- Kotimaa
- 18.06.2024
- 11:34
- (Päivitetty: 18.06. 15:02)
Aamulehden entisen toimittajan Matti Kuuselan jutuista tehdyssä selvityksessä tunnistettiin noin 30 juttua, joissa on varmuudella sepitettä, Aamulehti kertoo. Selvityksen toteutti mediatutkija Maria Lassila-Merisalo.
Selvityksen tulosten perusteella osa Kuuselan jutuista sisältää muitakin eettisiä ongelmia, esimerkiksi puuttuvaa lähteytystä. Eettisiä ongelmia oli varmuudella noin viidessä prosentissa selvityksessä mukana olleista jutuista.
Aamulehti kertoo palauttavansa kaikki Kuuselan aiemmin poistetut jutut verkkosivuilleen juhannusviikon aikana erityismerkinnöin. Aamulehti julkaisi myös tiivistelmän selvityksestä sivuillaan tiistaina.
Selvityksen taustalla on Matti Kuuselan keväällä julkaisema kirja Journalisti – Toisenlainen toimittaja, jossa hän kolmessa kohtaa kertoo keksineensä sepitettä kirjoittamiinsa juttuihin.
Aamulehti poisti aiemmin tänä vuonna verkkosivuiltaan 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua.
Kuusela työskenteli Aamulehden vakituisena toimittajana 1983-2020 ja toimi sen jälkeen lehden satunnaisena avustajana. Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen kertoo STT:lle, että yhteistyö Kuuselan kanssa loppui maaliskuussa.
”Selvitys ei ole aukoton”
MEDIATUTKIJA Lassila-Merisalon mukaan valtaosassa Kuuselan jutuista käytetään värikästä, monimerkityksistä, epäsananmukaista kieltä, joka sisältää esimerkiksi sarkastisia tai liioittelevia elementtejä.
Aamulehti kertoo, että osa sepitteestä on helposti lukijan tunnistettavissa ja osassa jutuista Kuusela on paljastanut sepitteen heti. Osassa sepite on kuitenkin muodossa, jota lukijan ei voi kohtuudella odottaa tunnistavan sepitteeksi. Tällaisia juttuja aineistosta löytyi kymmenkunta.
Aamulehden tilaama selvitys ei kuitenkaan ole millään tavalla aukoton, Keskinen toteaa STT:lle puhelimitse.
- Siellä on hyvin paljon kysymysmerkkejä. Edelleen on paljon esimerkiksi haastateltavia, jotka ovat kuolleita tai muuten sellaisessa tilanteessa, että heiltä ei pysty saamaan mitään varmistusta siitä, miten asiat ovat haastatteluhetkellä tapahtuneet ja minkälaisia sitaatteja on lausuttu, Keskinen sanoo.
Lassila-Merisalo toteaa, että tapauksessa on nähtävissä myös toimituskäytäntöjen ja eri toimittajasukupolvien muutos. Kuusela aloitti uransa 1980-luvun alussa, jolloin journalistinen kerronta oli Lassila-Merisalon mukaan nykyistä kirjavampaa.
Aamulehden entinen päätoimittaja ja nykyinen liikkeenjohdon konsultti Jussi Tuulensuu korostaa STT:lle, että Kuuselan tapaus on modernin journalismin aikana hyvin poikkeuksellinen.
- Monen toimittajan ura on kaatunut aikaisemmin pelkästään yhteen juttuun, jossa on havaittu sepitteellistä sisältöä. Kuuselan tapauksessa pelkästään hänen uransa viimeisten 8-9 vuoden aikana on löydetty 10 juttua, jossa on ollut harhaanjohtavaa sepitteellistä sisältöä.
KESKINEN kertoo, että Lassila-Merisalon selvityksen ohella Aamulehti on tehnyt myös omaa selvitystään toimituskulttuurista, johtamisesta sekä Kuuselan erityisasemasta toimituksen sisällä. Keskisen mukaan Kuuselan asemalla toimituksen ”sankaritoimittajana” on pitkä historia.
- Matti on ollut tosi hyvä kirjoittaja. Hän on aika nopeasti saanut yleisön suosiota ja sitä myötä sitten pikkuhiljaa kasvanut tällaiseen erityisrooliin täällä toimituksessa.
Käytännössä Kuuselan työprosessi on Keskisen mukaan poikennut muusta toimituksesta. Hän on esimerkiksi ollut muita toimittajia useammin suoraan yhteydessä toimituksen johtoon ja päätoimittajiin, mikä on Keskisen mukaan vaikeuttanut hänen juttujensa sisältöjen kyseenalaistamista.
- Kyllähän siellä on sellaisia asioita, joista näin jälkiviisaana voi sanoa, että olisi pitänyt hälytyskellojen soida esimerkiksi näiden puutteellisten lähdeviittausten kohdalla, mutta syystä tai toisesta näin ei ole käynyt.
KESKISEN mukaan toimituksen sen aikainen johto ei ole ollut tietoinen Kuuselan jutuissa olevista epäselvyyksistä.
Aamulehden entinen päätoimittaja Jussi Tuulensuu oli selvityksen mukaan ensimmäisiä päätoimittajia, joka alkoi kyseenalaistaa Kuuselan toimintatapoja. Tuulensuu toteaa STT:lle puhelimitse, että tämä saattoi johtua hänen omasta tavastaan suhtautua journalistisiin prosesseihin.
- Suhtaudun siihen aika juridisen tarkasti, ja tämä taipumus on saattanut johtaa siihen, että olen kiinnittänyt muutamissa erityistapauksissa Kuuselan juttuihin enemmän huomiota.
Tuulensuu kuitenkin sanoo, ettei hänen aikanaan päätoimittajana toimituksen johdon tietoon tullut selvityksessä esille tulleita ongelmallisuuksia.
- Omasta puolestani voin sanoa, että ajatus sepitejutuista oli pöyristyttävä. Jos Kuuselan työsuhteen aikana tällaista olisi tullut tietoon, on selvää, että työsuhde ei olisi jatkunut.
Keskisen sanoin vastuu Kuuselan sisällöistä on viime kädessä ollut niillä vastaavilla päätoimittajilla, jotka kulloinkin ovat olleet toimituksessa.
- On todettava, että Matti Kuusela on toiminut journalistina väärin ja vastoin sääntöjä. Mutta näen, että se suurin vastuu on Aamulehden toimituksella ja varmasti toimitusprosesseissa, johtamisessa osittain sekä juuri tässä Kuuselan erityisasemassa.
Selvityksen tehnyt tutkija Maria Lassila-Merisalo toteaa, ettei löytänyt merkkejä siitä, että Kuusela olisi tahallaan valehdellut jutuissaan. Sen sijaan Kuusela on kokenut juttujen sepitteelliset sisällöt leikiksi lukijan kanssa.
STT yritti tavoitella Kuuselaa kommentoimaan selvitystä puhelimitse mutta ei tavoittanut häntä.
Aamulehti kuuluu Sanoma-konserniin, joka on STT:n suurin omistaja.
Frida Ahonen, Aliisa Uusitalo / STT
Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 15.01.
