ottamaan ensin yhteyttä pankkiin ja tarvittaessa liittymäntarjoajaan ja tekemään sitten rikosilmoituksen.

AVAINSANAT

KHO: Ruokavirasto sai määrätä turkistarhan ketut ja minkit lopetettaviksi

  • Kotimaa
  • 25.06.2025
  • 12:16
  • (Päivitetty: 25.06. 12:17)

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan Ruokavirasto sai määrätä satakuntalaisen turkistarhan ketut ja minkit lopetettaviksi lintuinfluenssavaaran vuoksi.

Ruokavirasto antoi lopettamismääräyksen marraskuussa 2023, jolloin lintuinfluenssavirus oli aiheuttanut ensimmäisen kerran naurulokkien joukkokuolemia.

Turkistarhalla oli havaittu H5-alatyypin lintuinfluenssaviruksen vasta-aineita. Tarha sijaitsi lokkien muuttoreitin varrella ja alueella, jossa oli todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Tarhalla oli kesällä 2023 ollut naurulokkeja, joilla oli ollut pääsy ainakin osaan tarhan varjotaloista tai varjotalojen lanta-alustalle.

Syksyllä 2023 kartoitettavina olivat kaikki Suomen turkistarhat. KHO:n mukaan eläinten suuren määrän vuoksi yksilökohtainen riskinarviointi ei ollut mahdollista.

AVAINSANAT

KKV ihmettelee: Perintätoimistot saavat oikeudessa läpi jopa epäreiluja velkakanteita

Oikeuteen päätyy herkästi esimerkiksi pikavippejä sekä yritysten maksukorttiostoja.

Perintätoimistot jyräävät velalliset liian usein oikeuskäsittelyssä, arvioi kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV. Moni yhtiö luottaa siihen, ettei kuluttaja jaksa tai osaa käräjöidä perusteettomistakaan karhulaskuista.

Virasto on tutkinut velkomusoikeudenkäyntejä, joita perintätoimistot käyvät lakitoimistojensa avustamina tuhansittain joka vuosi.

Tulosten mukaan kanteissa on selkeä epätasapaino perintäyhtiöiden hyväksi. Harva kuluttaja osaa tai uskaltaa panna oikeudessa yhtiöille kampoihin, vaikka velasta tulisi ylisuuri tai perusteeton karhukirje.

Myös oikeus hyväksyy helposti perintäyhtiön vaatimukset, jos kuluttaja ei riitauta asiaa. Velkomuskanne käsitellään yleensä kevyessä summaarisessa menettelyssä, riidattomaksi oletettuna.

– Useissa tapauksissa on syytä epäillä, että perinnän kohteena olevat saatavat ovat merkittävältä osin perusteettomia. Monet maksavat perusteettomia velkoja tai ovat vastaamatta kanteeseen, jolloin kanne on ratkaistu yksipuolisella tuomiolla velkojan hyväksi, sanoo viraston johtava asiantuntija Jari Suurla tiedotteessa.

Kun oikeudesta tulee päätös, perintäyhtiö saa hakea rahoja vielä kalliimmin ulosoton kautta.

YHTIÖT VIEVÄT saatavansa herkästi oikeuteen tuttujen lakifirmojensa kautta, vaikka tietäisivätkin että perittävä summa on väärä tai kohtuuton. Moni yhtiö luottaa siihen, ettei asiakas kuitenkaan tohdi valittaa.

– Velkomusasian kantajalla on käytössään valmiit järjestelmät, edullinen ja riskitön menettely sekä mahdollisuus vetäytyä vaatimuksistaan ilman seuraamuksia. Vastaajalla eli tyypillisesti yksittäisellä kuluttajalla on puolestaan niukat tiedot ja riskinä kuluja, mikä heikentää hänen mahdollisuuksiaan puolustautua, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Ari Luukinen tiedotteessa.

MONET OIKEUTEEN asti päätyneet velkomuskanteet koskevat kulutusluottoja, yritysten maksukortteja sekä pikavippejä.

Sadoissa tapauksissa asiakkaat ovat myös kiistäneet kanteet, mutta yhtiöt ovat silti jatkaneet niiden ajamista, ehkä toivoen että asiakas väsyisi käräjöinnin uhkaan.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää velkomuskanteiden summaaristen menettelyiden nykytilannetta huolestuttavana, ja toivoo lainsäätäjiltä pikaisia toimia vääristymien korjaamiseksi.

Etenkin velkomusoikeudenkäyntien perusteet pitää viraston mukaan selkeyttää sekä kuluttajien ja perintäyhtiöiden vastuita rajata paremmin.

AVAINSANAT

Tutkija: Vihapuheen vähättelijät hiljentävät siitä kärsivät kaappaamalla keskustelun – ”Käytetään myös poliittisiin tarkoituksiin”

Turkimuksessa tarkasteltuja vihapuhekeskusteluja käytiin esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla, entisessä Twitterissä eli viestipalvelu X:ssä ja Facebookissa.

Keskustelua vihapuheesta hallitsevat vihapuheen vähättelijät. Lyömäaseenaan he käyttävät vihapuheen määritelmää, kertoo Tampereen yliopiston mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen STT:lle. Nikusen mukaan vähemmistöt ja muut näkökulmat pyritään näin hiljentämään.

Tiedot perustuvat tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten ihmiset puhuvat vihapuheesta. Tutkijat analysoivat noin 290  000 viestiä, jotka haettiin suomenkielisiltä keskustelupalstoilta ja sosiaalisen median alustoilla vuosina 2015-2022.

Määritelmän ja merkityksen hämärtäminen vihapuheesta keskusteltaessa on Nikusen mukaan tietoista vaientamista. Tutkimuksen mukaan nimittäin monet ymmärsivät vihapuheen käsitteen. Hämärtämistä tehdään, jotta vihapuhetta voisi levittää ilman, että siihen puututaan. Käsitettä käytetään myös poliittisiin tarkoitusperiin.

HÄMÄRTÄMÄLLÄ kiistetään myös asian vakavuus, sanoo Nikunen.

Tällaisen vihapuhekeskustelun avulla tuotetaan myös varsinaista vihapuhetta esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan.

-  Tosiasiallisesti vihapuheeseen puuttumalla suojellaan laissa määriteltyjä ihmisoikeuksia, kuten kaikkien oikeutta tasa-arvoon ja ihmisarvoiseen kohteluun.

Vihapuhe on puhetta, joka ilmaisee vihaa tai yllyttää väkivaltaan tiettyjä yksilöitä tai ihmisryhmiä kohtaan. Vihapuheen kohteeksi joutuvat erityisesti vähemmistöt, esimerkiksi rodullistetut ihmiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Lisäksi kohteeksi joutuvat usein naiset.

Vihapuheen taustalla voi olla esimerkiksi poliittinen ideologia. Niin on esimerkiksi silloin, kun poliittinen ryhmä hyökkää vihapuheella jotakin vähemmistöryhmää kohtaan, Nikunen kertoo.

TUTKIMUKSESSA tarkasteltuja vihapuhekeskusteluja käytiin esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla, viestipalvelu X:ssä ja Facebookissa. Viestejä lähetettiin useimmiten anonyymin nimimerkin takaa.

Tutkimuksessa selvisi, että vihapuhekeskustelussa nousee esiin populistinen retoriikka sorretun kansan ja totuuden sekä korruptoituneen epäluotettavan eliitin vastakkainasettelun välillä. Retoriikan eli ilmaisutavan mukaan eliitti yrittäisi vaientaa kansaa totuudelta leimaamalla heidät vihapuheen tuottajiksi, Nikunen kertoo.

-  Vihapuhe nähtiin pyrkimyksenä vaientaa ”toisinajattelijat” tai ”kansa”. Toisaalta vihapuhetta myös vähäteltiin ilmiönä ja ylipäätään viesteissä kiistettiin vihapuheen vahingollisuus, Nikunen sanoo.

Asioita käännettiin hänen mukaansa tahallaan ympäri.

Vihapuhekeskustelussa vihapuheesta syytetyt nähtiin puheen uhreina. Vihapuheen tuottajiksi puolestaan leimattiin vähemmistöt.

Esimerkiksi perussuomalaiset kansanedustajat ovat kertoneet joutuneensa vihapuheen uhreiksi, vaikka julkisuudessa he ovat itse olleet esillä vihapuheen tuottajina, Nikunen sanoo.

NIKUSEN mukaan itse vihapuhe tulee liikkumaan sosiaalisen median alustoilta toisille, mutta vihapuheen vähenemisestä ei ole merkkejä.

Vihapuhe julkisilla sosiaalisen median alustoilla tulee lisääntymään, uskoo Nikunen. Yksi syy tähän voi olla sisältöjen moderoinnin vähentäminen. Esimerkiksi Facebookin omistava Meta on vähentänyt vihapuheen moderointia, kertoo Nikunen.

Nikunen toivoo, että vihapuheesta voitaisiin käydä rakentavampaa keskustelua. Hän kertoo, että keskusteltaessa vihapuheesta siihen puuttuminen nähtiin sensuurina, vapauden riistona tai kaiken kieltämisenä.

-  Tästä ei ole kyse. Vihapuheeseen puuttumiseen on monenlaisia keinoja.

KESKUSTELUISSA vihapuhetta normalisoitiin ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja vihapuheen kohteisiin väheksyttiin.

Tutkija on huolissaan siitä, miten vihapuheeseen puuttumista pyritään vesittämään. Tällä voi olla monia negatiivisia seurauksia. Pahimmassa tapauksessa ihmiset eivät halua enää osallistua keskusteluihin, koska he pelkäävät esimerkiksi maalitetuksi joutumista.

Nikusen mukaan rakentavan keskustelun syntyminen muodostuu vaikeaksi, jos keskusteluun tulee vahvaa hämärtämistä ja yksinkertaistamista.

AVAINSANAT

WHO varoittaa Suomen mallista: Lääkeomavastuun korotus johti merkittäviin haittoihin potilaille

WHO:n mukaan Suomen toiminta osoittaa, miten pieneltä vaikuttava muutos lääkekorvausjärjestelmässä voi johtaa merkittäviin haittavaikutuksiin potilaille.

Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut Suomen tapauksen esiin varoittavana esimerkkinä siitä, millaisia vaikutuksia lääkeomavastuun korotuksella voi olla.

WHO viittaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuonna 2017 tekemään päätökseen, joka korotti diabeteshoidossa käytettävien lääkkeiden omavastuita. Muiden kuin insuliinilääkkeiden omavastuu muuttui 4,50 euron kiinteästä osuudesta 35 prosenttiin lääkkeen hinnasta.

WHO:n mukaan tapaus osoittaa, miten pieneltä vaikuttava muutos lääkekorvausjärjestelmässä voi johtaa merkittäviin vaikutuksiin potilaille. Etenkin uudempia ja kalliimpia lääkkeitä käyttävillä potilailla omavastuu saattoi nousta jopa sadoilla euroilla vuodessa.

Eduskunta edellytti päätöstä tehdessään, että korotuksen vaikutuksia diabeteslääkkeiden sekä toimeentulotuen käyttöön seurataan.

Lainsäädännön voimaan tultua vaikutuksia on tutkittu useassa vertaisarvioudussa suomalaistutkimuksessa. Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Piia Lavikainen ja professori Janne Martikainen sekä Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston erikoistutkija Hanna Rättö ja akatemiatutkija Katri Aaltonen laativat tutkimuksista jo vuonna 2022 kansallisen politiikkasuosituksen.

Nyt WHO:n Barcelonan toimiston terveysjärjestelmien rahoituksen yksikkö on laatinut kansallisen politiikkasuosituksen sekä myöhemmin kertyneen tutkimusnäytön pohjalta oman, maailmanlaajuisen suosituksensa.

WHO:N mukaan suomalaisesimerkki osoittaa, miten suuri vaikutus käyttäjämaksujen suunnittelulla on terveydenhuollon saavutettavuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta.

Aluksi pieneltä tuntuva muutos lääkekorvausten rakenteessa johti merkittävään kasvuun potilaiden maksamissa omavastuuosuuksissa. Prosenttiperusteiset maksut siirsivät taloudellista riskiä sairausvakuutukselta potilaille.

Käytössä olevat suojausmekanismit, kuten vuotuinen maksukatto ja mahdollisuus hakea toimeentulotukea, eivät riittäneet estämään kielteisiä vaikutuksia.

WHO vetoaa suosituksessaan päätöksentekijöihin: käyttäjämaksut on suunniteltava huolella, ja niissä on otettava huomioon ihmisten maksukyky ja lääkkeiden välttämättömyys.

SUOMESSA diabetesta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä, koko Euroopassa noin 7 prosenttia. Heistä moni tarvitsee jatkuvaa lääkehoitoa.

Suomalaistutkimusten mukaan omavastuukorotus heikensi ihmisten mahdollisuuksia maksaa diabeteslääkkeensä, lisäsi toimeentulotuen käyttöä lääkeomavastuiden kattamisessa, vähensi lääkkeiden kulutusta ja lisäsi potilaiden tyytymättömyyttä hoitoon. Korotusten aikaan yleistyi myös väestön epäluottamus korvausjärjestelmän oikeudenmukaisuutta kohtaan.

– Tutkimustemme mukaan taloudelliset vaikeudet lääkkeiden hankinnassa yleistyivät omavastuun noston jälkeen, tutkimuksen tekoaikaan Kelassa työskennellyt Hanna Rättö kertoo.

– Tutkimuksemme osoittivat myös, että osalla tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä tyytyväisyys hoitoon heikkeni uudistuksen jälkeen, mikä saattoi heikentää näiden henkilöiden omahoidon voimavaroja ja sitoutumista hoitoon. Tämä näkyi myös heikentyneenä hoitotasapainona, jonka mahdolliset vaikutukset tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä, Janne Martikainen toteaa.

WHO:N kansainvälisen suosituksen mukaan lääkkeiden omavastuiden haittoja voidaan vähentää muun muassa vapauttamalla pienituloiset ja pitkäaikaissairaat maksusta, asettamalla vuotuinen maksukatto sekä korvaamalla prosenttiosuuksiin perustuvat maksut kiinteillä ja ennakoitavilla maksuilla.

WHO suosittelee myös yksinkertaistamaan korvausjärjestelmiä ja tekemään maksuilta suojaavista mekanismeista, kuten kattojen seurannasta, automaattisia, ei käyttäjän oman aktiivisuuden varassa olevia.

AVAINSANAT